Eero Reijonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esittelen maatalousjaoston budjettimietinnön, ja kyseessä on pääluokka 30, maa- ja metsätalousministeriön pääluokka. Lisäyksiä tehtiin kaiken kaikkiaan reilut 3 miljoonaa euroa ja vähennyksiä 100 000 euroa ja myöntämisvaltuutta 10 miljoonaa euroa. Mutta lähdetään momenttikohtaisesti liikkeelle.

Hallinnosta vähensimme ministeriön toimintamenoja 100 000 euroa, eräitä jäsenmaksuja, rahoitusosuuksia.

Euroopan Metsäinstituutti EFI, kansainvälinen organisaatio, jolla on pääpaikka Joensuussa: jaosto näki tärkeäksi, että EFIn toiminta turvataan ja toiminta on tarpeellista ja korostaa, että sillä on merkittävä rooli metsäosaamisen verkottajana muun muassa Venäjän, muun Euroopan välillä ja toiminta tukee myös Suomi-brändiä kansainvälisen metsätutkimuksen saralla. Valiokunta lisäsi Euroopan Metsäinstituutille 400 000 euroa.

Maaseudun kehittäminen, tämä momentti 30.10.50 on muistaakseni ollut varmaan ainakin kymmenen vuotta käsittelyssä. Joka vuosi, viime vuotta lukuun ottamatta, on saatu siihen hieman lisämäärärahoja. Jaosto korosti sitä, että viime vuosina tämä määräraha on tällä neuvonnan sektorilla pudonnut erittäin voimakkaasti. Haluttiin verrata sitä vuoteen 2011. Siitä lähtien 42 prosenttia on ollut leikkaus neuvonnan rahoihin, ja kun me tiedämme sen, että olemme menossa EU:n uuteen ohjelmakauteen vuonna 2014, niin se edellyttää tavanomaista suurempaa panostusta uusien toimintamenettelyjen ja tukimuutosten perehdyttämiseen sekä neuvontaan tilatasolla. Olemme myös kirjanneet tähän Suomen Hevostietokeskuksen neuvonta- ja koulutuspalvelut, ja varmaan sitten ministeriö käy neuvotteluja, mikä tästä on tämän Hevostietokeskuksen osuus. Lisättiin tähän 800 000 euroa maaseudun elinkeinojen neuvontatoimintaan.

Samoin valtionapu 4H-toimintaan: joka vuosi täällä kaikista poliittisista ryhmistä taisi olla nimi talousarvioaloitteessa, ja tähän lisäsimme sitten 400 000 euroa, ja 4H:han tekee mittavaa koko maan laajuista nuorisotyötä.

Maatalouden osalta tekstiä laitettiin varsin runsaasti. Todettiin se, että Pellervon taloustutkimus on arvioinut asiantuntijakuulemisissa, että vuonna 2014 maatalouden yrittäjätulo laskee peräti 5 prosenttia, ja tästä jaostossa olimme huolestuneita. Vaikka nuo tukikohtaiset muutokset sinänsä ovat euromääräisesti varsin pieniä maataloustukien kokonaissummaan verrattuna, niin niillä on kuitenkin merkittävä osuus maatalouden tuloista, ja ne ovat lähes puolitoistakertaiset maatalouden yrittäjätuloon verrattuna. Eli olimme hieman huolissamme tästä maatalouden kannattavuuden turvaamisesta. Tämä on tärkeä asia kaiken kaikkiaan.

Samoin toimme tässä omassa mietinnössämme esille huolen hallitusohjelmassakin mainitun Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran tilanteen selvittämisestä. Jaosto toteaa, että rahastoon ei edelleenkään esitetä määrärahaa, ja tämä olisi mielestämme ratkaistava mahdollisimman nopeasti.

Sitten mennään kansallisen ruokaketjun kehittämiseen. Aika perinteisiä lisäyksiä myös tänne, tosin määrältään ei kovin mittavia, ja lähiruokaan: EkoCentrialle 100 000 euroa ja Arktiset Aromit 100 000 euroa.

Sitten semmoinen iso keskustelunaihe oli meillä petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen. Joka vuosi on ollut tilanne se, että budjettiin varatut määrärahat eivät ole riittäneet, ja jaosto onkin huolissaan siitä, että todennäköisesti myös 2013 tämä summa on peräti 8 miljoonaa euroa. Me oikeasti haluamme, että tämä selvitys suurpetojen osalta tehdään. Silloin kun valiokunta käsitteli asiaa, meillä ei ollut vielä käytössä Ruralia-instituutin tutkimusta susitilanteen osalta. Olemme huolissamme myös metsäpeurakannan romahtamisesta.

Kalatalouden edistämiseen 100 000 euroa ammattikalastajille ja sitten myös poistokalastukseen 150 000 euroa. Me kaikki tiedämme sen, että tämä ryhmäpoikkeusasetus on päättymässä 30.6.2014, mutta me toivomme, että ministeriö tekee töitä, että tämä jatkuisi myöskin eteenpäin.

Hyvää on se, että vesitalouteen saimme 800 000 euroa. Eduskunta käytti budjettivaltaansa tämän asian osalta, eli tänne on kirjaus, että tämä 800 000 euroa kohdennetaan uusien vesihuoltohankkeitten aloittamiseen.

Sitten lopuksi metsätalouteen. Metsätalouden osalta lisäsimme kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisiin Kemera-tukiin myöntämisvaltuutta 10 miljoonaa euroa, ja tämä kokonaissumma on 35 miljoonaa euroa. Tältä pohjalta voidaan sitten käynnistää keskustelua. Kiitoksia jaoston jäsenille ahkerasta työskentelystä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa herra puhemies! Ensin kiitokset jaostolle hyvästä työstä budjetin suhteen. Nuo tehdyt muutosesitykset ovat kaikki kyllä tarpeellisia ja hyviä, ja olette sopivia kohteita löytäneet.

Erityisen iloinen olen siitä, että olette löytäneet rahaa myös vesihuoltohankkeisiin. Tämmöisiä hyviä hankkeitahan meillä on ympäri Suomea, valmiita suunnitelmia, mutta rahasta on pulaa niin kuntatason toteuttajilla tai kaupungeilla kuin myös valtion puolellakin. Tietysti toivotaan, että nämä menisivät eteenpäin. Tässä hiljattain hyväksyttiin tämmöinen vesihuollon yleissuunnitelmakin, millä pyritään katsomaan, mihinkä päin Suomea erilaisia verkostoja pitäisi rakentaa, mutta rahan puutteen vuoksi ei se suunnitelmakaan etene sillä tavalla kuin me varmasti kaikki toivomme.

On myös hyvä, että Euroopan Metsäinstituutti, joka tekee arvokasta työtä suomalaisen metsätalouden edistämiseksi ja myös kansainvälisillä metsäfoorumeilla, saa vähän lisää rahaa toimintaansa. Viime viikolla oli Euroopan metsäviikko Rovaniemellä, jossa oli melkein 450 ulkomaalaista vierasta. Palaute siitä tapahtumasta on ollut erittäin hyvää. Ulkomaalaiset vieraat ovat olleet tyytyväisiä, ja voi sanoa, että aika monessa maassa katsotaan nimenomaan Suomea kohti, halutaan tietää, millä tavalla suomalaiset hoitavat metsiään, mitä me olemme tehneet oikein ja mitä me olemme tehneet hyvin. Kun tuolla maailmalla olen kiertänyt, niin aika monissa paikoissa kysytään vähän lisätietoja, kun kerrotaan, että meillä on esimerkiksi olemassa Kansallinen metsäohjelma, mihinkä laajasti kaikki eri tahot ovat sitoutuneet. Olemme sitä englanninkielistä versiota aika moneen maahan toimittaneet ja lähettäneet. Tässä on yksi malli, mitä voi jokainen maa omalta osaltaan soveltaa, ja tarvittaessa meiltä Suomesta löytyy myös erilaisia tahoja, jotka pystyvät tämän tyyppistä konsulttiapua antamaan. Samalla tavalla monessa maassa on ollut kiinnostusta siitä, miten meidän konsepti Päättäjien Metsäakatemiasta toimii. Siinähän Suomen Metsäyhdistys on tehnyt hyvää työtä, ja tämäntyyppistä toimintaa voitaisiin monistaa moniin muihinkin maihin, jotka pääsisivät sitten ehkä tällä metsäsektorilla samalle tasolle kuin Suomi.

Arvoisa puhemies! Muutama sana ehkä maatalouden ajankohtaisesta tilanteesta. Kuluneen vuoden aikanahan isot ratkaisut on tehty. Rahoituskehyksistä saatiin aikanaan, alkuvuonna, päätökset aikaiseksi. Ne olivat Suomen kannalta erittäin hyvät. Maatalouspolitiikan uudistuspaketti saatiin kasaan tämän vuoden aikana. Nyt on edessä sitten käytäntöön soveltaminen, missä tuottajajärjestöjen kanssa neuvotellaan yksityiskohdista, siitä, millä tavalla sitten käytännössä tätä toimintaa pyöritetään vuonna 2015, kun uudistus lähtee liikkeelle. Vielä puuttuu kyllä EU-tasolta muutamia alempitasoisia säädöksiä. Me tietysti tarvitsemme tiedon niistä, ennen kuin voimme lopullisesti tehdä kaikkia yksityiskohtaisia päätöksiä Suomessa. Alkuviikon maatalousneuvoston kokouksessakin kyllä komissaarille ja myös neuvoston suuntaan viestitettiin, ja monet jäsenmaat ovat viestittäneet, että pitäisi nopeasti saada myös nämä alempitasoiset säädökset kuntoon. Huoli on niissä osittain myös se, että niissäkin tuntuu olevan jossakin päin halua tehdä pikkuisen liian monimutkaista säädäntöä. Suomenkin viesti, niin kuin monen muunkin maan viesti, on ollut se, että kun niitä alempitasoisia säädöksiä tässä alkuvuonna pannaan lopullisesti kuntoon, niin pitäisi huomioida myös se, ettei yhtään ylimääräistä hallinnollista taakkaa sitäkään myöten tehdä.

Eli ensi vuosi maatalouspolitiikan osalta on siinä mielessä vähän välivuosi, että mennään entisillä säännöillä ja entisellä tavalla, ja vuodesta 2015 alkaa sitten uuden capin toimeenpano kaikkine monine yksityiskohtineen.

Veikkaan, että muutamia muitakin kysymyksiä tänään täällä nousee ajankohtaisista maatalousasioista. Vastaan niihin mielelläni kuin myös niihin moniin muihin kysymyksiin, mitä varmaan edustajilla on.

Mutta vielä kerran lämpimät kiitokset jaostolle hyvästä työstä. Noille kaikille rahalisäyksille on kyllä kovasti käyttöä.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksella on erittäin kunnianhimoiset tavoitteet maatalouden ja maaseudun osalta. Onko hallituksella ja ministerillä suunnitelmaa ja aitoja toimenpiteitä siitä, millä tavoin maatalouden, suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta pystytään kohentamaan ja millä me saamme suomalaisen ruuan osalta huoltovarmuutemme kohdalleen ja niin edelleen, samalla vaihtotaseemme ja kauppataseemme? Onko tähän joku suunnitelma? Nyt tämä tilanne näyttää toisen suuntaiselta. Kustannukset nousevat, tuet alenevat, jatkuvasti tulee uusia lupamaksuja, byrokratia kasvaa, sosiaaliturvaa, eläkejärjestelmää heikennetään. Onko siis suunnitelmaa vai ei?

Puhemies! Toinen kysymys: Viime perjantaina te ette hyväksynyt tuottajien yhteistä, yhtenäistä viestiä siitä, että pohjoisen tuotannon maidon osalta tuotannonohjausjärjestelmä olisi otettu käyttöön. Jäättekö te, ministeri Koskinen, nyt historiaan henkilönä, jonka aikana aloitettiin pohjoisen tuen alasajo ja maidon hinnan alenemisen mahdollisuus? Tämä johtuu siitä, että jos tuotanto lähtee hallitsemattomaan kasvuun, sen seurauksena ovat väistämättä nämä kaksi asiaa. Miten te vastaatte tähän kysymykseen, miksi ette tätä hyväksynyt, vaikka tuottajajärjestöt ja tuottajat yhteisesti sitä halusivat?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministerille toimimisesta vaikealla alalla vuoden verran. Maatalousalalla ei varmaan hallinnossakaan ilman kritiikkiä voi selvitä, varsinkin jos ajatellaan tuota edustaja Lepän esille nostamaa kannattavuutta. Tosiaan pitäisi pystyä päätöksillä parantamaan ja rohkaisemaan viljelijöitä, etenkin nuoria. Kysyisinkin: onko nyt jotain ohjelmaa tai keinoja, millä tätä Suomen maataloutta voitaisiin saada kannattavammaksi tuottajille, että nuorilla olisi intoa jatkossa jatkaa maataloutta ja hakeutua alalle, hakeutua alan koulutukseen, ja mitkä ovat nämä keinot, ja missä on kannattavan tilan raja, kun investointituet ja muut sukupolvenvaihdostuet menevät varallisuuden mukaan eivätkä alalla toimimishalukkuuden mukaan?

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maatalouden osalta vuosi 2013 on ollut merkitykseltään eräänlainen viljelijän supervuosi. Kärkenä ovat olleet EU:n rahoituskehysneuvottelut ja tehdyt päätökset Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkosta. Näissä uudistuksissa Suomi sai ministeri Koskisen johdolla läpi tavoitteensa. Myös luopumistuen jatko on selkeä onnistuminen. Kiitos ministerille.

Kansallisessa lainsäädännössä huomio kiinnittyy laajaan metsälakien uudistamiseen. Metsänomistajalle tulee lisää mahdollisuuksia omaisuutensa käyttämiseen. Tehdyt lisäykset budjettiin ovat perusteltuja. Nyt voisikin todeta, että kun tukiratkaisut on tehty, on lisättävä löylyä ja painetta maatalouden kannattavuuden parantamiseen markkinoilla. Kuluttajat arvostavat suomalaista ruokaa. Jotta sitä riittää, on viljelijän saatava reilu osuus tuotantoketjussa. Kysynkin hieman täydentäen tuohon edustaja Heikkilän pohdiskeluun: miten vuoropuhelua tuottajien, teollisuuden ja kaupan kesken aiotaan ministeriön toimesta edistää ensi vuonna?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maatalousjaosto lisäsi 100 000 euroa Luomuinstituutille ja EkoCentrialle, ja katsottiin, että ne tekevät erittäin merkittävää työtä lähiruuan hyväksi. Sitten luonnonmarjojen positiivinen terveysvaikutus on noussut hyvinkin keskusteluun, ja siihen lisättiin Arktiset Aromit -yhdistykselle 100 000 euroa.

