Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunta- ja terveysjaostolle kuuluu VM:n pääluokasta kuntien tukeminen. Tähän kohtaan ei liity määrärahamuutosta eduskunnan toimesta. Nostan esille muutamia valiokunnan huomioita sekä yleisperustelujen kuntaosion lausuman. Tiivistetysti voi sanoa, että kuntatalous on kireällä ja velkaantuminen jatkuu.

Talousarvioesitys sisältää useita toimenpiteitä julkisen hallinnon tietojärjestelmien parantamiseksi ja yhteentoimivuuden edistämiseksi. Valiokunta pitää tietojärjestelmien kehittämishankkeita välttämättöminä, sillä nykyinen tietojärjestelmäpohja on pirstaloitunut ja se vaikeuttaa uusien palveluiden kehittämistä.

Tietojärjestelmähankkeissa on varmistettava kuntien tietohallinnon yhteentoimivuus. On myös huolehdittava valtakunnallisella, vahvalla ohjauksella siitä, että kansallinen ja alueellinen kehittämistyö etenevät samansuuntaisesti. Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa kuluvaan vuoteen verrattuna nettomääräisesti 257 miljoonalla eurolla. Kunnat joutuvat sopeuttamaan toimintaansa vähenevien valtionosuuksien vuoksi.

Tämän lisäksi kuntatalouden näkymät ovat muutoinkin erittäin huolestuttavat. Kuntatalouden alijäämän arvioidaan syvenevän ja velan määrän kasvavan runsaalla 2 miljardilla eurolla. Valiokunta toteaakin, että kuntatalous on täysin kestämättömällä uralla ilman uusia toimenpiteitä. Ellei muutoksia tehdä, kunnat joutuvat korottamaan tuntuvasti veroprosenttejaan. Jo ensi vuonna noin joka toinen kunta nostaa kunnallisveroprosenttiaan. On erittäin huolestuttavaa, että korkeimman ja alhaisimman tuloveroprosentin ero on nousemassa 6 prosenttiyksikköön. Kunnat eivät pysty selviytymään tehtävistään nykyisellä kunta- ja palvelurakenteella.

Valiokunta toteaakin, että julkisten palveluiden turvaaminen edellyttää kuntarakenteen sekä sote-palvelurakenteen uudistamista. Tämä on välttämätöntä myös hallituksen rakennepaketissa päättämien sopeutustoimien vuoksi. Valiokunta alleviivaa, että on varmistettava, että uudistukset todella johtavat julkisen palvelujärjestelmän tuottavuuden parantamiseen.

Rakennemuutosten rinnalla tarvitaan myös uusia, kustannustehokkaita toimintatapoja, ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamista, toimivia ja käyttäjälähtöisiä tietojärjestelmiä sekä parhaiden käytäntöjen edistämistä. Valiokunta pitää tärkeänä myös uusien innovaatioiden ja teknologioiden kehittämistä ja hyödyntämistä.

Samalla on huolehdittava siitä, että kunnille ei säädetä uusia menoja lisääviä tehtäviä tai velvoitteita ilman niiden täysimääräistä rahoittamista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että peruspalveluihin liittyvien tehtävien ja velvoitteiden arvioinneissa otetaan kustannusvaikutusten ohella huomioon muun muassa vaikutukset kansalaisten hyvinvointiin, terveyteen sekä sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamiseen.

Kuntarakenteen osalta valiokunta painottaa kuntien elinvoimaisuutta, sillä työllisyyden ja talouskehityksen kannalta on keskeistä, että kunnissa on taloudellista toimeliaisuutta ja investointeja, jotka lisäävät verotuloja ja vähentävät muun muassa työttömyydestä aiheutuvia menoja. Kuntien on entistä selkeämmin varauduttava rahoittamaan palvelunsa ja menonsa verotuloilla, mikä edellyttää aktiivista elinkeinopolitiikkaa sekä hyvää työllisyyttä.

Valiokunta pitää välttämättömänä myös kuntatalouden ohjauksen vahvistamista ja kuntien tehtävien sekä velvoitteiden sovittamista yhteen kuntien rahoituksen kanssa. On erittäin kannatettavaa ja erittäin tervetullutta, että hallitus on päättänyt ottaa käyttöön kuntien tulosohjausjärjestelmän — tätähän voi verrata pitkäjänteisyydessään kehysmenettelyyn — ja tällä tulosoh-jausjärjestelmällä uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyn sitovuutta ja ohjausvaikutusta. Tavoitteena on toimintamalli, jolla kuntasektorin järjestämisvastuulla olevien palveluiden järjestämisen sekä niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään tasapainossa sekä julkisen talouden että koko kansantalouden kantokykyyn sovitetulla tasolla.

Kustannustehokkuuden parantamiseksi on myös vahvistettava kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuustietoutta ja kehitettävä tilastointia siten, että se todellakin antaa vertailukelpoista ja riittävän laaja-alaista tietoa kuntataloudesta. Tilastoinnin on oltava ajantasaista ja läpinäkyvää. Ikävä kyllä tällä hetkellä julkisin varoin järjestettyjen palveluiden kustannuksista ei ole saatavilla kattavia kuntakohtaisia kustannustietoja.

Arvoisa puhemies! Totean lopuksi, että valiokunta edellyttää lausumassa, että kuntapalveluiden kustannusseurantaa on kehitettävä siten, että palveluiden kustannuksista on saatavilla kuntakohtaiset, ajantasaiset ja vertailukelpoiset tiedot.

Kiitän lopuksi ministeriä hyvästä yhteistyöstä. Vaikka keskustelu alkaakin, se on myönteinen aloitus tälle haastavalle keskustelulle. — Kiitos.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kiitän jaoston puheenjohtajaa ja koko valtiovarainvaliokuntaa tästä mietinnöstä ja syksyn yhteistyöstä. Puheenjohtaja omassa puheenvuorossaan totesi sen, että valiokunnan näkemyksen mukaan kuntatalous on kestämättömällä uralla ilman uusia toimenpiteitä. Tämän ongelman kanssa niin hallitus kuin kunnatkin ovat viimeisten vuosien aikana joutuneet painimaan.

Se, että kuntien verotulot samoin kuin valtionkin verotulot ovat viime vuosina hiipuneet, niiden kasvu on hiipunut mutta menojen kasvu on koko ajan jatkunut voimakkaana, on ajanut kunnat erittäin vaikean yhtälön eteen etenkin vielä, kun siihen lisätään se tarve, että valtion on ollut välttämätöntä myös hidastaa omaa velkaantumiskehitystään ja leikata kuntien valtionosuuksia, mikä on entisestään tietenkin vaikeuttanut vielä kuntien tilannetta.

Tässä mielessä olikin välttämätöntä, että hallitus teki elokuussa sen linjauksen, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita tullaan keventämään niin, että saavutetaan miljardin euron tuottavuushyöty tätä kautta vuonna 2017. Tuota valmistelutyötä tehtiin pitkin syksyä. Kuten hyvin muistatte, niin ei ollut kovinkaan helppoa saada ehdotuksia siitä, mistä tehtävistä ja velvoitteista voitaisiin luopua, vaikka kaikki tiedostavat sen, että kuntien voimavarat eivät yksinkertaisesti nykyisiin toimintatapoihin ja -malleihin riitä.

Nyt marraskuun lopussa tehtiin päätökset ja linjaukset niistä tehtävistä ja velvoitteista, joita tullaan nyt ensimmäisessä vaiheessa keventämään. On tietenkin tärkeää, että nyt, kun nuo pääperiaatteet on linjattu, varmistetaan, että niitä mahdollisimman rivakasti toimeenpannaan, koska vielä tällaisinaanhan ne eivät tuo mitään helpotusta kuntien arkeen vaan sitten vasta, kun ne on käytäntöön tuotu. Nyt näitä toimenpiteitä tältä osin valmistellaan.

Hallitus teki linjaukset myös siitä, että valmistelemme kuntatalouden ohjausjärjestelmää, johon puheenjohtaja viittasi omassa puheenvuorossaan. Sen tavoitteena on ennen kaikkea ohjata myös valtion toimintaa suhteessa kuntiin niin, että kun valtio asettaa kunnille tehtäviä, niin myös rahoitus olisi tasapainossa noiden tehtä-vien kanssa. Näinhän se ei enää viime vuosina ole ollut. Hallituksilla on tapana aina suunnitella uusia tehtäviä kunnille ilman, että riittävästä rahoituksesta on välttämättä varmuutta.

Erityisesti tiedämme, että monesti vaikutusarviointi on etukäteen hiukan alakanttiin arvioitu taloudellisessa mielessä ja usein kustannuksia koituukin näistä tehtävistä enemmän kuin on lain valmisteluvaiheessa uumoiltu. Tämän johdosta kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan alaisuuteen tänä vuonna perustettiin myös erityinen vaikutusarviointeihin keskittyvä jaosto, missä tavoitteena on nyt parantaa tuota etukäteissuunnittelutyötä siitä, että kun lakeja valmistellaan, pystyttäisiin paremmin myös arvioimaan se, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia näillä lainsäädännöillä tulee olemaan sitten, kun ne toimeenpannaan.

Yksittäisten kuntien näkökulmasta tärkeä linjaus on myös se, että kuntalain uudistamisen yhteydessä on lähdetty siitä, että uuteen kuntalakiin kunnille tulee alijäämän kattamisvelvollisuus. Se tulee sillä tavalla sitovaksi, että siitä saakka, kun alijäämä on tilinpäätöksessä todettu, kunnalle tulisi neljä vuotta aikaa kattaa tuo alijäämä tai se käynnistäisi kriisikuntamenettelyn. Kaikkein alijäämäisimmille kunnille suunnitellaan siirtymäaikaa siten, että niillä olisi kuusi vuotta aikaa kattaa nuo alijäämänsä. Tuo sama menettely aiotaan ulottaa myös kuntayhtymiin, eli jatkossa ei voisi niitä omia alijäämiään siirtää sinne kuntayhtymän puolelle. Tavoitteena on tällä tavoin tasapainottaa kuntien taloutta ja tiukentaa myös sitä kuntien omaa taloudenpitoa.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämisen ryydittämiseksi hallitus on käynnistämässä myös kuntakokeiluja, missä kunnille annettaisiin mahdollisuus erityisen kokeilulain suojin kehittää uusia toimintamalleja, ja aivan näinä päivinä on käynnistymässä haku kuuteen eri toimintamalliin, jotka on yhdessä kuntien kanssa etukäteissuunnittelussa nostettu sellaisiksi teemoiksi, joita kunnat haluaisivat poikkihallinnollisemmin ja vapaammin kehittää kuin tällä hetkellä. Nuo kuusi kokonaisuutta tulevat olemaan hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, koulutuspalvelukokeilut, palveluasumisen toimintamalli, valvonnan toimintamalli, kuntien ja Kelan yhteistyömalli sekä nuorisotakuun toimintamalli. Tarkoitus on aivan näinä päivinä avata nuo haut näihin kuntakokeiluihin ja maaliskuussa valita ne kunnat, jotka pääsisivät näitä kokeiluja toteuttamaan, ja antaa eduskunnalle keväällä näihin liittyvä lainsäädäntö siten, että vuoden 2015 alussa voisivat nuo kokeilut olla tuotannossa.

Erityisesti kunnilla on tarve entistä poikkihallinnollisemmin suunnitella asukkaidensa palveluja. Tiedämme, että helposti valtion päässä suunnittelu lähtee hyvin sektorikohtaisesta lähestymistavasta ja kunnilla puolestaan on tarve asukkaita palvella kokonaisuutena ja monesti nykyiset lainsäädännöt ja normit koetaan liian rajoittaviksi tässä mielessä. Nyt haetaan myös tuottavampia toimintamalleja näiden kaksivuotisiksi suunniteltujen kokeilujen kautta, minkä seurauksena toivon mukaan nämä uudet hyvät ja paremmat käytännöt leviävät sitten ja voidaan ottaa laajasti käyttöön koko kuntakentällä.

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi tuosta ict:stä, joka nousi myös esiin valiokunnan mietinnössä. Ict on todellakin merkittävä keino lisätä koko kuntasektorin samoin kuin julkisen sektorin tuottavuutta ylipäätään. Tällä hetkellä, kun kunnat on velvoitettu tekemään kuntaliitosselvityksiä, nimenomaan ict-puoli on se, mihin erityisesti suunnataan kunnille nyt tukea tässä vaiheessa. Tuemme kuntia siinä, että näiden liitosselvitysten yhteydessä suunniteltaisiin alueelle yhteinen tietoarkkitehtuuri siten, että kuntien tietojärjestelmät toimisivat jatkossa yhteen. Ne voisivat liittyvät tuohon valtion valmisteilla olevaan kansalliseen palveluväylään, joka on tarkoitus vuonna 2015 ottaa tuotantokäyttöön ja jonka kautta on määrä saada kansalaisten ja yritysten jatkossa palveluita niin valtion kuin kuntienkin taholta.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on todellakin kriisissä, ja on varmasti siihen syytä kiinnittää huomiota, jos ajatellaan, että se on myöskin niitä kriteerejä, millä EU tarkkailee julkisen talouden velan osuutta bruttokansantuotteesta.

Mutta, arvoisa ministeri, haluaisin kysyä teiltä asiasta, joka tuntuu pomppivan täällä eduskunnassa tai valtioneuvostossa jollakin tavalla ministeriltä toiselle, elikkä hankintalaista: Millä tavalla te olette osaltanne viemässä hankintalain käytön edistämistä kunnissa, koska kunnat ovat (Puhemies koputtaa) kuitenkin merkittävä hankkija koko kansantaloudessa? Joka kunnassa tehdään hankintoja, jotka ovat hyvinkin hinnakkaita. Elikkä kuka tällä hetkellä vastaa hankintalain käytön osaamisen edistämisestä valtioneuvostossa?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puutun tässä puheenvuorossa vain tähän budjettiesitykseen. Kun tätä valtionosuusleikkausta käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa ja myös muissa valiokunnissa, erityisesti hallintovaliokunnassa, niin siihen kiinnittyi huomiota, että ministeriö ei ollut esittänyt oikeastaan minkäänlaisia vaikutusarvioita. Mitä tämä leikkaus vaikuttaa kuntatalouteen kokonaisuutena ja mitä yksittäisiin kuntiin ja mitä eri alueilla? Tähän erityisen vakavasti kiinnitti huomiota perustuslakivaliokunta ja edellytti sitä, että hallitus seuraa myöskin tämän vaikuttavuutta.

Tässä on kysymyksessä rahoitusperiaate, johon kyllä on sitten nyt tässä rakennepaketin yhteydessä kiinnitetty huomiota, ja siitä on annettava tunnustus, että tätä ruvetaan seuraamaan. Mutta onko tarkoitus ottaa tämä käyttöön nyt mahdollisimman pian eikä vain tulevalla hallituskaudella, että tätä rahoitusperiaatetta seurataan?

Mutta kysyn myös: aikooko ja missä vaiheessa hallitus tuoda tähän mennessä tapahtuneen vaikuttavuusarviot: pystyvätkö erityyppiset kunnat yleensä hoitamaan tehtävänsä tällä rahoitusjärjestelmällä?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaikeina aikoina joudutaan tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta suomalainen konsensusyhteiskunta ja sopimisen kulttuuri ovat näyttäneet voimansa tänä vuonna. Sekä työmarkkinapöydissä että eduskunnassa on sorvattu hyviä työkaluja Suomen nostamiseksi.

