Matti  Väistö  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntien valtionosuuslainsäädäntöä. (Hälinää)

Ehdotuksen mukaan vuoden 2005 alusta toteutettavan valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen edellyttämät valtionosuuksien lisäykset tehtäisiin jaksotetusti neljän vuoden aikana vuosina 2005—2008. Arvion mukaan kokonaisuudessaan tarkistustarve on 502 miljoonaa euroa. Hallituksen esityksessä valtionosuudet jaksotettaisiin tämän perusteella niin, että kustannushyvitystä tulisi kunnille 86 miljoonaa euroa vuosina 2005—2007 kunakin vuonna ja loppuosa vuoden 2008 valtionosuuksissa.

Arvoisa puhemies! On todettava, että kuntatalouden kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Valtion ja Kuntaliiton yhteisen vuosia 2004—2008 koskevan kehitysarvion mukaan maltillinenkin menokehitys näyttää pitävän kuntatalouden edelleen varsin kireänä. On arvioitu, että kuntien toimintamenot kasvaisivat ensi vuoden aikana noin 4 prosenttia niin kuin tänäkin vuonna. Jonkin verran toimintamenoihin on ennakoitu alenemista. Kuntatalouden tasapainon kannalta kuluva vuosi ja vuosi 2005 ovat ennakon mukaan vaikeimmat. Tämän jälkeen tilanne alkaisi vähitellen parantua. Tästä huolimatta rahoitustasapainossa on vastaisuudessakin huomattavia sekä kuntakohtaisia, alueellisia että kuntaryhmittäisiä eroja. Kireimmältä kuntatalouden tilanne näyttäisi alle 6 000 asukkaan kunnissa. Kehitysarvion perusteella kuntatalouden voidaan arvioida siis tämän ja ensi vuoden osalta olevan tällä tarkastelujaksolla heikoimmillaan.

Arvoisa puhemies! Antaessaan lausunnon ensi vuoden talousarvioesityksestä hallintovaliokunta totesi, että kuntatalouden näkymät huomioon ottaen tulisi kustannustenjaon tarkistuksia tehdä, jos mahdollista, hallituksen esittämää etupainotteisemmin. Tämän johdosta ja myös kuntien tehtäväkenttään kohdistuvat lisäpaineet ensi vuoden osalta huomioon ottaen hallintovaliokunta on päätynyt muuttamaan hallituksen ehdotusta niin, että ensi vuonna kustannustenjakoa palautettaisiin kunnille, korvausta hallituksen esittämään nähden 50 miljoonaa euroa enemmän eli yhteensä 136 miljoonaa euroa. Tämä muutos merkitsee sitä, että vastaavasti vuodelle 2008 jaksotuksessa jäävä loppuerä pienenee.

Menopaineita kunnille ensi vuonna tuovat muun muassa Kansallisen terveyshankkeen ja Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen liittyvät tehtävät. Valiokunnan ehdotus liittyy osaltaan tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun, jossa myös hallitus oli valmis jaksotuksen muutokseen niin, että aikaistusta tehtäisiin 50 miljoonalla eurolla kuitenkin niin, että tämä jaettaisiin vielä kolmelle seuraavalle vuodelle. Hallintovaliokunta päätyi kuitenkin ehdottamaan, että koko 50 miljoonan euron lisäys toteutettaisiin jo ensi vuoden valtionosuuksissa.

Kuntatalouteen yleisesti liittyen hallintovaliokunta toteaa mietinnössään, että valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on tarpeen. Uudistuksenhan piti alun perin tulla jo ensi vuoden alusta voimaan, mutta sittemmin uudistuksen voimaantuloa on siirretty vuoden 2006 alkuun.

Edelleen valiokunta toteaa, että se on pyytänyt sisäasiainministeriöltä ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä selvitystä kuntien taloudellisista mahdollisuuksista huolehtia asianmukaisesti tehtävistään ja velvoitteistaan.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on tehnyt hallituksen esitykseen muutokset niin, että 1. lakiehdotus hyväksyttäisiin muuttamattomana mutta 2.—4. lakiehdotus valiokunnan muutosehdotusten mukaisina, niin että kustannustenjaon hyvitys aikaistuisi esitetyllä tavalla.

Hallintovaliokunnan mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, joissa tätä kustannustenjakoa ehdotetaan vielä valiokunnan enemmistön linjasta poiketen nopeutettavaksi.

Kari  Kärkkäinen  /kd:

Arvoisa puhemies! Kuopion sosiaali- ja terveystoimessa 99:ää määräaikaista työntekijää uhkaa lopputili ensi vuoden alussa. Heinäveden johtava lääkäri irtisanoutuu ja toteaa, että valtio on jättänyt kunnat hunningolle, koska kunnat eivät selviä nykyisillä valtionosuuksilla. Vastaavia asioita pohditaan jokaisessa kunnanvaltuustossa näinä viikkoina: miten budjetit ensi vuodelle saadaan tasapainoon. Katse kohdistuu yhä enemmän hupeneviin kuntien valtionosuuksiin.

Kuntien valtionosuuslain mukaan tarkistetaan joka neljäs vuosi, miten kustannustenjako on onnistunut kuntien ja valtion välillä. Tilanne on nyt, että kunnat ovat neljä vuotta maksaneet tuottamistaan palveluista omalla kustannuksellaan enemmän kuin niiden lain mukaan olisi pitänyt. Valtio on velkaantunut kunnille valtionosuuksissa 502 miljoonaa euroa. Velka esimerkiksi oman maakuntani pääkaupungille Kuopiolle on 8,5 miljoonaa euroa, tuolle mainitsemalleni Heinävedelle 430 000 euroa ja Helsingille 54 miljoonaa euroa.

