Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Voisin aloittaa puheenvuoron suurin piirtein samoilla sanoilla, joilla edellinen puhuja päätti puheenvuoronsa, elikkä tämä esitys on oikean suuntainen mutta riittämätön. Esitys on todella tärkeä. Tässä on työttömyysturvalain muutoksesta kysymys. Lopultakin, kun koko syksyn olemme esitystä odottaneet, on se tänne saatu. Tämä pitää sisällään kolme parannusta työttömien asemaan eikä yhtään heikennystä.

Peruspäivärahaa esitetään korotettavaksi 135,27 markkaan päivältä elikkä 22,75 euroon. Tässä on mukana indeksikorotus, joka tulee tietysti vuoden alussa, ja sen lisäksi 5 markan tasokorotus peruspäivärahaan. Vaikka voin todeta, että se on oikean suuntainen, se on riittämätön, mutta hyvä näinkin, parempi tämäkin kuin ei mitään, elikkä yhteensä 8 markkaa. Se on noin 160 markkaa kuukaudessa brutto. Veroa menee siitä lähemmäs parisenkymmentä prosenttia. Ei siitä suurta summaa työttömälle työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saajalle käteen kuukaudessa jää mutta jääpä nyt nykyistä vähän enemmän.

Kuten kaikki hyvin tietävät, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasokorotus on ollut nimenomaan vasemmistoliiton ajama asia. Tuntuu, että se on täytynyt tehdä sen takia tällä lailla, että ei voitu reilusti budjettiriihessä sitä hyväksyä vaan piti vielä odotuttaa muutaman kuukauden, että esitys saatiin valmiiksi. Mutta budjettiriihessä sovittiin selkeästi, että korotus tulee, vaikka joillekin se tuntui jääneen vielä epäselväksi.

Työmarkkinatuen saajien osalta on todettava, että ikävä kyllä hyvin moni heistä joutuu työmarkkinatuen alhaisuuden vuoksi turvautumaan kuitenkin toimeentulotukeen. Siis normaalitilannehan on se, että työmarkkinatuen lisäksi saa asumistukea. Tätä voi pitää normaalitilanteena, että on kahta eri tukea. Totta kai parempi olisi, ettei tarvitsisi asumistukeakaan hakea, mutta moni työssä käyväkin joutuu asumistukea hakemaan pienten tulojen vuoksi. Mutta voi sanoa, että on epänormaali tila, että joutuu hakemaan kolmea eri etuutta elikkä hakemaan ensisijaisen etuuden pienuuden vuoksi täydennystä toimeentulotukena.

Niitä henkilöitä, jotka ovat pysyvästi toimeentulotuen varassa, käytännössä työmarkkinatuen tasokorotus ei lainkaan auta päivittäisessä toimeentulossa. Heille on ensi vuonna luvassa ainoastaan toimeentulotuen perusosaan 2,4 prosentin korotus, joka on noin 40 markkaa kuukaudessa. Se on se, mikä heille jää, hyvä jos sitäkään. Riippuu vielä vähän laskennasta, mutta tämä on se taso. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää, että saataisiin edellisessä keskustelussa esillä ollut asumiskustannusten omavastuuosuus toimeentulotuessa poistetuksi tai ainakin pienennetyksi. Se olisi yksinkertaisin ja perustelluin tapa hoitaa heidän toimeentulonsa ongelmia.

Pääministeri Lipponen on viitannut siihen, että tarvittaisiin verovähennyksiä myöskin työttömien kohdalla. Kokonaan pienen päivärahan varassa olevat työttömät, siis ne, jotka eivät enää maksa valtionveroa eli ansaitsevat alle 5 500 markkaa tänä vuonna, eivät ensi vuonna tule saamaan minkäänlaista verohelpotusta, koska he eivät saa ansiotulovähennystä kunnallisverotuksessa.

Muutos mielestäni olisi perusteltua, koska meillä katsotaan, että kansaneläkkeestä ei voi periä veroa lainkaan, ja eläketulovähennyksen avulla tämä on hoidettu. Opiskelijat eivät myöskään joudu maksamaan veroa pelkästä opintorahasta. Se on opintorahavähennyksellä omana pykälänään verolaissa hoidettu. Työttömillä ja muilla päivärahansaajilla pitäisi olla samantapainen oma toimeentuloturvavähennyspykälä vai miksi sitä nimitetään, sillähän ei ole merkitystä, niin että pelkkä päiväraha olisi kokonaan veroton. Kun alkaa tulla muuta tuloa lisäksi, silloin verotus alkaa vähitellen tulla siihen mukaan. Tämä olisi oikeus ja kohtuus, että tällainen järjestelmä saataisiin myös päivärahansaajia koskemaan. Toivon, että pääministerin ajatukset pitävät sisällään jotain tämän suuntaista. Siitä minulla ei tietysti ole mitään varmuutta. Mutta ainakin on jo hyvä, että hän on ottanut esille tämän asian viime viikkoina työttömyystilanteeseen liittyen.

Esitys pitää sisällään myöskin viime vuoden tupossa sovitun ansiosidonnaisen päivärahan ansio-osan nostamisen 42:sta 45 prosenttiin. Tämähän on tärkeä, hyvä asia. Tässäkin osalla ongelmaksi muodostuu se, että kun on 90 prosentin sääntö eli enimmillään päiväraha voi olla sen suuruinen lapsikorotusten kanssa, myöskään tässä kaikille ei tule mitään lisää.

Kolmantena asiana esityksessä on työssäoloehtoa koskevien säännösten tarkistaminen niin, että yhdistelmätuella olevat saisivat nykyistä pidemmän ajan luetuksi hyväksi, mutta nyt vain puolet yhdistelmätukiajasta otettaisiin huomioon. Sehän ei nyt vieläkään vastaa tietysti sitä, mikä olisi oikeus ja kohtuus, elikkä että yhdistelmätuella työssä oleva saisi koko työajan, koska hän tekee työtä työsuhteessa, hyväksytyksi yhdistelmätukeen. Mutta tässä mennään pieni askel eteenpäin.

Olisin todella toivonut, että ministeri Perho olisi jäänyt kanssamme keskustelemaan työttömien asemasta tänään. Lisäbudjettikeskustelussa on jo pitkään puhuttu työttömyydestä, työttömien asemasta. Ensisijaista on ilman muuta se, että pystyttäisiin järjestämään töitä mahdollisimman monelle, niille, jotka kykenevät työtä tekemään, ja myöskin niille, jotka ovat vajaakuntoisia eivätkä siksi pysty tekemään täysipainoista työtä.

