Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Muutama sana valiokunnan puolesta tästä valmisteverotuslain muutosesityksestä, koska kyseessä on semmoinen yleisesti kiinnostava asia elikkä alkoholin, tässä täsmällisesti oluen, verottomien matkustajatuomisten määrä toisesta EU:n jäsenvaltiosta. Valiokuntahan esittää ihan yksimielisesti hyväksyttäväksi sen hallituksen esityksen, että verottoman oluen tuontimäärä EU:n toisesta jäsenvaltiosta tuplataan eli nostetaan nykyisestä 32 litrasta 64 litraan ensi vuoden alusta. Tämä perustuu ihan siihen, että EU:n kanssa on aikoinaan tällä tavalla sovittu ja se liittyy näihin EU-määräyksiin. Tässä yhteydessä ei ole tehty, eikä esitetty, mitään muutoksia oluen verotukseen, josta nämä alan toimijat ja tuottajat ovat olleet jonkun verran huolestuneita.

Valiokunta kuitenkin toteaa, että EU-jäsenmaista tuotavan oluen osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta, ja oluenkin kulutuksesta, on aika pieni elikkä on epätodennäköistä, että tämä nyt juuri aiheuttaisi suuria vaikutuksia tähän Suomen verokertymään. Mutta valiokunta kuitenkin toteaa, että asiaa on syytä seurata, jos esimerkiksi nämä käytettyjen autojen hakumatkat Keski-Eurooppaan kovastikin yleistyvät. Toisaalta olutveron osuus alkoholiveron tuotosta on aika iso elikkä lähes puolet, joten harkitsemattomat muutokset tässä verotuksessa tietenkään eivät myöskään tuoton kannalta ole järkeviä. Eli valiokunta toivoo, että hallitus seuraa tilannetta ja jos nämä suomalaisten ostotottumukset olennaisesti muuttuvat, niin reagoitaisiin myös veronalennuksilla jo ennen vuotta 2004.

Mutta erittäin tärkeänä valiokunta pitää sitä, että Suomi EU:n sisällä vaikuttaisi alkoholin minimiverotasojen nostamiseksi niin, että se tekisi meille helpommaksi sopeutua myöskin näiden tuontirajoituksien vapauttamiseen, ja myöskin EU:ssa pitäisi nähdä tämä alkoholivero osana sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja se, että minimiverotuksen nostamisen kautta voitaisiin vähentää niitä sosiaali- ja terveyspoliittisia haittoja, mitä alkoholin käytöstä aiheutuu.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ed. Aula totesi, tämä koskee Euroopan unionin kanssa sovittua muutosta ja tarkoittaa sitä, että olutta nyt voidaan tuoda 64 litraa. Mitä se sitten tarkoittaa lähinnä työllisyyden osalta, niin olen siitä osittain huolestunut sen johdosta, että tämähän tulee suoraan heijastumaan suomalaisten yritysten kilpailuedellytyksiin ja alan työllisyyteen. Se on ensimmäinen seikka, johon kannattaa varmastikin kiinnittää huomiota.

Mutta toisaalta olen enemmän huolestunut sitten näistä vaikutuksista, koska jokainen meistä tietää, että alkoholia käytetään Suomessa tällä hetkellä runsaasti sekä nuorten keskuudessa, erityisesti naisten keskuudessa, että sitten myöskin työttömien keskuudessa aika paljon. Tämäkin alennus, voidaan sanoa, aiheuttaa sen, että useammat matkailevat ja matkustavat ja tuovat tullessaan olutta ja alkoholia, joka sitten vaikuttaa terveydellisesti moniin seikkoihin. Vaikka valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että pitää seurata asiaa terveyspoliittisesti, ja itse olen tähän lainsäädäntöön tässä tapauksessa yhtynyt, niin haluan todeta sen, että meidän tulee vakavasti kiinnittää huomiota siihen, että pyrimme ennalta ehkäisemään asioita ja tällaiseen oikeaan alkoholin käyttötapaan pitäisi ihmisiä pystyä opettamaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Matkatuomisten määrän nostamista ei välttämättä olisi tarvinnut esittää. Tämä lakiesityshän koskee yksinomaan oluen matkustajatuomisia, ja esitetään sen nostamista 32 litrasta 64:ään, mutta mitään pakkoa ei olisi nostaa. Joka tapauksessa vuonna 2004 tämä määrä nousee 110 litraan, ja silloin pitää harkita, onko viisasta hypätä 32 litrasta suoraan 110 litraan vai kannattaako tehdä tällainen nosto 32 litrasta 64:ään. Valiokunnassa on oltu yksimielisiä siitä, että tämä lienee parempi tie kuin kerralla siirtyä 110 litraan.

Haluan korostaa, että tällä määrällä on ollut odotettua pienempi vaikutus meidän lisätalousarviossamme, joka pian taas tulee suureen saliin. Siitä käy ilmi, että tänä vuonna alkoholiveron tuotto kasvaa odotettua enemmän, vaikkakin oluen matkustajatuomisten määrä viime vuonna nostettiin 16 litrasta 32 litraan, eli tämä nosto 16 litrasta 32 litraan ei ole vähentänyt alkoholiveron tuottoa Suomessa.

