Pertti Mäki-Hakola /kok:
Arvoisa herra puhemies! Edellisen eduskuntakauden aikana vuonna
1997 kumottiin säteilylain 72 §, joka koski sairaalassa
tai terveyskeskuksessa työskentelevien oikeutta palkalliseen
ylimääräiseen lomaan, mikäli
he voivat joutua työssään säteilylle alttiiksi.
72 §:n poistaminen on johtanut tilanteen valtakunnassa
villiksi. Säteilyloma on osassa sairaaloita ja terveyskeskuksia
jätetty työnantajan ja työntekijöiden
sopimana ennalleen tai palautettu takaisin. Näin on muun
muassa Seinäjoella, Porissa ja Rovaniemellä. Osassa
terveydenhoitopiirejä säteilyloma kompensoidaan
palkanlisällä; jossain työntekijät
voivat valita joko loman tai rahakompensaation; osassa työpaikkoja
ei ole säteilylomaoikeutta eikä kompensaatiota.
Samaa työtä tekevät työntekijät
eri työpaikoilla on asetettu täysin eriarvoiseen
tilanteeseen.
Säteilyloman poistaminen on osoittautunut virheratkaisuksi,
joka on korjattava. Tämän eduskuntakauden aikana
on tehty useita yksittäisiä laki- tai toimenpidealoitteita
sekä kirjallisia kysymyksiä asiasta. Aloitteet
tai kysymykset eivät ole johtaneet hallituksen tai ministeriön
puolelta minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Lukuisien säteilytyötä tekevien
terveydenhoitohenkilöiden yhteydenottojen ja eduskunnassa
aistittavissa olevan hengen perusteella päätin
katsoa, kuinka laajaa kannatusta säteilyloman palautuksella eduskunnassa
on. Parin kolmen päivän aikana lakialoitteen allekirjoitti
145 kansanedustajaa. Eduskunnan tahdonilmaisu on selkeä,
ja tämän tahtotilan on nyt johdettava konkreettisiin
toimenpiteisiin.
Vuoden 1991 asetuksessa säteilylomasta säädettiin
muun muassa, että sairaalan tai terveyskeskuksen palveluksessa
olevalle henkilölle, jonka työ on säteilyasetuksessa
tarkoitettua säteilytyötä, on annettava
vuosilomaa sen lisäksi, mihin hänellä muuten
olisi oikeus, yksi arkipäivä jokaista kuukautta
kohden, jonka hän vähintään kuuden
kuukauden ajan on vuosilomaa ja enintään yhden
kuukauden pituista virkavapautta lukuun ottamatta yhtäjaksoisesti
ollut sanotunlaisessa työssä.
Käsitellessään hallituksen esitystä 209/96
säteilylain 72 §:n kumoamisesta silloinen työasiainvaliokunta
toteaa Euroopan sosiaalisen peruskirjan velvoitteita tarkastellessaan:
"Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen
esityksessä käsitellään Euroopan
sosiaalisen peruskirjan säännöksiä varsin
lyhyesti. Esityksessä ei myöskään
arvioida, mitä vaikutuksia sillä on Suomea sitoviin
velvoitteisiin. Peruskirjan kannalta on olennaista, pidetäänkö sairaaloiden
ja terveyskeskusten säteilytyötä 2 artiklan
4 kohdan mukaisena työnä. Sopimusvelvoitteen kannalta
säteilyloman terveellisillä vaikutuksilla ei ole
ainakaan peruskirjan sanamuodon mukaan merkitystä.
Euroopan sosiaalista peruskirjaa ollaan parhaillaan uudistamassa — siis
oltiin silloin, kun tämä valiokunta on mietintöään
tehnyt — ja mainittua säännöstä muutetaan
siten, että sopimusvaltioiden ensisijaisena velvollisuutena
on poistaa työturvallisuutta vaarantavat tekijät.