Vuoden 2014 talousarvio on näinä vaikeina aikoina sopiva yhdistelmä elvyttävää työllisyyspolitiikkaa, kilpailukyvyn parantamista, budjetin tasapainotusta, kuitenkaan unohtamatta kuntien tuottamien peruspalveluiden merkitystä ja vähäosaisia. Te, ministeri, mainitsitte äsken, että uuteen kuntalakiin tulee alijäämän kattamisvelvollisuus. Miten ministerinä näette, ymmärtävätkö Suomen kunnat tämän kattamisvelvollisuuden sitovuutta? Ainakaan ihan kaikkialla Suomessa ei voi kuntaliitoshalukkuuden puutteesta johtuen tehdä sellaista johtopäätöstä, että suomalaiset kunnat ymmärtäisivät, että tämä on todellinen perälauta sille, että kunta säilyttää itsenäisyytensä eikä joudu kriisikuntamenettelyyn.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien menot ovat oma asia, mutta myös tulopuoli on hyvin merkittävä. Olisin kysynyt ministeriltä, kuinka nyt näissä kuntaliitosselvitysprosesseissa te olette TEMin kanssa käyneet keskustelua siitä, millä tavalla kuntien yritysilmapiiri ja yrittäjien houkutteleminen olisi entistä mahdollisempaa. Viimeisessä Polemiikissa oli valtiotieteitten maisteri Jarkko Heinosen tutkimus, jossa hän selkeästi nosti esille kaksi seikkaa, joiden avulla kunnat voivat merkittävästi edistää yritystoimintaa ja samalla myös tuottavuutta.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen kunnilla, joita on 320 kappaletta, on tällä hetkellä viimeisten tilastojen mukaan 535 lakisääteistä tehtävää, joista nyt hallitus aikoo vuoteen 2017 mennessä ottaa osan takaisin, euromäärältään 1,2 miljardia. Tämä on hyvä asia, me kunnanisät olemme mielissämme, mutta kun tässä toteutetaan tämmöistä kustannusneutraalia periaatetta ainakin STM:n osalta, niin sama määrä, 1,2 miljardia, otetaan kunnilta pois, koska valtionosuudet vähenevät tällä tapaa. Onko tämä tyyli oikea?

Toinen on tämä, mihinkä edustaja Kari äsken puuttui, tämä kuntien talousarvioiden kattamisvelvollisuus tietyssä ajanjaksossa. Ministeri tietää, mistä kunnasta olen kotoisin, ja ilman tämmöisiä kirjanpidollisia noppaskonsteja Jyväskylän kaupunki olisi ollut jo pitkään (Erkki Virtanen: Onko se Rantasalmen naapurikunta?) kriisikunta. Kysynkin: aikooko hallitus tehdä mitään niin, etteivät kuntien isät, lähinnä viranhaltijat, pääse tekemään tämmöisiä kirjanpidollisia noppaskonsteja, joilla kumulatiivinen alijäämä muuttuu hetkessä kumulatiiviseksi ylijäämäksi?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien kurimus on kyllä tiedossa ja se, että se on tämän hallituskauden aikana myöskin syventynyt. Mutta jotain hyvääkin tuossa rakennepaketissa esimerkiksi tuli. Tuossa mietinnön esittelyssäkin kovasti korostettiin tätä kuntatalouden ohjausjärjestelmää, ja kysyisinkin ministeriltä, milloin hallitus on aikeissa ottaa käyttöön tämän kuntatalouden uuden ohjausjärjestelmän ja myöskin sen tasapainosäännön, jolla kunnalle ei todellakaan tulisi sitten uusia velvoitteita, jollei siihen tulisi aivan täyttä korvausta myöskin, valtion täyttä rahoitusta. Näyttää tosiaan siltä, että tämä vaalikausi vain syventää muuten kuntien ahdinkoa ja kestävyysvajetta, eikä tätä omaa rakennepakettia kuitenkaan tulisi tällä tavalla vesittää. Onko mitään toivoa siitä, että tämä ohjausjärjestelmä otettaisiin käyttöön välittömästi?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suuret sekä pienet kunnat ovat todellakin haasteiden edessä kuntataloudessa, ja sen takia uusi tulosohjausmenettely parantaa toivottavasti myöskin ennakoitavuutta tältä osin. Toivon, että se kulkee yhteistä linjaa myöskin peruspalveluohjelman kanssa, joka on ollut tällä hetkellä se kuntia ohjaava menettely. Kun-tien tiukkuutta on yritetty tässä yhden miljardin tehostamistoimilla, ja toinen miljardi on sitten yritetty tehtävien velvoitteiden purkamisella saada kasaan.

Haaste on aika suuri, ja sen takia ihmettelenkin keskustan vaihtoehtoa, jossa oli helppo heittää yli 3 miljardin mahdollisuus näihin tehostamistoimiin. Tuottavuuden parantaminen on tässä otettu jo tietojärjestelmien kautta, ja toivon, että VM ottaa tähän tiukasti ohjaavan otteen, sillä tällä hetkellä kunnat ovat voineet, niin kuin valtion hallinnan eri sektoritkin, elää aika erilaisissa maailmoissa, ja niinpä ne ovat kehittyneet hyvin eritahtisesti ja erilaisiksi. Sen takia toivottavasti VM ottaa tähän kunnon ohjauksen.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien tuottavuus on todellakin heikentynyt koko 2000-luvun, ja se ei varmaankaan tälle salille ole mikään yllättävä asia, me kaikki tiedostamme sen, että hyvät julkiset palvelut edellyttävät aivan välttämättä julkisesti tuotettujen palveluiden tuottavuuden parantamista. Juuri sen takia valiokunta pisti tähän sen lausuman, että kustannusseurantaa on ehdottomasti kehitettävä. Suomen Yrittäjät ovat omalta osaltaan tuottaneet erilaisista keinoista tuottavuuden parantamiseksi kymmenen kohdan listan, joissa on muun muassa "palvelustrategia pakolliseksi" ja "kuntien oman tuotannon kustannukset avattava". No, sehän on juuri tämä lausuma, mikä meillä on. Mielestäni tärkeintä on juuri saada palveluiden laatu ja kustannukset läpinäkyviksi ja vertailukelpoisiksi, jotta kunnissa pystytään tekemään päätöksiä siitä, kannattaako palvelut tuottaa itse vai löytyykö palvelutuotantoon luotettavia, hyviä kumppaneita.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Järkiratkaisu.

Tämä osio koskettaa myöskin tullitointa, ja siitä innostuneena hallinto- ja turvallisuusjaosto tänä vuonna keskusteli hyvin paljon ja tutustui Tullin toimintaan. Erityisesti tämä kasvanut ja osin, väitän, jopa hallitsematon viinaralli Viron ja Suomen välillä puhutti jaostoa erittäin paljon. Kyllä me yksimielisesti olimme sitä mieltä, että kaikki voitava on tehtävä, että tämä pakettiautoralli Suomen ja Viron välillä saadaan jollakin tavalla kontrolliin ja aisoihin. Se vie suomalaisilta verotuloja, se vie työpaikkoja ja loppujen lopuksi se vie suomalaisten terveyden. Ei tätä voi katsella mihinkään EU-säännöksiin nojaten jatkuvasti läpi sormien. Kun olemme kirjanneet tuon, että valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus ottaa Tullin lisäresurssitarpeet huomioon tulevissa muutoksissa ja palaa asiaan lisätalousarviomenettelyn kautta, niin kysyisinkin miniteriltä, mitä mieltä ministeri on tästä ja aiotteko noudattaa valiokunnan toivetta.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittäminen ict-puolella on todella tärkeää kustannustehokkuuden parantamiseksi ja säästöjen saamiseksi kuntatalouteen. On paljon tekemistä siinä, että eri tietojärjestelmät toimivat yhteen ja puhuvat keskenään. Näissä sähköisissä palveluissa on tärkeätä myös sähköinen tunnistautuminen. Suomessa on käytössä tällä hetkellä Tupas-järjestelmä, joka perustuu pankkitunnuksiin ja edellyttää luottotietoja. Olisikin tärkeää, että kaikki kansalaiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa sähköisten palvelujen saatavuuden suhteen. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: missä vaiheessa on sähköisen tunnistautumisen kansallisen järjestelmän eteneminen?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ilman merkittäviä uudistuksia kunnat ovat pakotettuja velkaantumaan lisää ja nostamaan kunnallisveroprosenttia huomattavasti nykytasolta. (Tapani Tölli: Totta!) — Se on totta. — Kuntien vastuiden keventämisen lisäksi kuntarakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on kuntien hallinnon keventyminen ja varojen siirtyminen hallinnosta peruspalveluiden käyttöön. Eiks vaan, oppositio? Mutta oppositio, muun muassa keskusta, on pitänyt vahvasti esillä kotikunta—maakunta-mallia. Ajatus ja idea kuulostaa hyvältä, välillä jopa romanttiselta. Kysyn ministeriltä: Näettekö tässä taloustilanteessa realistiseksi toteuttaa tällaista ihannemallia samanaikaisesti, kun me joudumme lisäämään resursseja peruspalveluihin? Onko mahdollista toteuttaa hyvinvointia lähellä kuntalaisia tällaisella rakennemallilla?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on jo vuosia ollut terveydenhuollon kanteluiden pysyvä ruuhkatilanne, eikä kanteluita pystytä ratkaisemaan välittömästi vaan keskimäärin vuoden viiveellä. Pahimmillaan kantelun käsittely on kestänyt kolme vuotta.

Asioiden joutuisa käsittely kuuluu hyvään hallintoon. Perustuslain mukaan jokaisella on oi-keus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Aluehallintoa koskevat ongelmat eivät ole ainoastaan Etelä-Suomen ongelma, vaan vastaavia tilanteita on myös muualla Suomessa. Kysyisinkin teiltä, kun asioita on valtiovarainministeriölle toistuvasti tuotu esille ja myös apulaisoikeusasiamies on antanut asioista kommentteja ja ratkaisuja: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä aluehallintovirastojen resurssien turvaamiseksi varsikin nyt, kun ollaan menossa myös näihin erilaisiin uudistuksiin, kunta- ja sote-uudistuksiin?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on erittäin rankalla kädellä vähentänyt kuntien valtionosuuksia, ja kun viimeistä uudistusta käsiteltiin, perustuslakivaliokunta otti erittäin voimakkaasti kantaa siihen, että tämä valtionosuuksien leikkaus on eriarvoistamassa kuntia ja sitä kautta myös kuntalaisia. Nyt hallitus on uudistamassa valtionosuusjärjestelmää, ja haluaisinkin kysyä, kun näyttää siltä, että se on edelleen kärjistämässä tätä epäoikeudenmukaisuutta: näettekö te, arvoisa ministeri, tässä uudistuksessa perustavanlaatuista epäoikeudenmukaisuutta? Kun lopputulosta katsoo, näyttää siltä, että tuottaakseen lakisääteiset peruspalvelut toiset kunnat joutuvat keräämään 10 prosenttiyksikköä korkeampaa kunnallisveroa kuin toiset. Tätä kautta kansalaiset joutuvat asuinpaikan perusteella täysin perusteetta epäoikeudenmukaiseen asemaan.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Salissa on keskusteltu paljon siitä, että kuntien talous yleisesti on todella huonolla tolalla, ja näin varmaan keskimäärin onkin. Mutta sekin on muistettava, että meillä on paljon sellaisia kuntia, jotka ovat talousahdingosta huolimatta onnistuneet tuottamaan palvelunsa hyvin ja tehokkaasti. Ei pidä unohtaa sitä, että kuntien erilaiset toimintamallit vaikuttavat siihen, mikä se lopputulos on. Minäkin peräänkuulutan sitä, millä tavalla me saisimme vahvemmin maastoutettua kuntiin niitä hyviä toimintamalleja, jotka on nähty Suomenmaassa hyväksi.

Kysynkin ministeriltä, löytyykö meiltä hallitukselta jotakin sellaista vahvempaa vipuvartta, jolla me saisimme kunnat ottamaan nämä hyvä käytännöt ja toimintamallit käyttöönsä, koska monesti näihin malleihin myös annetaan joko avustusta tai valtionosuuksia, jotta kunnat sitten toimisivat niin kuin tulokset hyvältä näyttävät.

Viimeisenä sitten kysyn sitä, kun hallitus on tullut vastaan myös kuntia sillä, että on luvattu, ettei tehdä uusia sellaisia säädöksiä, jotka tuottavat kunnille lisäkustannuksia: koskeeko tämä lupaus myös niitä lakeja, (Puhemies koputtaa) jotka ovat nyt valmistelussa ministeriössä?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viron rehottavaan viinaralliin puuttuisin minäkin.

Alkoholiveroa nostetaan jälleen ensi vuoden alusta, ja tämä tietää Viron viinarallin kiihtymistä entisestään. Matkustajatuonnin takiahan Viroon jää arvioiden mukaan tällä hetkellä jo yli 300 miljoonaa mahdollisia verotuottoja, mutta kaikki alkoholin haitat kuitenkin hoidetaan täysimääräisesti tällä puolella lahtea. Tulli on jo kieltänyt varustamoita kuljettamasta jalkamatkustajien juomalasteja maihin, mutta mikäli tilannetta käy seuraamassa, varsin hyvin voi havaita, ettei tämä juurikaan menoa hidasta, ja kysyisinkin ministeri Virkkuselta, millaisia muita suunnitelmia Tullilla on kiihtyvän viinarallin valvonnan suhteen.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on aina ollut sellainen olettamus, että kunnat eivät voi mennä konkurssiin. Nyt tällä hetkellä meillä on hyvin ylivelkaantuneita kuntia, ja kysyisin ministeriltä, onko pohdittu, että jatkossakin on näin, että yhtään kuntaa ei päästetä konkurssiin vaan valtio tulee aina apuun.

Sitten olisin kysynyt vielä tästä kuntakohtaisesta kustannustietojen aikaansaamisesta. Olen ollut kuntapolitiikassa mukana liki 30 vuotta, ja olen nähnyt kaikenlaisia harjoitelmia näistä kustannuslaskelmista, mitä on yritetty tehdä. Ongelmana on usein ollut se, että kun näitä kustannuksia on haluttu esittää poliittisille päättäjille, ne ovat olleet hyvin tarkoitushakuisia. Niistä on esimerkiksi unohdettu kaikki toimitilakustannukset pois, ja sitten on unohdettu pois hallinnon ja johdon kustannukset, jotka automaattisesti sisältyvät yksityisen yrityksen hinnoitteluun. Jotta niistä saadaan ikään kuin vertailukelpoisia, kunnalla pitäisi olla samanlaisia periaatteita. (Puhemies koputtaa) Kysyisinkin ministeriltä, millä tavalla kuntiin lisätään koulutusta ja osaamista, jotta saadaan luotettavia ja hyviä laskelmia aikaiseksi.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntapalveluiden ja kuntarakenteen kokonaisuudistuksen valmistelussa parlamentarismilla pyyhittiin pöytää. Kuntauudistusta viedään eteenpäin hallinto ja rakenteet edellä ideologisen suurkuntatavoitteen mukaisesti. Sote-uudistus valjastettiin kuntauudistuksen keppihevoseksi. Valmisteluprosesseissa kuntakuulemiset ovat olleet täysin näennäisiä käytännössä. Asiantuntijanäkemyksistä ei ole piitattu. Kuntakentän lainvalmistelun ja vaikuttavuusarvioitten heikolla tasolla on suorastaan halveksittu eduskuntaa ja lainvalmisteluvaltaa. Huikeat valtionosuusleikkaukset ovat eriarvoistaneet kuntakenttää ennennäkemättömällä tavalla.