Sitten kysymys ministerille petopolitiikasta: Jaosto on ollut huolissaan todella ennen kaikkea metsäpeurakannan vähenemisestä ja petokannan kasvusta ja ennen kaikkea Lapissa Ahman kannan merkittävästä kasvamisesta ja siihen liittyvistä petokorvauksista — muistaakseni yli 5 miljoonaa euroa — ja on arvioitu, että 10 miljoonaa euroa menisi ensi vuonna, ja se on kasvanut 100 prosenttia tässä muutaman vuoden aikana. Mitä ministeriö tekee tämän kannan vähentämiseksi?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaikki tiedostamme täällä, että maatalouden kannattavuuskehitys ei ole ollut suotuisa. Mitä sen eteen pitäisi tehdä? On tiettyjä pieniä asiakohtia, mitä toivoisi, että ministeri ja koko hallitus yhdessä ja yhtenä rintamana edistäisivät. Meillä EU-tuotemerkki, joka on hirvittävän byrokraattinen, jota on vaikea hakea, ja, sanotaanko näin, että viljelijät eivät lähde seudullisestikaan kovin hanakasti tätä tuotemerkkiä hakemaan. EU:sta saataisiin tuotemerkin varjolla olevalle tuotteelle markkinointitukea. Suomi hyvin pienellä osalla ja pienesti hyödyntää sitä. Se olisi yksi lähtökohta, mutta alkuperämerkinnän osalta Suomen pitää olla aggressiivisempi, tuoda EU:ssa näkemyksiä, jolloin näillä kahdella toimenpiteellä meidän ulkomaankaupan osuus voi kasvaa, ja siellä on kuitenkin aivan varmasti se kannattavuuden ydin.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalainen ruoka on puhdasta. Se on antibioottivapaata, se on vapaata kasvitaudeista ja eläintaudeista. Edellisessä keskustelussa ulkoasiainministeriön hallinnonalan asioista keskustelimme Euroopan ja USA:n vapaakauppasopimuksesta, ja moni kokee uhaksi nämä neuvottelut eurooppalaiselle ja suomalaisellekin maataloudelle. Onko, ministeri Koskinen, vaara, että Eurooppaan alkaa näitten vapaakauppaneuvottelujen jälkeen virrata hormonilla syötettyä lihaa USA:sta? Voimmeko varmistua siitä, että eurooppalainen ruoka ja suomalainen ruoka ovat kilpailukykyisiä vielä vapaakauppasopimuksen syntymisen jälkeenkin? Millä tavalla voimme tätä erinomaista vientituotettamme, suomalaista puhdasta ruokaa, viedä vielä enemmän ulkomaisille markkinoille?

Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! Jag konstaterar också, liksom andra, att jordbruket och primärnäringarna har en problematisk situation, lönsamheten är svag, och ministern har också en ganska problematisk situation när vi vet att den enda och kanske åtminstone bästa lösningen är att odlarna får en större andel av marknadspriset för sina produkter. På det sättet kan lönsamheten ökas, och där har varken regering eller riksdag så hemskt många saker man kan göra. Jag skulle också tacka ministern för den här fortsättningen på avträdelsestödet och också annars lyckade förhandlingar i Bryssel.

Herra puhemies! Haluaisin kiittää ministeriä siitä, että luopumistuelle saatiin jatkoa ja kysynkin, miten ministeri ja hallitus ajattelevat, että sukupolvenvaihdostilannetta pystytään myös jatkossa hoitamaan, koska tämä on maataloudelle erittäin tärkeä asia. Sitten toiseksi, kuten muutkin edustajat ovat miettineet, että mitä keinoja ministerillä on tai mitä hän ajattelee, että millä tavalla viljelijä voisi saada isomman osuuden elintarvikkeista, jotka myydään kaupassa.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi kiitokset myös meidän puoleltamme ministeri Koskiselle: olette hoitanut tehtävänne vastuullisesti ja puolustanut suomalaisten etuja eri tilanteissa haasteista huolimatta.

Suomessa on arviolta 130 sutta ja noin 1 400 karhua, ahmoja noin 200 ja ilveksiä noin 2 500. Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään olevansa vakavasti huolissaan kasvavista petovahingoista. Tämän hetken arvioiden mukaan petovahinkojen korvaustarve vuonna 2013 tulee olemaan yli 8 miljoonaa euroa. Parhaillaan meneillään on ministeriön käynnistämä suurpetopolitiikan ulkoinen evaluointi ja hoitosuunnitelmia päivitetään susi- ja ahmakantojen osalta. Valiokunta kehottaa ministeriötä etsimään entistä laajemmin vaihtoehtoja petovahinkojen pienentämiseksi. Kysynkin ministeriltä, miten hän näkee prosessin jatkon: millaisia toimenpide-esityksiä ministeriöltä on tulevaisuudessa odotettavissa petoeläinkantojen kurissapitämiseksi?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille, kun otitte todella esille tämän, että EU:ssa useasta lainsäädännöstä puuttuvat nämä alemman tason säädökset, mikä myöskin valiokunnassa huomattiin, ja kyllähän se vähän nurinkurista päätöksentekoa silloin on. Samalla on huoli siitä, että hallinnollisen taakan keventäminen ei kyllä millään lailla tässäkään maatalousratkaisussa ole näkynyt, se, että siihen ihan oikeasti oltaisiin tarttumassa. Hallinnollinen taakka maanviljelijöillä minun mielestäni on paljon suurempi kuin monella muulla yrittäjällä, ja se on suoraan sitä tilakohtaisen päätöksenvallan siirtämistä Brysseliin.

Mutta kysymykseni koskee ruokatorihanketta, jota ranskalaiset näyttävästi tuovat Suomeen, ja he tulevat ruokatoreineen tänne. Kysyn siitä: tehdäänkö tämä sieltäpäin EU-tuella, niin että EU-tuella ranskalaiset voivat tulla markkinoimaan tuotteitaan Suomeen? Ja taas kysymys toisinpäin: olisiko Suomella mahdollisuutta (Puhemies koputtaa) tehdä tämä toisinpäin ja viedä suomalaista ruokatoria ulkomaille?

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on koko hallituskauden jokainen vuosi talousarvioesityksissään tuonut lisälastia alkutuotannolle, mikä on tehnyt sitten sen, että maatalouden kannattavuus on vuodesta toiseen heikentynyt, eikä ensi vuosi tee siinä poikkeusta. Keskusta on esittänyt, että maataloudelle olisi tehty oma tuporatkaisu siten, että olisi annettu 7,5 miljoonaa euroa kansalliseen tukeen MYEL-vakuutetuille tiloille, joten olisi saatu tämä 20 euron maataloustupo aikaan.

Positiivista valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä on se, että neuvontaan lisätään määrärahoja. Neuvontahan pitkälti kohdistuu maatilalla tehtävien investointien järjestämiseen. Mutta toisaalta on iso huoli siitä, että tällä hetkellä investointihalukkuus on merkittävästi alentunut, ja taustalla siinä on tietysti tämä kannattavuusongelma. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: miten jatkossa aiotte turvata maatalouden investointien toimimisen?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitkästä aikaa nyt on saatu elää viime vuodet semmoista tasapainoista elämää tämän maatalousbudjetin kanssa. Ei ole ollut suuria vaihteluita, ei ole ollut mitään leikkauksia, suuria leikkauksia, (Keskustan ryhmästä: Ohhoh!) ei ole ollut uhattunakaan suuria leikkauksia. Nyt ministeri Koskinen on tänä vuonna onnistunut erinomaisen hyvin tuolla EU:n kanssa neuvotellessaan. Kysyisinkin: Kun nyt kuitenkin se koko paketti sitten tulee voimaan vuonna 2015, niin millä aikataululla hallitukselta on tulossa eduskunnalle sitten kansallisten tukien ja EU-tukijärjestelmien yhteensovittamista koskeva lainsäädäntö? Nimittäin eduskunnalle pitäisi jäädä riittävästi aikaa — jääkö, ministeri Koskinen?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten äskeinenkin puheenvuoro kertoi, olette saaneet aika hyvin sieltä ministeriöstä leviämään mielikuvan siitä, että viljelijöillä menee hyvin ja että tukia ei leikata. Siksi ihan kysynkin: leikataanko tukia 26,5 miljoonaa ensi vuonna vai eikö leikata?

Europarlamentaarikko Sarvamaakin oli huolissaan siitä, että viljelijät eivät jaksa. Olen mielissäni siitä, että kun kirjoitin tästä aiheesta, ministeri Risikko laittoi työryhmän selvittämään tätä viljelijöitten jaksamista. Vuoden alussa työryhmä on päättänyt työnsä, mutta mitään selvitystä ja raporttia tästä ei ole tullut. Varmaan osa niistä töistä lankeaa ministeriönkin, kolmen M:n, vastuualalle. Mitähän sieltä raportista ilmeni ja aiotaanko sitä toteuttaa?

Lisäksi haluaisin kysyä: miksi haluatte lisätä elintarvikemaksuja pieniltä yrittäjiltä (Puhemies koputtaa) Suomessa, kun muut EU-maat sitä vastustavat?

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Piirainen ja Östman puhuivat suurpetopolitiikasta. Muutama päivä sitten uutisoitiin, että ministeriö on tekemässä sudenhoitosuunnitelmaa. Suunnitelman tarkoituksena on antaa susien luontaisesti levitä yhä laajemmille alueille maassamme. Tämän oletetaan aiheuttavan vahinkoa ja vastustusta alueen asukkaissa. Vastustusta pyritään lieventämään maksamalla alueen asukkaille erikoista sietopalkkiota. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: Kuinka pitkällä tällaisen sietopalkkion maksaminen ministeriössä on? Ja onko laskelmissa, kuinka paljon tähän palkkion maksamiseen joudutaan varaamaan rahaa, nyt kun on jo noin 8 miljoonaa pelkistä vahingoista? Kun tähän lisätään sietopalkkio, niin mikä on näitten yhteenlaskettu rahamäärä tulevana vuonna?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarain mietinnössä on hyvin kiinnitetty huomiota tähän organisaatiomuutokseen, mitä edellyttää tämä luonnonvarakeskuksen perustaminen, ja siinä on todellakin tärkeätä se, että metsäntutkimus ei huku sinne organisaation sisälle.

Mutta aivan erityistä kiitosta haluan antaa siitä, että vihdoinkin huomioitiin se, että Suomessa on yksi tärkeä kansainvälinen instituutti eli Euroopan Metsäinstituutti. Tämän rahoitushan on sen 15 vuotta pysynyt suurin piirtein samana. Nyt eduskunta antoi sille roiman tasokorotuksen eli 400 000, ja voidaan odottaa, että näitä toimintoja tulevaisuudessakin nyt jatketaan sitten Suomessa ja Joensuussa.

Haluan myös kysyä tästä EU—Yhdysvallat-vapaakauppasopimuksesta: jos jotain muutoksia kansanterveysnäkökulmasta lainsäädäntöön tulee, ratkaistaanhan ne normaalilla lainsäädäntökäytännöllä Euroopan unionin tasolla eikä jotenkin köntässä sitten tässä mahdollisessa sopimuksessa?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En oikein tiedä, mitä maatalouden papereita edustaja Hemmilä lukee väittäessään, että maatalouden tukitasoja ei ole leikattu. Maatalouden tuesta on leikattu vuosittain, ja sen lisäksi viljelijäperheisiin kohdistuvat kaikki ne veronkorotukset ja leikkaukset, joita kohdennetaan yleensäkin suomalaisiin eri väestöryhmiin.

Täällä on puhuttu paljon maatalouden kannattavuudesta, ja MTT:n tilastojen mukaan maatalouden kannattavuus on lievässä laskussa edelleen, ehkä tuota naudanlihan tuotantoa lukuun ottamatta. Maatalous kaiken kaikkiaan pitkäjänteisenä elinkeinona tarvitsee myös pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa, maatalouspolitiikan vakautta, ja tähän liittyen ministerille kysymys, tähän rakennepakettiin liittyen: Siellähän on teksti näistä yritystuista ja ympäristön kannalta haitallisista tuista. Miten ministeri sitä kirjausta nyt ajattelee, onko maatalouden syytä pelätä, että sieltä tulee taas uusia leikkauksia tähän (Puhemies koputtaa) maatalouden tukijärjestelmään?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta kai tämä maatalouden kannattavuusasia on kaikkein keskeisin, mutta kyse on sitten siitä, paljonko siihen voidaan vaikuttaa politiikalla ja paljonko vaikuttavat markkinat. Se on itsestään selvää, että sen tuotantoketjun pitää olla sellainen, että niin alkutuottaja, teollisuus kuin kauppakin siinä pärjäävät. Se on ainoa keino, millä kotimainen kuluttaja kotimaista ostaa, ja se on ainoa keino, että me siinä pärjäämme. Sen takia huomio kiinnittyy jatkossa ehdottomasti sinne markkinoiden suuntaan.

Mutta haluan kiittää, en sen takia pelkästään, että ollaan joulun alla, ministeriä ja myöskin europarlamentaarikkoja siitä työstä, mikä on tehty sen eteen, että näissä kansainvälisissä sopimuksissa on saatu hyvä lopputulos. Se on ollut Suomen edun mukainen. Haluan kiittää myös valtiovarainvaliokunnan jaostoa, erityisesti hallituspuolueiden edustajia siitä, että tänne on tehty hyviä lisäyksiä, 4H, ProAgria, vesihuoltohankkeet. Ilman näitä lisäyksiä ei olisi voitu niitä hankkeita käytännössä maaseudulla toteuttaa. Erittäin hyvää työtä, kiitokset!

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä ovat tärkeitä momentteja kaikki varmaan koko tässä pääluokassa, mutta ykkösasia on varmasti tämä maatalouden kannattavuus. Hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus, että turvataan maatalousyrittäjien tulotaso. Nyt asiantuntijat ovat lausunnoissaan todenneet, että näin ei tule tapahtumaan. Kysyn ministeriltä: oletteko te oikeasti huolissanne? Tilanne on nimittäin senkaltainen, että meidän on turha puhua lähiruuasta, luomuruuasta. Jos se toiminta ei ole kannattavaa, niin meiltä häviää tosi paljon alkutuotannon työpaikkoja, jotka ovat tärkeitä Suomelle tässä taloustilanteessa. Asialle tulisi tehdä oikeasti jotakin.