On syytä pitää tämä mielessä silloin, kun paineet vuonna 2004 nousevat siihen suuntaan, että meidän pitäisi alentaa alkoholiveroa, kun matkustajatuomisten määrä nousee huomattavasti. Silloin kannattaa pitää mielessä, mitä tapahtui vuonna 2002: vaikka oli tämmöinen huomattava nousu 16 litrasta 32 litraan, siitä huolimatta kotimaasta ostetun alkoholin määrä nousi ja verotuotto näin ollen nousi. Tämä on siis syytä pitää mielessä.

Tietenkin kristillisdemokraatit toivovat, että tämä komissiossa suunniteltu minimivero toteutuisi, ja me saimme myöskin komissiosta yhden esityksen, mutta veroratkaisut edellyttävät yksimielisyyttä EU-maissa, ja kun joissakin maissa, tai yhdessäkin maassa, tätä minimiveroa vastustettiin, se on sen takia jäänyt toteuttamatta.

Luulen, että lähivuosina Suomen eduskunnassa joudutaan ottamaan kantaa siihen, olisiko parempi saada sekä minimivero että maksimivero vai jatkaa sillä linjalla, ettei ole kumpaakaan. Jos ei ole kumpaakaan, se tarkoittaa sitä, että monessa EU-maassa alkoholivero on nolla, ja tarkoittaa sitä, että houkutus tuoda nollaveromaasta alkoholia kasvaa. Mutta jos me saisimme minimiveron vaikkakin maksimiveron kustannuksella, silloin hintataso kyllä monessa EU-maassa nousisi. Meidän maassamme se kyllä tietenkin laskisi, kun on tuo maksimivero. Joka tapauksessa on tärkeää se, mitä valiokunnassa korostetaan, että tulisi saada minimivero. Se on Suomelle jos ei välttämätön niin hyvin tarpeellinen, ja jopa voisi ajatella, että se toteutettaisiin maksimiveron kustannuksella.

Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Alkoholin käyttö on koko ajan lisääntymässä ja siitä johtuvat haitat niin ikään. On surullista, että tällaisia päätöksiä, mitä nyt ollaan tekemässä, joudutaan tekemään, koska — niin kuin äsken ed. Kalliksen puheenvuorosta voidaan päätellä — ei ole ollenkaan varmaa, että vastaava kulutuksen vähenemä sitten toteutuisi täällä kotimaassa, vaan tämäkin päätös lisää alkoholin käyttöä.

Sen takia minä näkisin, että olisi hirveän tärkeätä tehdä nyt ponnekkaasti työtä kirkkaan alkoholipoliittisen linjauksen löytämiseksi tässä maassa. Jotenkin tuntuu, että nämä pelinappulat ovat tässä nyt sekaisin. Meillä ei ole riittävästi tahtoa vähentää alkoholin kulutusta ja siitä johtuvia haittavaikutuksia. Olen täällä joskus pitänyt esillä tällaista mahdollisuutta, kotimaista mahdollisuutta, aivan omassa päätäntävallassa olevaa mahdollisuutta, että esimerkiksi kapakoiden sulkemisaika tulisi säätää huomattavasti varhaisemmaksi kuin tänä päivänä. Se olisi koko yhteiskunnan etu, myöskin alkoholin kulutuksen kannalta etu.

Sitten jään kyllä ihmettelemään myös sitä, että kun eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta lähetti alkoholilain muutospykälän ministeriön uudelleen arvioitavaksi, emme ole saaneet sitäkään vielä takaisin. Siinä oli kysymys alkoholin tarjoilun ja lapsiperheiden ja urheilun yhteydestä. Minusta on tosi surullista nähdä, että tämä kiinnostus on näin laimeaa Suomessa.

Kari Kantalainen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä nyt sitten ed. Kalliksen toimesta avattiin vähän laajemmaltikin tätä alkoholipoliittista keskustelua, haluan muutaman näkemyksen tähän yhteyteen tuoda. Aivan niin kuin valiokunnan puheenjohtaja esittelyssä totesi, nyt on kyse tuontituliaisten osalta oluen määrän tuplaamisesta tämän vuoden tilanteeseen nähden ja tämä on tietysti looginen niitä ajatuksia ajatellen, mitä meillä EU:n puitteissa säännöstössä on ollut. Me olemme saaneet määräaikaisen vapauden pitää tätä tasoa yllä, ja sen jälkeen joudumme menemään tasolle, joka on EU-kansalaisille kaikissa maissa normaali.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä ehkä kannattaa kuitenkin huomioida se, että eduskunnassa on käsitelty tätä samaa asiaa aikaisemminkin ja esimerkiksi valtiovarainvaliokunta on omalta osaltaan antanut signaalia sekä valtiovarainministeriön suuntaan että muille toimijoille siitä, että meillä tulisi asteittain sopeuttaa verotuksemme taso sellaiseksi, ettei 2004, kun tällainen tuonti vapautuu totaalisesti, syntyisi ylisuuria haittoja. Pitää muistaa, että silloin ei puhuta pelkästään oluen tuonnista, joka 2004 on 110 litraa, vaan silloin myöskin saa tuoda viinejä 90 litraa, väkeviä viinejä 20 ja väkeviä viinoja 10 litraa, jolloin on epäiltävissä, että tästä saattaa syntyä jonkin asteinen alkoholimatkailu, niin kuin aikanaan oli rasvamatkailua Ruotsiin jnp., jolloin haettiin voita ja margariineja ja vastaavia asioita. Tämän takia olemme kantaneet huolta siitä, että me sopeutuisimme ajoissa tähän tilanteeseen.