Olemme tänään tehneet sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tärkeän lainmuutoksen työasiainvaliokunnan lausunnon pohjalta, kun käsittelimme vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämistä koskevaa lakia. Päätimme tehdä myöskin työllisyyslain 16 §:ään muutoksen, niin että vajaakuntoiset rinnastettaisiin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tavoin niihin, joilla on ensisijainen oikeus saada tukityötä tukitoimenpiteillä taikka työvoimapoliittista koulutusta jne.

Tämä on erittäin tärkeää tilanteessa, jossa nimenomaan vajaakuntoisten työttömien määrä on viime vuosina noussut koko ajan, vaikka kokonaistyöttömyys on alentunut. Arvio on se, että noin 90 000 työtöntä näistä 200 000—300 000:sta — riippuu tilastosta, työministeriönkö tilastoa tässä seurataan — joka tapauksessa yli 90 000 työttömistä on vajaakuntoisia. Meistä jokainen tietää, että heidän mahdollisuutensa saada työtä avoimilla työmarkkinoilla ovat todella huonot. Siksi he tarvitsevat erityistä tukea. Tämä esitys auttaa vähän heidän toimeentulonsa osalta, mutta työllistämistoimien osalta meillä on tulossa vielä onneksi jo täällä käsiteltyjä uusia lakeja.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys työttömyysturvalain muuttamisesta on meille ay-taustaisille kansanedustajille erittäin tärkeä. Erityisesti koko vasemmistoliiton eduskuntaryhmä voi olla kohtuullisen tyytyväinen, että asia on edennyt, mutta niin kuin ed. Stenius-Kaukonen totesi, tämä on oikean suuntainen mutta riittämätön. Tämä on ollut alusta asti meille vasemmistoliitossa yksi keskeisimpiä kysymyksiä.

Peruspäivärahan lisäksi nyt ollaan nostamassa työmarkkinatukea ja ansioon suhteutetun päivärahan perusosaa. Näitten perusteella määräytyvät muut etuudet nousevat vastaavasti samassa suhteessa, mikä on aivan oikein. Alun perin tilanne oli se, että hallitus esitti 4 markan korotusta. Vasemmistoliitto irtautui tästä paketista ja vaati tuntuvampia korotuksia ministeri Siimeksen suulla. Meidän vaatimuksemme oli 10 markkaa. Se, mitä pyydettiin, ei olisi ollut liikaa, mutta voimme olla suhteellisen tyytyväisiä tämän hetken esitykseen. En sano tätä sen takia, että työttömyyspäiväraha on nousemassa vasemmistoliiton vetämänä, vaan siksi, että nyt tehdään sitä politiikkaa, jota työttömät tarvitsevat: selvää rahaa ja elintason nostamista.

Peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella elävien ongelmia tuntevana edustajana sanon, että nyt on viimeinen hetki parantaa heidän toimeentuloaan. Ministeri Niinistö on kävellyt aikaisemmin näitten vaatimusten yli, mutta nyt pitää olla rohkeutta ottaa vastuu työttömien toimeentulon parantamisesta ja viedä hallituksessa esitys läpi.

Olemme tekemisissä tärkeän asian kanssa. Näitä parannuksia meiltä on odotettu pitkään. Nyt meillä on mahdollisuus vastata näihin odotuksiin. Työttömyysturvan parantaminen on konkreettinen osoitus siitä, että työttömistä pidetään oikeasti huolta ja kannetaan vastuuta eikä vain jaeta sympatiaa.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinatuesta annetun lain mukaan täysimääräinen työmarkkinatuki on työttömyysturvalain peruspäivärahan suuruinen. Tämä tarkoittaa sitä, että peruspäivärahaan tehtävä korotus koskisi myös työmarkkinatukea. Työttömyysturvalain mukaan ansioon suhteutettu päiväraha muodostuu täyden päivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Peruspäivärahan korotuksella vastaavasti myös ansioon suhteutetun päivärahan perusosa nousee. Tämä on aivan oikein. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotukset kohdistuvat noin 260 000:een työmarkkinatuen saajaan ja peruspäivärahan korotus noin 42 000 henkilöön. Hallituksen esitykseen sisältyy lisäksi ajatus työssäoloehdon tarkistamisesta.

Työttömiä ja muita vähäosaisia ihmisiä on liian pitkään hyppyytetty luukulta toiselle. Työttömiä ei pidä asettaa vastakkain ja sillä tavalla jakaa köyhyyttä vähäosaisten kesken. Työttömyyden aiheuttamat isot ongelmat, kuten köyhyys ja syrjäytyminen, pitää hallitusohjelman vaatimusten mukaan poistaa. Köyhyyden ja syrjäytymisen poistaminen ovat poliittisia tavoitteita, jotka ovat meille vasemmistoliittolaisille tärkeitä asioita. Näihin tavoitteisiin olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet, ja niistä on pidettävä kiinni ja näitä ihmisiä puolustettava. Tältä osin nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on oikean suuntainen.

Aivan lopuksi haluan muistuttaa työmarkkinajärjestöjen tärkeästä roolista näitten asioitten sopimisessa. Ilman sieltäpäin tulevaa tahdonilmaisua nämä asiat eivät etene käytännön tasolla.

Markku  Laukkanen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onhan vähän kohtuutonta, ed. Kangas, jos te todellakin sanotte täällä, että tämä on riittävä, ja olette tyytyväinen. Tosiasiahan on se, että näiden ihmisten ja työssä olevien ihmisten välinen sosiaalinen toimeentulokuiluhan kasvaa. Se on räjähdysmäisesti kasvanut näinä vuosina, kun meillä on talous vetänyt hyvin. (Ed. Uotilan välihuuto) — Tämä on tosiasia, ed. Uotila, ei tästä päästä yli eikä ympäri. — Tähän viimeaikaiset tutkimukset, joita on Suomessakin julkaistu, ovat kaikki päätyneet.

Olennaistahan on se, millä vaikutetaan siihen ydinkysymykseen, millä saadaan työpaikkoja lisää tähän maahan. Missä ovat vasemmistoliiton toimet siinä? Missä te olette olleet ajamassa rakenteellisia uudistuksia, jotta saadaan luotua työpaikkoja tänne, ja tukemassa yrittäjyyden edellytysten parantamista?

Totean vielä, ed. Stenius-Kaukonen, teille, että on todellakin hyvä pitää mielessä laajan työttömyyden käsite. Tilastokeskus puhuu 200 000:sta, laaja työttömyys on aivan muuta. Työministeriön luvut ovat yli 300 000, siihen päälle työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat ihmiset ja työeläkeputkessa olevat ihmiset. Me olemme puolen miljoonan ihmisen kanssa tekemisissä, joiden asioista me nyt tällä hetkellä tässä esityksessä puhumme.