No, mitä tekee punamultahallitus tässä tilanteessa? Se esittää eduskunnassa, että valtio lyhentäisi valtionosuusvelkaansa kunnille vuosina 2005—2008 siten, että lähes puolet, 194 miljoonaa euroa, maksettaisiin viimeisenä vuonna eli seuraavalla hallituskaudella tai noin 40 prosenttia maksettaisiin seuraavalla hallituskaudella. Tätä hallitus perustelee tarkoituksella vahvistaa valtiontaloutta ja vähentää valtion velkaantuneisuutta. Näin valtio sälyttää taloutensa parantumisen osin kuntien maksettavaksi, minkä johdosta pelkästään vuonna 2005 yhteensä 136 kuntaa — se on siis ennätysmäärä yli 20 vuoteen — joutuu nostamaan veroprosenttiaan. Kun valtion pitäisi antaa nyt tarkistuksissa rahaa kunnille, se hallituksen toimesta pyrkiikin muuttamaan lakia täysin omaksi edukseen. Tarkistuksen kohteena olevat menot ovat kunnille syntyneet neljän edellisen vuoden aikana. Hallitus haluaa, että pahimmassa tapauksessa lain oikeuttama korvaus menoihin tulee kunnille takaisin vasta kahdeksan vuoden kuluttua. Miten oletettavaa on, että valtiontalous nimittäin parantuisi, olisi paremmassa kunnossa vuonna 2008?

Mielestäni keskustan ja demareiden hallitus toimii välillä mieltä vailla, kun se väittää, että valtionosuuksien pakkolaina ei vaaranna kuntien mahdollisuuksia järjestää asukkailleen lakisääteisiä peruspalveluita, huomioon ottaen kuntatalouden kokonaistilanne vuosina 2005—2008. Kysyn: Miten oikeusvaltioperiaate toteutuu Suomessa, kun valtio itse rikkoo lakia? Miten on käymässä kuntien itsehallinnolle?

Kunnallisverotuksen vähennyksissä tapahtuneiden muutosten vuoksi todellinen keskimääräinen veroaste on kuitenkin koko maassa enää noin 14 prosenttia. Kunnat ovat siis kohdanneet samanaikaisesti tapahtuneen velvoitteiden lisääntymisen ja todellisen veroasteen alenemisen. On todennäköistä, että terveydenhuollon hoitotakuu ei tule toteutumaan kunnissa, kun ne ajetaan yhä ahtaammalle. Julkisissa hoivapalveluissa on tälläkin hetkellä tuhansien henkilöiden vajaus. Suomessa etenkin vanhuspalveluissa hoitajien määrä suhteessa potilaisiin on selvästi laatusuositusten alapuolella ja alhainen myös muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kun vanhusten laitoshoidossa suositellaan, että tämä suhde olisi 0,8, se on keskimäärin vanhainkodeissa 0,44 ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 0,6.

Kunnat ovat joutuneet kireän talouden vuoksi keskittämään voimansa pakollisiin palveluihin ja samalla ovat säästäneet monista sellaisista palveluista, jotka pitkällä tähtäimellä toisivat säästöjä julkiselle taloudelle. Näin on tapahtunut esimerkiksi omaishoidon tuen osalta. Valtaosa omaishoitajista ei saa kuntien harkinnanvaraista tukea sen vuoksi, että kunnilla ei ole liikkumavaraa laajentaa omaishoidon tukea, vaikka sillä pitkällä tähtäimellä kyllä saataisiin merkittäviä säästöjä esimerkiksi vanhusten laitoshoidon kustannuksissa.

No, miten tähän tilanteeseen on tultu? Mielestäni suurten puolueiden päättämät tuloveronalennukset ja kunnallisveron vähennykset ovat samanaikaisesti ajaneet valtion ja kunnat yhä tiukemmalle taloudenhoidolle. Tässä prässissä kokoomusta lähellä oleva Eva suosittelee kunnille palvelujen ulkoistamista. Punamultahallitus on valinnut kokoomuksen linjan, jossa tavoitteena on julkisen sektorin ohentaminen veronalennusten seurauksena. Kaikkihan ymmärtävät, että julkiset palvelut rahoitetaan verorahoilla tai palvelut ostetaan yksityisiltä.

Arvoisa puhemies! Olen valiokuntakäsittelyssä yhtynyt vastalauseeseen, jossa esitetään, että valtio maksaisi valtionosuusvelkansa viimeistään kahtena seuraavana vuonna. Jos voisimme elää kristillisdemokraattien oman veromallin ja vaihtoehtobudjettimme mukaan, voisimme täällä salissa toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa vaihtoa kuin hallitus ja vaikkapa suurempi oppositiopuolue kokoomus on esittänyt. Tämän hallituksen arvot ovat varakkaita suomalaisia suosivia. Hallitus ottaa kunnilta korotonta velkaa poistaakseen varallisuusveron jo ensi vuonna. Eikö esimerkiksi olisi ollut oikeudenmukaisempaa alentaa varallisuusveroa vasta vuonna 2007 ja maksaa kunnille velat ensi vuonna ja ehkä seuraavana vuonna?