Ed. Vehkaoja otti esiin hyvin tärkeän asian eli alkoholin haittapuolen. Se on totta kai asia, jota mekin olemme omalta osaltamme miettineet. Nyt täytyy tietysti huomioida sellainen yksi kysymys ja yksi linjaus, joka on tärkeä: kun verotulot tulevat harmonisoinnin johdosta alenemaan, haluamme tai emme, toisaalta mikäli tuliaistuonti kasvaa merkittävästi, siitä syntyy meille niitä alkoholin lisähaittoja, jotka myöskin pitää jollain tavalla hoitaa, eli se vaatii rahoitusta. Kaikkein ongelmallisin on se tilanne, jossa meiltä häviävät verotulot ja ongelmat jäävät.

Tätäkin taustaa vasten harmonisointia tietyssä määrin tulee toteuttaa. Tulee muistaa, että näidenkin muutosten jälkeen, mitä 2004 tehdään, esimerkiksi meidän olutveromme on 18-kertainen suhteessa Saksaan. Kun Virosta tulee uusi jäsenmaa, myöskin siihen nähden meidän alkoholimme on todella huonosti kilpailukykyinen. Tämä on todellinen ongelma, jota joudumme miettimään, miten se hoidetaan. Siinä ed. Vehkaoja on täysin oikeassa, että joudumme varmasti syvällisesti pohtimaan näitä kysymyksiä.

Sen lisäksi tähän liittyy yksi asia, joka saattaa olla varsin merkittävä, eli niin sanottu harmaa tuonti. Asia on selkeästi sen suuntainen, että silloin kun tällaisia tuliaismääriä voidaan tuoda hyvinkin läheltä, niin kuin Virosta, saattaa olla, että tarvittava henkilökohtaiseen käyttöön tuleva määrä on niin iso, että voidaan epäillä, että se ajautuisi myös harmaille markkinoille, mikä osaltaan vielä tilastoimattoman myynnin puitteissa olisi syömässä meidän verotuottoamme. Tämäkin on sellainen kysymys, johon joudumme miettimään ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä kolmas ulottuvuus on niin sanottu ympäristöhaitta. Nyt jo asiantuntijakuulemisessa on voitu todeta, että meille esimerkiksi sellaisia oluttölkkejä, jotka eivät ole kierrätyskelpoisia, tulee noin 150 miljoonaa vuositasolla. Sitten kun nämä määrät kasvavat, tämä edellyttää tietystikin sitä, että joudumme miettimään meidän kierrätysjärjestelmämme uudistamista niin, että kierrätyskelvottomien tölkkien osalta saataisiin myöskin järjestelmä, jossa ne eivät jäisi luontoon pilaamaan ympäristöä.

Tämä kokonaisongelma on kovin moninainen, ja haluan todeta, että todellakin tässä on nyt kyse vain tästä tuliaistuomisten olutmäärän kasvattamisesta, joten tältä osin emme ole lähteneet muuta kuin uudistamaan ne näkemykset, mitä valiokunnassa totesimme, eli että emme tekisi kertarysäysasioita vaan menisimme ajan kanssa valmistellen sellaiseen tilanteeseen, jossa voimme hallitusti sitten tätäkin kokonaisuutta tarkastella.

Marjatta Vehkaoja /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ongelma on se, että meillä ei ole yhtenäistä kansallista alkoholipolitiikkaa. Samaan aikaan kun toiset vaativat viinejä maitokauppaan, toiset vaativat ankarampia toimia alkoholipolitiikassa. Mielestäni nyt tämän nimenomaisen asian kohdalla on kysymys myös siitä, mihin ed. Aula vähän viittasikin, mitä EU:n piirissä tehdään. Minä uskallan tältä paikalta sanoa, että minä epäilen, että tässä suhteessa on oltu turhan ponnettomia. Ei ole ollut riittävän vaikuttavaa politiikkaa tässä suhteessa. Terveysnäkökulma on huonosti pärjännyt muille näkökulmille alkoholipolitiikassa.

Mielestäni alkoholiverosta pitäisi tehdä haittavero, jollainen se tietysti osittain nimenomaan on ollutkin meillä. Siitäkin on erilaisia arvioita, onko se veromäärä edes riittänyt, mitä siitä on Suomessa kerätty, korjaamaan kaikkia niitä haittoja, mitä se on myöskin aiheuttanut. (Puhemies koputtaa) Me emme ole päässeet Suomessa paljon eteenpäin. Me elämme suuren alkoholiongelman kanssa nyt, niin kuin elimme yli sata vuotta sitten.

Kari Kantalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On selvää, että tässäkin mietinnössä halutaan vaikuttaa EU-tason linjauksiin, mutta asiantuntijakuulemisessa on selkeästi myöskin voitu todeta, että meidän vaikutusmahdollisuutemme ovat aika ohuet silloin, kun mietitään esimerkiksi saksalaisen olutveron kiristämistä tai ranskalaisen viiniveron kiristämistä ja kun samaan aikaan EU toisaalta toisella kädellä on tukemassa Etelä-Euroopan viinintuottajia. Tämä ongelma on todella vaikea, ja odotusarvot siitä, että saisimme nostettua minimiverotasoa, ovat kyllä sangen haasteelliset meidän EU-neuvottelijoillemme tässä suhteessa.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin täällä on käynyt ilmi, tämä asia koskee vain oluen tuontikiintiön tuplaamista toisesta jäsenmaasta. Niin kuin keskustelu on osoittanut, kyllä verojaostossa käytiin kuitenkin vähän laajempaakin keskustelua alkoholipolitiikasta, alkoholin haittavaikutuksista ja myöskin verokysymyksistä.