Mikko  Kuoppa  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkaselle haluan huomauttaa, että uskon, että vasemmistoliiton puhujat, minä muiden mukana, tulemme sanomaan, että tämä on oikean suuntainen, mutta tämä ei varmasti riittävä ole. Ed. Laukkaselle minä haluan muistuttaa, että ed. Laukkasen puolue oli se, joka ajoi läpi tämän työmarkkinatuen, joka ei kyllä ole kovin häävi. Se on ollut se varmin tae, millä ihmiset on saatu köyhyysloukkuun. Tämän korjaaminen on ollut vähintäänkin tuskallista eduskunnassa, niin tässä kuin edellisessäkin. Tämän pahan epäkohdan korjaamista me olemme yrittäneet ja yritämme edelleenkin ja myöskin niin, että työllisyysrahat lisääntyisivät, jotta voitaisiin ihmisille tarjota työtä.

Inkeri  Kerola  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Yhtyisin ed. Laukkasen puheenvuoroon tässä työllistävässä mielessä. Nimenomaan tällä hetkellä on arvioitu, että työttömyydestä johtuvat menot ovat 23 miljardin markan luokkaa. Jos näitä rahoja sijoitettaisiin esimerkiksi nuorisotyöttömyyden hoitoon, uskoisin, että työllistäminen osuisi aivan nappiin. Erikoisesti, kun mietimme tilastoja Euroopan laajuisesti, olemme saaneet palautetta siitä, kuinka Suomi ei ole hoitanut työllisyysvelvoitteitaan niin kuin ne kuuluisi hoitaa.

Kari  Uotila  /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Laukkanen vähän aikaa sitten tässä samassa salissa sanoi ministeri Niinistölle, että nämäkin rahat olisi pitänyt laittaa muualle elikkä tärkeämpi kohde olisi ollut. Nyt hän väittää, että nämä eivät ole riittäviä. Nämä eivät ole riittäviä, me olisimme halunneet korottaa nyt jo enemmän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, mutta se, että viitataan, että pitäisi tehdä jotakin muuta — pitäisi alentaa työnantajamaksuja ja muita — ei lohduta niitä työttömiä, jotka tällä hetkellä joutuvat tulemaan toimeen tällä liian pienellä perusturvalla.

Kaikki köyhyystutkijat, Kirkon nälkäryhmän edustajat, kaikki, ovat olleet sitä mieltä, että paras tapa auttaa näitä kaikista köyhimpiä ihmisiä on lisätä heidän tulonsiirtojaan elikkä nostaa heidän perusturvaansa. Sitä tässä pienellä askeleella ollaan tekemässä. On niin helppo muuta sanoa, mutta sellaista tilannetta ei tule, etteikö täällä tuhansia ja kymmeniätuhansia pitkäaikaistyöttömiä edelleen olisi, vaikka kuinka kauniisti puhutaan työnantajien maksujen alentamisesta.

Marjatta Stenius-Kaukonen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen syytti vasemmistoliittoa siitä, että me muka sanomme, että tämä on riittävä, ja olemme tyytyväisiä. Ed. Laukkaselta jäi kyllä kuulematta meidän sanojemme loppu. Emme me nielaisseet sitä loppua vaan sanoimme, että tämä on riittämätön ja me olemme tyytymättömiä, mutta on tämäkin parempi kuin ei mitään. Toivoisin, että ed. Laukkanen ja keskustalaiset suuntaisivat katseensa joskus tuonne oikealle päin eivätkä meitä moittisi, ainoita, jotka ovat yrittäneet yhdessä sosialidemokraattien kanssa — kiitos siitä — viedä näitä eteenpäin. Vasemmisto on se, joka kantaa köyhimmistä huolta, mutta te ette koskaan suuntaa katsettanne oikeistoon, joka on se, joka vastustaa kaikkia muutoksia, mitä yritämme täällä eduskunnassakin saada aikaiseksi.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen ei kuullut, kun minä sanoin, että se on oikean suuntainen, mutta riittämätön. Näinhän se on. Täällä kerrottiin, että 16 000 on julkisella puolella työpaikkoja avoinna ja 300 000 työtöntä on. Tiedetään, että varsinkaan pitkäaikaistyöttömiä, vaikka heille laitetaan rahaa evääksi, kukaan ei tahdo ottaa töihin, yksityinen sektori varsinkaan. Se on sellainen yhtälö, että monta vuotta vielä on työttömiä Suomessa, vaikka me täällä puhumme mitä tahansa. Kyllä me siltä osin olemme tyytyväisiä, että 4:ää markkaa tarjottiin ja me saimme 8 markkaa. Kyllä se on tuplanousu, ja se 150 markkaa on iso raha monelle työttömälle, joka 2 000 markkaakin saa kuukaudessa. Meille se voi, jotka nostimme palkkoja roimasti, olla pieni raha, mutta työttömille iso raha.

Mikko  Immonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Niinhän se on, että tässä ed. Laukkasen edustaman puolueen aikana tehtyä tilannetta nyt korjataan (Ed. Ojala: Edelleen!) — edelleen, ja se on tietysti tuskainen ja pitkä työ.

Olen tässä iloinen siitä, että nyt ensimmäisen kerran vuoden 95 jälkeen voidaan sanoa, että kolme plussaa tässä työttömien asialle ollaan saamassa. Voisi puhua tästä vaikka kolmoisvoittonakin siihen nähden, että on itse asiassa koko 90-luvun kolhittu suomalaisia ihmisiä ja varsinkin työttömiä ihmisiä. Ymmärrän hyvin ed. Laukkasen tuskan, koska tässä on myös piikki epärehellisille yrittäjille, koska tässä on kytkentä ansiosidonnaiseen päivärahaan säilynyt. Se on todella yksi suuri voitto, se on voitto järjestelmälliselle työllisyydelle, järjestelmälliselle yhteisölle siksi, että siinä vähän tönäistään niitä pk-yrityksiä, jotka takataskussaan kantavat Loimaan kassan lappuja ja joissa halutaan, että tämä kytkös ehdottomasti katkaistaan.

Ennen kaikkea tämä juttu on tärkeä siltäkin osin, että saadaan kuuden kuukauden yhdistelmätuen työssäoloehto ja nämä korotukset. Tässä on lukuisa joukko ihmisiä, jotka eivät vapaille markkinoille enää työllisty, ja tätä kautta, kun he saavat pienen työpätkän, he saavat otteen johonkin kolmannen sektorin työpaikkaan, missä elämänturva ja sosiaalinen yhteisyys säilyy, ja potkua myöskin mahdollisille vapaille työmarkkinoille.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen syytti vasemmistoa siitä, että se ei ole vaatinut työllistämistä ja keskeinen työttömyyden torjunta on jäänyt pois. Viime aikoina on valmistunut hyvinkin kattavia tutkimuksia, joissa on selvitetty Ahon hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Yksi keskeinen sanoma on se, että silloin annettiin työttömyyden vapaasti kasvaa eikä edes pyrittykään ihmisiä työllistämään, annettiin nimenomaan työttömyyden kasvaa. (Ed. Laukkanen: Ennätysmäinen talouskasvu!) Nyt, ikävä kyllä, näitä samoja ongelmia ja vaikeuksia, mitkä silloin syntyivät, on edelleenkin olemassa, niitä ei ole korjattu. Vasemmisto on yrittänyt saada parannuksia näiden ihmisten asemaan. Näin ollen syytös ei kyllä mielestäni tällä kertaa osu oikeaan kohtaan.