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjeteissa on vuosi vuodelta tarjottu enemmän valtion tukea kunnille ja pienempiä tuloveronalennuksia. Budjettimme tarjoaa ensi vuonna 10 000 uutta työpaikkaa kuntien peruspalveluiden hoitamiseen. Tämä toisi verotuloja kunnille ja helpottaisi monen työttömän ahdinkoa. Olemme esittäneet myös keskustelua siitä, voisiko erikoissairaanhoidon siirtää valtion kustannettavaksi, koska sen kulut heittelevät eri kuntien taloutta suunnittelemattomasti.

Kd yhdessä vasemmistoliiton kanssa näyttää olevan ainoita poliittisia liikkeitä, jotka haluavat puolustaa hyvinvointivaltion periaatetta. Olemme olleet samaa mieltä ennen vaaleja monista asioista, ja näyttää, että näiden vaalienkin jälkeen jatkamme samalla tiellä. Hillitymmällä linjalla olisi saavutettu vakaampaa talouskehitystä. Nyt Lipposen ja Vanhasen hallitusten veroalelinja saattaa sekä valtion että kuntien talouden yhä kurjempaan kuntoon. Kärsijät löytyvät pienituloisten joukosta. Hallituksen esittämät veroalehelpotukset tarjoavat heikosti apua keskiluokkaisille ja köyhille henkilöille ja perheille. Näinkö tässä hyvinvointiyhteiskunnallemme kävikin, kun Eurooppa-intoilijat halusivat Suomesta keskieurooppalaisen valtion?

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen lakiesitys HE 181 näiltä valtiopäiviltä tarkoittaa sitä, että kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen perusteella kunnille kuuluvien rahojen, 502 miljoonan euron maksu jaksotetaan neljälle vuodelle ja vieläpä hyvin takapainotteisesti. Esityksen mukaan viimeinen ja suurin maksuerä 194 miljoonaa euroa, joka on lähes 40 prosenttia koko summasta, siirretään seuraavan hallituksen ja eduskunnan vastuulle vuodelle 2008.

Voimassa olevan lain mukaan valtionosuustarkistuksen mukainen korjaus tulee suorittaa kokonaan ensi vuoden aikana. Nyt käsillä olevaan tarkistukseen sisältyvät sekä sosiaali- ja terveystoimen että opetus- ja kulttuuritoimen tarkistukset. Edellisellä kerralla, pääministeri Lipposen toisen hallituksen aikana, opetus- ja kulttuuritoimen tarkistusrahat maksettiin heti seuraavana vuonna kokonaisuudessaan ja sosiaali- ja terveystoimen rahat jaksotettuna kahdelle vuodelle huolimatta siitä, että tuolloin kuntien verotulot olivat reippaassa kasvussa, päinvastoin kuin nyt. Tämä malli olisi nytkin sekä valtiontalouden että kuntatalouden kannalta oikeudenmukaisempi vaihtoehto kuin se, mitä hallitus lakiesityksessään ja hallintovaliokunnan enemmistö mietinnössä esittävät.

Arvoisa puhemies! Kuntien talous oli alijäämäinen vuonna 2003 ensimmäisen kerran sitten vuoden 1976 jälkeen. Valtion ja kuntien yhteisen arvion mukaan kuntatalous on alijäämäinen myös ensi vuonna, ja heikon kehityksen arvioidaan jatkuvan vuoteen 2007 asti.

Vuoden 2005 budjetti on kunnille pettymys, koska tuollaisia lisäpanostuksia peruspalvelujen järjestämiseen ei juurikaan ole tulossa. Vaikka valtionosuuksien muodossa kunnille tulee ensi vuonna jonkin verran lisää euroja, niin laajentuneet tehtävät aiheuttavat kunnille huomattavasti tätä enemmän lisää kustannuksia. Näin kuntien mahdollisuudet tuottaa palveluja tosiasiassa heikkenevät.

Rahoituksen kasvu hupenee palveluiden toteuttamiseen, kuten esimerkiksi hoitotakuuseen. Hoitojonojen purkaminen tulee aiheuttamaan suuria vaikeuksia. Varoja tarvitaan myös niihin investointeihin, joilla tehostustoimia ja muita kustannussäästöjä saataisiin aikaan, esimerkiksi tietotekniikan hyväksikäyttöön terveydenhuollossa.

Opetustoimen puolella voimassa oleva opetuslainsäädäntö korostaa oppilaiden oikeuksia. Uudet opetussuunnitelmat ja tuntijaot otetaan asteittain käyttöön, ja tämä tulee lisäämään lähivuosina opetuksen kustannuksia. Opetustoimessa menot ovat lisääntyneet muun muassa erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrän kasvaessa. Perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen palkkausmenoihin on vaikuttanut myös asteittain voimaan tullut opettajien eläkevakuutusmaksujen korotus.

Hallitus näyttääkin ymmärtävän, että velanmaksun takapainotteisuus vaikeuttaa entisestään kuntien tilannetta, koska hallitus toi kesken valiokuntakäsittelyn täydennyksen, jolla vuodelta 2008 suunnitellusta 244 miljoonasta eurosta vähennetään 50 miljoonaa euroa maksettavaksi aikaisemmin. Tästä huolimatta jaksotus jää edelleen voimakkaasti takapainotteiseksi eikä sitä voi hallituksen esityksen eikä hallintovaliokunnan enemmistön mukaisessa muodossa hyväksyä. Tästä syystä hallintovaliokunnassa olevat kokoomuksen, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien edustajat esittävät mietintöön vastalauseen 1 mukaisesti, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuustarkistuksen mukaiset rahat maksetaan kokonaan ensi vuonna ja sosiaali- ja terveystoimen rahat jaksotetaan vuosille 2005 ja 2006 puoliksi.

Tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään, että valiokunnan mietintöön sisältyvän 1. lakiehdotuksen 30 § ja 2. lakiehdotuksen 45 b § hyväksytään vastalauseen 1 esitetyssä muodossa sekä että myös valiokunnan mietintöön sisältyvät 3. lakiehdotus ja 4. lakiehdotus hylätään kokonaan.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen ainoana perustana kustannustenjaon tarkistuserien jaksottamiselle mainitaan valtiontalouden vahvistaminen ja valtion velkaantuneisuuden vähentäminen. Hallintovaliokunnan enemmistön hyväksymän mietinnön mukaan valtion rahoitusvastuu kevenee jaksotuksen ansiosta ensi vuonna 366 miljoonaa euroa ja vastuu tästä summasta siirtyy kunnille, joiden taloudellinen tilanne on jo ennestään hyvin heikko. Joka kolmas kunta joutuu nostamaan veroprosenttia ensi vuonna.

Jotta kuntatalous olisi tasapainossa, pitäisi Kuntaliiton arvion mukaan verotulojen kasvaa vähintään 4 prosenttia vuodessa ja toimintamenojen jäädä alle 4 prosentin. Tämän saavuttamiseksi vaaditaan vakaata talouskasvua ja aiempien vuosien tapaista menokasvun taittumista, mikä ei ole muun muassa hoitotakuun täytäntöönpanon vuoksi mahdollista. Suomen Kuntaliiton ja valiokunnassa kuultujen kuntien mukaan valtionosuuserät tulisi maksaa kokonaan vuonna 2005 voimassa olevan lain mukaan ja siten hallituksen lakiesitys hylätä. Kuten edellä kuvasin, niin mietintöön liittyen ensimmäisen vastalauseen tekijät ovat kuitenkin Kuntaliittoa ja kuntia lievemmällä kannalla ja ottavat vastuullisesti huomioon myös valtiontalouden tilanteen esityksessään.

Arvoisa puhemies! Pysyvään lakiin perustuvat kuntien ja valtion välisten kustannustenjaon tarkistukset ovat kunnille ikään kuin kustannusten perälauta tai henkivakuutus, johon luottaen kunnat ovat uskaltaneet käynnistää ja toteuttaa uusia valtionosuuksien piiriin kuuluvia tehtäviä. Tätä varmuutta vastaan monet kunnat ovat joutuneet ottamaan velkaa, korottaneet kunnallisveroja ja maksuja luottaen siihen, että valtio huolehtii omasta osuudestaan lain edellyttämällä tavalla. Valitettavasti nykyinen hallitus on edelleen epäluotettava kumppani kunnille, sillä kun velanmaksun aika koittaa, niin hallitus esittääkin muutettavaksi lakia, niin että tämän hallituksen aikana — mikäli tämä hallitus istuu koko eduskuntakauden — maksetaan kunnille koko velasta vain noin 60 prosenttia ja loppuvelka, noin 40 prosenttia, jätetään seuraavan hallituksen ja seuraavan eduskunnan vastuulle.

Kaiken lisäksi hallitus on päättänyt luopua nykymuotoisesta kustannusten tarkistusjärjestelmästä. Kustannustenjaon tarkistusjärjestelmän muutos onkin esillä valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Kustannustenjaon tarkistus on ollut ainoa oikeudenmukainen tapa ottaa huomioon palvelujen laadussa ja sisällössä tapahtuneet muutokset ja myös lain säätämisvaiheessa tapahtuneet alimitoitetut kustannusarviot. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että kustannusten jaon tarkistuksesta säädetään valtionosuusuudistuksen jälkeenkin pysyvällä lailla eikä sitä jätetä kulloisenkin hallituksen yksipuoliseen harkintaan.