Minun täytyy sanoa, että aika pitkälle yhdyn niihin näkemyksiin, mitä ed. Vehkaoja puheenvuoroissaan toi esille koskien yhtenäistä alkoholipolitiikkaa. Suomessa ei ole selkeätä alkoholipoliittista linjaa. Suomi ei myöskään ole ponnekkaasti vaikuttanut EU:n sisällä siten, että Suomen näkemykset ja mielipiteet voisivat tulla esille. Ehkä se johtuu juuri siitä, että me emme ole kokonaisvaltaisesti tätä kysymystä pystyneet ratkaisemaan. Nyt on itse asiassa sen paikka. Tosiasia on se, että kohta tätä kysymystä harmonisoidaan ja olemme sen edessä, että meidän täytyy tehdä jotain. Se ei voi tapahtua ilman, ettei meillä olisi selkeää näkemystä siitä, minkälaista politiikkaa tulee toteuttaa.

Anni  Sinnemäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ajattelin itsekin ottaa sellaisia asioita esiin, jotka menevät hieman pidemmälle tai sivuun tästä itse matkustajatuonnin nostoesityksestä.

Valiokunnan puheenjohtaja ed. Aula käytti sellaisen puheenvuoron, että olen siitä samaa mieltä, ensinnäkin siitä, että meidän tulisi olla aika varovaisia silloin, jos ryhdymme laskemaan omia verotasojamme, koska nämä verot tuottavat paljon rahaa. Toisaalta ainakin toistaiseksi nämä tuonnit ovat olleet aika pieni osa alkoholin kulutuksesta. Ei ole syytä hukata sitä rahaa ja edistää käyttöä laskemalla verotasoa voimakkaasti. Mutta toisaalta ed. Kantalainen toi kyllä hyvin esiin sitä, että olemme tässä osittain puun ja kuoren välillä tai tasapainoilutilanteessa, mitä tehdä.

Toinen tärkeä seikka on se, miten alkoholin minimiverotasoa todella voitaisiin EU-tasolla edistää. Se on varmasti vaikeaa, koska tässä on monia kiihkeitä kansallisia intressejä, mutta ehkä silti voisimme tehdä sitä vieläkin ponnekkaammin. Valitettavaa sinänsä on se, että valiokunnan kuulemisessa kyllä todettiin aika raadollisesti, että kun EU:n piirissä keskustellaan näistä kysymyksistä, jotka vaikuttavat sisämarkkinoiden toimivuuteen, sosiaali- ja terveyspoliittisilla argumenteilla ei siinä ole juurikaan sijaa. Yksi johtopäätös, joka tästä mielestäni joka tapauksessa on vedettävä, on se, että kun näitä muutoksia tulee tapahtumaan, kotimaisessa politiikassa ei tule edistää alkoholin saatavuutta vaan pikemminkin pitää harkita niitä keinoja, joilla voimme sitä mahdollisesti kiristää, koska alkoholin käyttö on ollut itse asiassa koko ajan voimakkaassa kasvussa. Ainakin itse toivoisin, että keskustelu viineistä maitokauppoihin ei itse asiassa olisi enää mitään todellista keskustelua vaan se olisi unohdettu.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta tätä asiaa pitää katsella ja tarkastella vähän laajemmin eli Euroopan näkökulmasta koko unionin alueella. Tässä on minusta täysin harhaa sillä tavalla, kun puhutaan aina, että tavaran pitää liikkua mahdollisimman alhaisella hinnalla. Mutta kun näistä asioista puhutaan, alkoholista ja kaikesta kokonaisuudessaan, siinä samalla tehdään ongelmia itse, jotka tulevat kyllä kalliiksi meille kaikille koko Euroopan unionin alueella. Siinä mielessä, kun veroja tarvitaan tämän yhteiskunnan pyörittämiseen, soisi, että jollakin tavalla löytyisi yhteinen näkemys siitä, millä niitä kerätään. Minusta tässä voisi olla myöskin tämä alkoholipolitiikka koko Euroopan alueella sitä, että vero olisi määrätyllä korkeudella, josta sitten tulisi rahaa näiden ongelmien hoitamiseen. Muuten me joudumme ottamaan sen jollakin muulla tavalla. Kun itse vielä aiheutamme tämän, edesautamme näitä ongelmia, kyllä me tällä konstilla löydämme sitten rahanreikiä jatkuvalla syötöllä. Siihen minusta pitäisi kiinnittää enempi huomiota eikä nähdä semmoisena yksittäisenä asiana teollisuuden näkökulmasta tai tällä tavalla. Itse ainakin näen sen, että jokainen suomalainen pystyy ostamaan olutta niin paljon kuin sitä normaalisti pystyy juomaan ihan omiltakin markkinoilta ilman tuontia, enemmänkin pystyy.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! "Viina on viisasten juoma", sanotaan suomalaisessa sananlaskussa. Siksi minäkään en käytä alkoholia. (Eduskunnasta: Oikein!) Kun katsoo ja vertaa suomalaisia alkoholinkulutustilastoja myös kansainvälisesti, voi todeta, että suomalaiset ehkä yliarvioivat viisautensa aika tavalla. Kiistatonta on, että alkoholin hinta ja saatavuus vaikuttavat suoraan alkoholin kulutukseen. Tämän vuoksihan Alko aikoinaan hyvin tarkoin piti hintasuhteella kurissa kulutuksen kasvua.