Arvoisa ministeri, samalla kun totta kai toivotan hyvää ja rauhaisaa joulua, minä joudun, arvoisa puhemies, kysymään: oletteko sitä mieltä, että tässä hallituksen kuntapolitiikassa on edetty aivan oikealla tavalla?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa joudumme miettimään valtion ja yleensäkin julkista velkaa, jossa kunnat ovat osa tätä ongelmaa. Me myöskin tiedämme, että kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi meidän on syytä tasata kuntien välisiä eroja. Erityisesti tietenkin laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää olla kaikille yhtäläiset asuinkunnasta riippumatta.

Valtionosuusjärjestelmän uudistukseen on kasattukin suuria paineita juuri oikeudenmukaisen järjestelmän luomiseksi. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ongelmat ehkä siirtyvät alueellisesti toiselta puolelta toiselle puolelle. Erityisesti Länsi-Suomi tulee jatkossa olemaan kovilla, jos VOS-uudistus toteutuu ehdotettuna. Haluaisinkin kysyä ministeriltä: huomioidaanko esimerkiksi vanhenevan väestön epätasapainoista kustannusten jakautumista nyt riittävästi näissä uusissa kriteeristöissä, koska juuri väestön vanheneminenhan on yksi tulevaisuuden keskeisin kuntien taloutta haastava kustannus?

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Palaan vähän samaan asiaan kuin edustaja Virolainen näitten hyvinvointipalvelujen kustannuksista ja laadusta. Me myöskin yritimme Pirkanmaan osalta selvittää niitä kustannustekijöitä, paljonko mikäkin hyvinvointipalvelu maksaa. Todettiin, että eri kunnat kriteroivat hyvin eri lailla ne kustannukset, paljonko ne vyöryttävät johtamiseen, paljonko vyörytetään vaikka tilakustannuksiin ja vastaaviin. Vertailu yksityisen tai kolmannen sektorin tuottamaan palveluun osoittautui täysin mahdolliseksi. Sen jälkeen kun selvitettiin myöskin valtakunnallisesti, onko joitain tiettyjä kriteereitä, niin lähinnä Kelan puolella on tiettyjä kriteereitä, mutta niitäkään ei välttämättä noudateta.

Olisin kysynyt lähinnä sitä kriteeristöpuolta. Eikö nyt pitäisi ministeriötasolla antaa selkeät ohjeet, millä perusteella tehdään valinta, jos katsotaan niitten hintojen kustannusvaikutuksia tai kustannuksia? Silloin vasta sen jälkeen pystytään katsomaan myöskin näitä laatuvaikutuksia, kun tiedettäisiin, paljonko rahallisesti tietty palvelu maksaa.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suuret kiitokset.

Tulosohjausmenettely on tarpeellinen väline. Aivan samalla lailla kysyisin myös kuin edustaja Tölli, olisiko nyt aiheellista, että heti kuntakierroksen jälkeen suoritettaisiin ensimmäisen kerran vaikuttavuuden arviointi, kuinka tämä vaikuttaa, jotta saataisiin sitten jo toiminnallista osaamista, kun sitten rahoitus todellakin rupeaa muuttumaan.

Mutta toisaalta tässä on semmoisia ristiriitaisuuksia vähän tämän hallituksen tavoitteen myötä, että syntyy vahvoja hartioita ja olkapäitä kantamaan kuntataloutta. Esimerkiksi lisäosassa työpaikkaomavaraisuus on se, joka tuottaa positiivista pääomaa kunnalle, mutta jos on kolmen kunnan kimppa, niin sehän aiheuttaa, kun sinne olisi tulossa kaksi, joissa on huonommin omaehtoista työllistämistä ja työpaikkoja, sen, että omavaraisuus laskee ja kuntaosuus laskee.

Samoin onko huomioitu se, mitä kunnissa, jotka ovat tähän asti hyvin ja terveellisesti hoitaneet ennakkoterveydenhuollolla vanhuksensa, menetetään nyt siitä, kun sairastavuus onkin vähäinen? Ei ole huomioitu (Puhemies koputtaa) niitä siihen käytettyjä kustannuksia tähän mennessä.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on ollut kykenemätön vaikeiden päätöksien tekoon, ja näin ollen ne vaikeimmat päätökset tullaan tekemään kuntien valtuustoissa. Miten ministeri huolehtii siitä, että valtuutetuilla on kaikki mahdollinen tieto käytettävissään, kun kuntien valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat suoraan kaikkeen kuntalaisten arkeen? Oletteko te tietoisia näitten leikkauksien seurauksista?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Parissakin puheenvuorossa on esitetty kommentteja keskustan vaihtoehtoon. Keskustalla on selkeä vaihtoehto käsittelyssä olevaan ensi vuoden budjettiin. Esitämme 362 miljoonaa palautuksia valtionosuuksiin ja maksaisimme ne yhteisöveron jaksotuksella. Kysynkin ministeriltä: kumpi malli teidän mielestänne paremmin pitää yllä ensi vuoden lopussa kuntalaisten ja kansalaisten ostovoimaa? Tässä keskustan mallissa pyritään veroprosenttia hillitsemään, pitämään yllä kuntapalveluja ja mahdollistamaan se, että kansalaiset voivat ostaa erilaisia suomalaisia tarvikkeita, ja ylläpitämään tällä tavalla kulutusta, ja samalla kunnille jäisi mahdollisuus enemmän osallistua aktiivisesti elinkeinotoimintaan.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on vaikeuksissa, ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eriarvoisuus eri kuntien ja kuntalaisten välillä kasvaa. Me emme pysty turvaamaan kuntalaisten palveluja, ellemme kehitä palvelurakenteita ja palveluprosesseja. Meidän on purettava hallintorajoja ja järkeistettävä palvelukokonaisuuksia ja tehtävä niistä tehokkaampia ja vaikuttavampia. Esimerkiksi panostamalla liikuntaan me tuomme hyvinvointia nuorille ja ikääntyville tai rakentamalla uudenlaisia asuntorakennuksia me mahdollistamme sen, että ikääntyvät pystyvät asumaan entistä pitempään kotona. Samoin erilaiset kuntakokeilut ovat järkeviä, kuten ministeri tuossa alustuksessaan kertoi.

Me tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, koska väki ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa. Nyt kuitenkin samanaikaisesti kunnat irtisanovat ja lomauttavat henkilöstöään. Kysyisin ministeriltä: mitenkä me pystymme nyt turvaamaan ja vahvistamaan jatkossa kuntien julkista omaa palvelutuotantoa siten, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti palvelunsa eri puolilla Suomea?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu keskustan kotikunta—maakunta-mallista, ja täytyy sanoa, että se on kyllä semmoinen kakku, että se on kaunis päältä mutta erittäin kitkerää kyllä sisältä. (Keskustan ryhmästä: Ootko maistanut?) Nimittäin kun maakuntakeskusvetoisesti ruvetaan toisen asteen koulutusta ja koko terveydenhoitoa järjestämään, niin se ei ole pienemmille kaupungeille kyllä kaksinen vaihtoehto, sen voi arvata kyllä, kuinka siinä käy. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Siinä ei tarvitse olla itämaan tietäjä, että arvaa, mikä siinä on lopputulos.

Arvoisa puhemies! Kun olemme tässä valtiontalouden tilanteessa ja lähes puolet julkisesta taloudesta on kuntasektori, niin väistämättä nämä valtiontalouden haasteet siirtyvät myöskin kuntasektorille. Sitä ei voi mitenkään väistää. Mutta erinomaista on se, että nyt tätä kuntatalouden ohjausjärjestelmää ollaan jo luomassa ja ensimmäistä kertaa hallitus on tarttunut siihen asiaan, että kuntien velvoitteita ja normeja lähdetään purkamaan ja yritetään sitä kautta löytää tasapainottavaa ratkaisua siihen kuntatalouteen.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin tähän kysymykseen näistä terveistä vanhuksista ja valtionosuuksista. Meillä on syystä tai toisesta, varmaan osittain geneettisistä syistä, semmoinen käytäntö, että elinajan odote Itä-Suomessa on paljon pienempi kuin Länsi-Suomessa. Kaikki ihmiset jossakin vaiheessa kuolevat, ja yleensä viimeiset elinvuodet ovat aina kalliita, mutta länsisuomalaisilla ne osuvat niihin ikävuosiin, jolloin valtionosuudet ovat suuria ja Itä-Suomessa niihin ikävuosiin, jolloin valtionosuudet ovat pieniä. Siinä suhteessa tämä muutos on kyllä ihan oikeudenmukainen.

Sitten on sanottava, että kun kuntataloudessa pitäisi pari miljardia säästää, niin ei sitä voi mitenkään tehdä sillä tavalla, etteivätkö palvelut heikkenisi tai niitä jouduttaisi leikkaamaan. Silloin joudutaan pohtimaan myös palvelujen maksullisuutta, koska on kuitenkin parempi, että palvelu on edes maksullinen kuin että sitä ei ole ollenkaan, ja siinä vaiheessa joudutaan sitten askaroimaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kanssa. Toimeentulotukiasiakkaita maksullisuus ei koske, mutta ei sen pitäisi koskea myöskään pienipalkkaisimpia.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! En nyt tempaudu tähän kotikunta—maakunta-malliin ensimmäisenä (Mauri Pekkarinen: Miksei?) vaan ehkä nostan Tullin toimintaedellytykset, jotka täällä nousivat esiin. Ne olivat myös tuossa valiokunnan mietinnössä esillä nimenomaan tämän viinarallin muodossa.

Kyllähän Tullin toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina todella voimakkaasti. Meillä painopistealueena luonnollisesti on erityisesti EU:n itäraja eli myöskin tuo Suomen itäraja, missä on tarpeen koko ajan lisätä voimavaroja sen varmistamiseksi, että pystyisimme varmistamaan mahdollisimman toimivan, sujuvan liikenteen, ulkomaankaupan, sisäisen turvallisuuden tätä kautta.

Mutta toinen painopistealue, joka on viime vuosina kasvanut hurjasti, on tuo Lentotulli-toiminta, eli internet-maailma on kokonaisuudessaan muuttanut Tullin toimintatapaa. Ihmiset tilaavat erilaisia kiellettyjä esineitä, aseita, lääkkeitä, huumeita, niitä pysähtyy päivittäin kymmenittäin Lentotulliin, ja se on muuttanut koko Tullin toimintaympäristöä todella voimakkaasti.

Nyt vielä tulee sitten lisäpainetta tästä EU:n sisäisestä tuonnista eli tuosta Viron viinarallista, joka sinänsä on todellakin EU:n sisäistä liikennettä eikä niin vahva painopistealue. Mutta totta kai myös Tullin on tehtävä oma osansa. Toisaalta se on rikollisuuden torjuntaa, kuten tiedämme. Vaikka matkustajilla on velvollisuus ilmoittaa tänäkin päivänä ne erät, mitkä eivät tule omaan käyttöön, niin tiedossani ei ole, että tällaisia ilmoituksia olisi tehty, eli tässä mielessä myös siellä on resursointia vahvistettava.

Ja nythän on suunnitteilla todellakin määritellä nuo ohjeelliset tasot verovapaalle matkustajatuonnille, mutta se edellyttää myös lisäresursointia tänne satamatullin puolelle, että voidaan entisestään lisätä tuota valvontaa ja mieluummin jo ennakolta puuttua siihen. Todella isosta toimintaympäristön muutoksesta on muutoinkin Tullin osalta kyse, nimenomaan internet- ja huumekaupan, lääkekaupan osalta, joka tänä päivänä netissä käy.

Täällä monessa puheenvuorossa nousivat esille ensi vuoden budjettiin liittyen nuo valtionosuusleikkaukset, ja kyllähän ne ovat tuntuvat, kun verrataan vuoteen 2011. Ensi vuonna se taso, mikä on jouduttu leikkaamaan valtionosuuksia, on jo yli 200 euroa per asukas, siitä johtuen, että valtiontalous on niin tiukoissa (Mauri Pekkarisen välihuuto) ja meidän on pakko hillitä tuota valtion velkaantumista. Tämän johdosta, että tuo valtionosuusleikkausten taso on niin korkea, hallitus oma-aloitteisesti lähetti tuon lainsäädännön perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, koska halusimme varmistaa sen, mikä tilanne on nimenomaan rahoitusperiaatteen näkökulmasta.

Tuo näkökulma, mihin tässä viitattiin kuntakohtaisten vaikutusten osalta: itse ajattelisin, että luontevaa on, kun keväällä tänne ollaan tuomassa lainsäädäntö valtionosuuslainsäädännön periaatteiden uudistamisesta, tässä yhteydessä erityisen huolellisesti analysoida juuri sitä, mitä vaikutuksia näillä muutoksilla kaiken kaikkiaan kuntakohtaisesti on, koska tiedämme, että tuo nykyinen valtionosuusjärjestelmä on erittäin vanhentunut ja se sisältää paljon erilaisia päällekkäi-syyksiä, porrastuksia, mikä tekee siitä hyvin monimutkaisen eikä niin läpinäkyvän. Esimerkkinä täällä on noussut esiin juuri tuo ikääntyvistä asukkaista, eläkeläisväestöstä maksettavien valtionosuuksien taso. Tänä päivänä kunta saa 75-vuotiaasta asukkaasta kaksinkertaisesti saman rahamäärän kuin alakoululaisesta. Kuitenkin, jos meillä on terveitä 75-vuotiaita, eivät he tuota kunnalle samalla tavalla kustannuksia kuin alakoululaiset, (Mauri Pekkarinen: Entäs keskimäärin?) jotka käyvät päivittäin koulussa, saavat kuljetukset, ruuat, oppimateriaalit.

Varmasti silloin 90-luvun alussa, kun nuo sisällöt on hyvin pitkälle määritelty, ei ollut parempaa tilastopohjaa ja silloin ikääntyvien toimintakunto oli heikompi kaiken kaikkiaan, mutta tänä päivänä meillä on yhä laajempi hyväkuntoinen, hyvinvoiva eläkeläisväestö, ja sitäkin taustaa vasten on perusteltua uudistaa näitä kriteerejä, erityisesti kun meillä on nyt parempaa tilastopohjaa olemassa. Sen johdosta on määritelty entistä vahvemmin niin, että pelkästään ikä ei olisi se ratkaiseva tekijä, vaan myös väestön sairastavuus vaikuttaisi entistä enemmän siihen, mikä valtionosuuksien taso on.