Kun 20 sekuntia on jäljellä aikaa, niin tämä metsäsektori, vihreä talous — missä ovat ne toimenpiteet, joilla energiapuu saataisiin kunnolla liikkeelle ja tämä kivihiilen käyttö loppuisi oikeasti?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys sinne ministerin suuntaan: Maamme eläinpolitiikka puhuttaa jatkuvasti kansalaisia. Itse olen saanut palautetta Ähtärissä, jossa karhut tallustelevat omakotitalojen marjapensaissa aiheuttaen kauhua lapsiperheissä. Olisikin syytä harkita riittävien kaatolupien antamista sinne, missä karhut, sudet ja ahmat ovat asukkaille ja muun muassa poroelinkeinon harjoittajille harmiksi. Me perussuomalaiset vaadimmekin, että petovahinkokorvauksiin panostetaan nykyistä enemmän. Mitäpä on ministeri mieltä asiasta?

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsäsektorilainsäädäntö on nyt hyväksytty, ja se on hyvä. Siihen liittyen kysyisin yhtä asiaa. Metsäkeskus aloitti tämän vuoden alussa, ja viime vaalikaudella, kun sitä valmisteltiin, keskeisenä tavoitteena oli, että Metsäkeskuksesta ja sen alueyksiköistä tulee elinkeinoa edistävä ja kehittävä. Minun kysymykseni kuuluu nyt ministerille: onko huolehdittu siitä, että viranomaistoiminnot ovat mahdollisimman pieniä, koska niitä minusta ei tarvita vaan elinkeinon kehittämiseen pitää panostaa?

Täällä on jo monessa puheenvuorossa puututtu tämän elinkeinon kannattavuuden ongelmiin. Ei ole ihme, jos niitä ongelmia on. Hallitus on purkanut sen ensimmäisen, tai sanotaan viimeisen, tupon, joka tehtiin vuonna 2006 energiaveron palautuksen muodossa. Sitä leikataan nyt, viljelijät jäävät ilman 20 euron korotusta, ja viljelijöitä rasittavat edelleen ne samat velvoitteet kuin muitakin väestöryhmiä. Minun kysymykseni kuuluukin: mitä aiotaan todella tehdä, että elinkeinon kannattavuus saadaan paremmaksi? Siinä elintarvikeketjussa vahvemman oikeus määrää tänä päivänä aivan liikaa. Sinne pitää saada sillä tavalla poliittista ohjausta, että näistä asioista käytännössä sovitaan. Näillä eväillä ei tule toivon näköaloja sinne maaseudulle, (Puhemies koputtaa) ja se selittää sen, miksi ei investoida.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitää kiittää ministeriötä ja ministeriä siitä, että eduskunnassa saatiin vietyä nämä mittavat metsälakipaketit läpi. Mikään laki ei kuitenkaan auta siihen, että meillä on noin 700 000 hehtaaria taimikonhoitorästejä ja 800 000 hehtaaria ensiharvennusrästejä, joten kysynkin ministeriltä, jos hän nyt kuulee, mitä kysytään: onko meillä olemassa jotakin lainsäädäntöä tai kenties voidaanko Kemeraa muuttaa niin, että me saamme näitä taimikonhoitorästejä ja ensiharvennusrästejä eteenpäin? Teollisuus tarvitsee näitä puita, käytetäänpä ne sitten energiatuotantoon tai johonkin muuhun.

Tämän lisäksi haluan vielä todeta tästä metsästyksestä, kun monta kertaa puhutaan susipelosta ja muusta ja siedätysrahoista ja näistä, että ne eivät kyllä pätkääkään auta siihen, että nyt tämä koiralla metsästäminen tahtoo Itä-Suomessa estyä kokonaan. Se on perinteinen kulttuuri, harrastus näillä ihmisillä. Kukaan ei vie koiraa metsään, jos siellä on susilaumoja. Miten, ministeri, tämä ongelma hoidetaan?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta suomalaisen elintarviketalouden ja suomalaisten kuluttajien kannalta kaikkein tärkein kysymys on se, mitenkä näitten uudistusten pyörteissä suomalaisen viljelijän asema suhteessa samoilla sisämarkkinoilla toimivien muiden viljelijöiden asemaan säilyy. Samaan aikaan kun Suomessa markkinahinnat viljan ja lihan osalta ovat heikentyneet ja myös me olemme täällä tehneet tiettyjä leikkauksia, jotka kohdistuvat syvään maaseutuun — yksityistiet, polttoaineveron palautus ja tämänkaltaiset asiat — on syytä kysyä, säilyykö suomalaisen tuottajan mahdollisuus kilpailla ruotsalaista, tanskalaista ja hollantilaista viljelijää vastaan. Ja kun edelleen, valitettavasti, ympäristöministeriö Suomessa säätää lakeja, jotka heikentävät ja vaikeuttavat esimerkiksi karjanlannan käyttöä, ravinteiden käyttöä ja torjunta-aineiden käyttöä, minun on pakko tunnustaa viljelijänä, että koen, että oma asemani suhteessa näihin ammattiveljiin muualla heikkenee.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 4H-toiminta on tärkeää ennen kaikkea nuorten työelämän taitojen kehittämiseksi ja kokemusten saamiseksi. Suomen suuri 60 000 jäsenen ja 2 700 4H-kerhon määrä on vaikuttava, varsinkin kun yhdistykset työllistävät vuosittain peräti 8 500 nuorta. Kiitänkin valtiovarainvaliokuntaa ja hallitusta siitä, että ymmärsitte loiventaa 600 000 euron leikkausta lisäämällä 4H-työn momentille 400 000 euroa. Kiitos tästä.

Olisin kuitenkin kysynyt ministeriltä: Miksi 4H-toiminta on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan maaseudun kehittämisen alaisuudessa? Eikö nuorisotyön asiantuntijuus ole opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön toimialan tai työ- ja elinkeinoministeriön nuorisotyön toimialan alla? Ei 4H-toiminta ole pitkään aikaan ollut yksin maaseudun kehittämistä vaan koko maata koskettavaa nuorisotyötä.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kotimaisen maatalouden kannattavuutta voidaan lisätä edistämällä lähi- ja luomuruuan käyttöä julkisissa ruokapalveluissa. Samalla lapsille ja vanhuksille voidaan tarjota turvallista ja terveellistä kotimaista ruokaa. Kannustan ministeri Koskista viemään hallituksen hyvää lähiruokaohjelmaa eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Suurpetopolitiikasta on ollut puhetta, ja esimerkiksi sudet ovat erittäin uhanalaisia. Niitä on 130. Sietopalkkio on oikein hyvä ajatus, sillä tämä suojeluraha on hyvin toiminut maakotkien suojelun suhteen, ja myös susineuvojista on hyviä kokemuksia.

Valiokunta kuuli myös kansallisesta kalatiestrategiasta ja siihen liittyvästä uhanalaisten kalakantojen suojelusta siten, että parannetaan kalojen kulkumahdollisuuksia. Tätä on rahoitettu Euroopan aluekehitysvaroista, mutta jatkossa (Puhemies koputtaa) kalateiden rakentaminen vaikeutuu, kun aluekehitysvaroista ei (Puhemies koputtaa) näitä varoja enää saada. Miten olette ajatellut, ministeri Koskinen, miten saisimme voimayhtiöitä rakentamaan enempi vapaaehtoisesti näitä kalateitä?

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta päätti kesäkuussa, että turkistarhausta jatketaan Suomessa laillisena elinkeinona. Päätöksen yhteydessä korostettiin erityisesti sitä, kuinka turkiseläinten elinoloihin ja hyvinvointiin tulee panostaa tulevaisuudessa. Maa- ja metsätalousvaliokunta painotti mietinnössään erityisesti sitä, kuinka turkiseläinten hyvinvoinnin riskitekijöitä on pito-olosuhteiden yksipuolisuus eli virikkeettömyys. Lisäksi valiokunta toi esiin sen, että huolimatta viime vuosikymmeninä tehdyistä tutkimuksista perustutkimuksen tarve on edelleen suuri. Turkis-eläinten tärkeimmistä käyttäytymistarpeista ei tiedetä riittävästi.

Turkiseläimen hyvinvoinnin tasoa alentavat muun muassa sairaudet, kipu, kärsimys, turhautuminen ja voimakas stressi. Viime vuosina turkistarhoilla on paljastunut useita eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntitilanteita. Kysynkin nyt ministeri Koskiselta, miten tämä turkiseläinten elinolojen parantaminen ja hyvinvointiin panostaminen on budjetissa huomioitu ja miten ne aiotaan konkreettisesti toteuttaa.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän edelliseen: Turkiselinkeino on tärkeä vientielinkeino Suomelle. Lähes miljardi euroa kiertää sitä kautta pääomaa Suomeen, ja on tärkeää, että turkistarhauksen myönteinen tulevaisuus pystytään tulevaisuudessakin varmistamaan.

Suurpetopolitiikasta sen verran, että nämä petovahingot ovat lisääntyneet voimakkaasti, ja se kertoo siitä, että meillä suurpetokanta on liian suuri. Edullisin tapa on harventaa sitä riittävällä tavalla, jotta vahingot vähenevät.

Mutta sitten ministerille tästä investointien rahoittamisesta. Olen siitä monta kertaa kysynyt, mutta varmistan vielä: onko nyt käymässä niin, että tämän hallituksen aikana hallitus ajaa tämän Makeran alas, pääomat nollille, pystyy ehkä jotenkuten nämä investoinnit hoitamaan tällä kaudella, mutta seuraavalle hallitukselle jää sitten perustan rakentaminen tulevaisuuden maatalouden investointien rahoittamiseen? Te ette ilmeisesti saa hallituskumppaneitanne mukaan siihen, että nykyinen hallitus linjaisi konkreettisesti, mikä on se investointien rahoitusvaihtoehto jatkossa.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nykyinen eläinsuojelulaki on vanhentunut, minkä takia hallitusohjelmaan on kirjattu vaatimus uuden eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta. Nyt hallitus valmistelee uutta eläinsuojelulakia, ja tarkoitus on, että se tulee eduskunnan käsittelyyn ensi vuonna eli 2014. Tavoitteena tällä eläinsuojelulailla on parantaa eläinten hyvinvointia ja selkeyttää nykyistä eläinsuojelua koskevaa lainsäädäntöä. Uudistus on välttämätön monestakin eri syystä. Eduskunta on käsitellyt tähän lakiin viitaten useita eläinten hyvinvointiin liittyviä lainsäädäntöesityksiä sekä muun muassa kansalaisaloitetta, joka käsitteli turkistarhausta. Kysyisin nyt ministeriltä: onko hallitus tuomassa uutta eläinsuojelulain kokonaisuudistusta, jolla voidaan parantaa eläinten hyvinvointia Suomessa?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Paljon erilaisia kysymyksiä ja kommentteja, varmaan 5 minuuttia ei riitä vastaamaan kaikkiin, mutta koetan nyt ottaa tässä muutaman kokonaisuuden. Jos nyt aloittaisi ensiksi vaikka tuosta EU—USA-kauppaneuvottelusta. Ne tietysti etenevät sillä tavalla kuin etenevät, ja tietysti aikanaan lainsäädäntöä tulee, jos on tarpeen tulla, mutta tietysti tämä kauppasopimus on Suomelle tärkeä myös maatalouden kannalta. Tälläkinhän hetkellä Suomi vie esimerkiksi USA:han erittäin paljon juustoja, suomalainen kaura kelpaa hyvin paitsi USA:lle niin monille muillekin markkinoille, että kyllä tässä vapaakauppaneuvottelussa on myös paljon voitettavaa puhumattakaan muista Suomen sektoreista. Tietysti tiedetään, että siellä on herkkyyksiä, mitkä liittyvät tiettyihin asioihin, vaikka niihin lihankäsittelytapoihin, mitä on Amerikassa. Geeniruuasta tai hormonilihasta tai monista muista asioista voi varmasti sanoa, että Euroopassa on hyvin yhtenäinen näkemys siitä, millä tavalla nämä pitäisi huomioida näissä neuvotteluissa. Suomi on kyllä mukana siinä valtavirrassa siinä mielessä, että tietyt herkkyysasiat huomioidaan niissä kauppaneuvotteluissa. Se on sitten ministeri Stubb, joka vastaa näistä neuvotteluissa kokonaisuudessaan, että häneltä voi sitten tarkemmin kysyä.

Petoasioista. Maanantaina valmistui tämä ulkopuolinen arviointi suurpetopolitiikan onnistumisesta, minkä Ruralia-instituutti teki. En ole ehtinyt sitä vielä lukea, kun olen ollut kaksi päivää Brysselissä ja sieltä eilen illalla myöhään tullut. Joitakin uutisia olen nähnyt siitä kyllä ja voin sanoa, että kyllä se tarkkaan käydään läpi ja myös näitä tiettyjä kantojen hoitosuunnitelmia päivitetään. Esimerkiksi ahmojen hoitosuunnitelma lähti lausunnolle, ja sitten katsotaan, mitä sieltä tulee. Tiedetään se, että jos petovahinkoja halutaan vähentää, niin kuin pitäisi vähentää, koska paljon menee rahaa, niin tietysti kaikkien näitten suurpetojen osalta pitää miettiä, kuinka paljon lupia voidaan antaa, jotta säilytetään nämä velvoitteet, mitkä Suomelle on sälytetty näitten kantojen hoitamisessa, ja taas toisaalta, millä tavalla sitten huomioidaan paikalliset ihmiset ja paikalliset elinkeinot, jotta tasapaino säilyy. Niin kuin tiedätte, tämän tasapainon hakeminen ei ole ollut helppoa tähänkään mennessä, eikä se ole helppoa tulevaisuudessakaan.

Ongelma on tietysti se, että kun poroja menee paljon suurpetojen suihin, niin poronlihaa on vähemmän, jolloin myös poronlihan hinta nousee, ja kun taas korvataan toteutuneet vahingot, niin sitä kautta menee enemmän rahaa. Kaikille olisi kyllä eduksi se, että poroja menisi vähemmän petojen suihin ja olisi enemmän markkinoilla poronlihaa, mikä sitten tavallaan pitäisi sen hinnankin tietyllä tasolla, ja sitä raaka-ainetta olisi myös kaikkiin muihin sivutuotteisiin, mitä pystytään porosta jalostamaan. Tämä on ongelmallinen asia eikä ole kovin helppo, mutta toki me yritämme parhaamme, ja katsotaan, mitä sitten tapahtuu.