On kiistämätön tosiasia myöskin se, että Euroopan unionin jäsenyyden vuoksi me olemme joutuneet todella puun ja parkin väliin, niin kuin täällä on todettu. Emme me siitä tosiasiasta valitettavasti mihinkään pääse. Mutta yhtä kiistatonta on, että samanaikaisesti alkoholin kulutuksen seuranta, valvonta, valistustoiminta eli yhtenäinen alkoholipolitiikka on kyllä lähes täydellisesti romahtanut tässä maassa, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja ed. Vehkaojakin äsken totesi.

Tosiasiahan on, että silloin kun tämä valistus ja muu toiminta oli Alkon tehtävänä, siihen käytettiin varoja ja yritettiin todella hoitaa tätä asiaa, mutta sen jälkeen kun se siirtyi Tuotevalvontakeskukselle ja kun katsottiin, että ei ole mahdollista, että sama yhtiö myy alkoholia ja hoitaa valistus- ym. tehtäviä, nämä rahat on karsittu pois tässä taloushuumassa. Tosiasia on, että kukaan meillä tänä päivänä ei tosiasiallisesti tee läheskään riittävässä määrin valistus- ja tiedotustoimintaa alkoholin vaaroista ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Vaikka se on vaikea tehtävä, sitä tulisi kuitenkin edes yrittää. Minulla on jopa sellainen käsitys, että Alkollakin olisi jonkin verran määrärahoja tähän, mutta niitäkään ei edes käytetä tänä päivänä, koska siellä katsotaan, että se ei ole enää heidän tehtävänsä, eikähän se noin tarkasti ottaen olekaan, mutta minusta sen verran kansallista vastuuta olisi myöskin syytä tuntea alkoholin myyjien taholta.

Mielestäni on myöskin yhtä kiistatonta se, että Suomen täytyy entistä ponnekkaammin ajaa alkoholiveron minimitasoa. Se on aivan välttämätöntä. Minä vähän epäilen, onko Suomella ollut todellista halua tätä asiaa viedä eteenpäin. Enpä ole juuri kuullut ainakaan hallituksen edustajien suusta. Täällä eduskunnassa on keskusteltu valtiovarainvaliokunnassa, varmaan verojaosto on keskustellut, mutta jos ei se hallituksen edustajien suulla mene ministerineuvoston ym. kokouksiin, sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä.

Yhdyn myöskin ed. Kantalaiseen siinä, että asia on hyvin monimutkainen ja vaikea, sillä Euroopan unionissahan esimerkiksi viini on maatalouspolitiikkaa, ja kun tiedämme, millainen merkitys ja herkkyys viinillä ja maatalouspolitiikalla on Euroopan unionissa, on varmaa, että asia ei ole helppo eikä meidän vaikutusvaltamme ole ehkä kovin suuri, mutta yhteistyö kannattaisi esimerkiksi Ruotsin kanssa, jolla on ollut saman tyyppinen alkoholipolitiikka kuin Suomessa, ainakin aikaisemmin.

Kysymys on todella merkittävästä kansantaloudellisesta haitasta. Eräiden arvioiden ja asiantuntijalaskelmien mukaan haittakustannukset ovat välittömät ja välilliset vaikutukset huomioiden noin 3,5:sta jopa 5 miljardiin euroon, joka on, voi sanoa, noin kolminkertainen alkoholiveron tuottoon verrattuna, sillä ei ole kysymys yksistään vain sairauden hoidosta, vaan kysymys on hyvin pitkälti työkyvyn menetyksistä, sairauspäivärahoista, eläkkeistä ym. työstä poissaoloista. Ne ovat todella suuria kansantaloudellisia kustannuksia. Siksi pitäisi tässä vapauden huumassa, jota yhteiskunnassa eletään, käyttää aikaa entistä enemmän sen pohtimiseen, mistä me löydämme yhteisen tahdon ja halun, jotta voimme harjoittaa todella tiukkaa alkoholipolitiikkaa niissä puitteissa, joihin lainsäädäntö ja Euroopan unioni antaa meille mahdollisuuksia.