On muistettava, että valtionosuudet on nimenomaan tarkoitettu siihen, että voidaan turvata peruspalvelut kaikkialla Suomessa, ja niissä pitää aidosti ottaa huomioon kuntien olosuhteissa olevia eroja, jotka tuottavat kustannuksia. Mutta silloin nuo kriteerit on nimenomaan suunnattava siten, että ne huomioivat ne olosuhde-erot, jotka tuottavat kustannuksia, ja silloin pitää pystyä myös todentamaan, että näistä on kustannuksia. Tällä hetkellä järjestelmän osalta ei kaikin osin näin ole.

Tällä hetkellä juuri tuo selvitysmiehen alustava ehdotus on kuntien kommenttikierroksella, ja tammikuussa on tarkoitus tehdä lopullinen ehdotus ja sen pohjalta hallituksen esitys. Itse pidän kyllä tärkeimpänä tavoitteena sitä, että saamme selkeän, oikeudenmukaisen, läpinäkyvän valtionosuusjärjestelmän, jossa kaikille on samat pelisäännöt ja jokainen voi arvioida siitä näkökulmasta, onko se reilu. Tiedämme jo nyt, että se tuo isoja muutoksia kuntien välille, ja sen johdosta on varauduttu vähintään viiden vuoden siirtymäaikaan, jotta tuota muutosta voitaisiin tasoittaa.

Vielä, puhemies, aivan lyhyesti kustannusvertailuista kuntien osalta. Se tuli tuossa valiokunnan mietinnössä esiin ja täällä useassa puheenvuorossa. Meillähän on ollut tämmöinen varsin laaja kuntien tilastotyö meneillään, mutta tämänkin johdosta, että asia on valiokunnissa ja kuntakentässä noussut hyvin voimakkaasti esiin, meillä on tarvetta nopeuttaa eräitä osioita tästä. Me tarvitsemme nopeammin vertailtavaa tietoa kuntien välillä. Meillä on pitkään ollut jo meneillään muistaakseni ministeri Kiviniemen aikoinaan aloittama 20 suurimman kaupungin tuottavuustyö, missä on osaltaan kehitetty erilaisia mittareita, joilla pyritään tuomaan läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, mutta tämän työn lisäksi tarvitsemme lisää työkaluja, koska tuo tarve on ilmeinen kuntapäättäjillä saada reaaliaikaisempaa (Puhemies koputtaa) ja vertailtavampaa tietoa oman kunnan ja naapurikuntien toiminnasta.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntien terveyskeskusten lääkärivaje on 6 prosenttia. Vaasan sairaanhoitopiirissä tuo lääkärivaje on 19 prosenttia. Lääkärinviroista terveyskeskuksissa siis viidennes on täyttämättä. Vain Kainuussa vaje on vielä suurempi. Siellä täyttämättä on 27 prosenttia viroista. Ylipäätään lääkäripula kasvoi viime vuonna 5,9 prosenttia, ja ne leikkaukset, mitä nyt ollaan tekemässä, eivät lupaa hyvää lääkäripulallekaan. Tosin rannikon osalta, kuten esimerkiksi Vaasan osalta, yhtenä syynä lääkäripulaan pidetään kaksikielisyysvaatimusta. Suomalaisilta lääkäreiltä vaaditaan sekä suomen että ruotsin kielen taito. Voiko tälle asialle tehdä mitään? Ja toinen asia: Jos tulee euroalueelta, kun on vapaa liikkuvuus, ei tarvitse osata suomea eikä ruotsia, kun tulee terveyskeskukseen töihin. Miten asia voi olla näin?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erittäin keskeinen osa valtionosuusjärjestelmää on verotulojen ta-saus, idea siitä, että kuntien kesken kuntien verotulopohjassa on tavattoman suuria eroja muun muassa siitä syystä, että monesti esimerkiksi maakunnittain kunnat päättävät erilaisia toimintoja sijoittaa tiettyihin paikkakuntiin. Verotulojen tasauksella pyritään varmistamaan kunnille edes likipitäen tasavertaiset edellytykset selviytyä palveluistaan.

Tällä hetkellä kuntien omavastuu on tuo 8 prosenttia. Tasaus on siis 92 prosenttiin asti. Nyt tässä pohjaesityksessä esitetään, että on periaatteessa 100 prosentin tasaus mutta kunnilla on 20 prosentin omavastuu, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että tässä tasauksessa leikataan erittäin paljon valtion tasausvastuuta, mikä käytännössä johtaa nyt esimerkiksi siihen, että sellaisenkin kunnan, joka tuottaa palvelut edullisemmin kuin maassa keskimäärin tuotetaan — siis sellaisenkin kunnan, joka tuottaa palvelut edullisemmin kuin maassa keskimäärin tuotetaan — rahoituspohjaa, tätä tasauspohjaa, vedetään merkittävästi alas.

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeriltä: eikö tämäntapaisissa tapauksissa varsinkin kysymys ole nyt siitä, että on löydetty uusi lahtauskirves, jolla vedetään sitä hallituksen kuntarakennetta siihen suuntaan kuin hallitus ohjelmassaan on jo tavoitteeksi asettanut?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnissa on tärkeää lisätä toiminnan tuottavuutta, mutta toisaalta kunnissa pitäisi osata tehdä myös kustannus—vaikuttavuus-analyyseja. Monessa kunnassa on viime vuosina tehty päätöksiä, jotka pidemmällä tähtäyksellä ovat aiheuttaneet lisäkustannuksia. Hyvä esimerkki tästä on ennalta ehkäisevien toimenpiteiden laiminlyöminen. Tämä on johtanut kalliiden ja raskaiden toimenpiteiden lisääntymiseen. Kunnissa ei osata riittävästi tehdä hyvinvointivaikutusten arviointia, eikä terveys ja hyvinvointi kaikissa politiikoissa -ajattelu ohjaa riittävästi toimintaa ja päätöksentekoa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä terveydenhuollon osuus on vain noin 20 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä saavat aikaan vähän enemmän, mutta terveydenhuollon menot eivät kunnissa vähene, ellei terveys kaikissa politiikoissa -ajattelu siirry teoriasta käytäntöön kaikilla kunnan toimialoilla. Tämä on yksi syy siihen, miksi sosiaali- ja terveystoimea ei voi erottaa kunnan muista toiminnoista. Miten ministerin mielestä kuntia voisi ohjata toimimaan paremmin terveys kaikissa politiikoissa -ohjelman mukaisesti?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalous ei ole tasapainossa millään mittarilla. Valitettavasti opposition vaihtoehdot eivät tuo mitään apua tähän tilanteeseen. Mennään päin seinää, ne palvelut romuttuvat. Puolestaan hallituksella on kuntatalouden ohjausjärjestelmä. Toivotan sen tervetulleeksi. Se on hyvä apu tähän tilanteeseen, samoin rakennepaketti. Siinähän kuntatalouden osuus julkisen talouden kestävyysvajeen umpeenkuromisessa on 2,5 prosenttiyksikköä.

Tämä pakettihan on tekemistä vaille valmis, eli todella tiukkaa työtä täytyy tehdä, että tässä onnistutaan, ja aivan avainasemassa on varmistaa se, että sote-uudistus ja kuntauudistus todellakin johtavat siihen, että julkisten palveluiden tuottavuus paranee. Tähän valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota.

Kysynkin nyt kuntaministeriltä: millä tavalla te aiotte varmistaa, että niin kuntauudistus kuin valmisteilla oleva sote-uudistus todella parantavat palveluiden tuottavuutta? Olisi tärkeää, että eduskunta saisi mahdollisimman pian nämä laskelmat käyttöön. Me edellytämme oppositiolta laskelmia. Itsellemme meidän täytyy olla vieläkin tiukempia. Todella totean, että valiokunnan mietinnössä tähän kiinnitetään huomiota. Hyvä olisi, että myöskin eri vaihtoehtoja pääsisi arvioimaan. Aina kun lakiesitys tulee eduskuntaan, (Puhemies koputtaa) siinä on talousvaikutukset arvioitu, mutta kun isoa uudistusta tehdään, pitäisi olla myöskin vaihtoehtojen laskelmia, että voidaan valita se paras. Rakennepaketti joko lähtee lentoon tai kaatuu sen mukaan, miten sote-uudistus onnistuu.

Anna Kontula /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion ict-strategian alaiseen avoimen tiedon ohjelmaan on budjetissa varattu puoli miljoonaa euroa. Ohjelman tavoitteena on avata julkishallinnon tietovarantoja kansalaisten, yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen käyttöön. Hanke on kiitettävän kunnianhimoinen, ja on hyvä, että se nyt etenee jälleen. Ihmetystä herättää kuitenkin verkkainen tahti, periaatepäätökset, joissa kaikki linjaukset muun muassa lisenssimallista ja valtion dataportaalista on tehty ymmärtääkseni jo vuonna 2011. Tietoyhteiskunnassa asiat tapahtuvat nopeasti. Vielä 1900-luvulla tämän tapaiset uudistukset saattoivat kestää vuosia, mutta nyt jokainen pantatun tiedon kuukausi on menetetty kuukausi.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaan puheenvuoro osoitti johtavan hallituspuolueen ja koko hallituksen kuuroutta, jossa ilmeni ylimielisyys ja demokratian halveksunnan henki. Ei haluta kuunnella vaihtoehtoja, ne kuitataan vain halpahintaisiksi. Nimenomaan, jotta me selviäisimme näistä vaikeuksista, me tarvitsisimme dialogista keskustelua emmekä tällaista äärimmäistä ylimielisyyttä ja sitä kautta ilmenevää kansanvallan halveksuntaa.

Mutta minä kysyn ministeriltä: Onko kuntalain uudistaminen suunnitellussa aikataulussaan? Milloin siitä sopii odottaa esitystä tänne eduskuntaan, vai onko aikomuksena, että katsotaan ensin, miten kuntarakenneasia lutviutuu ja sote-uudistus?

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta omassa mietinnössään kiinnitti huomiota kuntatalouden heikkoon tilaan, ja tottahan se on: ensi vuonnakin miljardi 118 miljoonaa pienenevät valtionosuudet. Monissa kunnissa se on merkinnyt noin 2 veroprosentin nostopainetta.

Tästä paineesta huolimatta hallitus on kuitenkin merkittävästi lisännyt kuntien tehtäviä: vastuu pitkäaikaistyöttömistä, kasvava vastuu oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollosta ja kotihoidon tuen jakamisesta kunnille aiheutuvat kustannukset. Elikkä tilanteen ja vaikutusten on pitänyt olla hallituksen tiedossa.

Kysynkin: Eikö hallituksen pöydän ympärillä pohdittu sitä, oliko näiden uusien tehtävien ulottaminen oikeudenmukaista? Eikö olisi ollut paikallaan jäädyttää niitä? Ja kun te sanoitte äsken pitämässänne puheenvuorossa, että näitä velvoitteita tullaan keventämään vuonna 2017, nyt tehdään vielä vuoden 2014 elikkä ensi vuoden budjetti ja vuosien 2015 ja 2016 budjetit samoilla kasvavilla (Puhemies koputtaa) kustannuksilla.

Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Itäisen rajan tuntumassa korostuu epäkohta kiinteistöverotuksessa. Tätä olen myös kysynyt hallitukselta, mutta ainakaan vielä vinkkiin ei ole tartuttu. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta kolmansien maiden kiinteistönomistajat matkustajat ikään kuin veronmaksajien siivellä. Ei voi olla oikein, että kunnan verokertymällä rakennetaan infraa, jonka hyödyntää verovapaa matkustaja. Oikein se ei voi olla varsinkaan niitä kadunvarrella olevia naapureita kohtaan, jotka tämän elämänsä ainutkertaisen investoinnin kanssa elävät.

Luulen, että täällä ei tunnisteta näitä ongelmia, koska ne eivät ole täällä kenties jokapäiväistä arkea. Asia pitäisi kuitenkin tunnustaa. Eikö olisi syytä luoda uusi kiinteistöveroluokka tasaamaan näitä kuluja vapaa-ajan asunnoille kunnallistekniikan alueella? Eihän se ole oikein, että vakituiseen asuinkäyttöön kaavoitettu asuinalue muuttuukin satunnaisten vieraiden lomakyläksi tai sijoituskohteeksi. Eikö juuri tämä luo tehotonta ja epäviihtyisää yhteiskuntarakennetta? Eikö taloudellisesti tiukkana aikana tulisi pohtia uusia malleja kerätä verotuloja? Oikeudenmukaista olisi, (Puhemies koputtaa) että siihen osallistuu jokainen.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheessaan ministeri Virkkunen mainitsi uuden kuntalakiin tulleen velvollisuuden, jossa kunnat velvoitetaan neljässä vuodessa kattamaan alijäämänsä tai muuten ne joutuvat kriisikunniksi kirjatuiksi. Tämä on sekä erittäin hyvä että haasteellinen asia. Kysynkin ministeriltä, miten se toteutetaan tällaisessa ta-pauksessa, jossa äkillisen rakennemuutoksen seurauksena kunta, joka on muutenkin ollut negatiivisen aluekehityksen uhrina tai puristuksessa, sitten laatii, niin kuin me esimerkiksi silloin 2009, kun UPM lähti Kajaanista, laadimme kahdeksan vuoden ohjelman, joka nyt kyllä toteutuu, mutta olisi kyllä haasteellista se supistaa neljään vuoteen tämmöisessä tapauksessa. Miten autetaan sitä kuntaa siinä tapauksessa, jos muuta mahdollisuutta ei ole kuin pidentää sitä sopeuttamisaikaa? Toisaalta... — No niin, nyt taitaa aika mennä ohi. Kiitos.

Reijo Tossavainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Asioiden valmistelu ja poliittinen päätöksenteko on mielestäni liian usein aivan luokatonta, sillä isojakin päätöksiä tehdään mututuntumalta, siis mututuntumalta. Siksi toistan jälleen kerran, mitä valtio-opin professori Matti Wiberg äskettäin totesi: "Ensin tehdään poliittinen päätös ja vasta sitten selvitetään reformin järkevyyttä ja kirjoitutetaan virkamiehillä perusteluja jo valituille linjauksille. Sote- ja kunta-uudistus ovat puistattavia mutteivät suinkaan ainoita esimerkkejä."

Arvoisa ministeri Virkkunen, miksi kuntauudistusta viedään härkäpäisesti eteenpäin, vaikka lähes kaikki hallituksesta riippumattomat asiantuntijat ja myös monet hallituspuolueiden edustajat pitävät hanketta täysin järjettömänä? Miksi mututuntumalta haluatte aiheuttaa tälle yhteiskunnalle liki peruuttamattoman vahingon?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sarkomaalle ja muillekin hallituksen edustajille pitää sanoa, että valitettavasti on käynyt niin, että hallitus on ajanut kunnat talouskriisiin ja hallitus on itse ajautunut toimintakriisiin kunta- ja sote-politiikassa. (Välihuutoja)

Keskustan malli on hyvin selkeä. Me haluamme laajoilla hartioilla turvata, maakuntatasoisilla hartioilla, sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille maakunnan ihmisille ja haluamme kotikunnissa tuottaa lähipalvelut ja tällä tavalla varmistaa sen, että meillä on tehokas palvelujärjestelmä. Nyt kannattaisi hallituksenkin ottaa tämä keskustan malli ihan vakavasti. Tietojen mukaan tämä sote-asian vääntäminen on jälleen ajautunut tilanteeseen, jossa asiantuntijoitten kantoja ei oteta huomioon, ja sieltä nyt lähipäivinä tullaan sitten ulos poliittisella mallilla, jonka asiantuntijat ampuvat täysin alas. Eikö tässä nyt pitäisi ottaa realiteetit käsiin ja tämä ideologinen pakkoratkaisu unohtaa ja lähteä siitä, että sairaanhoitopiirien ympärille rakennetaan tämä terveydenhuollon kokonaisjärjestelmä?