Vasemmistoliiton tavoitteenahan oli 10 markan tasokorotus. Täytyy sanoa, että 10 markkaakin työttömien peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen on todella vaatimaton korotus. Sitä ei ihan saatu, mutta saatiin kuitenkin selvästi enemmän kuin hallitus tarjosi, ja jokainen markka työttömälle on tärkeä. Niille ihmisille, joilla markkaa ei ole, markka on tärkeä, silloin kun se tulee, nimenomaan kun se tulee lisää.

Tässä on tietenkin sellaisia ongelmia, että meillä ensisijainen perusturva — eläkkeet, työttömyysturva, sairauspäivärahat ja sellaiset — on aivan liian alhainen, koska sillä ei tule toimeen. Näin ollen pitäisi tässä tapauksessa nimenomaan työttömyysturvan perustasoa nostaa, niin että ihmiset tulevat sillä toimeen, ettei heidän automaattisesti tarvitsisi turvautua kunnalliseen toimeentulotukeen tai ruokapankkiin. Kyllä ihmisarvoa loukataan pahasti, kun on muka olemassa perusturva ja kuitenkin me kaikki tiedämme, että pitkäaikaistyöttömät, jotka joutuvat olemaan työttöminä, eivät tällä rahalla tule toimeen. Perusturvan taso on kohtuuttoman alhainen. Siihen nähden tietenkään tämä korotus, mikä nyt tulee, 8 markkaa 27 penniä, ei ole riittävä, mutta se on ehdottomasti oikean suuntainen ja parempi kuin mitä hallitus esitti alun perin.

Näin ollen, kun syytetään siitä, että tämä on vaatimaton ja jää monelta osin puutteelliseksi, pitäisi syyttää niitä, jotka ovat estäneet saamasta edes sitä, mitä on vaadittu, koska siellä ongelma on. Näin ollen myöskin silloin, kun valtion budjetissa kuntien ja valtion työllisyysrahoja käsitellään, pitäisi muistaa, että vasemmistoliitto ei ole se, joka niiden korottamista on ollut estämässä. Ne ovat aivan muut voimat tässä maassa. Myöskin kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen poistaminen oli kova isku työttömille, koska se kiristi heidän verotustaan, ja kuten ed. Stenius-Kaukonen totesi, näin ollen työttömien verotusta tulisi muuttaa niin, että vähimmäisturva, työttömyysturva, olisi verovapaata. Se parantaisi heidän toimeentuloaan ja mahdollistaisi toimeentulon ilman kunnallista toimeentulotukea.

Jos oikein muistan, lehtiuutisissa on ollut, että pääministeri Lipponen on todennut, että kyllä kai ilmaista ruokaa haetaan, jos sitä ruokapankeista jaetaan. Kumminkin on suoritettu tutkimuksia ja selvityksiä siitä, että ruokapankkeihin on todellinen tarve olemassa. Mielestäni on tavattoman suuri häpeä Suomelle, yhdelle maailman rikkaimmalle maalle, että vaikka se pystyy kyllä taloudellisesti järjestämään, mutta ei ole halunnut järjestää toimeentuloa ja sosiaaliturvaa sille tasolle, että ihmisten ei tarvitse ruokapankissa käydä. Ruokapankista ei ruoka-annoksia jaeta automaattisesti, vaan siellä suoritetaan hyvin tarkka selvitys henkilön varallisuudesta, tuloista, perhesuhteista ja kaikesta. Sen jälkeen vasta on mahdollisuus saada ruokaa, kun hätä on todellista. Mielestäni valtion pitäisi hoitaa niin, että ruokapankissa jaettaisiin myös muuta kuin EU-apua ja joidenkin vapaaehtoisten kauppaliikkeiden jakamaa ruokaa, kun ei kerran sosiaaliturvaa paranneta riittävästi, että ihmiset saisivat myöskin kohtuullisen toimeentulotason ainakin ruuan suhteen.

Kaikista keskeisintä on tietenkin, että me lähtisimme siitä, että työllisyysrahoja nostettaisiin sille tasolle, että voitaisiin huomattavasti enemmän työllistää. Niiden ihmisten, joita ei pystytä työllistämään, perusturva, työttömyysturva, nostetaan sille tasolle, että automaattisesti toimeentulotukea ei tarvitse hakea, vaan he tulevat ensisijaisella sosiaaliturvalla toimeen.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä ed. Kuoppa puhui aivan totta liittyen työttömyysturvan tasoon. Sen korottaminen olisi merkittävää ja tärkeää. Seuraavassa tilanteessa tähän on puututtava.

Sen sijaan haluan puuttua kolmannen sektorin työosuuteen. On olemassa tilanteita, jolloin voidaan mennä ruokapankista hakemaan apua, ja on ihan tärkeä asia, että ihmiset, jotka eivät saa ruokaa, saavat sieltä avun. Mutta on myöskin toisenlaisia tilanteita, että ruoka-avustuksia jaetaan muuten. Nämä ilmeisesti ovat päättäjien silmissä menneet sekaisin. Joka tapauksessa toivoisin, että näissä asioissa edetään. Tällä hetkellä molempien sektoreiden työ on tärkeää ja merkittävää: sekä kolmannen sektorin työ, mutta myöskin työ eduskunnassa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on sillä tavalla historiallinen hetki, kun nimenomaan työttömyysturvan minimitasoon saadaan korotusta, että on pakko tulla vielä muutama sana tänne pöytäkirjoihin sanomaan.

Todella viime vaalikaudella olin puolueeni edustajana piispa Eero Huovisen vetämässä Nälkätyöryhmässä, jossa käsiteltiin hyvin laajasti köyhyysongelmaa, syrjäytymisongelmaa ja suoranaista nälkäongelmaa. Työryhmä, joka koostui puolueiden edustajista, työmarkkinajärjestöjen edustajista ja monista muista edustajista yhteiskunnan eri sektoreilta — luonnollisesti myös kirkon edustajat olivat hyvin voimakkaasti mukana — selvitti köyhyysongelmaa ja tuli selkeästi siihen tulokseen, että kaikista heikoimmassa asemassa olevia ovat ne, jotka ovat pitkällisen työttömyyden seurauksena pudonneet ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta työmarkkinatuelle, ovat työttömyysturvan peruspäivärahalla ja tietysti myöskin eläkeläisistä aivan pienimmän kansaneläkkeen varassa toimeen tulevat ihmiset.

