Hannu Aho /kesk:

Arvoisa puhemies! Maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta voisi todeta heti aluksi, että muutos on ihan oikean suuntainen, mutta kun lakia lähdetään muuttamaan, mielestäni kannattaisi ottaa vähän laajemmin asia käsittelyyn eikä ihan näin yksityiskohtaisesti pieniltä osin.

Niin kuin perusteluissakin on todettu, maatalous on joutunut melkoiseen kurimukseen, kun siirryttiin Euroopan unioniin ja monta asiaa muuttui aivan toisenlaiseksi kuin aikaisemmin on ollut. Tulevaa rahoitusta on eri lakien kautta maataloudelle pitemmällä ajalla annettu eri toimintoihin. Mutta ongelmia on ollut, koska aikaisemmin korkotaso tässä maassa oli hyvinkin korkea ja siellä on kiinteäkorkoisia lainoja mukana ja eri muotoihin on saanut eri prosenteilla olevaa lainoitusta.

Toisena ongelmana on tietenkin maataloudessa ollut hyvin pitkään se, että vakuuskysymykset ovat olleet aika heikoilla monellakin tilalla ja sitä kautta olemme joutuneet maksamaan käytännössä huomattavastikin korkeampaa loppukorkoa kuin vastaavasti muuhun yritystoimintaan ym. on laitettu. Minusta nämä ovat asioita, jotka pitää tänä päivänä ottaa huomioon, että tässä samalla tehtäisiin hyvin rakentavia muutoksia ja nähtäisiin tässä asiassa kokonaisuus, miten pitäisi jatkossa toimia.

Täällä on sanottu, että ennen vuotta 92 otettujen lainojen korkoja muutettaisiin, laskettaisiin niin, että korko olisi 4 prosenttia, koska siellä on paljon sen yli olevia. Mutta vähän ihmetyttää, että sinne kuitenkin jätettäisiin eräitä asioita, joita ei otettaisi huomioon. Alennus ei kuitenkaan koskisi vuoden 94 lainoja, joiden korko on ollut yli 4 prosenttia. Ne ovat olleet asunto-, korkotuki- ja asuntolisälainoja sekä ympäristön parantamiseen myönnettyjä lainoja. On käsittämätöntä, miksi nämä jätettäisiin ulkopuolelle korjausliikkeestä, jota nyt tehdään. Otetaan esimerkkinä asunnot. Meille kaikille on yhtä tärkeää, että on hyvä asunto, mieluisa asua. Tässä pitää lähteä siitä, että myöskin nämä asiat korjataan samalla, kun tätä lakia muutetaan. Toisaalta asuinympäristön parantamiseen myönnettävät lainat ovat hyvin tärkeitä ympäristön, asumisen ja viihtymisen kannalta niin itselle kuin muillekin. Silloin katsottaisiin lainoja kokonaisuutena aivan laajassa mittakaavassa.

Koska yleinen korkotaso on hyvinkin paljon laskenut siitä, kun näitä lainoja on myönnetty — silloin korot olivat korkeammat — tässä edelleenkin jää tilanne, ellemme pane joitain kattoja, että maatalous joutuu maksamaan huomattavasti enemmän korkoja. Tiedämme varsin hyvin, että tänä päivänä saa lainoituksia jo alle 1 prosentin marginaalilla, mutta käytännössä maatalous joutuu maksamaan 2—2,5 prosenttia yli normaalikoron. Mielestäni nämä asiat tulisi ottaa lain valmistelussa huomioon ja saattaa tämä kokonaisuutena sille oikealle tasolle, mille kuuluu. Muuten tämä on ihan hyvä ja oikean suuntainen esitys.