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On varmasti tullut selväksi, että keskusta tarjoaa tätä Rantakankaankin mainitsemaa kotikunta—maakunta-mallia, mutta johdonmukaisuudessa olisi kyllä tietysti jonkin verran parannettavaa. Nimittäin keskusta jätti toimenpidealoitteen tässä lokakuussa tästä asiasta. Ensin todetaan, että Suomen alueet ovat niin erilaisia, että samanlainen uudistusmalli ei sovellu koko maahan. Samanlainen uudistusmalli ei sovellu koko maahan. Sitten seuraavassa kappaleessa todetaan, että kotikunta—maakunta-malli soveltuu koko maahan. Kyllä tässä hieman on ristiriitaa.

Arvoisa puhemies! Halusin puuttua tähän verotulojen tasaukseen, joka tapahtuu siis kuntien välillä, jossa ei ole kyse siis valtiontasauksesta vaan tasauksesta kuntien välillä, mihin Pekkarinen kiinnitti huomiota. Itse näen sen niin, että kun kasvu ja työllisyys ratkaisevat myös kuntatalouden, niin tähän mennessä on ollut tilanne, että jos se kunta, joka on ollut verotulotasoltaan alapuolella, on saanut pienituloisen tai toimeentulotuelta jonkun töihin, niin se ei ole hyötynyt siitä verotulojen kasvusta, ja sen takia näen itse tämän 20 prosenttia kannustimena (Puhemies koputtaa) siihen, että kunnassa kaikki saadaan töihin.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä nyt on kai kauttaaltaan täällä salissa todettu, että kuntien rahat eivät riitä. Mielestäni yleinen kokemus osoittaa sen, että kunnat eivät kyllä organisaationa kykene itse uudistumaan ja tällainen itsekriittinen tarkastelu kunnilta puuttuu ja siksi tätä kuntauudistusta tarvitaan ja siksi ministerin äidillistä ohjausta kunnat kaipaavat.

Meillä hallitusohjelmassa puhutaan siitä, että järjestämisvastuu ja tuottaminen palveluiden osalta pitäisi eriyttää. Ollaanko tässä edetty, vai onko se jäänyt tämän muun sote-uudistuksen varjoon? Tämähän olisi oiva keino parantaa kuntien palveluiden tuottavuutta. Esimerkiksi palveluhaasteen käyttöönotolla eriytetään tuottaminen ja annetaan kilpailutukseen tuotettavia palveluita, ja sitten jos joku muu taho, kolmas osapuoli tai yritys, kykenee tarjoamaan niitä paremmin kuin kunnan omana tuotantona, niin tämähän olisi meille kaikille hyväksi.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Salpausselän kuntajakoselvitykseen pakkomäärättiin valtiovarainministeriön taholta Iitti, Nastola, Lahti, Hollola, Hämeenkoski ja Kärkölä. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella arvioitaisiin edellytykset yhdistää kunnat tai kunnan osat toisiinsa. Hollolassa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys vuonna 2010 äänestysprosentin ollessa 63,42, ja 83 prosenttia äänestäneistä halusi Hollolan pysyvän itsenäisenä. Olemme tehneet napakoita ja pontevia säästöpäätöksiä kuntatalouteen nojaten näihin kuntalaisten toiveisiin ja kuntalaisilta saamaamme palautteeseen. Hollolan kunnan asukkaat ovat yleisesti ottaen keskimääräistä tyytyväisempiä kunnan palveluihin kaikissa peruspalveluryhmissä valtakunnallisen kyselytutkimuksen Artun mukaan.

Arvoisa ministeri, olisinkin teille ilmoittanut tai kysynyt paremminkin: kun olette nyt jälleen kerran kansalle osoittanut, että hallitus osoittaa, missä kaapin paikka seisoo, että kansalaisten mielipiteellä ei ole väliä, aiotteko todella pakkoliittää Hollolan kunnan kokonaisena tai jopa palasina vai kunnioittaa (Puhemies koputtaa) kuntapäättäjien ja kuntalaisten halua pitää Hollola itsenäisenä?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntaministeri kehui äsken valtionosuusuudistusta nykyistä yksinkertaisemmaksi, selkeämmäksi ja läpinäkyvämmäksi. Voisiko kuntaministeri nyt suomentaa, mitä tarkoittaa uudistuksen taustamuistiossa esimerkiksi seuraava kappale: "Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtionosuuteen tasausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tasausvähennysprosentti on progressiivinen." Kuulostaa todella läpinäkyvältä, selkeältä ja yksinkertaiselta, vai mitä?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntaliitoksia on tehty aika paljonkin viime vuosina, esimerkiksi nyt vaikka — kun täällä yksittäisiä kuntia mainitaan — kotikuntani Jämsä, joka ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana oikein muuta tehnytkään kuin kuntaliitoksia. Porukkaa hallinnossa on aika mittavasti tällä hetkellä, ja edelleenkin kaikki kunnat nauttivat tietenkin tästä viiden vuoden suoja-ajasta. Nyt olen ymmärtänyt, että hallitus on halukas jatkamaan tätä viiden vuoden suoja-aikaa. Onko tässä missään vaiheessa käyty keskustelua siitä, olisiko mitään porrastamisen mahdollisuuksia niitä kuntia koskien, jotka ovat jo tehneet paljon kuntaliitoksia?

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sattumalta oma kysymykseni koski samaa asiaa. Nyt kuntajakolain mukaan työntekijät saavat kuntaliitostapauksissa viiden vuoden suojan, ellei sitten työntekijä tai viranhaltija kieltäydy siitä työstä, mitä hänelle uudelleen osoitetaan. Nyt kun me tiedämme, että tulevan viiden vuoden aikana Suomessa jää eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin koskaan on jäänyt ja koskaan tulee jäämään, niin kysynkin kuntaministeriltä, onko mahdollista, että työtehtävien kelpoisuusehtoja järkevästi muuttamalla ja hyvän johtamisen avulla me pystyisimme ilman tätä kuntajakolain uudistusta pääsemään samaan tavoitteeseen, eli kunnissa ihmiset pannaan niihin tehtäviin, mitä kuntalaiset todella tarvitsevat.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minullakin olisi kolme kysymystä ministerille liittyen valtionosuusuudistukseen. Kun se nyt sitten lähtee kuntakierrokselle, niin kysyisin ihan ensimmäiseksi, että kun kunnilta tulee kommentteja, niin onko niillä kommenteilla mitään merkitystä. Senkö jälkeen siis tosiaan tulee vasta se lopullinen esitys, niin kuin äsken tuossa kerroitte?

Toisekseen näistä kriteereistä. Siellä on mainittu muun muassa työttömyysaste. Kun itse tulen Suomen rajuimman rakennemuutoksen alueelta Kouvolasta, niin onko tällä rakennemuutoksella itsellään mitään merkitystä näissä kriteereissä? Sehän vaikuttaa verotulojen kehitykseen ja veroprosenttiin. Voisiko niitä harkita sinne otettavaksi kriteereiksi?

Kolmanneksi tämä nykyinen taso, mikä täälläkin on pariin otteeseen mainittu, tämä viiden vuoden irtisanomissuoja ja varsinkin tämä ketjuttaminen: onko tähän tulossa esityksiä tämän järjettömyyden lopettamiseksi?

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ministeri antoi tukiopetusta vähän hallituspuolueidenkin kansanedustajille siinä, että tässä aikaisempinakin vaalikausina on tehty erittäin paljon työtä kuntien paremman tuottavuuden eteen. On ollut normitalkoita, on myös pohdittu, mitä tehtäviä voitaisiin kunnilta siirtää valtiolle. Mutta on selvää, että ajat ovat nyt tiukemmat ja paineet huomattavasti suuremmat ja sitä kautta pitää tahtia ilman muuta tiivistää.

Mutta hallituksen on turha yrittää väittää, että nyt ensimmäistä kertaa yhtään uutta tehtävää ei kunnille enää oltaisi antamassa vaan niitä oltaisiin pelkästään karsimassa, kun kuitenkin tässä rakennepaketissa on useita sellaisia yksittäisiä tehtäviä, jotka kuntien työtaakkaa ja tehtäviä tulevat lisäämään. Itse tästä suunnasta olen toki samaa mieltä, siitä, että tehtävissä on karsimisen varaa, mutta niin kuin edustaja Soininvaara täällä sanoi, rahojen vähentäminen ja palvelujen karsiminen kyllä käytännössä tarkoittaa sitä, että palvelut myöskin heikkenevät.

Mutta se varsinainen huoleni kyllä liittyy tähän uuteen valtionosuusjärjestelmään. Valtionosuusjärjestelmää on oikeastaan vähän turha yrittää muuttaa ilman että sille löydettäisiin jonkinlaista lisärahoitusta, koska nämä kuntien väliset erot ja muutokset muodostuvat uudessa järjestelmässä aina niin suuriksi, ja kun niitä yritetään kompensoida, niin helposti (Puhemies koputtaa) katoaa pohja koko siltä uudistukselta. Muutenkin tämä hallituksen uudistus näyttää erittäin epäoikeudenmukaiselta ja kansalaisia epätasa-arvoistavalta.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä tahtoisin kanssa tukiopetusta tästä keskustan kotikunta—maakunta-mallista. (Tapani Tölli: Järjestetään eri tilaisuus!) — Ei, kun otetaan tässä pieni keskustelu nyt, jos teille sopii. — Minä kysyn sitä, onko kysymyksessä sopimuspohjainen kuntayhtymämalli vai onko mahdollisesti maakuntavaaleilla valittava valtuusto, jonka alle tämä rakennettaisiin, elikkä niin kuin maakuntaliittojen alle rakennettava pohja, vai mikä tässä on kysymyksessä.

Ennen kaikkea, kun kokemusta jonkun verran siitä kokeilusta Kainuun osalta on, herää sekin kysymys, miten suuret kaupunkikeskukset antaisivat päätösvallan tälle maakuntatasoiselle päätöksenteolle. Siitä olen kyllä yhtä mieltä keskustan kanssa, että harvaan asutuilla seuduilla tämä joku maakuntatasoinen kuntayhtymämalli toimii kyllä hyvin, kun vaan saadaan organisaatio pystyyn ja sitten työntekijöitä. Sehän tässä nyt kaikista hankalinta on. Mutta lähinnä kysymys siitä, tarvitaanko vaaleja vai mennäänkö sopimuspohjaisella. Demokratia ei toteudu siinä (Puhemies koputtaa) sopimuspohjaisessa kuntayhtymämallissa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Joo, arvoisa puhemies! On hyvä, että Piirainen tunnustaa sen, että tällainen kuntien yhteistyöhön perustuva maakunnallinen malli on ihan käypäinen malli. Ja kun hän pohtii, miten keskuskaupungit sallivat, että ne antavat päätösvallan maakunnalliselle, siis kuntien, yhteistyöorgaanille, niin siinä mallissahan ne keskuskaupungit ovat mukana päätöksenteossa. Mutta teidän mallissanne, joka perustuisi isäntäkuntaan, vain yksi on päättäjä ja kukaan muu ei ole päätöksenteossa järjestämisvastuussa mukana, ja tässä on se dramaattinen ero teidän isäntäkuntamallien ja meidän maakunnallisten malliemme välillä.

Mitä tulee siihen, miten nyt pitäisi järjestää, niin me olemme lähteneet tässä ja nyt siitä tilanteesta, että se olisi kuntayhtymäpohjainen, kun-tien kautta jäsentyisi kansanvalta ja demokratia siihen. Pitemmällä tähtäyksellä, nyt tämä on henkilökohtainen kantani, näen ihan oikeana sen, että suorilla vaaleilla järjestetään — nyt tämä on pitempi tähtäys ja henkilökohtainen ajatteluni — kaikki nämä keskeiset laaja-alaiset palvelut ja myös ne tehtävät, joista maakuntien liitot tällä hetkellä vastaavat, niin kuin lähes kaikissa muissa Euroopan maissa on asianlaita. Mutta tämä on pitempi tähtäin, ja tämä on oma henkilökohtainen kantani, minkä tässä nyt lopuksi sanon.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kuntakiivailun keskellä palaisin jo osittain ministeri Haglundin kuulemisessa esille nostamaan Senaatti-kiinteistöjen rooliin varuskuntalakkautusten jälkihoidossa. Nythän esimerkiksi Keski-Suomessa olisi pitkällekin meneviä suunnitelmia jo vuoden 2015 alusta näille tiloille, mutta Senaatti-kiinteistöjen pyytämä hinta näistä kiinteistöistä on muodostumassa liian suureksi. Toisaalta, kun varuskuntakiinteistöjä ei saada nopealla tahdilla uuteen hyötykäyttöön, joutuu valtio joka tapauksessa laittamaan rahaa kiinni tyhjien tilojen ylläpitoon ja lämmitykseen. Kysyisinkin ministeri Virkkuselta sitä, onko tähän edellä mainittuun pullonkaulaan tulossa jonkinlaista ohjeistusta hallituksen puolelta. Aiemmin tällä vaalikaudellahan te ehdotitte näiden kiinteistöjen myymistä eteenpäin tarvittaessa vaikkapa vain nimellisellä korvauksella.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuntatalouteen suunnitellut ja tehdyt valtionosuusleikkaukset osuvat kipeästi kuntien talouteen ja palveluihin. Tällä hetkellä kuntien tehtävät ja käytettävissä olevat rahat eivät ole tasapainossa, se hyvin tiedetään. Kunnille on sysätty vuosi vuoden jälkeen ilman asianmukaista rahoitusta lisää tehtäviä ja vaatimuksia. Nyt hallituksessakin on ilmeisesti havahduttu siihen, että tämä tie on kestämätön. Silti sama meno jatkuu.

Edelleen uusia tehtäviä luodaan ilman asianmukaista rahoitusta, saati asianmukaisia vaikutusarviointeja. Kysyn ministeriltä: koska tämä tie oikein päättyy? Koska tehtävien karsinta konkretisoituu, ja koska on odotettavissa vihdoin todellisia vaikutusarviointeja ja selkeää konkretiaa siihen, mitä te tavoittelette ja mistä, ennen kaikkea esimerkiksi sote-uudistuksen kohdalla? Ja ennen kaikkea, ovatko kuntien peruspalvelut vaarassa tällä tehtävien karsinta- ja talouden tasapainottamislistalla?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kataisen hallitus teki esimerkiksi Keuruusta Suomen historian suurimman rakennemuutospaikkakunnan ja lopetti myös Jämsän Hallin varuskunnan. Kysyn arvoisalta ministeriltä: miksi nämä kunnat eivät saa erityistä valtionosuutta, vaikka itse se hätä siellä on aiheutettu? Haluan lisäksi kysyä edustaja Kataisen jo esittämän kysymyksen: milloin astuu voimaan se rakennepaketin päätös, että ei kunnille tule enää uusia tehtäviä, ellei sinne tule rahoitusta mukana? Haluan myös saada vastauksen siihen, onko teidän mielestänne kuntien kommentointiaikataulu riittävä, ja miksi ei kysytty erityisesti lausuntoja, ja vielä käsityksestänne siitä, mikä on oikeudenmukainen ja reilu valtionosuuspäätös. Onko teidän mielestänne reilua ja oikeudenmukaista, että kaikki pohjoisen Keski-Suomen köyhät kunnat ovat menettäjiä ja hyödyn saajia esimerkiksi Espoo ja Jyväskylä? Onko se teidän mielestänne reilua?