Parasta köyhyyden torjumista on tietysti yleinen talouspolitiikka ja työllisyystilanteen parantaminen, jossa tämä hallitus ja edellinen hallitus ovat ihan kiitettävästi onnistuneet. Mutta koska se ei kuitenkaan koskaan ole niin täydellistä, ettei olisi ihmisiä, jotka joutuvat turvautumaan perustoimeentuloon, silloin on huolehdittava sen tuen ja turvan tasosta. Voi sanoa, että ehkä myönteisimmät asiat tässä mielessä ovat olleet tämän vaalikauden aikana kansaneläkkeen tasokorotus ja nyt sitten työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotus.

Kun vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tätä viime keväänä hyvin voimakkaasti korosti, meitä vähän peloteltiin, että älkää vain esittäkö peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusta: Sitten katkaistaan kytkös ja tulee porrastukset työttömyysturvaan jne. Ainahan siellä on vaakakupissa se heikennys, jota yritetään siinä yhteydessä tuoda sisään, kun esitetään myös joitakin parannuksia.

Kun tämä nyt liittyy työttömyysturvan uudistukseen, josta kolmikannassa syntyi sopimus ihan äskettäin, täytyy kuitenkin myöntää, että ne takapakit siinä uudistuksessa olivat ennakkokaavailuihin nähden hyvin pieniä. Itse asiassa tapahtui myönteistä sovitellun päivärahan osalta. Ei purettu kytköstä, ei tullut porrastusta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, joka oli hyvin vahvasti esillä aivan viime metreillä nimenomaan niin, että työhistorian pituuteen perustuva porrastus olisi tullut, joka olisi sortanut kylmästi työmarkkinoille äskettäin tulleita nuoria työntekijöitä. Niiden ehdotusten mukaan heidän ansiosidonnainen työttömyysturvansa olisi pudonnut kestoltaan lähes neljännekseen verrattuna pitkään työelämässä olleisiin työntekijöihin. Oli hyvä, että nämä heikennykset eivät konkretisoituneet.

Sen sijaan saatiin parannusta peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen, ja myöskin siltä osin, kuin se kytkös vaikuttaa, myös ansiosidonnainen työttömyysturva nousee. Sekä kansaneläkkeen tasokorotus että työttömyysturvan perustason korotus ovat ratkaisuja, joita ei ole noin 15 vuoteen tässä maassa tapahtunut. Nyt ne ovat tapahtuneet aika lyhyellä aikavälillä, ja siitä täytyy olla todella tyytyväinen siitä huolimatta, että tiedämme, että taso ei vieläkään ole riittävä ja lisäponnisteluja jatkossa tarvitaan.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva lakiesitys on vain osa niistä uudistuksista, joita työttömyysturvaan on tulossa lähiaikoina. Oli erinomaisen hyvä, että työttömyysturvaan liittyvät ongelmakohdat hyvin kattavasti ja laajasti käytiin läpi kolmikantavalmistelussa.

Mielestäni parasta tässä runsas viikko sitten aikaansaadussa sosiaalipaketissa työttömyysturvan osalta on se, että ansiosidonnaiselle päivärahalle takaisinpääsyä helpotetaan. Tällä asialla on suora yhteys köyhyysongelmaan johtuen siitä, että noin puolet köyhistä työttömistä on pudonnut työmarkkinatuelle.

Tasokorotus päivärahaan, josta nyt keskustellaan, on hyvä ja perusteltu uudistus, tarpeellinen sellainen. Mutta ongelmaksi tässä korotuksessa saattaa muodostua yhteensovitus asumistuen ja muiden etuuksien kanssa. Jos ei nimittäin näiden etuuksien tulorajoja nosteta, saattaa käydä niin, että tästä korotuksesta ei jää juurikaan mitään käteen. Kun siis peruspäiväraha nousee, niin esimerkiksi asumistuki saattaa laskea. Pitäisin tärkeänä, että tässä yhteensovituksessa päästäisiin sellaiseen ratkaisuun, että peruspäivärahan korotus kutakuinkin kokonaan jäisi käteen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä laissa on kaksi asiaa sisällä: Ensinnäkin yhdistelmätuella olevien ihmisten työssäoloehto paranee nyt tässä sillä tavalla, jotta puolet tulee kertymään työssäoloehtoon. Se tarkoittaa sitä, kun yhdistelmätukeahan on tarkoitus jatkossa muuttaa siten, että sitä olisi mahdollista saada jopa kaksi vuotta, että sehän kerryttää vuoden eli pääsee reippaasti ansiosidonnaiselle, jos saa kahden vuoden työputken.

Toinen on tietysti peruspäivärahan tasokorotus, joka on hyvä asia. Edellä ovat monet puhuneet siitä, mikä taistelu hallituksen sisällä on siitä käyty. Siitä pitää ministeri Siimekselle nostaa hattua, jotta hän nosti äläkän ja tässä tuli 8 markkaa kuitenkin. Alun perin ymmärsin, että indeksi olisi 3 markkaa, jotta kun vitonen tulee tässä lisää, niin sehän on ihan hyvä eteenpäinmeno. Aina voi sanoa, että se ei ole sinällään riittävä, kun katsoo, miten pienillä päivärahoilla nämä ihmiset elävät.

Tässä on tietysti muistettava, että kaiken kaikkiaan työmarkkinatuella olevien asema paranee sillä tavalla huomattavasti, että lapsiperheiden osalta yksilapsisiin perheisiin tulee bruttotuloa yli 300 markkaa ja taitaa kolmilapsisiin perheisiin tulla noin 600 markkaa kuukaudessa lisää. Kun siihen laitetaan tämä lähes 200 markkaa, niin kyllä sen nyt jollakin tavalla uskoisi parantavan sitä tilannetta.

Mutta se pulma, jonka ed. Kallio totesi, on yhteensovitukset. Toimeentulotukipuolella pitäisi valitettavasti saada muutosta aikaan. Monessa tapauksessa voi käydä niin, jotta ne ihmiset eivät hyödy yhtään, koska nämä korotukset otetaan siellä huomioon ja ne syövät kokonaan sen pois. Se on plus miinus nolla juuri niille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa.

Inkeri  Kerola  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin puuttua erääseen käytännön ongelmaan, joka ilmenee erityisesti alle 55-vuotiaiden ryhmässä, on yleinen siellä, ja koskee työmarkkinatukea saavia henkilöitä.

Kun työmarkkinatukea myönnettäessä huomioidaan puolison tulot, tämä tilanne kärjistyy silloin, kun molemmat puolisot ovat työttömiä. Kun toinen työllistyy, työmarkkinatuki pienenee tai poistuu kokonaan toisen osalta. Kysyisin, kun täällä on niin ylistetty tätä uutta lakiesitystä: Onko tämä sitten jäänyt unholaan, vai onko tämä kenties kannustavaa työllistämispolitiikkaa hallituksen taholta?