Ellei niitä voida poistaa tai riittävästi
vähentää, on työntekijöiden
työaikaa lyhennettävä tai annettava ylimääräistä palkallista
lomaa. Suomi on allekirjoittanut uudistetun Euroopan sosiaalisen
peruskirjan ja sen ratifiointiedellytyksiä selvitetään parhaillaan."
Sosiaaliseen peruskirjaan liittyen Tehy ja STTK tekivät
yhteisen järjestökanteen Suomen valtiota vastaan.
Kantelu koski työsuojelullisin perustein annetun säteilyloman
poistamista röntgenhoitajilta ja terveydenhuollossa säteilyn alaista
työtä tekevältä muulta hoitohenkilöstöltä. Tehyn
mielestä Suomen valtio on sitoutunut säteilylomaan
Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Euroopan neuvosto vahvisti
päätöksessään tämän
näkemyksen ja korosti samalla säteilyriskien poistamisen
ensisijaisuutta.
Syyskuussa 2000 jätetyn kantelun perusteena oli Euroopan
sosiaalisen peruskirjan 2 artiklan 4 kohta, jonka mukaan toteuttaakseen
oikeuden oikeudenmukaisiin työsuhteen ehtoihin tehokkaalla
tavalla sopimuspuolet sitoutuvat määräämään, että säädetyissä vaarallisissa
tai terveydelle haitallisissa ammateissa työskenteleville
työntekijöille myönnetään
ylimääräistä palkallista lomaa tai
lyhennetty työaika. Suomen valtio on sitoutunut takaamaan
peruskirjan määräykset kansalaisilleen
allekirjoittamalla ja ratifioimalla sosiaalisen peruskirjan.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi Euroopan neuvoston
ministerikomitealle Tehyn kannan mukaisen lausunnon. Komitea totesi,
että Suomessa on sovellettu sosiaalisen peruskirjan 2 artiklan
4 kohtaa epätyydyttävästi. Lausunnossa
vedetään johtopäätös,
että kyseisen sektorin työntekijät ovat
oikeutettuja ylimääräisiin palkallisiin
lomiin tai lyhennettyyn työaikaan. Ministerikomitea päätti
21.2. asiantuntijakomitean lausunnon perusteella, että Suomi
rikkoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan 2 artiklan 4 kohtaa ja että ensisijaisesti
Suomen pitää poistaa säteilyriskit. Koska
säteilyriskien poistaminen on mahdotonta, Tehy ja STTK
vaativat, että Suomen on muutettava lainsäädäntöään
niin, että se on sopusoinnussa sosiaalisen peruskirjan
kanssa, ja järjestettävä säteilylomat.
Sosiaalisten oikeuksien komitea perusti lausuntonsa todistusaineistoon
ja Säteilyturvakeskuksen vuoden 99 vuosiraporttiin. Suomessa
terveydenhuoltoalan henkilökunnan säteilyaltistus on
määriteltyjä maksimiannoksia pienempää. Komitean
mukaan kuitenkin säteilylle altistumista ei voi todeta
turvalliseksi, vaikka kyse olisi pienistä määristä.
Tämän vuoksi säteilyyn liittyvä työ määritellään
Suomen terveydenhuollon sektorilla vaaralliseksi ja terveydelle
haitalliseksi sosiaalisen peruskirjan 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
Komitea ei nähnyt syytä muuttaa edellä mainitun
artiklan mukaista käytäntöä,
jolla työntekijä saa toipumisaikaa ja altistus
vähenee.