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä valtionosuusuudistuksen oikeudenmukaisuudesta voi tosiaan olla montaa mieltä. Esimerkkinä nyt näistä ongelmista ne kunnat, joissa on toteutettu tämmöinen laaja-alainen kuntauudistus, niin kuin Hämeenlinna, Salo, Kouvola, ovat menettäjiä, kun kuntaliitos on tuonut asukastiheysmuutokset ja nyt sitten nämä ikärakennepainotukset heikkenevät. Varmaan olisi järkevää pitää enemmän silmällä sitä, että on oikeudenmukainen tämä muutos, kuin sitä, kuinka monta kriteeriä siellä on. Se on samantekevää, onko niitä 8 vai 18, jos pystytään useammalla kriteerillä säätämään se sitten paremmin osumaan niihin tarpeisiin, joita erityyppisillä kunnilla on.

Näinhän kahden aikaisemman valtionosuusuudistuksen yhteydessä on tehty, että ovat aika laajasti olleet käsiteltävänä nämä koelaskelmat ja niiden perusteella on haettu sitten semmoista siedettävää yhteisymmärrystä. Nyt pimennettiin nämä koelaskelmat, ne olivat pelkästään ehkä pienen porukan käsissä, ja sitten ne pölläytettiin viime viikolla julkisuuteen ja sanottiin, että tämä on nyt viimeisen päälle harkittu ja ainoa vaihtoehto suunnilleen, mitenkä nämä valtionosuudet voidaan laskea. Näinhän ei ole, vaan siellä on valinnoista kysymys, miten saadaan nuo kriteerit täsmäämään niihin kuntien todellisiin tarpeisiin ja kustannuspaineisiin.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeää huolehtia kuntapalvelujen tasavertaisesta saatavuudesta eri puolilla Suomea. Siihen ei kuitenkaan valitettavasti riitä maakunta—museokunta-malli, jossa kunnan tehtäväksi jää lähinnä laskujen maksu. (Mika Kari: Juuri näin!) Siihen tarvitaan kuntauudistusta, vahvoja peruskuntia ja kuntien tehtävien arviointia.

Valtiovarainministeriön mukaan noin 250 kuntaa on ilmoittanut määräajassa, minkä kun-tien kanssa ne tekevät yhdistymisselvityksen. Osa niistä haluaa tehdä sen palveluyhteistyöselvityksenä. Kysymys kuuluukin näitten sivuhuomautusten höystämänä: millä aikataululla näitä nyt ulkopuolelle jääviä kuntia aiotaan kannustaa turvaamaan kuntapalvelunsa?

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on itse pitkälti syypää kuntien peruspalvelujen alasajoon valtionosuusprosenttia vähentämällä. Muistamme, että valtionosuus oli hallituksen toimikauden alussa noin 34 prosenttia ja ensi vuonna enää 29,5, eli peruspalvelujen valtionrahoituksesta on sulanut yli kahdeksasosa pois. Kunnissa tämä merkitsee sitä, että ne ovat pakotettuja nostamaan jo nyt korkealla olevaa keskimäärin 20 prosenttiin nousevaa veroäyriään tai velkaantumaan lisää tai sitten leikkaamaan peruspalveluja. Tämä merkitsee erityisesti hoitopalvelujen ja opetustoimen menojen karsintaa. Tätä kautta myös kunta-alan työttömyys on jyrkässä kasvussa. Hallitus leikkaa kansalaisten peruspalveluista toimikaudellaan peräti nelisentuhatta miljoonaa euroa. Kysyn ministeriltä arviota siitä, miten paljon valtion toimet heikentävät kansalaisten opetus-, sosiaali- ja hoitopalveluja (Puhemies koput-taa) ja voidaanko lakisääteiset peruspalvelut enää turvata.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallitus on saanut aikaan kuntakentälle oikeastaan pelkkää kaaosta ja hämmennystä. Kyllä kun kuuli edustaja Sankelon puheenvuoron, niin sitä hämmennystä tulee aivan varmasti tuonne kuntiin vielä paljon lisää. Käytännössä kuntien välinen yhteistyö on jumittanut tällä vaalikaudella aivan täysin. Se on estänyt luontaisen yhteistyön, luontaisen kehittämisen. Nyt on keskitytty tekemään niitä niin sanottuja kaverilistoja eri puolilla, kaverilistoja, joista ei nyt kyllä tunnu kukaan ottavan selvää. Yksi haluaa olla toisen kanssa kaveri, toinen kolmannen kanssa, jollakin on koottuna isompi alue, kenenkä kavereita haluaa, missä taas joku ei ole mukana. Haluankin nyt kysyä teiltä, arvoisa ministeri: minkälaiset johtopäätökset te nyt aiotte oikeasti vetää näistä kaverilistoista, näistä selvityslistoista, joita ovat kunnat antaneet, koska kovinkaan montaa niistä ei yksi yhteen pysty laittamaan, kun niitä katsoo näin ulkopuolelta?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkunen, oletteko te huolissanne perustuslaillisista ongelmista? Minä olen huolissani. Perustuslain mukaan suomalaisilla on oikeus hyviin kuntien peruspalveluihin. Perustuslaissa sanotaan "riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut". Nyt Suomessa elää yli 80 prosenttia suomalaisista sellaisissa kunnissa, joissa lääkäriin ei pääse kahdessa viikossa. Samaan aikaan kyläkouluja lopetetaan (Välihuutoja) vain sen takia, että välissä on kuntaraja. Saataisiin yksi elinvoimainen kyläkoulu, jos käytettäisiin maalaisjärkeä. Jos olen ymmärtänyt oikein, arvoisa kuntaministeri, te olette myös huolissanne perustuslain ongelmista ja siitä, että perustuslain oikeus hyviin kuntapalveluihin ei toteudu. Kysynkin teiltä: oletteko huolissanne?

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntatalouteen suunnitellut valtionosuusleikkaukset kohdistuvat kipeästi kuntien talouteen. Kuntien tehtävät ja käytettävissä olevat rahat eivät ole nykyisellään eivätkä lähitulevaisuudessakaan tasapainossa keskenään. Valtio on lisännyt kuntien tehtäviä ja vaatimuksia vailla asianmukaista rahoitusta. Hallituskin on huomannut, että tämä tie on kunnille kestämätön. Kunnat velkaantuvat entisestään, ja kunnissa joudutaan tekemään päätöksiä, jotka suurimmalta osalta kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin.

Rakenneuudistuksella hallitus on aloittamassa kuntien tehtävien karsimisen. Kuntien tehtävissä sekä byrokratiassa on varmasti karsittavaa. Kannan kuitenkin huolta sellaisesta tehtäväkarsinnasta, joka johtaa eriarvoistumisen kasvuun. Kuulisin mielelläni hallituksen suunnitelmista siitä, minkälaista karsintaa kuntien tehtävistä on suunnitteilla. Vai tekeekö hallitus tietoisesti päätöksiä, jotka aiheuttavat ylitsepääsemättömät talouspaineet ja käytännössä pakottavat kunnat pakkoliitoksiin?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia päivän ensimmäisestä puheenvuorosta.

Valtionosuusuudistuksen osalta varmasti on aika haasteellinen tämä kokonaisuuden rakentaminen, mutta tässä selkeästi näkyy se, että hieman harvaan asutut, vahvat alkutuotantokunnat ovat suurin menettäjä. En tiedä, onko siinä politiikkaa taustalla, vai mikä on. Tämä näkyy erittäin voimakkaasti ainakin omassa kotikunnassani, mutta tässä varmaan vielä keskustellaan ja neuvotellaan, mikä se todellinen lopputulos on.

Haluan tähän sote-uudistukseen sen verran puuttua, kun itse tuolla sairaanhoitopiirissä toimin. Meillä Pohjois-Karjalassahan on semmoinen tilanne, että kaikki muut kunnat yli 100 000 asukkaan maakunnassa ovat sitä mieltä, että sairaanhoitopiiripohjainen kuntayhtymä olisi se toteuttamismalli, mutta Joensuun kaupunki on eri mieltä, luonnollisesti, koska haluaa tämän vastuukunta-, isäntäkuntamallin ottaa. Tässä on vahva poliittinen tausta.

Kysyn ministeriltä: onko oikeudenmukaista se, että asukasluvultaan pienempi joukko päättää, yksi kunta päättää siitä, mikä on se maakunnan tahtotilan mukainen malli, jolla nämä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden palvelut turvataan maakunnassa? Ei se minun mielestäni voi olla niin, että yksi kunta määrää. Hallitus toki linjaa täällä, mutta ei voi yhden kunnan mielen mukaan toimia, koska kansanvallassahan (Puhemies koputtaa) me elämme.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Itse ajattelen, että kuntien välisessä yhteistyössä reilu periaate olisi se, että asukasmäärän ja maksuosuuden suhteessa käytettäisiin päätösvaltaa, mutta tiedämme, että tällä hetkellä se ei välttämättä ole mahdollista. Tältä osin tuo sote-järjestämislakityöryhmä on nyt tehnyt omaa ehdotustaan, ja varmasti sitten tulemme katsomaan, miten se päätöksenteko voisi tulevaisuudessa mennä.

Täällä hyvin paljon keskusteltiin näistä kun-tien tehtävistä, niiden vähentämisestä ja siitä, miten se vaikuttaa valtionosuuksiin. Nyt tällä hetkellä valmistelussa oleviin tehtäviin, näiden li-säyksiin, kyllä suhtaudutaan erittäin pidättyväisesti. Toki meillä on kehyksessä varauduttu tiettyihin uusiin palveluihin, mutta hallitus on todennut, että kaikkiaan näitä tullaan hyvin kriittisesti nyt arvioimaan siinä vaiheessa, kun lakiehdotuksia suunnitellaan tai pidemmälle valmistellaan, ja näihin taloudellisiin vaikutuksiin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.

Sinänsähän hallitusohjelmassa on se periaate, että jos valtion ja kunnan välillä liikkuu tehtäviä, eli valtio siirtää kunnalle tehtäviä tai kunnilta siirtyy valtiolle, niin silloin nuo rahat siirtyisivät siinä tehtävän mukana, mutta nämä täytyy nyt myös tapauskohtaisesti katsoa, koska toisaalta tässä paketissa oli sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät tuottavuuden ja toimintatapojen uudistamista, kaiken kaikkiaan kuntakentällä rakenteiden uudistamista, mutta toisaalta oli selkeitä, puhtaita tehtäviä, jotka on lainsäädännöllä annettu, ja siinä vaiheessa, kun tuo lainsäädäntö annetaan, missä tehtävät pois otetaan, pitää myös se talouspuoli erikseen käydä jokaisen osalta läpi ja vaikutus valtionosuuksiin tältä osin, jos sitä on.

Täällä muutamassa puheenvuorossa nousivat esiin edelleen nämä ict-asiat. Edustaja Kontula halusi erityisesti vauhdittaa tätä datan avaamista, ja siitähän on nyt meneillään toimenpideohjelma. Sillä on vaikutuksia valtion virastojen toimintaan, koska moni virasto on tällä hetkellä saanut ison osan toimintatuloistaan sitä kautta, että on myynyt näitä aineistoja, ja nyt kun tätä dataa ollaan avaamassa, niin se täytyy tehdä taloudellisesti kestävällä tavalla ja tietenkin tietosuojavaltuutetun kanssa hyvässä yhteistyössä. Erityisesti kartta-aineistot ovat nyt alkuvaiheessa olleet painopisteenä, koska ne toimivat monelle liiketoiminnalle sitten ikään kuin pontimena, kun tätä dataa saadaan avattua koneluettavassa muodossa.

Kansalliseen palveluväylään liittyy myös sähköinen tunnistautumisratkaisu, eli jatkossa em-me olisi enää pelkästään näitten pankkitunnistusten varassa. Tavoite on, että vuoden 2015 aikana saataisiin tuotantokäyttöön tuo palveluväylä. Tietenkään väylää ei voida saada tuotantokäyttöön, ellei siinä ole nimenomaan tätä sähköistä tunnistamista, eli se on se ihan ensimmäinen asia, joka siihen täytyy hyvällä tavalla nyt rakentaa, ja tuo työ on meneillään.

Valtionosuusuudistamisen osalta nyt, itse asiassa juuri tänään, kunnille on lähetetty tähän liittyvä Webropol-kysely. Kyseessä on epävirallinen kuulemiskierros ennen selvitysmiehen lopullista ehdotusta. Tähän on kunnille varattu kuukauden verran aikaa. Se on juuri sen johdosta, että selvitysmies haluaa kunnilta palautetta muun muassa juuri näihin laskentakriteereihin, mitkä täällä nousivat esiin: onko siinä huomioitu riittävällä tavalla nimenomaan olosuhteista johtuvia eroja, sellaisia asioita, jotka tuottavat kuntien palveluiden järjestämiseen kustannuksia olosuhteista johtuen, muun muassa tasausjärjestelmään liittyen. Verotulon tasausjärjestelmäähän on tässä mallissa muutettu nykyiseen verrattuna, ja myös siitä, miltä se näyttää, halutaan kunnilta palautetta.

Toivomme, että tuo kritiikki ei nyt kohdistuisi pelkästään siihen lopputulokseen, onko se plus- vai miinusmerkkinen se koelaskelma kunnan kohdalta, vaan nimenomaan näihin kriteereihin, ovatko ne oikeat ja ovatko nämä laskentatavat oikeat. On tarkoitus, että tämän pohjalta selvitysmies tekee sen lopullisen ehdotuksensa, ja sen pohjalta tehdään hallituksen esitys, ja tuo lakiluonnos lähtee sitten viralliselle lausuntokierrokselle kuntiin. Eli tässä vaiheessa on vielä valmisteluvaihe meneillään, mutta toivon, että käytäisiin keskustelua nimenomaan näistä kriteereistä ja periaatteista.

Se on juuri näin kuin esimerkiksi edustaja Kalmari totesi, että pohjoisen ja Keski-Suomen kuntien osalta siellä on miinusmerkkiä todella monella kunnalla, sellaisella, missä on ikääntynyt väestö mutta verrattain terve väestö, koska meillä nykyinen valtionosuusjärjestelmä painottaa hyvin paljon yli 75-vuotiaita asukkaita. Heistä todella maksetaan kaksinkertaista valtionosuutta verrattuna alakoululaisiin. (Mauri Pekkarinen: Ei ole oikea selitys!) Siinä mielessä tämä tuo kuntien välille isoja muutoksia, jos näillä painoarvoilla mennään, jotka on Vattin ja THL:n tutkimuksiin nojautuen tähän rakennettu. Eli tavoitteena on todella muodostaa sellainen järjestelmä, joka aidosti ottaisi huomioon ne kustannukset, joita tänä päivänä eri ikärakenteen ja eri sairastavuuskertoimen omaavilla kunnilla on, joiden osalta ikään kuin tarve nousee.