Pertti  Turtiainen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kerolan esiin ottama asia on hänen näkemyksensä mukaan ongelma, joka on edelleen olemassa, mutta tässähän tuli korjaus osaltaan tarveharkinnan osalta, jota lievennettiin ennen kaikkea vasemmistoliiton vaatimuksesta.

Mutta itse asiaan. Ainakin henkilökohtaisesti hämmästytti se keskustelu, kun tähän asiaan liittyen käytiin neuvottelua työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korottamisesta viime alkukesästä, jolloin reaktiot, vastaus ja kannanotot olivat sen suuntaisia lähes kaikkien puolueiden suunnalta, kun vasemmistoliitto esitti korjauksia kumpaankin päivärahaan, että ei ole mitään perustetta korjata niitä, ja suuri vastustus oli.

Yhtenä perusteena käytettiin sitä, mihin ed. Kallio viittasi: Jos korotetaan työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa, se vaikuttaa sitten taas kielteisesti tilanteissa, joissa asianomainen henkilö on toimeentulotuen varassa ja saa asumistukea, jolloin se yhteensovituksen kautta pienentää käteenjäävää osuutta, niin ettei siitä sitten jäisi juuri mitään.

Hyvä asia on se, että tänäkin päivänä esiin nousseen asumistuen kohdalla on keskusteltu siitä, että omavastuuosuus pitäisi pienentää taikka poistaa kokonaan. Itse olen sitä mieltä, että se tulisi kokonaan poistaa, koska on ihan kohtuuton tämmöinen 7 prosentin omavastuu tänä päivänä. Se tulee toista kautta takaisin sitten, jos se poistetaan kokonaan.

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottaminen esitetyllä tavalla on tietysti oikean suuntaista, ja ihmettelen sitä, että täällä on kritisoitu sitä, kun tällainen korotus on tullut, että tässä ei ole kukaan mitään tehnyt. Olen sitä mieltä, että parempi tämä on kuin ei mitään, joskin se on selkeästi riittämätön, kun huomioidaan kustannustason nousu kaiken aikaa. Ainahan nämä tuet kulkevat sen jäljessä, mitkä tarpeet ovat.

Mutta miten sitten tulevaisuudessa rahoitetaan niin työmarkkinatuki kuin peruspäiväraha ja ylipäätään työttömyysturva, kun suhdanteet ovat menossa siihen suuntaan, mihin ovat menossa, mistä tänään on keskustelua lisätalousarvion lisäyksen osalta käyty ja viitattu siihen, että tulevaisuus saattaa näyttää synkältä? Onko tähän varauduttu riittävällä tavalla, että pystytään rahoittamaan työttömyysturva?

Mikä on sitten mahdollisuus vaikuttaa työllisyyden hoitoon ja työttömyyden poistamiseen? Täällä on siihenkin viitattu, että olisi parasta lääkettä se, että saadaan työpaikkoja lisää, ja olen samaa mieltä. Meitä on kritisoitu siitä, että vasemmistoliitto ei näe huolta työpaikkojen syntymisestä ja sitä kautta työttömyyden poistamisesta. Väitän, että asia on päinvastoin. Olemme kyllä niitä harvoja puolueita tänä päivänä tässä valtakunnassa, jotka tosiaan kantavat huolta työttömyyden poistamisesta ideoimalla ja keksimällä keinoja, miten voidaan tätä toteuttaa.

Siinä mielessä hämmästyttää jokin aika taaksepäin yrittäjyydestä käyty ajankohtaiskeskustelu, jossa kovasti keskusteltiin, mutta mitään selkeitä konkreettisia esimerkkejä ei esimerkiksi keskustapuolueen suunnalta tullut millään tavalla, miten yritystoimintaa pystytään elvyttämään, jotta se tuo uusia työpaikkoja. Ainoa keino ei voi olla se, että työnantajamaksuja pienennetään, sillä siihenkin rahat täytyy jostakin löytää.

Mutta hallituksen esitykseen. Tältä osin, mitä on esitetty, toteaisin, että tämä on hyvä suunta, mutta riittämätön, ja yritetään jatkossa korjata sitä vielä paremmalle tasolle.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Turtiainen lopetti, että oikean suuntainen mutta riittämätön. Niin ovat todenneet monet muutkin edustajat täällä aikaisemmin tämän keskustelun aikana. Olen täsmälleen samaa mieltä itse asiasta ja perustelen vähän lisäksi sitä, miksi asianlaita näin on ja miksi sen järkevästi otettuna pitäisi ollakin niin, että sekä työmarkkinatuen että peruspäivärahan tasoa nostetaan: sen takia, että juuri tässä joukossa, erikoisesti pitkäaikaistyöttömien joukossa, toimeentuloturvaluukkuun tukeudutaan yhä enemmän ja enemmän. Yhteiskunta, yhteinen kassa, sen maksaa. Silloin voisi tämä pohja-, perustulo olla merkittävästi korkeampi, kun yhä useamman kohdalla toimeentuloturvaluukkuun tukeutuminen on välttämättömyys ja sen yhteiskunta on hyväksynyt.

Minä väitän, että ensi vuonna työllisyysasiat ja maan vähätuloisimman väestönosan asiat nousevat aivan keskustelun kärkeen ja silloin tullaan vaalien alla suorittamaan tasan vuoden kuluttua erittäin merkittävät ratkaisut. Suunta on sama kuin nyt, mutta tasomuutos on paljon merkittävämpi.

Marja-Liisa Tykkyläinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tulin puhujakorokkeelle, koska en ole varma, pystynkö puhumaan niin nopeassa ajassa.

Täällä on käsitelty työttömyysturvalakia ja myöskin asumistukea ja toimeentuloturvatukea. Totean tässä, kun nyt sitten kuntasektorilla jo olen joutunut työskentelemään aika paljon ja puuttumaan toimeentuloturvalainsäädännön tulkintaan, että jos ei saa työttömyysturvalain piiristä rahoituksia ja työmarkkinatuen piiristä rahoituksia, silloin joutuu menemään toimeentuloturvalainsäädännön piiriin ja siellä on tulkinnanvaraisuutta.

Olen joutunut kohtaamaan monia sellaisia henkilöitä, joiden kohdalla on tulkittu niin, että he eivät ole saaneet rahoituksia, vaikka viranomaisilla on tiettyyn rajaan tulkintaoikeus. Toivoisinkin, kun tätä lainsäädäntöä työttömyysturvaan liittyen käsitellään — nämä liittyvät aika keskeisesti kuitenkin toisiinsa — että olisi aina jokin turva olemassa, kiinnitettäisiin huomiota tähän sitten, kun asetukset tästä lainsäädännöstä astuvat voimaan. Eli myös viranomaisten tulisi tietää, kuinka täytyy toimia, ettei kansanedustajien tarvitse vahtia kuntatasolla, meneekö kaikki hyvin.