Erityisen vaikea ja ongelmallinen on nuorison, voi sanoa, lasten alkoholinkäyttö. Siinä todella pitäisi pyrkiä siihen nollatoleranssirajaan, josta on monien muiden asioiden kohdalla puhuttu, sillä kaikki lääkäriasiantuntijat sanovat, että ei nuoren ihmisen maksa voi mitenkään polttaa alkoholia, vaan se todella vaurioittaa jo suhteellisen pienenä määränä nuoren ihmisen terveyttä. Jos emme suojele emmekä pidä huolta heistä, meillä on todella suuria kustannuksia ja inhimillisiä tragedioita tulevaisuudessa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta tässä on menty kuitenkin oikeaan suuntaan sillä tavalla, että mennään asteittain, portaittain, eteenpäin, mutta sen lisäksi, niin kuin on todettu edellisissä puheenvuoroissa, vuoteen 2004 mennessä, jolloin isommat tuontimäärät ovat mahdollisia, Suomen pitäisi tehdä EU-kuvioissa kaikki, mitä pystytään, siinä, jotta myös tämä terveysnäkökulma otettaisiin enemmän huomioon. Minusta suomalaisina meillä on siihen iso mahdollisuus, koska Suomihan on aina ollut mallioppilas kaikessa. Olen ymmärtänyt sillä tavalla, että vaikka olemme pieni kansakunta, meidän ihmisiämme kuitenkin kuunnellaan aika paljon EU:n suunnalla. Sen takia toivoisi, jotta myös tämä olisi semmoinen asia, jossa voitaisiin herätellä siellä tuntoja siten, jotta vaikka keskisen Euroopan alkoholipolitiikka onkin toisenlaista ja arvostus vähän toisen näköinen, tämä otettaisiin yhtenä verotuksen muotona. Ed. Ahoko mainitsi, että voisi kerätä sillä lisää tuloja, joilla näitä haittoja myös korvattaisiin.

Nimittäin ilmeisesti eri maissa on vähän erinäköinen käytäntö ja näköala tässä. Meillä ei ole totuttu käyttämään, ja kun sitten äkkiseltään saadaan enemmän halpaa alkoholia, se aiheuttaa ongelmia ja tekee enemmän terveysongelmiakin. Keskisessä Euroopassa on enemmän totuttu siihen, mutta se tekee pitkällä aikavälillä kuitenkin saman tyyppisiä ongelmia, vaikka ei ihan samalla tavalla. Sen takia minusta on kuitenkin perusteltua, jotta viedään terveysnäkökulmaa EU:ssa eteenpäin ja toivotaan, jotta saataisiin sieltä kautta vähän nousemaan vuoteen 2004 mennessä verotuspolitiikkaa myös.

Leea  Hiltunen  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! On aivan oikein, että myöskin valmisteluverolain 18 §:n muuttamisen kohdalla puhutaan vähän laajemmin ja enemmänkin niistä kysymyksistä, mitkä nyt pitäisi ottaa käsittelyyn, ja tietysti ennen kaikkea kansantaloudellisesta haitasta, mikä on alkoholin kulutuksesta, kustannuksista mitä yhteiskunnallemme tulee. Totta kai inhimilliset haitat ja sairaudet ja kaikki ne ikävät seuraukset, mitkä henkilökohtaisella tasolla on alkoholisairaudesta ja kaiken kaikkiaan alkoholin käytöstä perheille ja yksityisille henkilöille, ovat jo sellaisia kysymyksiä, joiden pitäisi herättää miettimään, miten tätä välinettä, verotuksen harmonisointia, sehän on väline, käytetään, mikä vastuu siinä samalla otetaan.

Siinä mielessä tämän asian yhteydessä pitäisi olla vahvasti todellinen alkoholipoliittinen linja, sovittu yhteinen poliittinen tahto siitä, mitä halutaan tämän tavaran kohdalla, alkoholin kohdalla, kun puhutaan sen saatavuudesta ja liikkuvuudesta maan rajojen yli ja sisällä. Enemmän pitäisi kantaa huolta siitä, mitkä ovat seurausvaikutukset, ja miettiä siltä kannalta, miten verotuksella voidaan suunnata suuntaan tai toiseen. Ymmärsin, että ed. Kallis totesi, että ei veron tuotto ole laskenut, vaikka sallitun tuonnin määrää on lisätty. Näkisin, että nyt on vakavasti mietittävä sitä, voidaanko nimenomaan saada sellaista viestiä, että terveys on se, mitä meidän pitää suojella, eikä niinkään alkoholin saatavuutta lisätä.

Yhdyn näihin puheenvuoroihin, joissa täällä ennen kaikkea sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja on nostanut esille, että terveys ja sosiaalipoliittinen vaikutus on arvioitava ja saatava selkeä alkoholipoliittinen ohjelma.

Kalervo Kummola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on kaikki totta, mitä täällä on terveydellisistä haitoista ja kansantaloudellisista haitoista puhuttu, mutta menen itse valmisteveroon ja sen tuomiin ongelmiin.

On aivan totta, kuten ed. Kantalainen totesi, ettei pitäisi tehdä kertarysäyksiä, mutta nyt tässä on juuri tapahtumassa niin.

Oluen kohdalta tämä on ihan oikean suuntainen päätös, mutta jos ajatellaan käytännössä näitä asioita, niin tämä 64 litraa olutta merkitsee 8 koria. Siinä tarvitaan jo omaa autoa. En usko, että tulee mitään olutrallia ulkomailta Suomeen. Jos sanotaan, ettei meillä ole mitään alkoholipolitiikkaa ollut, niin on varmasti jotain ollut. Viinien hinnat ovat suurin piirtein kohdallaan Suomessa, jos verrataan Keski-Eurooppaan. Siinä on aika pienet erot. Viinien kohdalla vuonna 2004 ei tule varmasti mitään tuontirysäystä.