Sitten liittyen tähän maatalouden kannattavuuteen ja noihin maitoasioihin. Jos nyt aloittaisin vaikka sitten näistä maitoasioista, mihin edustaja Leppä täällä viittasi, niin perjantaina linjattiin se, että tämmöistä erillistä tukioikeusjärjestelmää Suomeen ei aiota ainakaan tässä vaiheessa laittaa. Tausta on selkeä: kiintiöjärjestelmä päättyy vuonna 2015 — päätös tehtiin muistaakseni 2003 syksyllä, vai milloin se oli, joka tapauksessa se ei ole tämän hallituksen peruja — ja silloin se järjestelmä poistuu. Nyt ei voi vastaavaa järjestelmää laittaa tilalle. Kun pari vuotta sitten tehtiin päätös siitä, että enää investoinneissa ei vaadita maitokiintiövelvoitetta uusille investoinneille, siitäkin tuli arvostelua ministeriölle. Nyt tänä päivänä sitten annetaan tunnustusta, että se päätös olisi pitänyt tehdä aikaisemmin, koska se olisi hillinnyt markkinoilla näiden kiintiöiden hintaa. Jos tämmöinen tukioikeus olisi, olisi se malli mikä tahansa, niin jos pohjoisella tukialueella maitomäärä ylittää sen tietyn rajoitteen, niin joka tapauksessa pitäisi sitten leikata tukea tai tehdä joitain muita ratkaisuja riippumatta siitä, onko jokin malli vai ei ole.

Taas monet tutkimuslaitosten ennusteet ilmoittavat kyllä siitä, että maidontuotanto ei olisi pitkässä juoksussa kasvamassa niin kovin paljon kuin jotkut väittävät, ja taas toisaalta pikkuisen tuntuu ristiriitaiselta, kun täällä sanotaan, että maatalouden kannattavuus on huono, ja sitten samaan aikaan tullaan sanomaan, että maidontuotanto repeää käsiin pohjoisella tukialueella. Ei se ainakaan sitten heikosta kannattavuudesta kerro, jos sanotaan, että maidontuotanto alkaa kasvaa hirveästi tulevaisuudessa. Pitäisi vähän miettiä, mikä se todellisuus on. Mutta joka tapauksessa selvitysten mukaan pikemminkin investoiville tiloille on parempi se, että tämmöistä tukioikeusjärjestelmämallia ei laiteta, koska se antaa varmuuden siitä, että omalle investoinnille on kannattavuutta ilman, että jokin hallinnollinen malli on taustalla. Myöskään, kun selvitettiin sitä, miten tämmöinen tukioikeusjärjestelmä voitaisiin rakentaa, kovin helppoa se ei olisi. Siinä pitäisi huomioida erilaisia tilanteita ja varmaan monenlaisia väliinputoajia tulisi. Jos miettii, että on noin 9 000 maitotilaa, vähän vajaat, jäljellä, niin mikä vuosi on sitten se viitevuosi, minkä pohjalta määriteltäisiin tämmöinen tukioikeus, miten huomioidaan erilaiset tilanteet, koska on investoitu, onko ollut sukupolvenvaihdosta ja mitä lieneekään, niin että ei onnistu kovin helpolla.

Minusta on paljon selkeämpää, että valitaan tämä malli, mikä on. Jos tilanne näyttää sitten siltä, että maidontuotanto kasvaa C-alueella reippaasti, niin sitten voidaan miettiä, otetaanko myöhemmin jokin tämmöinen malli käyttöön vai rajoitetaanko esimerkiksi investointitukia vai mitä tehdään, jotta pyritään hallitsemaan sitä tilannetta. Luulen, että se on koko maitokentänkin etu, että tämä tilanne olisi tasapainossa.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos ministerille jo noista edeltäneistä vastauksista. Tässä voisi itse asiassa yhtyä tuolla edellisellä kierroksella käytettyihin kiitoksiin siitä, että kun metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara, niin niin ministeri kuin eduskunta sitten lopulta päätöksenteossa on tehnyt hyvää työtä metsälainsäädännön uudistamisessa. Nyt on tietysti erittäin tärkeää, että kun tältä osin sitten vielä Metsähallitus-lakia on tarkoitus uudistaa, niin siinä sitten eduskunta tulee tekemään hyvää työtä ja hyvää työtä tietysti jo tässä valmisteluvaiheessa yhteistyössä ministerin kanssa niin, että myös siitä laista tulee hyvä. Samoin voi yhtyä niihin kiitoksiin, mitä maatalouden neuvottelujen osalta on tuolta EU-pöydistä nyt ministeri Koskisen johdolla Suomelle saatu. Se on ollut hyvää työtä.

Mutta vielä haluan korostaa tätä petotilannetta, jonka ministerikin hyvin kuvasi, että kun porot päätyvät petojen suihin, niin silloin ei saada lihaa leikattavaksi eikä sitä pystytä ravintolassa tarjoamaan, ei saada taljoja jalostettavaksi. Itsekin tästä kohta lähden tuonne Helsinki-Vantaalle ja siellä taljoja myydään 111 euroa kappale, ja kun talja lähtee (Puhemies koputtaa) ulkomaille, siitä jää paljon rahaa Suomeen. Se on pitkä arvoketju, josta moni on saanut leipänsä kyllä. Se on tärkeä, että tätä peto-ongelmaa ratkotaan.

Katri  Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Haluan nostaa kaksi asiaa esiin, vaikka ne eivät suoraan ministerin tontille kuulukaan. Luomuinstituutista keskusteltiin vuosi sitten tässä samaisessa debatissa, ja nyt Luomuinstituutti on saanut Tekesiltä 1,5 miljoonan euron rahoituksen uudelle Luomutuotannon kestävä tehostaminen ja luomuarvoketjujen kehittäminen (GrowOrganic) -hankkeelle, ja hyvä niin.

Toinen asia, josta kysyn ministerin mielipidettä, kuuluu STM:lle. Tuosta lomituspalvelulaista, joka astui vastikään voimaan, on tullut hyvin paljon huonoa palautetta. Etuudet ovat lainmuutoksen myötä heikentyneet, ja ei siinä kaikki: nyt tuossa rakennepaketissa kerrotaan uusista suunnitelmista säästää lomituksessa. Ja vaikka tämä kuuluu virallisesti STM:lle, niin tiedustelisin ministeriltä: Miten ihmeessä lomitus joutuu aina leikkauslistalle ja miten tässä aiotaan kilpailuttamisen kautta saada konkreettisia säästöjä aikaan? Kai te tätä elinkeinoa kuitenkin puolustatte?

Laila  Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen pinta-alasta on maatalousmaata noin 8 prosenttia, eli 2,4 miljoonaa hehtaaria. Eritoten viljan viljelyn lähtökohdat Suomessa ovat poikkeavat luonnonolojemme ja maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Yhteensä maaseudulla arvioitiin vuonna 2010 olevan runsaat 140 300 pienyritystä, joista kolmasosa oli perustuotantotiloja, 14 prosenttia monialaisia tiloja ja 53 prosenttia muita pienyrityksiä.

Arvoisa ministeri, oletteko huolissanne ja miten tuette, että Suomessa edelleenkin olisi elinkelpoista maataloutta, myös pientiloja ja myös Pohjois-Suomessa, ja että olisimme hyvin pitkälti omavaraisia ravinnontuotannossa kansalaisillemme? Miten tärkeää on Suomen ruuantuotannon omavaraisuus ja sen ylläpitäminen mahdollisimman kattavasti eri ravintotuotantoaloilla koko Suomessa?

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kalastuslaki ilmeisesti lausuntokierroksen jälkeen tulee keväällä meille käsittelyyn tänne, ja totta kai paljon on herättänyt jo ennakkoon keskustelua se, että ministeriö aikoo laittaa eläkeläiset uudelleen maksumiehiksi myöskin kalastuksen maksun osalta. Haluaisin kuulla tästä perustelut.

Toiseksi: Lapissa on runsaasti niin sanottuja erityisperusteisia kalastusoikeuksia, myöskin metsästysoikeuksia. Nämä erityisperusteiset oikeudet ovat varsinkin kotitarvekalastuksen osalta erittäin olennaisia, ja myöskin silloin, kun lähdetään myymään sinne lupia muille kalastajille. Ministeriössä on Tornion-Muonionjoen osalta menossakin regaalioikeuden selvitys. Miten nämä erityisperusteiset oikeudet on tässä kalastuslaissa huomioitu?

Lopuksi, arvoisa puhemies, (Puhemies koputtaa) muuten olen sitä mieltä, että ahmoja tulisi poronhoitoalueella vähentää, siis selväsanaisesti: saattaa pois päiviltä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että Metsähallituksen luontopalveluille lisätään määrärahoja. Ympäristövaliokunnassa olemme olleet tilanteesta useamman kerran huolissaan, kun uusia kansallispuistoja, muun muassa Sipoonkorpi ja Selkämeri, on perustettu — ennen muuta Sipoonkorpi, joka liikuttaa erittäin suurta määrää ihmisiä, joten tarvitaan panoksia myös siihen, että nämä kansallispuistot toimivat sillä tavalla kuin niiden pitää toimia eikä niitä kuluteta väärällä tavalla. Olen tyytyväinen, että eduskunta vielä lisää tuota rahoitusta 800 000 euroa.

Kiitoksia ministerille lähiruokastrategiasta. On arvokasta, että ensimmäistä kertaa tällainen strategia tehdään ja panostetaan suomalaiseen lähiruokaan, mutta yksi tärkeä asia on se, että ihmisillä olisi tieto siitä, mitä ruokaa he ostavat, ja tässä ruuan alkuperämerkinnät ovat tärkeässä roolissa. Tiedän, että ministeri Koskinen on tehnyt tämän asian parissa myös EU-tasolla hyvää työtä, ja nyt haluaisin päivitystä, tietää, missä ruuan alkuperämerkintöjen eteenpäin viemisessä mennään.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan turha puhua suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta tai lähiruuan tärkeydestä, jos emme muista niitä meidän nuoriamme, jotka suunnittelevat tulevaisuutta maaseudulla ja jotain maaseutuammattia itselleen. Siksi kiitos jaostolle, joka lisäsi tuon 400 000 euroa nuorisotyöhön 4H:lle. (Anne Kalmari: Ja Reijoselle!) — Reijoselle eritoten.

Huomiota on kiinnitettävä jatkossa yhä enemmän maatalousalan koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, sen saatavuuteen ja myöskin hyvään laatuun. Koulutus yhdessä tuon kannattavuuskysymyksen kanssa voi taata sen, että sukupolvenvaihdoksia tehdään tulevaisuudessa riittävä määrä ammatin jatkuvuuden kannalta. Miten, ministeri Koskenen, itse aiotte osaltanne vaikuttaa siihen, että ammatillinen koulutus on laadukasta ja sitä on riittävästi saatavilla? Ja sitten myöskin jo ammatissa olevien neuvonta, kuinka se turvataan?

Teuvo Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä valtio on sijoittanut metsiin noin 150 vuotta, ja sen tuloksena metsät kasvavat noin 105 miljoonaa kuutiota vuodessa ja käyttö on 52,5 miljoonaa kuutiota.

Nyt on semmoinen tilanne, että metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta ja on edessä sukupolvenvaihdos. Metsäteollisuus tarvitsee puuta, ja sen huoltovarmuus on turvattava. Mitenkä tämä metsänomistajien sukupolvenvaihdos hoidetaan niin, että huoltovarmuus säilyy?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä olen muiden keskustalaisten kanssa samoilla linjoilla siinä, että maatalouden kannattavuus on pahasti horjumassa. Vierailin maanantaina omalla kummimaatilallani Utajärvellä, jossa nuori lihakarjantuottaja kertoi omasta arjestaan ja ammatinharjoittamisestaan karua kieltä. Maatalouden kannattavuus on kortilla, tukipolitiikan lyhytjänteisyys pistää miettimään: hän ei pystynyt sa- nomaan, mitä hänen tilallaan kymmenen vuo-den päästä oikein tapahtuu ja mistä hän tuoton saa. Lyhytjänteisyys syö maataloudenharjoittajia. Lupaprosessit ovat vaikeita, ja ne vievät aikaa. Jaksaminenkin on kortilla.

Arvoisa ministeri Koskinen, miten te pidätte oikeudenmukaisena sitä, että tupopöydästä ei saatu maataloudenharjoittajille 20 euron korotuksia, kuten saivat kaikki muut ammatinharjoittajat?

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin myös tästä petotilanteesta kysynyt seuraavaa: Kun ahmat ovat tappaneet poroja noin 5,5 miljoonan edestä ja maa- ja metsätalousministeriössä on luonnos, joka on nyt lähdössä lausunnolle, jossa tehdään poronhoitoalueilta siirtoistutuksia muualle Suomeen, ja kun nyt on kysymyksessä uhanalainen laji — niitä noin 200 yksilöä on yleensä Suomessa olemassa — niin onko näitten toimien vaikutuksia arvioitu? Ja tuon ymmärrän kyllä, että tämä poronhoitovahinkojen säästötarve on kyllä ilmeinen, mutta halutaanko muita vaikutuksia näillä siirtoistutuksilla?

Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn tähän maatalouden kannattavuuden arviointiin yhtä lailla kuin keskustalaiset kollegatkin täällä ovat huolissaan siitä.

Toivoisin, että ministeri vastaisi tähän edustaja Korhosen tekemään kysymykseen. Olen huolissani tästä ympäristölle haitallisten tukien listauksesta, mikä on täällä tausta-aineistossa, rakennepaketissa, ja siitä, miten se nyt oikeasti tulee sitten vaikuttamaan tähän tulevaan kuvaan. On aika huolestuttavaa, että me heitämme tänne tulevaan näkymään tämmöisiä, sanotaan, investointien ja muitten osalta vaikuttavia tekijöitä, ja minun mielestäni todella huolestuttavaa on se, jos me emme pysty ennakkoon näitä katsomaan.

Toinen on tämä metsäverotuksen korkea taso, eli pääomavero on nyt sitten 30—32 prosenttia, ja vielä alennetaan 32 prosentin rajaan. Teillä on ollut esitys uudesta metsäverokuviosta. Voisitteko te hieman sitä avata?