Arvoisa puhemies! Tulin tänne oikeastaan vähän puuttuakseni tähän lainsäädäntöön toisesta näkökulmasta. Täällä on puhuttu osittain työttömyysturvalain kohdalla myöskin yrittäjien asemasta. Se on tällä hetkellä aika heikko sen jälkeen, kun on tapahtunut konkurssi ja yrittäjät joutuvat sitten taistelemaan toimeentuloturvastaan. Heidän kohdallaan on erittäin paljon ongelmia. Niitä on ollut jo aiemmin, mutta niitä on tänä päivänäkin aika paljon. Tämä ongelma on noin kymmenen vuoden ajalta eikä vieläkään ole selvinnyt. Sen johdosta itse näkisin, että on hyvä, että on työttömyysturvalaki. Tämä on riittämätön. Rahasummilla, jotka on saatu aikaan, ei tällä hetkellä pärjätä. Sehän on ihan selvä tosiasia. Sen sijaan olisi hyvä, että me voisimme saada lisää yrityksiä ja työpaikkoja.

Täällä usein olen käynyt puhumassa myöskin nuorten yrittäjien puolesta, että heille taattaisiin sellaisia voimavaroja, että he pääsisivät kiinni yritystoimintaan, ja sitä kautta ehkä myöskin työttömyysturvalainsäädännön perusteella voidaan jakaa enemmän, kun on vähemmän työttömiä.

Olen kohdannut eräitä yrittäjätapauksia ja haluan, arvoisa puhemies, yhden ottaa esille. Noin vuosi sitten ennen joulua kohtasin yrittäjähenkilön, joka oli joutunut konkurssin alle. Hän ei saanut mistään tukea, ei toimeentuloturvapuolelta eikä mistään. Joulu oli tulossa, ja perheessä oli lapsia. Perheessä ei ollut minkään näköistä ruokaa. Sillä hetkellä pystyin auttamaan, koska olen isompipalkkainen, kuten täällä on todettu. Mutta tietysti voi olla, että kaikki nämä tilanteet eivät aina satu kohdalle. Se oli vain väliaikainen auttaminen. Tällaisiin ongelmiin pitäisi löytyä myöskin yhteiskunnan taholta voimavaroja. Ei niin voi olla, että näiden konkurssiin menneiden henkilöiden perheet ja lapset joutuvat kärsimään. Siinä perheessä oli todellakin nälkiintyneitä lapsia. Sitten Kuopion puolella me saimme tätä asiaa hoidettua niin, että Kilta tuli auttajaksi, mutta se oli vain osa-auttamista, arvoisa puhemies, eli meillä on vielä paljon tekemistä.

Kun on paljon arvosteltu, että edustajien omia asioita on hoidettu, haluan tässä korostaa, että ulkopuolinen työryhmä on kansanedustajien asioita hoitanut. Se pitää muistaa. Meidän tehtävämme on täällä talossa hoitaa sitä lainsäädäntöä, joka koituu heikommassa asemassa olevien ihmisten hyväksi ja iloksi.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Turtiainen totesi, että yrittämisen ja yrittäjyyden lisäämisen ainoa keino ei voi olla työnantajakulujen alentaminen. Rahat on siihenkin löydettävä jostain, hän totesi. Ed. Turtiainen, ne löytyvät nimenomaan yrittäjän ja yrityksen talouden vahvistumisesta, joka tulostuu sillä tavalla, että työntekijöille voidaan maksaa paremmin palkkaa ja/tai on varaa uusiin työpaikkoihin, on varaa riskeerata uusiin työpaikkoihin. Kummastakin ratkaisusta tulostuu kasvavia palkkaverotuloja ja kulutusverotuloja valtiolle, ja sillä tavalla ne maksetaan, ne maksetaan moninkertaisesti, ed. Turtiainen.

Ed. Turtiainen, työtön kerää eräiden tietojen mukaan helpostikin 5 000—8 000 markkaa kuukaudessa erilaisina apurahoina ja tukiaisina. Se on suoraa menoa valtion kassasta. Jos sitä vastoin työntekijä saa 8 000 markkaa työpalkkaa, siitä koituu 9 000 markan tulo valtiolle. Tämän voin piirtää paperille, millä tavalla se tapahtuu. Ero on erittäin suuri: 8 000 markan menot tai 9 000 markan tulot. Uusi työpaikka on lottovoitto valtiolle, jokainen uusi työpaikka on lottovoitto valtiolle. Sanotaan, että elämä on parasta huumetta. Palkkatyö on parasta sosiaaliturvaa.

Pertti  Turtiainen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bremerin puheenvuoroon liittyen, yrittäjyyteen ja yrittäjien toimintaedellytysten parantamiseen liittyen sanon edelleen sen, että erilaisten työnantajamaksujen alentaminen ei ole ainoa lääke. Lääke on myös se, että on työtä, jota yrittäjä tekee, teettää. Siihen liittyy sitten tuotekehitys, tutkimus, kaikki muu tämän tyyppinen ideointi, toimintojen järkiperäistäminen. On monia asioita, millä tapaa yritystoimintaa voidaan elvyttää. Se ei ole ainoa keino, että maksuja alennetaan.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa puhemies! Oli pakko pyytää vielä puheenvuoro, kun ed. Turtiainen haastoi keskustan esittämään muitakin työllistämisvaihtoehtoja kuin työnantajamaksuihin puuttumisen. Verotuksellisten keinojen lisäksi työllistämisen esteiden poistaminen yleisesti, byrokratian purkaminen yleisesti, esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen liittyvän negatiivisen lainsäädännön korjaaminen ja yrittäjyyden aito tukeminen ovat niitä keinoja, joilla esimerkiksi voitaisiin yrittäjyyttä ja myös samalla työllisyyttä edistää. Ei riitä se, että hallituksella on esimerkiksi sata erilaista yrittäjyyteen liittyvää hanketta, joista on saatu toteutettua vain tällä hetkellä kaksi, jotka nekin liittyvät vain veronmaksun maksupäivien tiivistämiseen. Ne eivät taida paljon meidän työllisyyttämme ja yrittäjyyttämme edistää.

Mikko  Immonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus on toimintakautensa aikana tukenut yrittäjiä lukuisilla eri tavoilla. Tässä nyt tulee mieleen, kun ed. Kerolasta on kysymys, naisyrittäjälaina, joka on todella tärkeä.