Mutta todellinen ongelma tulee olemaan, niin terveydellinen kuin vero-ongelmakin, väkevät alkoholijuomat. Alkon esityksestä huolimatta hallitus ei tähän puuttunut, vaan 2004 putoavat väkevien alkoholijuomien veroprosentit kerralla, jolloin tulee tuontirysäys näiden kohdalla. Kun pystytään väkeviä tuomaan pullo samassa tilassa kuin neljä pulloa viiniä, kun lasketaan absoluuttista alkoholia, niin siellä tulevat ongelmat, tulee terveydellisiä haittoja. Myöskin olen aivan varma, että valtiolle tulee, vaikka on väitetty, etteivät verotulot pienene, silloin kun väkevät alkoholijuomat vapautuvat, varmasti myöskin verotulojen vähennyksiä. Tämä veron pudotus olisi myöskin väkevien kohdalla pitänyt portaittain suorittaa, ja nyt kun se tulee kertarysäyksellä, se ei voi olla oikeaa alkoholipolitiikkaa.

Ulla Juurola /sd:

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että alkoholin haittavaikutukset ovat merkittävät Suomessa, kuten ed. Manninen totesi. Ne ovat merkittävät myöskin terveydenhuollossa. Alkoholi on yksi tärkeimmistä syistä ihmisten ennenaikaisiin kuolemiin, ellei kaikkein tärkein. Tästä syystä ei ole yhdentekevää, miten alkoholia on saatavissa. Nyt tuontirajoituksen nostaminen oluen osalta EU-maista varmasti nostaa kulutusta, ei ehkä nyt vielä hirvittävän paljon, mutta vuosi 2004 tulee olemaan ratkaiseva. Minunkin mielestäni on kaikkein tärkeintä pyrkiä EU:ssa saamaan aikaan jonkinlaista verotuksen minimitasoa.

Mutta joka tapauksessa Suomessa on tärkeintä kyllä pyrkiä ennalta ehkäisemään alkoholin käyttöä. Tupakan osaltahan Suomessa on onnistuttu erityisen hyvin, mutta alkoholin suhteen minustakin näyttää, että ei oikein ole edes yritetty. Siinä suhteessa yhdyn kaikkiin niihin puheenvuoroihin, jotka vaativat täällä selkeätä alkoholipoliittista ohjelmaa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron kuultuani ed. Sinnemäen hyvän puheenvuoron.

Alkoholipolitiikkaa tulisi todellakin tarkastella yhä voimakkaammin sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta. Alkoholin haitat ovat suorassa suhteessa alkoholin kulutukseen, ja kulutus taas tutkimusten mukaan on hämmästyttävän suorassa suhteessa alkoholin hintaan ja saatavuuteen. Etenkin nuorten alkoholinkäyttö lisääntyy, kun hinta laskee tai kun sitä saa helpommin.

Kun keskiolut aikoinaan vapautettiin, silloinhan kuviteltiin, että alkoholin käyttö vähenisi, kun painopiste siirtyisi miedompiin juomiin. Mutta aivan toisin kävi. Väkevien käyttö ei vähentynyt ja oluen käyttö lisääntyi reilusti samoin kuin alkoholihaitat.

Olen samaa mieltä kuin ed. Sinnemäki, että viinejä ei tule vapauttaa ruokakauppoihin. Jos olemme puun ja kuoren välissä alkoholiverotuksen suhteen, niin samassa yhteydessä tulisi varoa, ettei saatavuutta lisätä. Päinvastoin tulisi mielestäni miettiä uudestaan keskioluen myynnin rajoittaminen esimerkiksi etenkin huoltoasemilla, missä myynti antaa merkillisen viestin liiketoiminnasta, missä keskitytään juuri autoilijoiden huoltamiseen. Rattijuoppoushan muodostaa merkittävän osan alkoholihaitoista.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä on peräänkuulutettu voimakkaampia toimia minimiveron saamiseksi alkoholiverolle, niin haluan todeta, että kyllä ilmapiiri on kuitenkin eduskunnassa oleellisesti muuttunut parempaan suuntaan. Silloin kuusi seitsemän vuotta sitten, kun asia oli ensimmäisen kerran esillä, ei kovin yleisesti tällaista vaadittu, mutta tänä päivänä voi kyllä sanoa, että kaikki edustajat ovat sitä mieltä, että minimivero tulisi saada. Kyllä minä voin vakuuttaa, että me olemme sisarpuolueitten kanssa keskustelleet tästä asiasta ennen kaikkea Saksassa. Kun verojaosto vieraili Keski-Euroopassa, niin kyllä se tuli esille niin Ranskassa kuin Saksassa. Mutta kyllä totuus on myöskin se, että ei kerta kaikkiaan millään tahdo saada saksalaisia hyväksymään alkoholiveroa oluelle yhtä vähän kuin ranskalaisia hyväksymään alkoholiveroa viinille.

Näin ollen luulen, että pitää mennä ihan EU:n päätöksentekojärjestelmään ja muuttaa järjestelmää niin, että veroasiat voitaisiin ratkaista määräenemmistöpäätöksin eikä niin kuin tänä päivänä, kun edellytetään yksimielisyyttä. Niin kauan kuin yksimielisyyttä vaaditaan, pidän varsin epätodennäköisenä, että muutosta saadaan, vaikkakin ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, että on tullut kyllä yksi esitys, jossa oli sekä minimi- että maksimivero. Mutta kyllä lyhin ja nopein tie olisi muuttaa päätöksentekojärjestelmää.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kummola totesi, että myöskin muiden alkoholituotteitten osalta olisi pitänyt mennä portaittain uuteen järjestelmään. Näin olisi pitänyt tehdä. Valiokunta on kiinnittänyt tähän asiaan useita kertoja huomiota, ja myöskin hallitus omissa kannanotoissaan EU:hun päin on tähän asiaan ottanut kantaa. Mutta näin on vain käynyt, että tämä tulee nyt sitten meille rysäyksenä vuonna 2004, elikkä vuoden päästä toivon mukaan kaikki me, jotka täällä istumme, jotka olemme ehdokkaiksi asettuneet, tätä asiaa käsittelemme. Seuraamukset voivat olla silloin aikamoiset. Varmaa on se, että on myöskin veroseuraamuksia silloin, kun tehdään niitä ratkaisuja. Näin asianlaita on.

Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tänäänkin on taas kuultu vahvistusta siihen, miten pitkä tie EU-tie tulee todennäköisesti olemaan, joten minä haluan vielä kerran painottaa kotimaisia konsteja. Tietysti rinnakkain pitää näitä asioita kuljettaa, mutta minä huomautan, että kotimaisia konsteja on jäljellä. Ne konstit liittyvät jakeluun, sekä vähittäismyyntiin että anniskeluun.

Vielä jos puhutaan ehkäisystä tai muusta terveydenhuollon piiriin kuuluvasta, haluan vetää esille menetelmänä sen, että terveydenhuoltohenkilöstön, niin lääkärien kuin terveydenhoitajien, on rohkaistuttava paremmin selvittämään potilaittensa alkoholin käyttöä ja yleensäkin elämäntapoja. On kiero ajatus, että me tavallaan haemme lääkitystä omien huonojen tapojemme lääkitsemiseksi. Sanon sen siitä huolimatta, että tiedän antavani taas aihetta eräänkin kolumninikkarin pakkiin, joka puhuu, että aina, kun me puhumme tässä salissa näistä kysymyksistä ja alkoholipolitiikan tehtävästä, ollaan muka nipottajia. Silläkin uhalla, että ollaan nipottajia, haluan siis todella alleviivata jämerän alkoholipolitiikan merkitystä. Käytetään siinä niitä konsteja, mitä meille on jäänyt jäljelle.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Vehkaoja puhui erittäin tervettä ja rohkaisevaa tekstiä. Todella toivon, että tämän tyyppiseen pohdiskeluun asennoidutaan myönteisesti eikä suinkaan niin, että medianikkarit ottavat kielteisen asenteen tähän. Onhan meillä huoli tulevaisuudesta ja niistä kustannuksista, mitä me todella joudumme yhteiskunnassa varaamaan, kun meidän sosiaali- ja terveyspolitiikkamme sisällä palvelujen tarve tulee kasvamaan, mikäli emme tee mitään kotimaisia ratkaisuja. Siinä mielessä halusin vielä ottaa tämän puheenvuoron.

Ymmärrän näin, että kun Alko on enenevässä määrin väistymässä siitä vastuusta, että Alkon tuotolla ikään kuin myöskin tehdään jotain näkyvää ja tuntuvaa ja merkittävää ennalta ehkäisevää työtä, niin nyt pitäisi jonkun muun tahon tämä tehtävä ottaa ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspuolella ja löytää niitä erilaisia keinoja. On myöskin alkoholin saatavuutta rajoitettava eli sitä, miten anniskelu tapahtuu. Edelleen eri palvelumuodoissa on mietittävä varmasti aukioloaikoja ja miten juomia meidän huoltoasemillamme ja eri liikkeissä on vähittäismyynnissä tarjolla. Ei ole pieni kysymys se, miten koulukasvatuksessa, terveyskasvatuksessa, terveystiedon opetuksessa, puhumattakaan neuvolapalveluista, kun perheitä kohdataan, vanhempia opastetaan kasvattamaan lapsiaan terveisiin elämäntapoihin. Tässä on isommasta asiasta kysymys kuin ymmärretään. Nyt meillä on aikaa vuoteen 2004 tehdä tätä kotimaista ennalta ehkäisevää työtä ja asennekasvatusta ennen kaikkea kokonaisuutta ajatellen siinä suhteessa, miten me suhtaudumme alkoholin käyttöön, niin että näemme sen vaarat, mutta osaamme myöskin hoitaa niin, että niitä haittoja ei todella tule.

Kalervo  Kummola  /kok:

Arvoisa puhemies! Näin se valistus varmaan on siirtynyt muille. Turmiolan Tommi -nimistä kirjaa esimerkiksi Alko ei enää paina.

Minä pyysin tämän puheenvuoron oikeastaan, kun ed. Vehkaoja pyysi vastauspuheenvuoroa äskeisen puheenvuoron jälkeen, mutta ei hänellä sitten enää ollutkaan mitään sanomaa. Se liittyi ilmeisesti tähän alkoholipolitiikkaan. Suomessa ei todella ole sitä, mutta on meillä alkoholipoliittisia toimenpiteitä tehty ihan oikean suuntaisia. Niistä mainitsin juuri esimerkiksi viinien hinnoittelun versus väkevät juomat.

Mutta olen ihan samaa mieltä edustajien Räsäsen ja Sinnemäen kanssa, että viinejä ei tarvitse viedä maitokauppoihin. Alkolla on erittäin hyvin toimiva jakelu- ja vähittäismyyntiverkosto. Se riittää aivan hyvin, ja siellä on myöskin monipuolinen tarjonta.