Martti  Korhonen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kurvinen kiinnitti aivan oikein ja oikeisiin asioihin huomiota. Nyt kyllä arvopohja tästä yhteiskunnasta on katoamassa. Vasta Suomen rikkaimmille ihmisille myönnettiin verohelpotuksia, noin tuhat rikkainta saa kymmenien miljoonien eurojen verohelpotuksen. Samanaikaisesti hallitus sitten päättää antaa kyllä kunnille 50 miljoonaa euroa myös, vähemmän kuin nämä rikkaimmat ihmiset saivat. 50 miljoonalla eurollako nyt yritetään paikata tämä mielikuva ja itse asiassa erittäin koviin arvoihin perustuva yhteiskuntapolitiikka, jolla ajetaan hyvinvointiyhteiskuntaa nyt tietoisesti alas? Se on todella kovan luokan valinta, ja ed. Kurvinen toi hyvin tämän esille, mitä tämä hallitus on tehnyt. Koko ajan kuntataloutta kurjistetaan, palveluja heikennetään.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kurvinen toi, kuten ed. Korhonen totesi, tilanteen hyvin esiin. Ehkä olisi voinut vielä terävämmin tuoda esiin sen, mitä hallitus tällä leikkauslaillaan kunnille aiheuttaa. Kunnilla on jo tänä päivänä huomattavia vaikeuksia kansalaisten peruspalvelujen tuottamisessa — puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, perusopetuksesta, monista muista — ja nyt hallitus vaikeuttaa kuntien tilannetta sillä, että se ensi vuonna on ottamassa näiden eduskuntamuutosten jälkeen yli 360 miljoonan euron pakkolainan kunnilta. Tämä ei ole mitään opposition propagandaa siitä, mikä on tilanne kunnissa, vaan se on totisinta totta, ja sitä todistakoon esimerkiksi keskustan Itä-Savon piiripuheenjohtaja Heikki Pärnänen, joka tässä äskettäin Suomenmaassa lausui: "Ei meillä ole koskaan ollut kaupungissa tällaista tilannetta kuin nyt. Sanottiin, että tämä vuosi olisi kunnille vaikea. Ensi vuonna vasta vaikeaa onkin." Näin hän sanoo, ja hän on siis Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan oikein ed. Kurvinen täällä tilannetta kuvaili. Valtion olisi nyt pitänyt ne 502 miljoonaa palauttaa kunnille, nykyisen lain mukaan, eikä sitä ruveta muuttelemaan. Yhä useampi kunta joutuu nyt velalla kattamaan ja tasapainottamaan budjettiaan. Koskaan ei ole tämän kuntalain voimassa ollessa ollut näin huono kunnallistalous kuin nyt on. Kyllä tässä nyt pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ruveta antamaan kunnille rahaa, että ne selviytyvät näistä velvoitteista.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on mielenkiintoista kuulla kokoomusta muun muassa; valtiovarainministeri Niinistön johdolla hoidettiin valtiontaloutta näin, että 502 miljoonaa jäi kunnille saatavia, ettei voitu katsoa vähän tarkemmin, mitä tehtäviä annettiin kunnille näinä vuosina. Se oli lahja tälle hallitukselle, ja olisi voitu edes vähän vihjaista, kun kehyksiä päätettiin, että täällä onkin tulossa ihan pyytämättä tällainen lasku. Samoin vasemmistoliitto oli viime hallituksessa. Kuinkahan kuntien taloudellinen tilanne kehitettiin tähän malliin, kun ei hoidettu sitä pitkällä tähtäimellä, sillä tavalla kuin tällä hetkellä Kuntaliiton kanssa yhdessä peruspalvelubudjettia suunnitellaan tuleville vuosille.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueitten edustajat, viimeksi ed. Lindqvist, näyttävät unohtaneen sen tosiasian, että edellisen hallituksen aikana valtion toimenpiteitten vaikutus kuntatalouteen oli positiivinen, siis neljän vuoden ajan oli valtion toimenpiteitten vaikutus kuntatalouteen positiivinen. Nyt sen sijaan tämän hallituksen aikana näitten toimenpiteitten vaikutus on erittäin rankasti negatiivinen.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lindqvist, uskotteko te ihan todella, että kuntia ja kuntalaisia yhtään helpottaa se, jos he lohdutuksekseen saavat kuulla, että he uppoavat ministerit Korhonen ja Niinistö syyllisinä, kun tämä nykyinen hallitus voisi pelastaa heidät? Mitä apua kunnille on siitä, että osoitetaan, että kuka nyt oli syyllinen viisi tai kymmenen vuotta sitten? Nyt pitää tehdä jotain, jotta nämä ongelmat voidaan korjata, kun teillä siihen kerran valtaa on ja te nimenomaan tällä perusteella siihen valtaan pääsitte viime vaaleissa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sanoisinko että voi voi, ed. Lindqvist. Kyllä nyt on hätä, kun selitykset ovat tätä luokkaa. Ministeri Niinistö, ministeri Korhonen, edellinen hallitus toimivat voimassa olevan lain mukaan, ja voimassa olevan lain mukaan pitäisi ensi vuonna kuntien saada tarkistuksessa yli 500 miljoonaa euroa. Tämä hallitus, ed. Lindqvist, tämä punamultahallitus, joka tuli valtaan muun muassa valittamalla kuntien huonoa kohtelua, tämä hallitus on ottamassa kunnilta ensi vuonna yli 360 miljoonan euron lainan. Sen seurauksena nyt on Kajaanissa ongelmia, on Savonlinnassa ongelmia, on kaikkialla muuallakin, muissakin kuin kepun johtamissa kunnissa, suuria ongelmia. Vastatkaa te huutoonne älkääkä turhaan moittiko edeltäjiä.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitää sen verran ed. Lindqvistiä myös opettaa, että pääministerinä oli silloin pääministeri Lipponen, kun teiltä näyttää nyt unohtuvan kaikki tässä hötäkässä. Teillä on niin kiire syytellä muita. Mutta muistakaa, edustaja, että yhtään kertaan tekään ette esittäneet sen lain muutosta. Se oli voimassa oleva lainsäädäntö, olisitte esittäneet, että sitä pitää muuttaa, jos tämmöinen hätä oli teillä tiedossa, mutta eihän sitä ollut kellään tiedossa. Edellisellä kerralla, kun sama sykli tuli, niin teidän mielestänne se oli — hetkinen — se oli rytmihäiriö silloin.

Nyt me sanomme, että te aiheutatte sydämenpysähdyksen kunnille. Te jätätte eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät ihan osattomiksi, mutta teillä on varaa painaa 1,8 miljardia euroa hyvätuloisille. Älkää enää syytelkö ketään muuta. Kantakaa sitä vastuuta, mikä teillä on, kun te olette hallituksessa. Hallituksessa on valtaa, mutta siellä on myös vastuu, älkääkä pakoilko nyt sitä vastuuta koko ajan.