Kolmas asia on nämä petoluvat ja varsinkin näiden susilupien käyttöönotto. Esimerkiksi tuolla Ähtärissä ja (Puhemies koputtaa) pohjoisen Pirkanmaan alueella on useita lupia pyydetty, mutta yhtään lupaa ei ole niille alueille saatu.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Moni edustaja on täällä puhunut luomu- ja lähiruuan tärkeydestä, ja itsekin varsinkin luomusta olen kiinnostunut siinä mielessä, että me tarvitsemme lisää vahvoja tukijalkoja elintarviketeollisuuden puolelle. Tällä hetkellähän suurin osa meidän ulkomaankaupastamme liittyy infraan ja metsä- ja metalliteollisuuteen ja teollisuustuotteisiin liittyviin vientiartikkeleihin, mutta me tarvitsemme myöskin elintarviketeollisuuden puolelle uusia vientituotteita. Tällä hetkellä viennin arvo elintarviketeollisuuden osalta on vain 1,6 miljardia euroa, ja se kohdistuu lähinnä Venäjälle ja Ruotsiin ja hyvin pienessä määrin sitten muihin maihin. Olisin kiinnostunut ministerin mielipiteestä siitä, mistä me löydämme lisää tukijalkoja nimenomaan suomalaisen ruuan viennille, elintarviketeollisuuden kehittämiselle ja myöskin sille, että me saisimme nuoria viljelijöitä yrittäjäksi tälle alalle.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on yksi ja toinen puolustanut maaseutuelinkeinoja. Se on hieno asia. Tietysti se on pitkälti meistä itsestä kiinni. Meidän on käytettävä vain oman maan tuotteita ja sillä tavalla tuettava omia viljelijöitä.

Mutta nyt meneillään olevasta valtiontukiuudistuksesta voidaan mainita hyvin huonona esimerkkinä juuri se, että uudistus ei mahdollista esityksen mukaan tukea niin sanotulle alkutuotannolle laisinkaan. Tämä on mielestäni kestämätöntä ja lyhytnäköistä politiikkaa, sillä muille pk-yrityksille tukea kyllä voidaan myöntää. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää muistaa lähtökohta, että viljelijät ja muut maaseudun tuottajat ovat juuri pienyrittäjiä maamme parhaimmasta päästä.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä petoasioista. Ensiksi kiitos siitä, että maanantaina tulivat nämä selvitykset, mutta ei kenenkään etu ole se, että me täällä koko ajan jatkamme ja jatkamme tätä petokeskustelua, kun ministeriö ei nyttenkään ole esittänyt talousarviossaan näiden petovahinkojen estämiseen määrärahoja käytännössä ollenkaan. Miksei näitä määrärahoja esitetä? Kaikki tiedämme, että ensi keväänä taas keskustellaan 4—5 miljoonan euron lisämäärärahoista vahinkojen korvaamiseen.

Toinen asia on sitten nämä ahma-asiat. Kiitos siitä, että ahmakannan hoitosuunnitelman luonnoksessa on ahmojen poistaminen. Mutta sitten tätä reviiriperusteista korvausta, joka siinä on matkassa, ei tule hyväksyä missään tapauksessa, koska siinä tapauksessa nämä korvaukset kohdentuisivat niin, että nämä vahinkoja kärsineet eivät saa niitä korvauksia, ja muutenkaan se ei ole sille elinkeinolle todellakaan toimiva eikä hyväksytty ratkaisu.

Paljon meillä töitä tässä on. Toivon, että vähintään seuraavassa lisätalousarviossa varataan määrärahoja vahinkojen estämiseen.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen puhuimme siitä, kuinka tuo kaakkoinen raja syöltää matkailijoita ja tämän vuoden lopussa jo yli 10 miljoonaa. Voisi tietysti kysyä, miten se liittyy maatalouteen, mutta erityisesti se liittyy vahvasti kalatalouteen. Meillä kaakkoisessa Suomessa on, voisi sanoa, kalanmyyjien taivas tällä hetkellä. Olisin kysynyt, kuinka ministeriö edistää suomalaista kalataloutta ja millä saisimme näihin valikoimiin lisää suomalaista kalatuotetta.

Toinen asia. Venäjään liittyy myös luomuruoka ja lähiruoka. Pro Luomu on laskenut, että Venäjällä ostettiin viime vuonna luomua noin 115 miljoonan euron edestä ja markkinat kasvavat siellä jopa 15 prosentin vuosivauhdilla. Onko nyt lähi- ja luomuruokaohjelmissa myös panostusta vientiin?

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteilla lakiesitys luomusta ja sen valvonnasta. Se on ollut nähtävillä, ja aika paljon on tullut viljelijöiltä yhteydenottoja tästä asiasta viime päivinä. Erityisen paljon huolta ja närää aiheuttavat tarkastajien laajenevat oikeudet virka-avun käyttöön.

Onko oikein, että viljelijöistä ollaan tekemässä lähes rikollisia, uhataan kotietsinnöillä, uhataan mielivaltaisuudella? Herra ministeri, viljelijöiltä loppuu jaksaminen tällaisella menolla, ja jos loppuu jaksaminen, loppuu myös tuotanto tästä maasta. Ettekö te luota suomalaiseen viljelijään, ja miksi teidän ministeriönne suunnittelee tällaisia pykäliä?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen metsien ja soiden lukuisista erilaisista luonnontuotteista, eli marjoista, sienistä, yrteistä ja muun muassa puiden sivutuotteista, otetaan talteen ja hyödynnetään vain murto-osa. Kiinnostus luonnontuotteita kohtaan on kuitenkin jatkuvassa kasvussa niin täällä kotimaassa kuin maailmanlaajuisestikin, eli kysyntää kyllä olisi. Näiden tuotteiden hyödyntämistä tulee edistää, ja onkin hienoa, että tätä on huomioitu jo alan toimintaa harjoittavien yritysten rahoituksessa. Paljon olisi kuitenkin vielä mahdollista tehdä, ja kysyisinkin: miten ministeri näkee luonnontuotealan kehitysnäkymät?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiasia on, että suomalainen maatalous ja maataloustuottajat ovat jatkuvasti yhä tiukemmalla ja tiukemmalla. Hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut, että se seuraa nuorten viljelijöiden ja aktiivitilojen kannattavuuden kehitystä muun muassa maitotaloudessa ja ryhtyy tarvittaessa toimintaedellytykset turvaaviin toimenpiteisiin. Hallitus on varmaankin seurannut tätä tilannetta, mutta mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, mihin hallitus ryhtyy?

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni edustajat Kauma ja Urpalainen toivat elintarvikeviennistä erinomaisia näkökohtia esiin. Tämä on minusta sellainen asia, jota kyllä pitäisi tutkia tarkemmin. Tiedämme esimerkiksi, että Valio tekee erittäin hyvää bisnestä tällä hetkellä Venäjän suuntaan ja siellä liiketoiminnat kasvavat ja merkittävä määrä suomalaista maitoa ja siihen pohjautuvia tuotteita viedään Venäjälle.

Samoin, kun tuolla kaakkoisessa Suomessa elää ja katselee, niin se kalakauppa on kyllä aivan uskomattoman suurta. Tuntuu vähän hassulta, että nyt sitten särkiä ongitaan Saimaasta sintti kerrallaan, kun tätäkin voisi ehkä teollisessa mittakaavassa harjoittaa, koska esimerkiksi tölkitetty särki on erittäin hyvin kaupaksi käyvä tuote tällä hetkellä tuonne idän suuntaan.

Ylipäätään kuinka suomalaista lähiruokaa voisi Venäjälle paremmin viedä ja mitä hallitus voisi tehdä tämän edistämiseksi? Uskon, että paljon tehdään, mutta mitä muuta vielä voitaisiin tehdä, koska nyt kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa ja tuotteet käyvät hyvin kaupaksi.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiitoksia kaikkien toiselle kierrokselle päässeiden puolesta, erittäin arvokas asia. — Ministeri Koskinen, te totesitte äsken, että on ristiriitaista maidon osalta, että me tavoittelemme kehittämistä ja meillä on tuotannonohjausjärjestelmä. Muistutan nyt meitä kaikkia ja teitä siitä, että vuonna 2007 meillä oli Euroopassa erittäin merkittävä maitokriisi, jolloin purettiin niitä ohjausjärjestelmiä, joita oli, jolloin maidontuotanto ryöpsähti ja markkinat menivät sekaisin ja hinta alentui ja kannattavuus romahti. Näin ei haluta käyvän jatkossa, ja siksi me tarvitsemme sen tuotannonohjausjärjestelmän, jotta me saamme markkinoilta sen oikeudenmukaisen hinnan — niin kuin täällä on jokaisen, varsinkin kokoomuksen, puolelta tullut sitä viestiä — jotta me sen saamme. Me emme muuten sitä pysty saamaan.

Puhemies! Toinen asia: Me tiedämme, ministeri Koskinen, että te olette erittäin hankalassa raossa. Ympäristöministeriö painaa päälle minkä ehtii, ja hallitus on kyllä valitettavan hampaaton teidän monille hyville esityksillenne. Me olemme niitä halunneet myöskin keskustassa tukea ja tuemme niitä jatkossakin, mutta kyllä (Puhemies koputtaa) joku roti pitää hallituksessakin olla sen suhteen, miten maaseutua kohdellaan. Sitä kautta meillä sitä kinkkua on, ministeri Koskinen, myöskin jouluna, niin kuin me nyt haluamme toivottaa hyvää joulua sen myötä, että meillä suomalaista kinkkua on.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tosiaan joku roti pitää olla, ja maaseudun puolesta pitää tehdä vahvasti työtä.

Edustaja Korhonen, ja taisi olla muutama muukin, toi esille toiveen ja vaatimuksen pitkäjänteisestä maatalouspolitiikasta. Olen Korhosen kanssa samaa mieltä siitä, että nimenomaan tämäntyyppiseen politiikkaan meidän pitäisi pystyä. Mutta jos ajatellaan nyt edessä olevaa kautta, niin nythän meillä on siirtymäkausi 2014 plus uusi cap-uudistuskausi, meillä on seitsemän vuoden jakso. Tätä pidemmäksi ei oikeastaan pystytä, eikä ole aikaisemminkaan ilmeisesti pystytty. Mutta se ei poissulje sitä, että kun tehdään isoja investointeja, niin niitä ei kyllä seitsemäksi vuodeksi tehdä, vaan pitäisi olla näkymä sinne kauemmaksi.

Mutta sitten vielä edustaja Pekoselle, joka tosin nyt ei ole paikalla. Hän otti esille (Puhemies koputtaa) turkisalan. Siihen toteaisin lyhyesti, että turkisala on tehnyt merkittäviä parannuksia eläinten hyvinvointiin (Puhemies koputtaa) — sertifiointijärjestelmä, häkkikoon kasvattaminen, ja monia muita asioita on tulossa — että siellä kyllä hoidetaan omaa leiviskää.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Muutamissa puheenvuoroissa on viitattu metsätalouteen. Puun matka kannolta teollisuuden rattaisiin alkaa poikkeuksetta kumipyörien päällä. Tämän takia on tärkeää, että pyörien alla on hyvä ja kestävä tie. Uudet 76 tonnin ajoneuvoyhdistelmät saattavat ainakin kelirikkoaikoina vaurioittaa teitä. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: kuinka tehdään, vai tehdäänkö, ministeriöitten välistä yhteistyötä, jotta nämä yksityistiet ja metsätiet saadaan nykyistä parempaan kuntoon?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, ettei kannattamattomaan yritystoimintaan satsattaisi, mutta kyllä se niin on, että viljelijöillä on uskonnossa kymppi ja matematiikassa nelonen. Ja tiedossa on, että kun täysillä yrittää, niin voi vaikka pysyä paikallaan. Siksi on tärkeää, että Makerassa olisi riittävästi rahaa. Nyt olette imeneet Makeran kuiviin. Nekin viljelijät, joilla vielä uskoa tulevaisuuteen olisi, eivät pääse investoimaan. Kysyn ministeriltä, olisiko tälle asialle tehtävissä jotakin, sillä se on todella iso menetys tuleville sukupolville, jos investointeja ei voida tehdä.

Vielä vetoaisin siihen maidon kiintiöjärjestelmäasiaan, koska se oli aivan yksimielinen kanta, mikä MTK:n kaikilta tahoilta tuli, että ohjausjärjestelmä säilytettäisiin. Siihen on erittäin vaikea palata sitten myöhemmin, vaikka, ministeri, niin totesitte.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, puhemies! On tietysti erittäin tärkeää meidän jatkuvasti kantaa huolta tulevaisuudessa viljelijöitten toimeentulosta. Samalla me huolehdimme tietysti ruuantuotannon tulevaisuudesta ja omavaraisuudesta.

Mutta kyllä, hyvät keskustalaiset sisaret ja veljet, hyvällä omallatunnolla tekin voitte varmaan nyt todeta, että tällä kertaa me olemme saavuttaneet semmoisen pitkäjänteisyyden, mitä ikinä voidaan maatalouspolitiikassa saavuttaa, tästä seitsemän vuotta eteenpäin. Kunhan ensi vuonna näiden kansallisten tukien lainsäädäntö saadaan järjestymään ja ajoissa tänne eduskunnan käsittelyyn, me saamme moniksi vuosiksi eteenpäin näistä tukijärjestelmistä selkoa.

Mutta, puhemies, erittäin tärkeää, yhtä tärkeää viljelijöille on näitten eurojen ohella tämän hallinnollisen taakan keventäminen. Nyt, arvoisa ministeri: tuleeko uudesta tukijärjestelmästä, erityisesti ympäristötukijärjestelmästä, nykyistä selkeämpi ja helpompi?

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu turkistarhauksesta, ja minun käsittääkseni se asia sinänsä on loppuun käsitelty. Se on Suomessa laillinen elinkeino, joka tuo meille vientituloja.

Mutta yhdistäisin tämän turkistalouden kyllä tähän hoitokalastukseen, ja on hyvä, että se sai nyt 150 000 euroa lisää rahaa. Tosin se ei riitä pysyvien järjestelmien muodostamiseen. Mutta kysynkin ministeriltä, olisiko meidän kuitenkin Suomessa luotava pysyvät järjestelmät, joissa me hoitokalastetaan nimenomaan niillä alueilla, joilla on matalat vesistöt, poistetaan fosforia, parannetaan vesistöjen kuntoa, käytetään se särkikala ihmisten hyödyksi, milloin siihen vesistön lämpötila antaa myöden, ja sitten loppuosa kuljetetaan turkiseläinten korkealaatuiseksi rehuksi, koska nimenomaan turkiseläinten korkealaatuinen rehu on avain siihen, että nämä turkikset ovat laadultaan hyviä ja menevät sitten maailmanmarkkinoilla kaupaksi. Luulisin itse, että tämä järjestelmä, jotta se olisi pysyvä ja tuloksellinen, vaatii jonkunmoisen logistiikkatuen.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän kollegoja. Täällä on ollut hyvä keskustelu pääluokan osalta, ja näyttää siltä, että asiat kiinnostavat edustajia. Se on hieno asia.