Nykyinen työ- ja tasa-arvoasiain valiokunta on lausunnossaan
23.3. tänä vuonna pitänyt tärkeänä,
että "Suomi noudattaa niitä kansainvälisiä sopimuksia
ja sitoumuksia, jotka se on sopinut ja hyväksynyt. Tästä syystä valiokunta
edellyttää, että maan hallitus yhteistyössä asianomaisten
työmarkkinajärjestöjen kanssa selvittää,
onko tarpeen ryhtyä toimiin lainsäädännön muuttamiseksi
siten, että ionisoivalle säteilylle altistuvan
terveydenhoitohenkilöstön oikeus ylimääräiseen
palkalliseen lomaan turvataan". Asiassa ei ole tapahtunut mitään,
ja tästä syystä on ollut tarpeen ottaa
eduskunnan toimesta ohjakset käsiin.
Lakialoitteen perustelutekstissä todetaan: "Uusi säteilylaki-
ja asetus, jotka tulivat voimaan vuonna 2002, sekä EU:n
antamat entistä tiukemmat potilasta ja säteilyn
lääketieteelliseen käyttöön
liittyvää henkilöstöä koskevat
EU-direktiivit ja henkilöstön lisääntynyt
säteilyaltistus ovat ristiriidassa keskenään.
Terveydenhuollon hoitohenkilöstön säteilyaltistus
on lisääntynyt mm. potilaita säästävien
ja tehokkaampien hoitojen ja toimenpideradiologian yleistyessä.
Säteilyannokset ovat suojautumisesta huolimatta terveydenhuollossa
korkeammat kuin esimerkiksi säteilylle altistuvilla teollisuuden
työntekijöillä, koska suojautumiskeinot
ovat rajatummat hoito- ja tutkimustyössä kuin
teollisuudessa. Esimerkiksi isotooppityössä säteilyn
lähteenä on tutkittava potilas, jolloin suojautuminen
on vaikeampaa. On huomioitava, että hoitohenkilökunnan matalapalkkaisuus,
työpaineet, alan jatkuva nopea kehitys, uudet tutkimus-
ja hoitomenetelmät ja lisääntyvä säteilyaltistus
ovat vähentäneet alalle hakeutuvien määrää."
Vuonna 97 työasiainvaliokunta tarkasteli mietinnössään
työturvallisuutta säteilytyössä seuraavasti:
"Työturvallisuutta on käytettävissä olevin
keinoin jatkuvasti parannettava ja säteilyaltistus on pidettävä mahdollisimman
alhaisena. Saadun selvityksen mukaan osa terveydenhuoltohenkilökunnasta
altistuu edelleen suurehkoille säteilyannostuksille ja
säteilyannokset ovat osittain jopa lisääntyneet
uusien tutkimusmenetelmien myötä eikä säteilylle
altistumista voida suojaustoimenpiteillä täysin
välttää.
Lääketieteellisessä käytössä oleva
laitekanta on osittain vanhentunutta ja työturvallisuuden parantaminen
edellyttää laiteinvestointeja. Säteilytyötä tekevien
henkilöiden säteilyaltistusta on seurattava tarkoin,
ja säteilytyötä sekä työturvallisuutta
koskevien säännösten noudattamista on valvottava
tehokkaasti. Työntekijöiden korkeaa ammattitaitoa
on pidettävä yllä ja kehitettävä edelleen.
Lisäksi työn määrään
ja rasittavuuteen on kiinnitettävä riittävästi
huomiota, ettei kiire ja työpaine heikennä säteilytyön
turvallisuutta. Valiokunta korostaa, ettei valtio vapaudu Euroopan sosiaalisen
peruskirjan mukaisesta velvoitteestaan siirtämällä säteilyloma
työehtosopimusasiaksi. Työsuojelu on myös
perusoikeuskysymys ja julkisen vallan on - - huolehdittava työvoiman suojelusta."
Olen saanut vastaanottaa runsaasti palautetta alan asiantuntijoilta
lakialoitteen jättämisen jälkeen. Kun
on väitetty, etteivät aloitteemme perustelut pidä paikkaansa,
muun muassa Suomen Radiologien puheenjohtaja Auli Malinen toteaa: "Kaikki
esittämäsi perustelut pitävät
paikkansa. Aikoinaan menetetty säteilyloma on ollut työmarkkinapoliittinen
asia. Tämänhetkinen esitys liittyy EU:n sosiaaliseen
peruskirjaan, joten kyseessä on työsuojelullinen
asia. Aikaisemmin oli painotettu sitä, että säteilyn
aiheuttama riski ei vähene lomaa pitämällä.