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, tämä leikkauslaki selvästikin vaarantaa muun muassa hoitotakuun toteutumisen kuntien talousvaikeuksien vuoksi. Minä kysyisin ministereiltä: mikä vaihtoehto hallituksella on takataskussaan siltä varalta, että hoitotakuu todella vaarantuu, vai annatteko tänä päivänä meille täydet takeet ja vakuutukset siitä, että nyt esitettävillä leikkauksilla ei hoitotakuu vaarannu? Minä haluan, että teidän vastauksenne tulisi selkeästi merkityksi eduskunnan pöytäkirjoihin.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä vähän ihmettelen niitä puheita, joissa sanotaan, että kustannustenjaon tarkistus tuli yllättäen ja pyytämättä. Kyllä viimekertaisen perusteella olisi voinut varautua. Silloin esimerkiksi opetusministeriön osalta oli 50 miljoonaa euroa, ja ensi vuoden talousarvioon nykyinen hallitus on varannut 5 miljoonaa euroa, niin että kyllä siinä varautumisessakin on ollut muutakin kuin viime hallituksen syytä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ainakin yksi asia, josta ei Lipposen hallituksia voi moittia, on se, oliko varat tätä hommaa varten. Vuoden 2002 tilinpäätös on vääjäämätön tässä suhteessa: 852 miljoonaa euroa ylimääräistä siellä, elikkä rahat olivat jemmassa, mutta te tuhositte ne, ed. Lindqvistin johdolla ilmeisesti! (Naurua)

Maija-Liisa Lindqvist  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä pääsee ihan arvoon ansaitsemattomaan, mutta haluan kyllä yhtyä siihen, että en vähättele ollenkaan, etteikö monilla kunnilla ole taloudellisia ongelmia. (Ed. Zyskowicz: Miksi vaikeutatte?) Mutta haluan kyllä tuoda esille, että on turha täällä todella hyökätä ihan tuolla tavalla nykyistä hallitustakaan vastaan, vaikka oppositiossa onkin. Tässä yhteydessä haluan kuitenkin tuoda esille sen, että nyt käsittelemme kuitenkin ehdotusta, johon sisältyy se, että lisätään hallituksen esitykseen ja eduskunnan käsittelyssä 50 miljoonaa euroa. Se on ainakin oikean suuntainen esitys, mikä täällä on.

Kaarina Dromberg  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten jo kuulimme ed. Kurvisen puheesta, niin Lipposen hallituksissa nämä asiat hoidettiin ajallaan. Kun ajatellaan nyt kuitenkin perusopetusta ja sen tasoa, me olemme Pisa-tutkimuksessa olleet aivan huippua, mutta nyt kuuluu aivan toisenlainen ääni tuolta kentältä. Meillä on liian suuria opetusryhmiä, ja sinne on tullut uudet tuntijaot, opetussuunnitelmat, ja kaikki nämä vaativat lisärahoitusta. Siinä mielessä on täysin epäoikeudenmukaista tässä vaiheessa esimerkiksi opetus- ja kulttuuripuolelta vähentää näitä rahoja. Te olette vastuussa siitä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lindqvistille pitää todeta edelleen jatkoksi, että minä nyt ihmettelen, onko kuntien helpompi hukkua 325 metrin kuin 275 metrin syvyyteen. Sitähän tämä tarkoittaa. Ollaan antamatta niitä rahoja, jotka kunnille kuuluvat, ja kunnat ovat riittävän vakavissa vaikeuksissa. Sitten tuodaan nyt pieni helpotus ja sanotaan, että nyt teillä on hyvä olla, kun hukutte vähän matalampaan.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tuo hallituksen esitys 181, jossa todella otetaan tämä pakkolaina, on sellainen leikkausesitys, että siinä potilas kuolee tai tulee ainakin vakava potilasvahinko. Tähän liittyy myös se, että esimerkiksi Kotkassa nostetaan veroäyriä nimenomaan 4 miljoonalla eurolla, joka tuloutuksena tulee tämän noston kautta kunnalle. Se on juuri se osuus, mikä kuuluisi Kotkalle, jos laina oikeudenmukaisesti lain mukaan ilman tätä uutta hallituksen esitystä olisi palautettu kunnille. Näin ollen tämä on todella vakava asia, ja kuka kärsii: kyllä siellä taas toisessa päässä ovat ne sairaat ja vanhukset, koululaitos, jotka tämän maksavat.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Heti alkuun muistutan siitä, että kun puhumme kunnista ja kuntien ongelmista, niin puhumme todellakin kuntalaisista, heistä, jotka käyttävät peruspalveluita: vievät lapsensa päivähoitoon, vievät vanhuksensa hoitoon sairaalaan ja lapsensa kouluun jne. Näistä palveluista on nyt kyse. Ed. Lindqvist myöntää, että kunnilla on ongelmia. Miksi te pahennatte nyt kuntien ongelmia ottamalla tämän pakkolainan? Ed. Lindqvist sanoi, että ei voi moittia hallitusta. Ketä tästä pitää moittia? Hallitushan tämän esityksen on tänne tuonut, ja korjausten jälkeenkin yli 350 miljoonaa otetaan.