Muutamaan asiaan otan kantaa. Täällä vedottiin siihen, että 4H pitäisi siirtää opetus- ja kulttuuriministeriöön. Minä olen kyllä sitä mieltä, että jos se sinne siirretään, niin sen jälkeen voidaan kyllä sanoa melkein piste tälle yhteiskunnan rahoitukselle, mutta se voi olla vain väärä arvaus minulta.

Petopolitiikka on noussut hyvin tärkeään keskiöön, ja minä uskon, että ministeri tekee kaikkensa, että tähän saadaan nyt selkeä muutos. Tässä alkaa suomalaisten usko horjua ihan oikeasti, että kumpi on tärkeämpi, kansalainen vai suurpedot, niin että kyllähän tälle asialle pitää jotakin tehdä. Se on aivan selvä asia.

Politiikan uskottavuuden kannalta avainkysymys minusta on tämä hallinnollisen taakan keventäminen. Luodaan uskoa siihen, että pystytään asioita myös yksinkertaisesti hoitamaan. Jaostossa kuulimme työ- ja elinkeinoministeriötä ja maa- ja metsätalousministeriötä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on päästy nyt eteenpäin, mutta maa- ja metsätalousministeriössä on vielä aika paljon tekemistä sen asian suhteen. Sitoutuuko ministeri siihen, että myös maa- ja metsätalousministeriössä lähdetään ihan oikeasti tekemään töitä tämän eteen?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Kiitos 7 minuutista ja kiitos kannustavista sanoista. Koetan muutaman asian tässä saada selville, mitä tässä nyt keskustelun aikana on tullut esille, ja vastauksia näihin muutamiin kysymyksiin.

Jos otetaan ensiksi näistä ympäristölle haitallisista tuista. Eli rakennepolitiikassa on kirjaus siitä, että yritystukia selvitetään ja myös nämä ympäristölle haitalliset tuet selvitetään. Tähän on perustettu erillinen ministerityöryhmä, jota vetää ministeri Vapaavuori, ja ensimmäinen kokouskin on tammikuussa. Yleisesti ottaen me maa- ja metsätalousministeriössä emme kyllä omalta hallinnonalaltamme löydä yhtään ympäristölle haitallista tukea. Eli jos energiaveron palautuksia maksetaan tällä hetkellä sähkön tai polttoöljyn osalta, niin sama määrä sähköä tai polttoöljyä kuluisi joka tapauksessa, koska eivät ne viljelijät huvin vuoksi siellä pellolla traktorilla ajele. (Sirkka-Liisa Anttila: Miksi sellaista valmistellaan sitten?)

Sitten vielä toiseen asiaan, metsäverotukseen, johon liittyy ehkä vähän vääriä käsityksiä joissain asioissa. Metsäpoliittinen selonteko tulee tänne eduskuntaan ensi vuoden puolella. Tänään oli metsäneuvoston kokous, jossa sitä käsiteltiin. Se on melkein valmis, ja siellä yksi tämmöinen kirjaus jo liittyy siihen, että pyritään tulevaisuudessa toivottavasti semmoiseen yrittäjämäisempään metsäverotukseen. Se ei tarkoita sitä, että jokaisen metsänomistajan pitäisi perustaa osakeyhtiötä tai toiminimeä tai niin edelleen, vaan tämä on teemasana: yrittäjämäisempi. Pitäisi miettiä sitten sen teeman alla, minkätyyppisiä verouudistuksia ehkä tarvitaan, jotta saataisiin metsätilarakennetta parannettua, saataisiin metsänomistajien keski-ikää vähän alennettua ja saataisiin suurempaa metsäkokoa ja sitä kautta tasaisempaa puuvirtaa markkinoille. Toki pitää sanoa, että viimeisen parin vuoden aikana puukauppa on käynyt erittäin tasaisesti ja kaikki kaupan osapuolet ovat olleet tyytyväisiä kaupankäyntiin.

Jossain puheenvuorossa täällä puhuttiin energiapolitiikasta ja metsäenergiasta. Vähän aikaa sitten näin jonkun uutisen, missä kerrottiin, että puu on tällä hetkellä eniten käytetty energialähde Suomessa. Eli olemme ohittaneet jo öljyn. Puun, niin hakkeen kuin myös tehtaalta tulevien erilaisten liemien ja niin edelleen, niitten määrä on sillä tasolla, että tosiaan puu on suurin meidän energialähteemme. Maatalouden osalta voi sanoa, että maataloudessa uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo yli 40 prosentin tasolla, kun Suomen ylipäätään tavoite on päästä 38 prosenttiin uusiutuvissa. Elikkä maatalous on tässä mielessä ollut edelläkävijänä.

Sitten maatalouden kannattavuudesta. Kun katsoin tänä aamuna viimeisimpiä tilastoja, mitä MTT on tehnyt, jos katsoo vaikka kymmenen vuotta taaksepäin, niin kannattavuudessa ei ole kyllä kovin suuria heilahteluja vuositasolla ollut. Siellä on jonkin verran, joinakin vuosina vähän huonompia. Yleisesti ottaen kannattavuus on heikolla tasolla, mutta kannattavuuskertoimet viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat liikkuneet suunnilleen sen 0,4:n ja 0,5:n välissä, silloin tällöin vähän menee... Nyt tietysti toivotaan, että menisi parempaan suuntaan. (Sirkka-Liisa Anttila: Pitäisi olla yksi!) Mutta kyllä se on niin, että sen ratkaisevat kyllä markkinat ja markkinoilta saatavat tulot. Siinä mielessä toivotaan, että meillä... (Timo Kalli: Mitä se on suhteessa muihin EU-maihin?) — Edustaja Kalli, suhteessa muihin maihin en osaa sanoa, mikä on taso kannattavuuskertoimella mitattuna, mutta voin sanoa näin, että siis parempaan tasoon pitäisi päästä.

Investoinneista viimeinen hakukierros, mikä oli siis tänä vuonna, toi ennätysmäärän investointihakemuksia, ja nyt voi olla, että ensimmäistä kertaa sitä lakia, mikä jo monta vuotta sitten eduskunnassa säädettiin, että investoinnit täytyy laittaa jonkinnäköiseen järjestykseen, joudutaan soveltamaan. Toki sieltä ensimmäisenä putoavat ne hankkeet pois, joissa eivät ole luvat kunnossa tai jotain muuta, mutta ensi vuonna tehdään sitten niitä. Tällä hetkellä Makerassa on rahaa. Niin ollen on turha pääomittaa semmoista rahastoa, jossa on jo rahaa, mutta tulevaisuudessa se päivä tulee eteen, onko se sitten vuonna 2015 vai 2016, jolloin pitää sitten joko lisää rahaa siirtää Makeraan tai sitten pitää siirtää rahaa budjettiin, jos budjetin kautta näitä investointeja tuetaan. Joka tapauksessa rahaa tarvitaan lisää joku vuosi riippuen tästä investointitahdista, mikä on.

Luopumistuelle onneksi saatiin jatko näissä komission kanssa käytävissä neuvotteluissa liittyen tähän Etelä-Suomen tukipottiin. Tietysti on hyvä muistaa myös se, että sukupolvenvaihdoksista jo yli puolet tehdään ilman luopumistukijärjestelmää, eli on tiloja, joissa se ehkä kahlitsisi jollain tavalla, ja sitten pystytään tekemään sukupolvenvaihdokset ilman luopumistukea. Toki siinäkin on nähtävissä piikki ymmärrettävästi tänä vuonna vähän korkeampana. Nyt on näitä hakemuksia tullut paljon enemmän tietysti johtuen siitä, että järjestelmä voi vähän muuttua eikä jatkosta ollut vielä tietoa siinä vaiheessa, mutta hyvä niin, että kuitenkin sukupolvenvaihdoksia tehdään.

Sitten liittyen tähän kannattavuuteen, omalta osaltamme ensi vuoden aikana pyrimme lisäämään ponnisteluja, mikä koskee elintarvikkeiden vientiä. Nyt kun tämä EU:n maatalouspolitiikka on saatu pakettiin, niin minunkin matkakalenterissani valtaosa matkoista tulee olemaan semmoisia, mitkä tähtäävät siihen, että saataisiin lisättyä vientiä, paitsi elintarvikkeita myös muita meidän sektorillamme olevia vientituotteita, ovat ne sitten koneita tai laitteita tai ihan mitä tahansa muuta vastaavaa. Muutamia ulkomaanmatkoja on jo sovittuna ja muita haetaan. Niille matkoille otetaan mukaan myös alan toimijoita, ja halukkuuttakin on ilmaantunut. Se on hyvä niin, että sektorin ihmiset kokevat tärkeänä, että viennissä on mahdollisuuksia. Tämä omalta osaltaan ehkä voi auttaa sitten joissakin kohtaa tässä kannattavuudessakin.

Toinen asia, mikä on täälläkin tullut esille, on se, että kun meillä on lähiruoka- ja luomuruokaohjelma, niin toivomme, että julkisissa hankinnoissa entistä enemmän painotetaan myös näitä asioita. Sitä kautta myös suomalaiset viljelijät ja yritykset pääsevät tarjoamaan tuotteita julkisiin hankintoihin. Alkuperämerkinnät etenevät EU:ssa hitaasti. Se on tällä hetkellä työryhmätyöskentelyssä siellä, ja kohta varmaan tulee yksityiskohtaisia esityksiä siitä, millä tavalla nämä merkintävelvollisuudet ja merkintäpakot EU:ssa sitten lisääntyvät. Mutta niin kuin aiemminkin olen sanonut, vapaaehtoisesti voi nyt jo merkitä. Voi sanoa, että pikkuhiljaa näkee vähän enemmän ja enemmän esimerkiksi ravintoloita, missä kerrotaan, mistäpäin ruoka on peräisin ja missä se on ehkä tuotettu ja jopa millä tilalla se on tuotettu. Hyvä niin, että tämä menee monella tavalla sitäkin kautta eteenpäin.

Kala-asioista sen verran, että näihin erityisiin investointeihin kalatalouteenkin on käytetty aiemminkin kalatalousrahastosta saatavia varoja. Nytkin me saamme tietysti EU:lta jonkin verran rahaa tähän rahastoon. Tarkkaa summaa emme vielä tiedä, mutta pystymme tietyntyyppisiä investointeja tukemaan, samoin myös tuon maaseudun kehittämisohjelman kautta. Myös uudella kalastuslailla, joka on tällä hetkellä lausunnoilla, pyritään parantamaan ammattimaisen kalastuksen asemaa siinä mielessä, että olisi mahdollista päästä kalavesille. Sitä kautta sitten olisi myös tuotteita tarjolla. Toki se vaatii myös niitä yrittäjiä, jotka pystyvät näitä tuotteita tekemään.

Sitten ehkä vielä lopuksi, arvoisa puhemies, tästä hallinnon virtaviivaistamisesta. Toki me pyrimme tekemään sitä niin paljon kuin mahdollista, ja tietysti kaikki päätökset eivät ole meidän ministeriömme käsissä, joten toivottavasti sitä keskustelua käydään muittenkin ministeriöitten asioiden yhteydessä. Aika monta matkaa tässä, voisi sanoa, tämänkin vuoden aikana on tehty Brysseliin niin virkamiestasolla kuin minunkin osaltani, missä on käyty kertomassa komissiossa erilaisille ihmisille, mitä pitäisi tehdä, jotta nämä käytännöt menisivät parempaan suuntaan, mutta se laiva kääntyy kyllä valitettavan hitaasti. Jos joku huomasi tämän viikon uutisointia, niin kyllä niitä tarkastuksiakin valitettavasti tarvitaan, jotta välttyisimme rahoituskorjauksilta. Tällä viikolla vissiin uutisissa oli, että Ranska saa 140 miljoonan euron laskun siitä, että tarkastuksia ei ole tehty asianmukaisesti tai on ollut puutteita. Monilla muilla mailla on kymmeniä miljoonia, meidän saldo oli noin 1 miljoonaa euroa. Kyllä tietysti se, että me hoidamme asiamme kunnolla, vaikka se joskus onkin vähän työlästä, kuitenkin takaa myös sen, että emme saa sitten ikäviä jälkilaskuja EU:lta.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Maatalousjaoston puheenjohtaja, edustaja Reijoselle sanoisin, että kyllä nämäkin asiat kiinnostavat meitä kaupungin kasvatteja, jotka haluamme olla myös maaseudun asialla.

Minä ja muut perussuomalaiset haluamme pitää maamme asuttuna etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Me haluamme, toisin kuin hallitus, taata maamme asukkaille kohtuullisen toimeentulon ja elämisen mahdollisuudet kaikkialla Suomessa. Tästä syystä emme olisi hallituksen tavoin tiukentaneet emmekä heikentäneet maatalouden luopumistukien ehtoja. Tiukentuneet ehdot vaikuttavat merkittävästi maatilojen alasajoon ja aiheuttavat siten työttömyyttä maaseudulla.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä toistan sen, minkä pääsin kylläkin jo debatissa sanomaan, mutta jääpähän eduskunnan pöytäkirjoihin.

Maamme petoeläinpolitiikka puhuttaa jatkuvasti kansalaisia. Itse olen saanut palautetta Ähtäristä, missä karhut tallustelevat omakotitalojen marjapensaissa aiheuttaen kauhua lapsiperheissä. Olisikin syytä harkita riittävien kaatolupien antamista sinne, missä karhut, sudet, ahmat ovat asukkaille ja muun muassa poroelinkeinonharjoittajille harmiksi. Perussuomalaiset vaativatkin, että petovahinkokorvauksiin panostetaan nykyistä enemmän.

Arvoisa puhemies! Lopuksi. Mielestäni hallituksen tulisi paremmin huomioida metsätalouden ja metsäsektorin mahdollisuudet Suomessa. Esimerkiksi kotimaisen turpeen- ja puunkäytön lisääminen eri tarkoituksiin olisi huomioitava nykyistä paremmin. Tällä on merkitystä myös uusien työpaikkojen saamiselle maaseudulle.

Puhumattakaan sisällöstä, herra puhemies.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunta on tehnyt hyviä budjettilisäyksiä kotimaisen lähi- ja luomuruuan edistämiseksi julkisissa ruokapalveluissa muun muassa EkoCentrialle ja luomutuotantoa edistävälle tutkimukselle.