Mutta vastauksena aiempaan ed. Kerolan kysymykseen, miten tässä tarveharkintaista asiaa on tuotu esille: Muun muassa sillä tavalla, että kun yhdistelmätuesta kertyy kuusi kuukautta, niin liittymällä työttömyyskassaan ja saamalla kahdeksan tai nyt kymmenen kuukautta täyteen ei tarveharkintaisuus enää pelaa. Se on käytettävissä molempina kesinä tai sanotaanko kahtena kesänä, jolloinka on helpompi työllisyysjuttu.

Ed. Tykkyläisen puheenvuoroon: Kyllä, kyllä todella näin on, että harmittavaisia tapauksia köyhyyden osalta on eikä yksittäinen ihminen, onpa sitten vaikka kansanedustaja, pysty juuri auttamaan kuin yhtä tai kahta. Laajasti ottaen juuri työttömien yhdistykset taannoin perustettiin, ed. Tykkyläinen, sitä varten, että saatiin laajempaa tukea, niin sosiaalista kuin vähän taloudellistakin, nostamaan ihmisiä, ovatpa he yrittäjiä tai muutoin työttömiksi joutuneita, tasapainoon. Sitä kautta tuotiin voimaa uudelle työlle, on se sitten taas yrittäminen taikka palkkatyö.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Ed. Turtiainen sai aika monta puheenvuoropyyntöä. Ihmetyttää kyllä ed. Turtiaisen puheenvuoro monessakin suhteessa. Uskon tuntevani yrittäjän ongelmat aika tavalla, kun on itse joutunut jopa lööppiin sen takia, kun oli sormi Raamatun päällä vannomassa pesäluetteloa oikeaksi. Uskon tuntevani ne ongelmat, jotka liittyvät yrittämiseen, aika hyvin myöskin. Siltä osin toteaisin, että eräs todellinen keino mielestäni on se, että ihmisillä on rahaa ostaa tuotteita ja ne tuotteet ovat sellaisia, että ne menevät kaupaksi. Ei sellaista yrittäjää olekaan, vaikka valtiolta tulisi kuinka paljon rahaa, että jotain varastoon vaan tehtäisiin. Kyllä tuotteen pitää kiertää. Se on ainut keino, ja ihmisillä pitää olla rahaa. Sen johdosta mielestäni tämä lakiesitys on tietysti oikean suuntainen. Kun pidemmän aikaa on kuunnellut eri puheenvuoroja, näin vasemmistoliiton edustajat sanovat ja vähän sama suunta on toisella puolella.

Mutta ongelmana mielestäni tällä hetkellä on ainakin kansalaiskirjeitten perusteella se, miten viranomaistahot tulkitsevat voimassa olevaa lainsäädäntöä työssäkäyntialueitten osalta, kuinka herkästi tulee karensseja. Hiljakkoin, viime viikolla, oli pöydälläni paperi, jota en ikinä olisi uskonut todeksi. Lääkäri oli kirjoittanut henkilölle sairaustodistuksen. Sitten määrättiin, että tämän henkilön pitää lähteä kursseille. Vaikka hän sanoi, että hänellä on lääkärintodistus, että hän ei voi, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä, koska hän on sairas ja sairauslomalla, siitä huolimatta lätkäistiin karenssi päälle. Mielestäni myöskin viranomaistoiminnassa on hyvin paljon pohtimista, tai sitten lainsäädäntö on liian tulkinnanvarainen, jollainen se ei minun mielestäni ole.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! Kun todennäköisesti ensi viikolla ensimmäiseen käsittelyyn tulevassa budjettilaissa eduskunnan hallintovaliokunta on todella marginaalisessa asiassa vetänyt rajaa kuntien ja valtion kustannusten välillä, niin todettakoon tässä, että työttömyysturva ja sen taso vetää kovalla kädellä rajaa kunnan ja valtion kustannusten välillä. Alhainen työttömyysturvan taso vie vääjäämättä työttömän kunnan kukkarolle toimeentulotuen muodossa. Tämä esitys on oikean suuntainen, mutta riittämätön, ja aivan niin kuin ed. Pulliainen sanoi, puolentoista vuoden sisällä puhutaan aivan eri luvuista.

Toimeentulotuesta vielä sen verran, että kun asumisen omavastuu aikanaan säädettiin, sen perusteet olivat jotenkin ymmärrettäviä. Pyrittiin siihen, että toimeentulotuella ei maksettaisi liian suuria asuntoja. Mutta vuokratalorakentamisemme kulttuuri on sellainen, että pienempiä asuntoja ei ole, ja 7 prosenttia on köyhän toimeentulosta joka penni, joka prosentin osakin, pois.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Vieläkin tartun ed. Turtiaisen käsitykseen yrittäjyyden ongelmista. Hän totesi, että on monia tapoja, joilla yritystoimintaa elvytetään, siis muitakin kuin työnantajamaksujen alentaminen. Sitten hän luetteli tuotekehitystoimintaa ja muitakin uusia toimintoja ja työpaikkoja. Tässä tärkeintä, ed. Turtiainen, joka nyt pakenee salista, on kuitenkin se, että kaiken pitää kannattaa, pitää olla rahaa maksaa kaikesta, ja sen rahan pitää tulla toiminnasta. Ei työpaikkoja voida perustaa, ennen kuin on rahaa maksaa sekä työnantajakuluja että palkkaa. Kyllä se näinpäin menee: Ensin pitää olla rahat, ja sitten vasta voidaan tehdä uusia työpaikkoja. Kyllä se näin on.

Ed. Immonen totesi, että hallitus on tukenut yrittäjyyttä monella tavalla. Tähän on todettava, että Yrittäjyys-hanke, johon nämä kaikki kytkeytyvät, ei ole tuottanut Yhteisrekisteriä ihmeellisempää, ei mitään. Kaikki muu on ollut negatiivista ja entisestään vaikeuttanut ja raskauttanut pienen yrittäjän toimintaa.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Työ on paras lääke työttömyyteen, ja työn vastaanoton pitäisi olla myös ensisijainen vaihtoehto. Meillä on tänäkin päivänä paljon työpaikkoja yrityksissä, mutta ei ole tarjolla työvoimaa, joka sitoutuisi työtehtävään.

Viime päivinä olen työvoimaviranomaisten kanssa käynyt edelleen keskustelua avoimien työpaikkojen täyttämisestä, ja heidän vastauksensa on se, että heidän tarjoamansa työ ei ole muodikasta. Tämä on vakava viesti siitä, missä tässä yhteiskunnassa kuljetaan. Samanaikaisesti kun ei haluta ottaa työtä vastaan, puhutaan, että pitää edelleen nostaa työttömyyspäivärahoja. Se on tietenkin perusteltua silloin, kun ei muuta vaihtoehtoa ole. Mutta korostan sitä, että työttömyyspäivärahat on otettava käyttöön vasta silloin, kun kaikki työpaikat on täytetty. Tänä päivänä tilanne on täysin toisenlainen.