Mielestäni nykyinen peruskirja puhuu vain työajan
lyhentämisestä tai loman antamisesta, mikäli
säteilyä ei voi poistaa. Työntekijän
saamalla säteilyn määrällä ei
sinänsä ole merkitystä, koska pienikin
annos säteilyä voi olla vaarallista."
Edelleen Suomen Sairaalafyysikoiden puheenjohtaja, Oulun ja
Jyväskylän yliopistojen säteilyfysiikan
dosentti, filosofian tohtori Mauno Pitkänen puolestaan
toteaa: "Luin vielä kerran lakimuutokseen liittyvät
perustelut enkä osaa lisätä siihen mitään
tällä hetkellä. Erittäin hyvin
harkittua tekstiä."
Kuopion yliopistollisen keskussairaalan professori, ylifyysikko
Jyrki Kuikka sanoo: "On hyvä, että tämä kirjava
käytäntö poistuu. Se on aiheuttanut närää ja
katkeruutta monien keskuudessa. Näin on käynyt
varsinkin nuoremmille. Tästä on kärsinyt
myös työmotivaatio ja säteilytyöstä on
tällöin kieltäydytty."
HUSin syöpätautien klinikalta tuli sähköpostia,
jossa klinikan isotooppiosaston neljä röntgenhoitajaa
sanoo: "Tämä asia on meille todella tärkeä.
Tarvitsemme lakiin perustuvan sädelomaoikeuden takaisin.
Osastollamme käsitellään radioaktiivisia
aineita vuositasolla teknetium- 98m:ää 444 kilobecquerelia
ja lisäksi jodi-131:tä 1 258
kilobecquerelia." Hoitajat toivottavat tervetulleeksi tutustumaan.
Valiokunnan on varmaan hyödyllistä noudattaa annettua
kutsua.
Myös Tampereen Digitaalisen median instituutin johtaja,
professori Hannu Eskola on ottanut yhteyttä ja suosittelee
omalta osaltaan asiantuntijaksi käytännön
työtä tekevää, asian taustoihin
hyvin perehtynyttä erikoisröntgenhoitajaa.
Myöskin Seinäjoelta on tullut säteilytyötä tekeviltä postia,
jossa tuodaan esille muun muassa perusteluja, joissa todetaan:
"Toimenpideradiologia lisääntyy ja monipuolistuu
korvaten osittain leikkaushoidon. Säteilyannokset henkilökunnalle
lisääntyvät tätä kautta.
Röntgenosastojen ulkopuolella, muun muassa ensiapu- ja
teho-osastoilla, kuvaukset ovat lisääntyneet merkittävästi.
Lyijysuojaimet antavat vain osittaisen suojan.
Pienintä annosrajaa säteilyn haittavaikutuksille
ei voida osoittaa. Säteilytyötä tekevien
annosraja on maksimissaan 20 millisievertiä per vuosi, raskaana
olevien työntekijöiden annosraja on 1 millisievert
per vuosi, ja tavallisen väestön annosraja on
myöskin 1 millisievert per vuosi. Potilaiden annosrajoja
Säteilyturvakeskus valvoo tarkasti ja on antanut tiukat
määräykset niiden noudattamiseksi, ja
Suomessa on tiukimmat annosrajat potilaille EU:ssa.
Tällä hetkellä röntgenhoitajan
ammatti ei houkuttele nuoria opiskelemaan terveysriskien ja pienen
palkkauksen vuoksi, jolloin tulevaisuudessa tiedossa on röntgenhoitajapula.