Lähiruoka ja paikallisruoka tarkoittavat lyhyitä jakeluketjuja. Mitä lähempänä ruoka on tuotettu, sitä vähemmän tarvitaan kuljetuskilometrejä, lisäaineita ja pakkausmateriaalia. Paikallisruoka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Se antaa työtä ja toimeentuloa oman alueen yrittäjille ja mahdollistaa ruuan jäljitettävyyden. Lisäksi lähiruoka tukee alueellisen ruokaperinteen säilymistä.

Lähi- ja luomuruuan puolesta puhuvat myös ruuan terveellisyys ja turvallisuus. Esimerkiksi kotimaiset kuoriperunat ovat parempi vaihtoehto kuin Puolasta tuotava vakuumiin pakattu kumimainen peruna. Talvi puhdistaa pellot tuholaisista, joten maassamme käytetään kasvinsuojeluaineita monia muita maita vähemmän. Suomessa ei lääkitä eläimiä ennaltaehkäisevästi.

Ympäristöystävällisin ruoka sisältää runsaasti muun muassa lähellä tuotettuja kauden kasviksia, särkikalaa ja marjoja. Luomu on ainoa valvottu ympäristövastuullinen tuotantomenetelmä, ja se turvaa luonnon monimuotoisuutta. Hallituksen lähiruokaohjelman yhtenä tavoitteena on kasvattaa lähiruuan osuutta julkisissa hankinnoissa parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteerejä.

Julkinen sektori käyttää vuosittain noin 350 miljoonaa euroa ruuan ja sen raaka-aineiden ostoon. Julkisen sektorin kiinnostus lähiruokaa kohtaan on kasvanut, mutta julkisia hankintoja ohjaava hankintalainsäädäntö koetaan usein rajoittavana tekijänä. Laatukriteerejä ja niihin liittyviä työkaluja, kuten malliasiakirjoja, on kehitettävä niin, että ne mahdollistavat lähiruuan hankinnan ottamalla huomioon erityisesti laatuun, tuoreuteen, sesonginmukaisuuteen, kestävään kulutukseen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviä näkökulmia ravitsemuksellisen laadun rinnalla.

Tietoa ja työkaluja on saatavilla hankintaosaamisen kehittämiseen. EkoCentria toteuttaa Suomen Kuntaliiton kanssa Lähiruokaa ammattikeittiöihin (Lähis) -hanketta, jossa tuotetaan ajantasaista tietoa lähiruuan kilpailuttamisesta ja käytöstä koko Suomessa sekä etsitään ratkaisumalleja, joilla lisätään lähiruuan käyttöä julkisissa keittiöissä.

EkoCentrian Portaat luomuun -ohjelma auttaa kuntia lisäämään luomutuotteiden osuutta julkisissa ruokapalveluissa. On arvokasta, että koululaisille, päiväkotilapsille ja vanhuksille tarjotaan julkisissa ruokapalveluissa hyvää ja terveellistä kotimaista ruokaa.

Arvoisa puhemies! Valiokunta kuuli myös kalatiestrategiasta. Kansallisen kalatiestrategian tavoitteena on uhanalaisten vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden vahvistaminen muun muassa parantamalla kalakantojen kulkumahdollisuuksia kalateillä, vesittämällä uomia ja sääntelemällä kalastusta. Kalateiden rakentamisessa on hyödynnetty Euroopan aluekehitysvaroista saatua rahastoa, mutta jatkossa tulevalla ohjelmakaudella tästä rahastosta rahoitetaan vain uutta teknologiaa soveltavia hankkeita, joten jatkossa rahoitus vaikeutuu.

On erittäin tärkeätä, että löydetään keinoja saada voimalayhtiöt osallistumaan vapaaehtoisesti nykyistä suuremmalla panoksella rakentamaan jokiin kalateitä. Voisi jopa pohtia sitä, mitä lainsäädännöllä voitaisiin tehdä, mitä velvoitteita lisätä, jotta tämä olisi mahdollista, tai jopa pohtia sitä, että vanhat vesiluvat muutettaisiin määräaikaisiksi.

Arvoisa puhemies! Suurpetopolitiikka on myös puhuttanut täällä salissa, ja suurpetopolitiikkaa ollaankin uudistamassa. On tärkeätä, että uudistuksessa otetaan huomioon sosiaaliset näkökulmat, paikallinen väestö mutta myös ekologinen kestävyys, sillä Suomen susikanta on erittäin uhanalainen. Meillä on 130 yksilöä, ja tuore väitöskirja paljastaa sen, että Suomen susikannan perimä on heikentynyt.

Kannustan ministeriötä ottamaan käyttöön positiivisia, hyviksi koettuja malleja, kuten sietopalkkio. Tästä suojelurahasta on hyviä kokemuksia maakotkien suojelussa, ja myös paikallisista susineuvojista on ollut paljon apua.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskustan vastalauseessa tähän valtiovarainvaliokunnan mietintöön on hyviä lausumaehdotuksia. En niitä käy toistamaan.

Maatalouden kansallisen tuen momentille on kohdistunut viime vuosina leikkauksia, ja sama tuntuu jatkuvan ensi vuoden budjetissa. Budjettikirjasta löytyy yksi toisensa perään alkutuotannon edellytyksiä kurjistavia päätöksiä. Energia- ja polttoaineverojen kiristys, Maatilatalouden kehittämisrahastoon, Makeraan, ei siirretä rahaa. Sen alasajo ei vain mene ainakaan minun maalaisjärkeeni. Yksityistiemäärärahojen tasoa leikataan jo ennestään hälyttävältä tasolta, 141-tuki lakkaa, ja niin edelleen ja niin edelleen. On erikoista, että tässä taloudellisessa tilanteessa investointeja joudutaan siirtämään, kuten ministerikin tuossa äsken myönsi.

Arvoisa puhemies! Näiden heikennyksien jälkeen ei liene ihme, miksi elintarviketuonti ulkomailta on kiihtynyt. Tuntuu kuin hallitus olisi jähmettynyt puolustusasemiin kitkuttelemaan mentaliteetilla "vahvat pärjäävät". Suoraan sanottuna nykyisenlainen maatalous- ja aluepolitiikka osoittaa melko heikkoa maaseudun sekä syy- ja seuraussuhteiden tuntemista. Ihmiset haluavat kotimaista ja turvallista ruokaa, mutta mitä tahansa he eivät ole siitä valmiita maksamaan tai kykene maksamaan. Kehittämistoimenpiteitä niin elintarvikeviennin edistämiseksi kuin maataloustuotannon kannattavuuden nostamiseksi ei tarvita juhlapuheissa vaan tosielämässä.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on sitouduttu eduskunnan hyväksymän Suomen kansallisen ruokastrategian toteuttamiseen. Tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarviketalouden arvo vuoteen 2030 mennessä, mutta näitä kotimaisen maataloustuotannon, ruokatuotannon edellytyksiä on heikennetty koko ajan tekemällä näitä edellä mainittujakin leikkauksia. Erilaisissa eriävissä mielipiteissä, vastalauseissa keskusta on vaatinut pitkän aikaa, että hallituksen pitäisi alkaa noudattaa omaa hallitusohjelmaansa. Meidän kansallista ruokastrategiaa ei ole mahdollista toteuttaa, jos ei tuo kannattavuus, josta täällä tänään paljon on jo puhuttu, ja sitä kautta ruuantuotannon jatkuvuus ole turvattuna.

Keskusta on myös vaatinut hallitukselta monesti pikaisia toimenpiteitä ruuan alkuperämerkintöjen parantamiseksi, ja niitä vaaditaan edelleenkin myös tämän keskustelun jälkeen. Siitä ei valtiolle koidu merkittäviä kustannuksia, mutta voisivat jopa vaihtotase ja valtiontalous kasvaa sitä kautta. Keskusta on myös esittänyt tässä vastalauseessaan tähän mietintöön, että pitäisi kansallisen tuen korottamiseksi ottaa 7,5 miljoonaa euroa ihan vain, että se vastaisi työmarkkinasovun mukaista 20 euron korotusta, joka muuten nyt ensi keväänä tulee myös kansanedustajille.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä: kiitoksia valtiovarainvaliokunnalle siitä, että se kirjauksessaan tunnustaa Suomen Hevostietokeskus ry:n neuvonta- ja koulutuspalveluiden tärkeyden. Asiantuntijayksikön toiminta keskittyy muun muassa eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, tallien suunnittelu- ja ympäristökysymyksiin sekä kannattavuuteen vaikuttaviin tekijöihin, ja netistä on saatavilla erittäin paljon hyvää informaatiota ilmaiseksi ja maksun takana niihin moniin kysymyksiin, jotka hevosen omistajia askarruttavat.

Valiokunta myös lisää kaikkiaan 800 000 euroa maaseudun elinkeinojen neuvontatoimintaan. Hyvä, että edes osa saadaan takaisin siitä leikkauksesta, mikä sinne oli suunniteltu. Eli 200 000 euroa jäädään edelleen tämän vuoden tasosta. 4H:sta täällä on jo aikaisemmin puhuttu. Itsekin pidän hyvänä, että sitä on taas muistettu samoin kuin EkoCentriaa, josta edellinen puhuja paljon kertoi. En siihen sen enempää mene. Vesihuoltohankkeita pienellä määrällä, mutta hyvä niin, on jälleen kerran muistettu ja Kemeraa. Eli näyttää siltä, että valtiovarainvaliokunnassa ja maatalousjaostossa on jouduttu paikkaamaan niitä samoja asioita, joita aikaisemminkin, mutta täytyy sanoa, että puheenjohtaja on tehnyt hyvää työtä, kun ne on taas kerran sinne onnistuttu saamaan.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ennen kuin menen varsinaiseen tekstiin, tässä yhteydessä käytän tilaisuutta hyväkseni niin, että kiitän kyllä maa- ja metsätalousvaliokuntaa kaiken kaikkiaan erittäin rakentavasta otteesta käsitellä näitä valiokunnan toimialaan kuuluvia asioita. Erityisen mallikasta tämä yhteistyö koko valiokunnassa on ollut näissä EU-kysymyksissä, eli valiokunta on todella pyrkinyt hakemaan suomalaisen maatalouden kannalta hyviä linjauksia ja hyviä ratkaisuja. Eli kiitos koko valiokunnalle siitä.

Arvoisa puhemies! Kun luen tätä valtiovarainvaliokunnan mietintöä tämän pääluokan 30, maa- ja metsätalouden, osalta, niin on kyllä pakko todeta, että valiokunta on niitä rajallisia määrärahamahdollisuuksia käyttänyt erinomaisen hyvin erinomaisen oikeisiin kohteisiin, mutta valiokunta ja maa- ja metsätalousjaosto on myös erittäin hyvin kiinnittänyt huomiota niihin ongelmakohtiin, mitä maa- ja metsätaloudessa kaiken kaikkiaan on.

Valiokunta mietinnössä toteaa muun muassa, aivan oikein, ja pitää tärkeänä sitä, että eri alueiden ja tuotantosuuntien kannalta valmistellaan mahdollisimman tasapainoinen tukikokonaisuus, josta aiheutuva hallinnollinen taakka on nykyistä kevyempi. Myönteisen rakennekehityksen jatkamiseksi ja tulotason turvaamiseksi maatalouden tukiin tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja vakautta. Ja valiokunta myös toteaa, että maatalouden kannattavuus on turvattava, mikä kannustaa osaltaan myös nuoria viljelijöitä alalle.

Tästä maatalouden kannattavuudesta tuossa debatin yhteydessä jo puhuttiinkin aika paljon — aivan oikein todettiin, että kannattavuus on keskeinen asia, jos suomalaista ruokaa aiotaan tuottaa. Ja kyllä minäkin tässä yhteydessä vähän peräänkuuluttaisin sitä, että kyllä hallitukselta kaivataan selkeitä toimintalinjoja, millä alan kannattavuutta voidaan kaiken kaikkiaan parantaa.

Täällä muun muassa edustaja Sankelo puhui siitä, että nyt on olemassa tietynlainen pitkäjänteisyys. Tämän 141:n osalta löydettiin 149 a, seitsemän vuoden ratkaisu, mutta kun tätä alan pitkäjänteisyyttä ajatellaan, niin vaikka tämmöinen Etelä-Suomen ratkaisu on olemassa, niin siitä huolimatta kansallisesta maatalouspolitiikasta, linjauksista, edelleen puuttuu selkeät linjat siitä, millä tavalla esimerkiksi kansallinen rahoitus turvataan, millä tavalla tätä rakennepolitiikkaa hoidetaan, mikä on Makeran kohtalo, missä vaiheessa Makeraa pääomitetaan riittävästi, millä tavalla viljelijöitten alan sosiaaliturvaratkaisut hoidetaan ja varmistetaan. Eli tässä on tavattoman paljon auki olevia asioita.

Kannattavuuden osalta puhuttiin myös siitä, että markkinahinta on aivan oleellinen asia. No, näinhän se totta kai on, eli on ratkaisevaa, minkälaista tuottajahintaa viljelijät tuotteistaan saavat suhteessa maatalouden tuotantokustannuksiin, mutta tuet ovat äärettömän tärkeät. On nimittäin niin, että käytännössä, kun niitä tilatason suoria tukia leikataan, ne kaikki ovat pois suoraan sieltä viivan alta, maataloustulosta eli maatalouden kannattavuudesta, ja siinä mielessä näin isojen kokonaisuuksien rinnalla pienetkin miljoonaleikkaukset näyttäytyvät siellä tilatasolla todella, todella raskaasti.

Kun valiokunta tässä mietinnössään kiinnittää huomiota tuohon alan hallinnolliseen taakkaan, maatilojen hallinnolliseen taakkaan, niin itse luen tähän hallinnolliseen taakkaan myös mitä suurimmassa määrin ympäristöhallinnon osuuden. Kyllä kerta kaikkiaan täytyy jotain tehdä sille, että esimerkiksi nämä maatilojen ympäristölupamenettelyt saadaan merkittävästi nykyistä jouhevammiksi, nykyistä nopeammiksi. Sama koskee myös näitä ympäristölupamaksuja. Eli sillä puolella on ehdottomasti saatava paljon, paljon uutta myönteistä aikaan.