Lopuksi haluan kehua ed. Lindqvistiä siitä, että hän sentään lähtee puolustamaan hallitusta. Ei ole teidän vikanne, että tämä on täysin toivoton keissi puolustettavaksi.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluaisin korjata ed. Kärkkäisen mielipiteen siitä, että erikoissairaanhoito pitäisi Suomessa siirtää valtion vastuulle. En missään tapauksessa ehdota tätä, koska erikoissairaanhoito on Norjassa valtion vastuulla ja se maksaa 9 prosenttia bkt:sta. Suomessa se on kuntien vastuulla ja maksaa vain 7,6 prosenttia. Eli jos meidän bkt:mme on 150 miljardia, siihen pitäisi panna ainakin 3—4 miljardia lisää rahaa, jos me järjestämme sen samalla tavalla kuin Norjassa. (Ed. Pulliainen: Eihän sillä tavalla pidä tehdä!) — Ei pidä. Sen takia minä halusin sen korjata. — Mutta erityistason sairaanhoidon ehkä voisi siirtää, josta nyt juuri lakiesitys tulikin.

Ed. Lindqvistille sanoisin, että kuntatalous todella oli Lipposen kakkoshallituksen aikana paljon paremmassa kunnossa kuin nyt. Sen takia nyt tarvitaan enemmän rahaa, koska kunnat voivat huonosti. Ensi vuoden talousarviossa arvioidaan, että kuntien menot kasvavat vain 4 prosenttia. Kyllä tämä nyt on ihan ylioptimistinen näkemys, koska jo tänä vuonna sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset ovat kasvaneet 6 prosenttia. Kun sitten heti ensi vuoden alussa, jo 1.3., pitäisi toteuttaa tämä Kansallinen terveyshanke, sen on arvioitu maksavan 1—5 prosenttia lisää. Eli ei mitenkään voida tätä terveyshanketta toteuttaa, jos kuntien budjetteja ei kasvateta tuommoiset 5—8 prosenttia, jopa 10 prosenttia tästä vuodesta.

Kuntatalous on negatiivinen, kuten ed. Kurvinen on sanonut. Se on ollut tänä vuonna negatiivinen, ja se tulee olemaan ensi vuonna erittäin ankarasti negatiivinen. Sen takia nyt tarvitaan valtion rahaa, ja tämä Kansallinen terveysprojekti ei todellakaan toteudu ilman rahaa, ja vaikka nyt tähän 86 miljoonaan lisätään 50 miljoonaa, se ei ole kyllä riittävä. Sen takia kannatankin ed. Kurvisen esitystä, että valtionosuudet maksetaan etupainotteisesti siten, että ensi vuonna maksetaan 185 miljoonaa ja seuraavana vuonna loput 370 miljoonan velasta eli toiset 185 miljoonaa euroa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hoitotakuu on sen takia tärkeä asia, että se on suuruudeltaan taloudellisesti merkittävä hanke. Todellakin sairaanhoitopiirit ovat ilmoittaneet, että se lisää niiden budjettitarvetta noin 4 prosentilla ainakin Kymenlaaksossa, ja muuten sairaanhoitopiirien kustannustaso nousee 5 prosenttia, yhteensä 9. Tämä on se aito nousu. Sen jälkeen tietysti käydään kuntien edustajien kanssa neuvotteluja ja annetaan periksi, mutta joka tapauksessa kunnat ovat yleensä koko maassa sijoittamassa erikoissairaanhoitoon vähemmän kuin pitäisi.

Kun hoitotakuu tulee voimaan 1. maaliskuuta, niin sen jälkeen tietysti kuntalaiset ja kansalaiset odottavat paljon. Myöskin ministeri Liisa Hyssälä on antanut tässä asiassa paljon aihetta myönteisiin odotuksiin muun muassa kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 1. joulukuuta. Toisaalta on jälleen esimerkiksi Kuopion yliopiston suunnalta taas ilmoitettu 7. päivä ilmestyneessä Helsingin Sanomissa, että tässä on liian ruusuinen kuva ja näin ollen ikään kuin ministeri olisi tiputellut vain ruusun terälehtiä ja tosiasiassa edessä on oikeudenkäyntejä, kun kansalaiset huomaavat, ettei niitä niin sanottuja lupauksia toteuteta.

Toinen puoli tätä asiaa, mikä liittyy hoitotakuuseen, on se, että sairaanhoitopiirit ovat varsin voimakkaasti lyhentäneet jonoja jo tämän vuoden aikana leikkaamatta: hoitamalla jonoa. Eli ei ole hoidettu potilaita, vaan leikkausjonoista on poistettu potilaita erilaisin menetelmin. Näin on pyritty pääsemään 1. maaliskuuta tilanteeseen, jolloin olemassa olevat jonot olisivat varsin lyhyitä, mahdollisimman lyhyitä. Tähän liittyy se ongelma, että jää, jos vain fiskaalisesti asioita lähestytään, hoitamatta potilaita tälläkin tavalla.

Kolmas asia on tämä pisteytysjärjestelmä, josta puhutaan, joka ei-kiireellisessä hoidossa ikään kuin loisi oikeuden tai edellytyksen, paremminkin edellytyksen, tulla asetetuksi leikkausjonoon ja päästä leikkaukseen, mutta pisteytysjärjestelmän käyttö jonon hallintamenetelmänä saattaa olla varsin kyseenalaista. Se tarkoittaa sitä, että jos pisteytys on niin paljon tiukka, että sen avulla voidaan pitää jonot lyhyinä, syntyy kysymys, onko tämä oikea tapa hoitaa asioita. Tämä pisteytysjärjestelmä ei ole antanut vielä ikään kuin testata itseään. Testaus on tekemättä. Toivon todella, että se ei tulisi olemaan jonon pienenä pitämisen järjestelmä vaan nimenomaan pohjautuisi tarkkaan lääketieteelliseen indikaatioasetteluun.