Isotooppiosastolla avoimien lähteiden käsittelyä ei
voida järjestää niin, ettei säteilyä tule.
Isotooppiosastolla potilas itsessään säteilee,
ja koska osastolla tehdään paljon tutkimuksia
huonokuntoisille potilaille, joita hoitajat pitävät
kiinni tutkimuksen ajan, tulee paljon lähikontakteja ja
säteilyä potilaiden kautta hoitohenkilöstölle."
Myöskin Suomen Röntgenhoitajaliitto on lähettänyt
perusteellista tietoa asiasta.
Minusta nämäkin yhteydenotot ja perustelut ovat
selvä osoitus siitä, että tekemämme
lakialoite on tarpeellinen, ja toivon asian myönteistä ratkaisua
jo näillä valtiopäivillä. Säteilytyötä tekevä terveydenhuoltohenkilöstö panee
tällä hetkellä toivonsa tämän
lakialoitteen allekirjoittaneiden kansanedustajien joukkoon.
Reijo Laitinen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että ed.
Pentti Mäki-Hakola on perehtynyt tähän
asiaan perusteellisen hyvin, ja hyvä niin. Voisi ehkä kuvitella,
että hän on työskennellyt tällä alalla
ja sitä kautta kokemusperäistä tietoa
olisi, mutta tiedän sen, että hän on tätä asiaa
selvitellyt hyvin laajasti. Siitä olen todella iloinen.
Minä itse tein jokin aika sitten tästä asiasta
toimenpidealoitteen. Se aloite ei valitettavasti johtanut toivottuun
lopputulokseen. Toivon, että tämä lakialoite
käsitellään valiokunnassa sillä vakavuudella,
millä tähän on paneuduttu, kun esitys
on tehty, ja sillä vakavuudella, kuinka monta nimeä tämän
lakialoitteen alla on.
Asian, säteilyloman historian, tiedän ja tunnen.
Totta on se, mitä ed. Mäki-Hakola totesi, että se
oli työmarkkinakysymys aikoinaan. Valitettavasti silloin
tehtiin sellainen ratkaisu. Ei tämän kaltaisia
asioita pitäisi lähteä rahalla ostamaan.
On kysymys ihmisten terveydestä.
Perustelut tämän lakialoitteen osalta, myöskin ed.
Mäki-Hakolan puheenvuoron pohjalta, ovat todella kestävät.
Ihmiset ovat ottaneet yhteyttä, kun tietävät
hyvin laajasti, että tällainen aloite on täällä nyt
tekeillä. Yhteyttä on otettu ympäri Suomea,
myöskin omalta paikkakunnaltani. Olen myöskin
siellä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalassa käynyt
asiaan tutustumassa. (Puhemies koputtaa) Toivon, että tämä lakialoite
vietäisiin valiokunnassa niin eteenpäin, että ei
pelkästään kuultaisi asiantuntijoita
...
Ensimmäinen varapuhemies:
Ed. Laitinen, 2 minuuttia on täynnä!
... ei pelkästään, anteeksi rouva
puhemies, kuunneltaisi asiantuntijoita, vaan käytäisiin
myöskin paikan päällä tutustumassa
tilanteisiin.
Marja-Leena Kemppainen /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Olen todella iloinen siitä,
että tämä asia on näin suuren
joukon allekirjoittamana etenemässä ihan hyvää vauhtia
eteenpäin. Niin kuin aikaisemminkin on tullut esille, tämä on
todella asia, joka tulee saattaa korjaukseen. On erittäin
ikävää, että aikanaan rahalla
on tämä asia korvattu, ja niin kuin ed. Mäki-Hakolan
puheenvuorossa tuli esille, tällä hetkelläkin
on erilaisia käytäntöjä, miten
tätä eri paikoissa hoidetaan.