Sitten ihan lopuksi, puhemies, totean vain sen, että kun täällä jaosto on lisännyt rahoitusta tänne luonnontuotteitten edistämisen suuntaan, niin olen todella kiitollinen ja pistän myönteisenä merkille sen asian, että Arktisille Aromeille ja EkoCentrialle jaosto on päätynyt lisäämään varoja ja sitä kautta turvaa niitten tärkeän toiminnan.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ilman kannattavaa maataloutta ei voi olla elinvoimaista maaseutua. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen kannustaa osaltaan myös nuoria viljelijöitä alalle. Näin varmistetaan myös elintarviketeollisuuden kotimaisen raaka-aineen saanti sekä lähi- ja luomuruuan tuotannon edellytykset.

Ministeri Koskisen johdolla tehty työ luo uskoa tulevaan. Ministerin maatalous-, metsä-, maaseutu- ja yrittäjyyspolitiikka on ollut myönteistä, ja jälleen kerran maa- ja metsätalousministeriö teki kelvollisen budjettiesityksen, vaikkakin valtiovarainministeriö valitettavasti sitä jonkin verran invalidisoi. Myös EU:n kanssa on tänä vuonna onnistuttu neuvottelemaan historiallinen maatalousohjelma, jolla maatalouden peruslinjat ovat selvillä nyt seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Mikään hallitus tai kukaan maa- ja metsätalousministereistämme ei aiemmin ole kyennyt samaan. Tätä on aina tilattu, mutta nyt vasta on vastattu huutoon. Koskisen johdolla saimme EU:n rahoituskehysneuvotteluista hyvän tuloksen. Vaikka EU:n Suomelle tuleva maatalousbudjetti on pieni, säilyy Suomen EU:lta maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen saama rahoitus jokseenkin nykyisellä tasolla. Suomi sai maatalouspolitiikan uudistuksessa keskeiset tavoitteensa läpi.

Koko hallituksen sitoutumisesta osoituksena on erityinen 600 miljoonan euron kirjekuori. Tästä kiitos kuuluu erityisesti kokoomuslaiselle pääministeri Kataiselle. EU:n tukijärjestelmä on ollut tähän asti aika tehoton. Se ei ole kannustanut tehokkaaseen viljelyyn ja maanviljelyksen rakenteen kehittämiseen. Päinvastoin, uuden maatalouden ympäristötuen tulisikin olla edeltäjäänsä paljon selkeämpi ja vähemmän byrokraattinen. Hallinnon voimavaroja käytetään tällä hetkellä mitä uskomattomimpiin tarkoituksiin. Esimerkiksi tämä viljelyn monipuolistamisen tukiehto: Yhtä lajia saa olla vain 40 prosenttia koko pinta-alasta, ja tuon luvun ylittyminen vain 0,2 prosentilla on aiheuttanut jopa kohtuuttoman suuren selvitystyön hallinnossa. Se on suorastaan järjetöntä ajan ja rahan haaskaamista.

Herra puhemies! Ensi vuoden budjetissa maa- ja metsätalouden osuus eduskunnan tekemistä lisäyksistä on jälleen merkittävä. Valitettavasti suuri osa maa- ja metsätalouteen lisättävistä kohteista on samoja, joka vuosi toistuvia lisäyksiä. Nämä jo kertaalleen tai moneen kertaan tärkeiksi arvioidut, kuten 4H-toiminnan tukeminen ja maatalouden neuvontajärjestöjen tuki, tulisi jatkossa lisätä valtiovarainministeriössä suoraan talousarvioesitykseen, eikä niin kuin nyt, kun ministeriö on ne vähentänyt.

Valtiovarainvaliokunta teki lisäyksiä nuorten ja itse asiassa Suomen tulevaisuuden hyväksi: 4H-toimintaan 400 000 euroa ja maaseudun elinkeinojen neuvontaan 800 000 euroa sekä luomu- ja lähiruuan edistämiseen yhteensä 280 000 euroa. Ilman valiokunnan lisäyksiä esimerkiksi 4H-toiminnan ja neuvonnan tuet romahtaisivat itse asiassa kahden vuoden aikana jopa 42 prosenttia. Valiokunta pitää tärkeänä turvata 4H-järjestön mittavan nuorisotyön. 4H-toiminnassa kehitetään muun muassa työelämätaitoja. Sitä kautta on mahdollista hankkia kokemusta työelämästä esimerkiksi toimimalla lastenhoitajana ja tekemällä koti-, piha- tai vaikkapa metsätöitä. Maaseudun neuvonnan osalta valiokunta korostaa, että EU:n uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen edellyttää tavanomaista suurempaa panostusta uusien toimintamenettelyjen ja tukimuutosten perehdyttämiseen sekä neuvontaan. Tarpeisiin nähden esitetty määräraha oli ilman eduskunnan tekemää korotusta aivan liian pieni. Luomu- ja lähiruuan aseman parantamisella ja luomutuotannon lisäämisellä tuotanto on nostettava kysyntää vastaavaksi.

Valtiovarainvaliokunnassa olemme myös halunneet puuttua maaseudun ja maa- ja metsätalouden kannalta, tietysti maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten kannalta erittäin tärkeiden yksityisteiden rahoitukseen. Siitä on kirjoitettu myöskin mietintöön.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi muistutan nyt uudelleen, että seuraavan vuoden, 2015, budjettia laadittaessa on hallituksen pidettävä huoli siitä, että valtiovarainministeriö on toteuttanut eduskunnan tahdon talousarvioesityksessään ilman, että eduskunnan pitäisi jälleen tehdä näitä pikkulisäyksiä eri hallinnonaloille.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla riittää työsarkaa. Suomalaiselle maanviljelylle ja metsätaloudelle on pyrittävä luomaan suotuisa toimintaympäristö. EU osittain vaikeuttaa varmasti monilta osin ministeriön työtaakkaa ja samalla esimerkiksi suomalaisen maanviljelijän arkea.

Lähiruoka on minulle henkilökohtaisesti tärkeä aihe, olenhan maanviljelijän tytär. Näen lähiruokatuotannossa lukuisia hyviä puolia. Lähiruokatuotannon lisääminen olisi suotavaa, koska se synnyttäisi lisää työpaikkoja Suomeen ja lisäisi terveellisen ja tuontiruokaa vähemmän lisäaineita sisältävän ruuan osuutta kauppojen hyllyissä. Myös julkisissa hankinnoissa lähiruuan osuuden toivoisi olevan mahdollisimman suuri. Suomalaisen lähiruokatuotannon vahvistamisen tulisi mielestäni olla lähitulevaisuudessa yksi olennaisimpia elintarvikealaan liittyvistä tavoitteista. Kotimaisten gmo-vapaiden elintarvikkeiden tuotantoa ja menekkiä tulisi edistää ja pitää tämä gmo-vapaa ruoka ja viljely meidän vientitavoitteenamme ja voimavaranamme.

Lähiruuan rooli osana suomalaisten päivittäistä ravintoympyrää on keskimäärin valitettavan pieni. Kotimaisen lähiruuan tuotanto työllistää suomalaisia, edistää osaltaan kansantalouttamme. Tuontiruuan edullinen hinta on sen vahvin kilpailuvaltti paikallisesti tuotettuun ruokaan nähden. Ostopäätöstä tehdessään kuluttajilta jää usein edullisen hinnan varjoon massatuotannolla tuotetun ruuan laatu, suuri hiilijalanjälki ja toisinaan ruuan tuotantoketjuun kytkeytyvä epäeettinen toiminta.

Kotimaisen lähiruuan kysynnän vahvistuessa tuottajat kykenisivät alentamaan myynnin volyymin kasvun seurauksena hyödykkeiden yksikköhintoja. Tämä houkuttelisi yhä useampia kuluttajia ostamaan laadukasta lähiruokaa, mikä puolestaan johtaisi lähiruokatuotannon vahvistumiseen ja mahdollistaisi tuotannon kasvattamisen. Tämän seurauksena syntyisi uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Myös laadukkaan ravinnon mukanaan tuomat positiiviset terveysvaikutukset sekä lähiruokatuotannon ympäristöystävällisyys puoltavat lähiruokatuotannon edistämistä.

Valtiovallan tulisi toiminnallaan edistää kotimaista lähiruokatuotantoa entistä aktiivisemmin. Esimerkiksi lähiruoan tuottajien toimintaedellytyksiä tulisi kehittää ja julkisten laitosten, kuten koulujen, vanhainkotien, ruuan hankinnassa pitäisi suosia lähiruokaa niin paljon kuin mahdollista. Huoltovarmuus on myös yksi syy panostaa lähiruokaan. Pohjoisen sijaintimme ja lyhyen kasvukautemme seurauksena huoltovarmuutemme tulisi ehdottomasti olla hyvällä tasolla. Tämä puolestaan edellyttää toimivaa ruuan tuotantoverkostoa.

Kun 1994 ja 1995 neuvoteltiin ja mentiin EU:hun, niin silloin tietysti neuvoteltiin myös sopimukset maanviljelyn osalta. Siitä seurauksena jotain aika tärkeää jäi huomioimatta, koska meillä on tällä hetkellä vaikeuksia saada oma tuotantomme toimimaan ja saada se niin hyvälle tasolle, että maanviljelijät pystyisivät elantonsa siitä saamaan. Byrokratia on valtavan raskasta, paperimäärää ja niiden kruksien sovittamista oikeaan paikkaan on todella paljon. Siinä saa olla viljelijä tosi tarkkana. Jos kruksi menee väärään kohtaan, sanktio tulee. Tiedän muutamia tapauksia, joista on tullut kymmenientuhansien eurojen sanktio vain siitä syystä, että kruksi on väärässä paikassa ja sitä ei myöhemmin voi muuttaa.

Näin ollen toivoisi, että neuvottelijamme jatkossa tuolla EU-neuvottelupöydissä tekisivät sellaisia ehdotuksia ja veisivät päätökseen asiat, jotka varmistaisivat suomalaisen maanviljelijän kyvyn pärjätä ammatissaan ja tuottaa meille kaikille puhdasta, hyvää suomalaista ruokaa.

Thomas Blomqvist /r:

Ärade herr talman! Såväl jordbruket som skogsbruket är inne i en förändringsfas med nya verksamhetsförutsättningar och nya utmaningar. Inom skogsbruket har pappersindustrin det svårt att klara sig medan utsikterna inom massaindustrin är goda. Inom jordbruket har bland annat stödsystemen förändrats eller håller på att förändras, och det blir dessvärre allt mera utmanande att vara jordbrukare i Finland. Om vi vill ha ett jordbruk i Finland också i framtiden ska vi aktivt söka och stöda nya modeller som kan öka och förbättra lönsamheten i produktionen av inhemsk mat.

Herra puhemies! Maatalousyrittäjien tulo on pysynyt aivan liian alhaisella tasolla jo kauan. Kannattavuus ei ainakaan ole parantunut, vaan on vieläkin erittäin alhaisella tasolla, vaikka tuet eivät juurikaan ole muuttuneet. On päivänselvä asia, että jotta kannattavuutta saadaan parannettua, on maanviljelijöiden saatava isompi osuus elintarvikkeiden hinnoista.

Se, joka joskus itse on investoinut ja tehnyt uusia panostuksia, tietää, että niitä ei juuri haluta tehdä, jos ei tiedetä miltä tulevaisuus näyttää. Toivon sen vuoksi, että voisimme panostaa enemmän tilojen investointi- ja aloitustukiin ja että kannattava kotimainen maatalous myös jatkossa voi turvata elintarvikealan kotimaisten raaka-aineiden saatavuuden ja että se myös kannustaa nuoria ryhtymään viljelijöiksi ja näin ollen turvaa jälkikasvun.

Herra puhemies! Paras tapa parantaa maatalouden kannattavuutta on se, kuten sanoin, että myydyistä tuotteista saadaan parempi tulo, siis tuotteista parempi hinta tai ainakin isompi osuus. Tarvitsemme myös ennakoitavan ja vakaan tukijärjestelmän, jotta nuoret viljelijät uskaltavat panostaa ja kehittää uusia ajatuksiaan. Monille viljelijöille suuri epävarmuustekijä tällä hetkellä on Etelä-Suomen kansallisen tuen muuttuminen.

Vaikka ministeri Koskiselta olikin hyvä suoritus, että hän onnistui neuvottelemaan ylipäänsä Etelä-Suomeen kansallisen tuen jatkumisen, niin kyse on kuitenkin tukien pienentämisestä. Edellytän, että hallitus hakee aktiivisesti tapaa, jolla kompensoidaan nyt päätetyt vähennykset ja että ne voidaan myös korvata siirtymänkauden päättyessä.

Herr talman! Trots svåra ekonomiska tider och stor osäkerhet i stödpolitiken så finns det också ljusglimtar i bland annat finansutskottets jordbruksavdelnings förslag. Det gläder mig att man i utskottet valt att satsa 800 000 euro mera på landsbygdsrådgivningen än det ursprungliga förslaget, en fråga som jag själv lyft upp i en budgetmotion tidigare i höst. Ett högkvalitativt utbud av rådgivning skapar i förlängningen bättre förutsättningar för jordbruk i hela landet.

Det gläder mig också att man i utskottet vill bevilja tilläggsanslag på 400 000 euro för 4H-verksamheten. 4H-arbete med unga blir allt viktigare i synnerhet nu under svåra tider, och att skära ner i den verksamheten som främjar ungas deltagande i samhället och motverkar utanförskap skulle vara direkt kontraproduktivt.

Herra puhemies! Lopuksi muutama sana metsätaloudesta. Metsällä on edelleen ratkaiseva osuus viennistämme. Sen osuus on viidennes Suomen koko viennistä, ja sillä on lähes yhtä suuri osuus teollisuuden työvoimasta. Metsätalouden kehittämiseksi ja vihreän kullan potentiaalin hyödyntämiseksi on tärkeää, että metsiä hoidetaan hyvin ja että talouskäyttö on etusijalla. Kestävällä tavalla hoidetut metsät muodostavat vakaan perustan vahvalle tulevaisuuden biotaloudelle, joka puolestaan voi lisätä hyvinvointia ja luoda taloudellista kasvua.

Nykytilanteessa suomalaisen uusiutuvan energian kilpailukyky on heikentynyt ennen kaikkea suhteessa kivihiileen. Puuhakkeen polttamisen sijaan nykyään poltetaan yhä suuremmassa määrin kivihiiltä. Jotta Suomen metsätalous voisi kehittyä ja kasvaa, meidän täällä harjoittamamme politiikan tulee luoda yrityksille parhaat mahdolliset edellytykset kilpailulle ja investoinneille.

Herra puhemies! Lopuksi haluan myös omalta osaltani kiittää jaostoa hyvästä työstä. Tähän tuli tärkeitä parannuksia jaoston käsittelyssä, ja myös valiokunnan käsittely oli erittäin rakentavaa.