Täällä nousivat esiin myös tuohon kuntalakiin liittyvät prosessit. Kuntalaki on tällä hetkellä valmistelussa siten, että lakiluonnoksen pitäisi olla huhtikuun lopussa valmiina, ja se on tarkoitus antaa hallituksen esityksen muodossa ensi syksynä eduskuntaan. Siihen sisältyy juuri tuo edustaja Suutarin mainitsema alijäämän kattamisvelvollisuus, ja on lähdetty siitä, että siitä tulisi jatkossa sitova. Tälläkin hetkellä kunnilla on periaatteessa samanlainen edellytys, että heidän tulee kattaa alijäämänsä 4 vuoden kuluessa, mutta osa kunnista kattaa sen ainoastaan suunnittelemalla eikä tosiasiassa kata sitä, ja nyt se tulisi sitovaksi. Mutta siihen on varauduttu myös, että kaikkein alijäämäisimmille kunnille varattaisiin tuo kuuden vuoden siirtymäaika.

Ellei tuo onnistu, se käynnistää kriisikuntamenettelyn, ja sehän on osa tätä tervehdyttämisprosessia. Eli kriisikuntamenettelyssä valtiovarainministeriö asettaa toimikunnan, joka tekee kunnanvaltuustolle ehdotuksia, miten talous saataisiin tasapainoon, ja kunnanvaltuusto sen pohjalta päättää, mitä toimenpiteitä ottaa käyttöön. (Puhemies koputtaa) Eli näin ollen sekin on yksi tapa avustaa kuntaa siinä, että saataisiin talous taas oikeille raiteille.

Täällä kysyttiin myös harkinnanvaraisista valtionosuuksista, miksi tietyt kunnat eivät saaneet niitä. Tänä vuonna hakijoita oli erittäin paljon. Kun viime vuonna enää joka kolmannen kunnan talous oli tasapainossa, hakijoita oli yli sata, eikä läheskään kaikille voitu myöntää harkinnanvaraista valtionosuutta, eli kunnat jouduttiin laittamaan ikään kuin huonommuusjärjestykseen sen perusteella, kenen talous oli kaikkein huonoimmassa kunnossa eri mittareilla mitattuna. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voitiin myöntää vain rajatulle joukolle kuntia, mutta pyrkimyksenä oli nimenomaan niille kunnille se suunnata, jotka olivat kaikkein pahimmassa ahdingossa, ja toisaalta sillä periaatteella, että ne kunnat, jotka olivat saaneet sitä (Puhemies koputtaa) jo monena vuonna peräkkäin, eivät välttämättä nyt sitä saaneet, koska kyse ei välttämättä enää ollut tilapäisestä talouden ongelmasta, vaan ehkä pysyvämmästä rakenteellisesta ongelmasta, ja yksi keino talouden vahvistamiseen on kuntaliitosselvityksen tekeminen ja sitä kautta talouden vahvistaminen yhdessä naapurikuntien kanssa.

Olen hyvin iloinen siitä, että suuri määrä kuntia on jo tänä syksynä saanut kuntarakennelain mukaiset selvityksensä käyntiin. (Puhemies koputtaa) Nyt tällä hetkellä seuraamme näiden muiden kuntien tilannetta ja pyrimme niitä avustamaan tarpeen mukaan siinä, että myös siellä löytyisi selvityskumppanit ja saataisiin työ hyvään vaiheeseen nyt kevään aikana.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri vastasi aika hyvin. Itse asiassa olen ihan tyytyväinen tähän vastaukseen sillä lailla, että te kerroitte näistä kriteereistä ja nimenomaan siitä, että rakennemuutospaikkakuntien ongelmat ymmärretään. Itsekin peräänkuulutin nimenomaan sitä, että kun on olemassa kunta, josta itse tulen, Kouvola, ja Salo, jotka ovat aivan poikkeuksellisessa tilanteessa, niin näitten tilanteen huomioiminen oli se perimmäinen viesti, jota tuossa kysymyksessäni tavoittelin. Nimenomaan tämä kunnan yksilöllisen tilanteen parempi ymmärtäminen valtion taholta oli se viesti, jonka halusin teille kertoa, ja uskoakseni se meni nyt perille. — Kiitoksia.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota siihen, että ministeri puheenvuorossaan otti esille sen, että kuntaliitosselvityksessä selvitettäisiin myös tätä ict-yhteistyötä. Se on minusta erittäin tärkeää, ja toivoisinkin, että ministeriö ottaisi tässä tietojärjestelmien yhteensovittamisessa vielä vahvemman roolin.

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää tässä keskustelussa esille nousseeseen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen huomiota. Minua hätkähdytti, kun ministeri esitteli tätä uudistusta viime viikolla. Ensimmäisen kalvon ensimmäisellä rivillä luki: "Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta." Osana kuntarakenneuudistusta! Valtionosuusjärjestelmä on osa palveluiden rahoitusjärjestelmää. Sillä ei kepitetä eikä vauhditeta kuntarakenteen muutosta. Minusta tämä kertoo vähän tästä perusajattelusta, ja kaiken kaikkiaan tässä koko uudistuksessa näyttää olevan ensisijainen tavoite muuttaa vain kuntarakennetta, palvelut ovat sivuosassa.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä edustaja Louhelainen oli kovin pahoillaan siitä, että Hollolan kunta on velvoitettu osallistumaan Salpausselän kuntajakoselvitykseen. Itse kyllä puolustan Hollolan kuntalaisia siinä, että hyvä, että Hollola on mukana selvityksessä, koska edustaja Louhelaisenkin osaltaan johtama Hollolan kunnanvaltuusto päätti kesällä lopettaa 22 000 asukkaan Hollolan kunnasta ainoan lukion ja siirtää lukio-opiskelijat Lahden koululaitoksen piiriin. Hallitus, auttakaa kuntia näissä asioissa, jos ne eivät itse päätöksiin pysty.

Mutta valtionosuusuudistus antaa kunnille valtionosuuksia kustannusten jakamiseksi kun-tien ja valtion välillä. Hallitus muuttaa valtionosuuksien laskentaperusteita vastaamaan paremmin kuntien tosiasiallisia kustannuksia. Tämä tekee kipeää monissa kunnissa, kun vuosia kestänyt ylikompensaatio siirtymäajan jälkeen kunnissa loppuu.

Vähän samaa kuin edustaja Lindström aikaisemmin kysyn ministeriltä: Tietämys työttömyyden aiheuttamista syrjäytymisistä ja niiden ai- heuttamista kustannuksista on lisääntynyt. (Puhemies koputtaa) Työttömyys on vaikutuksiltaan usein kuin sairaus. Tulisiko työttömyysasteen valtionosuutta lisätä?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu kuntien tuottavuuden parantamisesta, ja täytyykin todeta, että rakennepaketin linjaukset sähköisten palveluiden lisäämiseksi ovat aivan oikeansuuntaisia toimia, kuten myös useat toimet tässä käsittelyssä olevassa budjetissakin ovat sen suuntaisia, että tietojärjestelmiä parannetaan ja ennen kaikkea niistä yritetään saada enemmän yhteensopivia.

Edustaja Tölli otti äsken esiin sen, että ict-järjestelmien johtamiseen ja sen kokonaisuuden koordinaatioon on todellakin pistettävä paukkuja. Viime vaalikaudella saimme tarkastusvaliokunnalta selvityksen sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmistä, joita on kaiken kaikkiaan yli 4 000 kappaletta, joten todellakin kannustan ministeriä aika voimakkaisiinkin toimenpiteisiin, jotta me saamme (Puhemies koputtaa) palveluväylän ja sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmät toimimaan yhteen.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa tehtiin kunnissa vuonna 2010 julkisia hankintoja 35 miljardin euron arvosta. Transparency Internationalin mukaan julkisiin hankintoihin kytkeytyvä korruptioriski on merkittävä. Avainroolissa ovat erityisesti kuntien tilintarkastajat ja sisäiset tarkastajat. Onneksi viime aikoina on ollut julkisuudessa käytännön esimerkkejä, että ongelmiin puututaan. Esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa on tuoreita tapauksia. Espoon tapauksessa tämä tuomio ei johtanut muuhun kuin varoitukseen toistaiseksi, joten ei paljoa mitään seurannut väärinkäytöksistä. Erityinen ongelma näissä korruptioasioissa on pikkukunnissa. Siellä pilliin puhaltamisen kynnys on paljon korkeammalla.

Kysyisin ministeriltä, onko hän tietoinen riskeistä, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin, ja aikooko niihin puuttua, jos on tietoinen.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtionosuusjärjestelmästä vielä. Tämä tuore valtionosuusjärjestelmäuudistuksen pohjaesitys on monelta osin aika monimutkaistakin luettavaa, mutta joitakin selkeitä piirteitä sieltä on toki havaittavissa. Alkujaanhan tämä valtionosuusjärjestelmä on luotu nimenomaan kuntien palveluita tukevaksi rahoitusjärjestelmäksi, vain ja ainoastaan sitä tarkoitusta varten. Nyt on selvästi nähtävillä kuitenkin se, että tämä kuntauudistus, jota hallitus ajaa, ajetaan maaliin myöskin näitten rahallisten ohjausmenetelmien kautta ja myös tämän vuosiuudistuksen avulla. Yksittäisten kuntien kohdalla rahavirtoja voi tietysti aina hahmottaa, mutta erilaisissa kuntatyypeissä erot ovat selkeät. Suurimmat rahavirrat kääntyvät maakuntien keskuskaupunkeihin, pääkaupunkiseudulle, ja pikkukau-pungit ja maaseutumaiset alueet kyllä ovat ihan selkeitä häviäjiä noin suuressa mitassa.

Kysyn ministeriltä: Tukevatko nämä esitetyt VOS-linjaukset parhaalla mahdollisella tavalla… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt tästä alkoholiverosta ja Viron tuonnista ministeriltä. Onko mahdollista muuttaa alkoholiveroa niin, että osa siitä olisi tällaista terveydenhoitomaksua, joka peritään Viron tuontiviinasta? Sinänsä sille olisi erittäin hyvät perusteet, koska... Meillä on tämmöinen työryhmä, Eestilä ja Suutari, joka on kysellyt alkoholin terveyshaitoista, ja ne ovat kuulemma suuremmat kuin alkoholista tuleva vero, joten perusteita löytyy.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuntauudistusta tehdään vauhdikkaasti, ja varmasti olette hakeneet mallia myös maailmalta, vai oletteko? Tanskassahan tehtiin kuntauudistus jokunen vuosi sitten, ja siellä jälkeenpäin on todettu, että lähipalvelut heikkenivät, ja lähidemokratia oli myös asia, mikä heikkeni. Myöskään kuntien talous ei kuitenkaan parantunut, vaan siellä oltiin aika pitkään niin sanotusti kurakuurilla. Sama oli myös johtotason henkilöiden toiminnan kanssa: oli tarkoitus vähentää heitä, mutta päinvastoin johta-jien määrä vain lisääntyi. Ovatko nämä sellaisia uhkakuvia, että nämä ovat mahdollisia myös Suomessa tapahtuviksi nyt uudistusten myötä?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän tulevaan valtionosuusuudistukseen. Meillähän valtakunnassa rakennemuutoksista johtuen tulotason erot eri alueiden välillä ovat kasvaneet ja kasvamassa ja tietyille alueille niitten ominaispiirteistä on syntynyt tietynlaisia toimeentulomahdollisuuksia, jotka on hinnoiteltu hiukan eri tavalla eri tuotantomuodoista riippuen. Sen tähden tulotasossa on tapahtunut selviä muutoksia ja tulee tapahtumaan. Tärkeätä kuitenkin olisi, että ihmiset tekisivät töitä. Esimerkiksi jalostuksessa ja elintarviketeollisuudessa palkkataso ei ole sama kuin paperiteollisuudessa. Kysynkin nyt, kun tämän verotulon tasauksen merkitys näyttää siltä, että se vähenee, niin eikö kehityksen pitäisi olla päinvastainen, eli että kompensoitaisiin (Puhemies koputtaa) niiden alueiden menetyksiä, joissa tämä alempi tulotaso on väistämättä edessä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, miksi ministeri ei halua vastata lääkäreiden kielitaitovaatimuksiin. En silti voi hyväksyä sitä, että hallitus ei tästä asiasta kanna vastuuta. Sen sijaan hämmästelen suunnattomasti, että arvostamani edustaja Sarkomaa yrittää heittää nämä ongelmat opposition päälle täällä. Kysymys on joka tapauksessa siitä, että jos luetaan meidän varjobudjetti, niin me annamme kunnille 300 miljoonaa enemmän rahaa kuin mitä tämä hallitus on kunnilta vienyt, ja niillä rahoilla voitaisiin hoitaa muun muassa toisen asteen koulutusta, lasten päivähoitoa, vanhustenhoitoa ja aikuisten hampaita. Onko kenties hallituspuolueilla se tarkoitus, että syytetäänpä oppositiota nyt, että kansa ei huomaisi sitä, että rakennepaketti on yhtä kuin leikkauspaketti ja että sote-uudistus valitettavasti meni täysin mönkään? 18 asiantuntijaa äänesti 18—0 sen paketin huonoksi.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä hetki sitten edustaja Koskinen käytti erinomaisen puheenvuoron, joka käsitteli tätä valtionosuusuudistuksen valmisteluprosessia. Nyt pelkona onkin se, että ne kunnat, jotka ovat menettämässä, antavat kielteisen vas-tauksen ja ne kunnat, jotka ovat saamassa, antavat myönteisen vastauksen, ja mikään ei tule muuttumaan. Sen lisäksi, että olemme sisällöstä nyt eri mieltä, olemme kyllä eri mieltä myös toimintatavoista ja menettelytavoista, mitä hallituksella on tämän uudistuksen valmistelussa ollut.

Mutta haluaisin uudistaa ihan vilpittömässä mielessä sen kysymyksen, jonka esitin ministerille, johon en saanut vastausta. Nimittäin totesitte, että valtionosuusjärjestelmän pitää olla läpinäkyvä ja oikeudenmukainen. Kysynkin, onko se oikeudenmukaisuutta, jos meillä on kaksi kuntaa ja toinen joutuu lakisääteisten palvelujen tuottamiseksi keräämään 10 prosenttia korkeammalla veroprosentilla veroja kuin toinen kunta. Tämä on se iso oikeudenmukaisuuskysymys, johon perustuslakivaliokuntakin viittasi (Puhemies koputtaa) lausunnossaan ja joka nyt näkyy tässä esityksessä myös.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaavailut ääntenlaskujärjestelmästä, jolla kehyskunnat pakotettaisiin liittymään keskuskuntiin, ovat äärimmäisen nerokkaita ja vetävät vertoja vuoden 1940 kansanäänestyksille, joilla Baltian maat liittyivät huikeilla äänestysprosenteilla Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon.