Jos säteilyloman korvikkeena on raha, niin minusta
se ei vastaa niihin perusteluihin, mitä ed. Mäki-Hakola
säteilyhaitoista oikein todella hyvin puheenvuorossaan
toi esille. Meillä loppuisivat erilaiset variaatiot, kun
meillä olisi ihan selkeä laki, jolla säädetään
nimenomaan lomasta, ja se toteutettaisiin samalla tavalla ympäri
Suomea.
Minä olen itse tehnyt tästä asiasta
kirjallisen kysymyksen. Tiedän, että ryhmästämme
on tehty siitä lakialoite. Niin kuin täällä jo
kuultiin, ed. Laitinen on tehnyt omansa. Aina kun yritetään jotakin
ja se ei mene läpi, ei saa menettää toivoa, vaan
toinen voi viedä asiaa eteenpäin. Tässä on nyt
joukolla ed. Mäki-Hakolan kanssa tätä allekirjoitettu.
Toivon, että tämä olisi semmoinen asia,
joka valiokunnassa todella saisi asianmukaisen käsittelyn
ja meillä olisi hyvä lopputulos tämän
asian suhteen.
Pertti Mäki-Hakola /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Kai se on sillä tavalla, että jokaisessa meissä asuu
myöskin tällainen pehmeä ihminen jossakin
sisällä. Mutta kun on kuunnellut terveydenhuoltohenkilöstön
yhteydenottoja ja tilanteita, mitkä tuolla maakunnassa
tällä hetkellä on, niin kokoomuksen puheenjohtajan
sanoin voin todeta, että pehmeiden asioiden hoitaminen
vaatii joskus äärimmäistä kovuutta.
Kun tässä on huomattu, että vaikka on
tehty edustajien toimesta todella useita perusteltuja aloitteita,
se ei ole johtanut mihinkään, joten otteita pitää tässä tapauksessa
koventaa. Minä toteaisin, että minä olen erittäin
iloinen siitä, että tämä sai
näin hyvän vastaanoton.
Tässä on väitetty monta kertaa, että tämä teknologia
menee sillä tavalla eteenpäin, että turvallisuus
lisääntyy. Kuitenkin esimerkiksi Röntgenhoitajaliiton
kirjeessä todetaan: "Tutkimuslaitteet ovat parantuneet
huomattavasti, mutta kuitenkin viimeisen vuosikymmenen aikana kuvaustekniikka
on muuttunut digitaaliseksi ja vastoin odotuksia annokset kuitenkin
nousivat digiaikakaudella. Lääketieteellisen säteilyn
avulla pystytään hoitamaan tänä päivänä paljon
erilaisia sairauksia, jotka ennen ovat vaatineet ison leikkauksen.
Muun muassa sydän- ja verisuonikirurgiaa hoidetaan kuvantamistoimenpiteenä ionisoivaa
säteilyä hyödyntäen laajentamalla geeniterapialla
tai asentamalla metalliverkko suoneen. Näiden toimenpiteiden
suorittamiseksi hoitohenkilökunta joutuu olemaan potilaan
välittömässä läheisyydessä säteilyssä."
Eli jos joku tulee minulle väittämään,
että tekniikka on muuttanut tämän tilanteen
parempaan suuntaan, niin minä kyllä voin sanoa
tässä tapauksessa, että sen henkilön
olisi syytä käydä katsomassa paikan päällä,
niin kuin ed. Laitinen totesi, tutustumassa käytännön
kentällä, mikä tämä todellinen
tilanne on. Minä olen todella vakavissani tämän
asian kanssa. Tässä on nyt liian kauan hukattu
aikaa, ja tilanne menee kentällä jatkuvasti huonompaan
suuntaan, koska nuorta väkeä ei enää hakeudu
näihin tehtäviin, ei hakeudu lääkäreitä eikä myöskään
hoitohenkilökuntaa, radiologeja, fyysikoita, vaan siellä on
hetken päästä todellinen ongelma tämän
asian tiimoilta.
Keskustelu päättyy.