Mutta varsinainen kysymykseni kohdistuu tähän tulliasiaan, johon jo edustajat Pelkonen ja Kalliorinne viittasivat. Millaisia toiminnan tehostamiseen liittyviä muutoksia on tulossa, jotta reilut 20 henkilötyövuotta saadaan? Myönnetyllä lisämäärärahallahan saadaan vain 1,5 lisätyövuotta. Eikö olisi parempi antaa rahaa jo nyt, koska kevään kehysriihessä on odotettavissa pelkästään lisäleikkauksia, joita komissaari Rehn vaatii Suomeen?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa arvostamani edustaja Sarkomaa totesi edellisessä puheenvuorossaan aika yksikantaan, että opposition vaihtoehdolla mennään päin seinää. Noh, kaikella ystävyydellä täytyy todeta, että esimerkiksi hallintovaliokunnassa olen kyllä tottunut tämäntyyppisiin hallituspuolueitten edustajien täysin perustelemattomiin väittämiin. (Sari Sarkomaan välihuuto) Itse tunnen aika hyvin yhden kotikunta—maakunta-mallin, ilmeisesti tästä salista kahden muun edustajan kanssa parhaiten ja erittäin hyvin, ja minä voin kyllä todeta, että esimerkiksi Kainuun maakuntakokeilussa vuosikate kasvoi maakuntakokeilun aikana noin 100 eurosta per henkilö lähes 600 euroon per henkilö. Minusta on aika vaikea esimerkiksi minun ruveta tässä väittämään, että tällainen tietyntyyppinen kotikunta—maakunta-malli ei ole toimiva vaan se vie päin seinää.

Kysymys ministerille kuuluukin: minkä vuoksi te ajatte hallituksessa vain yhtä (Puhemies koputtaa) vastuukuntamallia eteenpäin kuntauudistuksessa?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtionosuusuudistus on, voisi sanoa, lähes mahdoton tehtävä, jos aikoo kaikkien kannalta optimitulosta aikaansaada, se pitää rehellisesti sanoa. Minusta on hyvä asia, että tämä sairastavuus otetaan paljon voimakkaammin perusteeksi kuin aikaisemmin. Se on täysin oikea linjaus.

Jos näillä lausunnoilla, mitä nyt annetaan, jotain haluaisi korjata, niin kyllä tietysti tämän harva-alueitten kuntien tilanteen. Siellä näyttävät nämä heilahtelut olevan liian voimakkaita, ja nämä palvelutuotannon kustannukset varmasti ovat siellä aikamoisia, mutta muuten varmasti pääosaltaan kriteerit vaikuttavat selkeämmiltä kuin mitä tähän asti tässä 48 kriteerin joukossa.

Samoin tässä kuntalaissa on aivan oikein, että tämä perälauta tähän alijäämän kattamiselle asetetaan. Se on vain näin, että joku perälauta siinä pitää olla. Minä ainakin henkilökohtaisesti pidän sitä tärkeänä. Se on niitten kuntien kannalta, jotka hoitavat asioita vastuullisesti, myöskin oikein, että kukaan ei ole vapaamatkustaja.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroani on tässä useasti kommentoitu, ja totean, että kommentoin opposition vaihtoehtoja siltä näkökulmalta, miten te kykenette katkaisemaan velkaantumisen. Yhtään säästöä ei ole keskustalla, ja samaa menoa velkaannuttavat myöskin perussuomalaiset. (Timo Kallin välihuuto)

Täällä edustaja Tolppanen kommentoi puheenvuoroani. Teillä on mennyt vähän sekaisin menojen lisääminen ja velkaannuttamisen katkaiseminen. Meille on täysin selvää, että teidän paketeissanne lisätään valtion menoja, mutta jos me haluamme turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, meidän täytyy laittaa talous tasapainoon.

Siksi toivon nyt, että kuntaministeri vastaa minun kysymykseeni, joka oli valtiovarainvaliokunnan tämän kohdan mietinnön keskeinen asia. Me haluamme varmistaa, että tehtävissä muutoksissa, on mallin nimi mikä tahansa, mikä tahansa nyt valitaan, olennaista on se, että me kykenemme parantamaan julkisen palvelutuotannon tuottavuutta ja erityisesti sote-ratkaisussa löytämään sellaiset hallintomallit, että pystytään tekemään ratkaisuja, jotka edistävät tuottavuutta, ja tätä valiokunta edellytti. Toivon, että tähän vastataan, ja toivon, että (Puhemies koputtaa) jatkossa, kun uudistuksia tehtäisiin, nämä laskelmat olisivat julkisuudessa, jotta niitä voitaisiin vertailla. Se toisi myöskin lisäarvoa tähän debattiin, mitä eduskunnassa käydään.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies ja edustajat! Ensinnäkin ihan tähän viimeiseen, edustaja Sarkomaan tämän iltapäivän aikana usein esiin ottamaan teemaan eli siihen, että on varmistettava se, että saadaan tuottavuushyötyä aikaan näillä muutoksilla. Se riippuu aina loppujen lopuksi siitä, miten nämä toteutetaan, ja se tekee uudistusten tekemisistä todella haastavaa, koska toteutus ratkaisee onnistumisen ja toteutus on hyvin vahvasti kuntien vastuulla. Tavoitteena on kaikin tavoin tukea sitä, että siellä pystyttäisiin luomaan sellaisia ratkaisuja, mistä saataisiin alusta saakka tehokkuutta irti.

Hallituksen lähtökohtana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaille on ollut se, että me haluamme mallin, joka vahvistaa integraatiota, varmistaa sen ja on myös tehokas hallintomalli niin, että pystytään pitämään talousohjaus riittävän hyvin hallinnassa seuraavina vuosikymmeninä. Ne ovat ne kaikkein tärkeimmät reunaehdot tälle hallinnon rakenteelle ja palvelurakenteelle. Asukkaiden näkökulmasta tärkeää on se, että oikea-aikaisesti pystyttäisiin varmistamaan laadukkaat palvelut joka puolella Suomea.

Täällä edelleen nousi keskustelussa nyt esille hyvin paljon tuo selvitysmiehen alustava ehdotus valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta, ja täällä edustaja Elsi Katainen epäili, että malli olisi sellainen, joka jollakin tavalla rokottaisi pieniä kuntia ja suosisi suuria kuntia, mutta tässä kriteeristössähän sinänsä ei ole sellaisia elementtejä, jotka olisi jollakin tavalla kuntakoon mukaan rakennettu, eli siinä on kaikille samat, hyvin vahvasti asukkaiden ikärakenteeseen pohjautuvat kriteerit, joissa on arvioitu nimenomaan palveluiden tarpeen näkökulmasta eri-ikäisten asukkaiden painoarvoa, ja sairastavuuskriteerin painoarvoa on nostettu ja sille on tuotu aivan uusi ajantasainen sisältö. Ne ovat ne merkittävimmät tekijät, jotka muuttavat kuntien välisiä suhteita.

Mutta sitten täällä nousi esiin muun muassa nuo harva-alueet, ja siellähän monilla kunnilla on tämän lisäksi monenlaista päällekkäisyyttä näissä syrjäisyys- ja harvan asutuksen kriteereissä, ja niihin sisältyy tällä hetkellä useita porrastuksia. Nyt kun nuo porrastukset on pyritty poistamaan järjestelmästä mahdollisimman hyvin, se saattaa tuoda myös osaltaan muutoksia muun muassa harvaan asuttujen kuntien osalta, ja tätä pitää nyt sitten tarkasti katsoa, onko ne rakennettu uudessa järjestelmässä oikeudenmukaisella tavalla.

Joitain portaita sinne on jouduttu jättämään nimenomaan Lapin kuntien osalta. Niitä ei pystytty täysin poistamaan, mutta ylipäätään tällaiset porrastukset tuolla nykyjärjestelmässä on koettu ongelmaksi sen johdosta, että jos kunnat esimerkiksi yhdistyvät, ne ovat saattaneet menettää merkittävästi valtionosuuksia, kun ne ovat juuri ylittäneet jonkun portaan. Siinä mielessä siitä mallista on pyritty tekemään mahdollisimman kuntaliitosneutraali ja sillä tavalla kannustava ja yhdenmukainen, että näitä epätarkoituksenmukaisia päällekkäisyyksiä ja portaita ei tuossa järjestelmässä olisi.

Edustaja Korhonen kysyi, miksi hallitus ajaa yksinomaan vastuukuntamallia. Itse asiassa näissä linjauksissa on alusta saakka ollut myös tuo kuntayhtymämalli mukana, ja olettaisin, että se on myös tuossa työryhmän ehdotuksessa, mikä tällä viikolla annetaan, koska se oli näissä niin sanotun Orpo-työryhmän linjauksissa myös vaihtoehtona.

Edustaja Lohi kysyi, onko oikeudenmukaista, että joissain kunnissa oli jopa 10 prosenttiyksikköä korkeampi verotus. Ei tietenkään ole. Tällä hetkellähän meillä tuo kuntien välinen veroero on jo kasvanut 6 prosenttiyksikköön kuntien välillä, ja se ei ole hyvä tilanne. Tätä entistä tasa-arvoisempaa asukkaiden asemaa pyritään nyt viemään eteenpäin uudistamalla valtionosuusjärjestelmää, mutta tiedämme, että se ei ole mikään taikasana, koska tämänhetkinen järjestelmä saattaa suosia joitain kuntia ja osa kunnista taas kärsii siitä, eli sekä valtionosuusjärjestelmä että kuntakenttä ovat hyvin pirstaleisia, eivätkä ne välttämättä mene kaikilla alueilla yksi yhteen. Iso merkitys on tietysti myös sillä, miten kunta tuottaa ja tekee nuo palvelunsa. Olosuhteiden lisäksi myös se vaikuttaa tuohon kunnan talouteen, mutta tavoitteena on se, että jatkossa kaikkialla Suomessa asukkaat voisivat olla varmoja siitä, että saavat välttämättömän tärkeät peruspalvelunsa mahdollisimman läheltä myös jatkossa.

Täällä edustaja Juvonen kysyi sitä, kuinka paljon on haettu kuntauudistukseen maailmalta mallia. Totta kai ennen kaikkea pohjoismaisten kollegojen ja pohjoismaisten kuntatoimijoiden kanssa pyritään koko ajan vaihtamaan hyvin paljon tietoa, koska pohjoismainen malli on kuitenkin lähimpänä Suomen mallia, mutta silti on huomattava, että Suomen malli on siinä mielessä poikkeuksellinen, että muualla Pohjoismaissakaan kunnilla ei ole näin laajoja tehtäviä eikä näin vahvaa itsehallintoa kuin suomalaisessa mallissa on. Näin ollen täysin vertailukelpoista mallia meillä ei muualta ole, mutta ilman muuta pyrimme hyödyntämään ne kaikki kokemukset, mitä muualla Euroopassa ja muualla Pohjoismaissa on uudistuksissa saatu.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä mahdollisuudesta tähän pieneen välipalaan tässä asian käsittelyssä.

Kuntatalouteen suunnitellut valtionosuusleikkaukset osuvat kipeästi kuntien talouteen. Tällä hetkellä kuntien tehtävät ja käytettävissä olevat rahat eivät ole tasapainossa. Kunnille on sysätty vuosi vuoden jälkeen ilman asianmukaista rahoitusta lisää tehtäviä ja vaatimuksia. Nyt hallituksessakin on havahduttu siihen, että tämä tie on kestämätön. Silti sama meno jatkuu. Edelleen uusia tehtäviä luodaan ilman asianmukaista rahoitusta saati vaikutusarviointeja. Kuntien talous on luonnollisesti saatava tasapainoon, ja kuntien tehtävissä sekä byrokratiassa on takuulla karsittavaa.

Perussuomalaiset eivät hyväksy sellaista tehtäväkarsintaa, joka johtaa eriarvoistumisen kasvuun ja peruspalveluiden heikentämiseen valtiontalouden tasapainottamiseksi. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa, että julkiset palvelut vaikuttavat eriarvoisuuteen tällä hetkellä jopa enemmän kuin 1990-luvulta lähtien kasvaneet tuloerot. Julkisten palveluiden saatavuus on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisen tasa-arvon mittareista. Suomen terveydenhuolto on viime vuosina luisunut OECD:n tutkimuksen mukaan kohti suurempaa epätasa-arvoa. Rikkaiden ja köyhien terveyserot ovat Suomessa jo nyt länsimaiden jyrkimpiä. Hallituksen leikkaukset tulevat vain pahentamaan tilannetta.

Lisäksi kuntien valtionosuuksien leikkaukset yhdistettyinä väestön ikääntymisestä johtuviin kustannuspaineisiin ja kuntien tehtävien lisäämiseen aiheuttavat kunnille painetta sekä nostaa veroprosenttejaan että leikata palveluista. Kuntien palveluita tarvitsevat eniten vähäosaiset, lapset, nuoret ja vanhukset. Hallitus vaikeuttaa tietoisesti päätöksillään heidän asemaansa tietäessään, että kunnilta loppuvat vaihtoehdot talouspaineiden edessä. Hallituksen toimet käytännössä pakottavat kunnat liittymään yhteen. Pakkoliitokset ja liiallinen keskittäminen vievät sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalaisilta yhä kauemmaksi, eivätkä perussuomalaiset tue tällaista palvelujen heikentämistä.

Lappia kuntien valtionosuuksien leikkaus ravistelee toden teolla. Lapissa ollaan monessa suhteessa todella haastavassa tilanteessa niin työllisyyden, etäisyyksien kuin yleisesti taloudenkin osalta. Lappi tulee kuitenkin menettämään miljoonia euroja nykytilanteeseen verrattuna.

Arvoisa puhemies! Kuntien ja suomalaisten ahdinkoa katsellessa Suomi kuitenkin maksaa surutta Euroopan unionille huomattavan suurta jäsenmaksua, joka perustuu arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon. Sen ohella Suomi osallistuu myös joidenkin varakkaiden EU-maiden maksuosuuksien helpottamiseen. Suurin osa maksualennuksien kustannuksista syntyy Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnettävästä EU-maksuhelpotuksen rahoitusosuudesta. Tämän lisäksi Suomi helpottaa Saksan, Hollannin, Itävallan, Ruotsin ja viimeisimpänä myös Tanskan maksuosuuksia, mikä onkin täysin käsittämätöntä. Olisiko hallituksen aika nyt vihdoin harkita, että ryhtyisimme toimiin näiden jäsenmaksuhelpotusten lakkauttamiseksi, vai leikataanko vain systemaattisesti oman maamme kansalaisilta? Perussuomalaisten mielestä nämäkin ovat arvovalintoja.

Lopuksi haluan nostaa esiin vielä Tullin tilanteen, jolla on huomattava merkitys niin lisääntyvän liikkuvuuden vuoksi kuin myös rajat ylittävän rikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa. Tämä korostuu erityisesti, mikäli viisumivapaus toteutuu. Talousarvioesitys ei kuitenkaan vastaa Tullin lisääntyneisiin tehtäviin ja sen merkitykseen turvallisuudelle sekä lisääntyvälle ja muuttuvalle liikkuvuudelle ja mahdolliselle rikollisuudelle.