Neljäs asia on rahan puute. Niin kuin aikaisemmin jo totesin, niin se, että nyt 366 miljoonaa euroa jää kunnilta saamatta, toisin kuin alun pitäen laki olisi edellyttänyt, merkitsee kuntatalouteen painetta, ja nimenomaan kunnat sitten tätä painetta vähentävät nostamalla veroprosenttia. Kuitenkin tämä veroprosentin nosto on ensinnäkin epäoikeudenmukainen pienituloisia kohtaan ja toiseksi riittämätön toimenpiteenä. Jälleen sitten ensi vuonna se on uudelleen edessä, ja on varsin paljon kuntia, jotka ovat jo saavuttaneet maksimaalisen verotason, jolloin enää ei voida hakea tätä apua uudelleen. (Ed. Ala-Nissilä: Edustaja on väärässä, verotushan kevenee!) — Nimenomaan niiden tuloverotus, arvoisa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, taas vaikeutuu ja tulee raskaammaksi, jotka eivät maksa valtionveroa, joiden tulotaso on alle 11 000 euroa vuositasolla ja jotka maksavat kuntaveroa. Heillä ei ole työtulovähennystä, ja kun kuntavero nousee, näiden veroprosentti kasvaa.

Toinen asia, jossa valtio jälleen antaa kunnille menetelmän nostaa tulojaan, on kiinteistöveron tasojen korotus. Tästä olemme kuulleet ikään kuin aikomuksia. Toinen tällainen on erilaiset hoitomaksut. Näistä on muun muassa ministeri Manninen puhunut eduskunnan edessä. Näin ollen kuntatalous on todellakin ongelmissaan, ja ketkäpä muut siitä eniten kärsivät kuin pieni- ja keskituloiset kuntalaiset.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että nykymuotoisista valtion ja kuntien välisistä kustannusjaon tarkistuksista luovutaan. Mielestäni siihen ei ole perusteluja, sillä tämä nykykäytäntö on lakisääteinen, se toteutetaan säännöllisesti neljän vuoden välein ja se perustuu todellisiin kustannuksiin. VM:ssähän on taipumus arvioida kuntien menot liian pieniksi ja tulot taas liian suuriksi. Tämä on toistunut vuosittain.

Valtion velanmaksuaikataulua tämän mietinnön hyväksymisen myötä kunnille tästä suunnitellusta nopeutetaan, ja hyvä edes näin. Vuosien 06 ja 07 osalta ei ole sovittu mitään, ja loput tähän kustannusjaon tarkistukseen liittyvistä, kunnille kuuluvista rahoista on maksettava näinä kyseisinä vuosina. Muuten tämä korvaus aiheutuneista menoista tulisi kunnille osasta menoista pahimmassa tapauksessa vasta kahdeksan vuotta jälkikäteen, eli velka tulee hoitaa vaalikaudella kunnille takaisin.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuntien taloudellinen tilanne vaihtelee paljon ja useilla kunnilla on ongelmia selviytyä peruspalveluiden tuottamisesta. Siksi on myönteistä, että valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen etupainotteisuutta lisätään hallituspuolueiden kansanedustajien toimesta. Tärkeää on tarkastella seuraavia, tulevia vuosia myös niin, että voidaan tätä etupainotteisuutta viedä eteenpäin. (Ed. Zyskowicz: Ei tässä ole etupainotteisuutta!) Tärkeää on myös kunnissa tarkastella, miten voidaan toisin järjestää palveluita niin, että voidaan kustannustehokkuutta lisätä ja samoin kuitenkin palvella kuntalaisia palveluiden laatua parantamalla. On mahdollista muun muassa uutta teknologiaa käyttöön ottamalla parantaa palveluiden saatavuutta ja sillä tavalla saavuttaa niitä kuntien välisellä yhteistyöllä ja seutuyhteistyöllä kokonaisuudessaan. Ei ole olemassa vain yhtä ainutta tapaa hoitaa näitä asioita. Näkisin, että kun tehdään Kuntaliiton kanssa yhdessä tätä peruspalveluohjelmaa, niin siinä on mahdollista tarkastella tulevien vuosien lakeja siltä osin, mitkä ovat kuntien lakisääteisiä palveluita, ja sen mukaisesti järjestää tämä kustannustenjako niin, ettei näin suuria saatavia kunnille todella pääse enää karttumaan. On aika erikoista, että yli 500 miljoonaa jäävät kunnat saamaan valtiolta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä nyt on kuullut kahta hallituspuolueiden edustajan puheenvuoroa, jää ihmettelemään, mistä tässä oikein on kyse. Syntyy sellainen mielikuva, niin kuin tässä jotenkin oltaisiin etupainotteisesti jotain kunnille palauttamassa tai muutoin hyvää tekemässä. Tässä on kyse, tässä hallituksen esityksessä siinä muodossa vielä, missä se valiokunnan mietintönä on tänne tullut, siitä, että hallitus on ottamassa ensi vuonna kunnilta yli 360 miljoonan euron pakkolainan, joka on tarkoitus siis vasta myöhemmin maksaa. Tämä on se, mikä kuntia koskee. Tämä on se, mikä merkitsee kunnille huomattavia lisävaikeuksia peruspalvelujen tuottamisessa, ja tätä on aivan turha yrittää muuksi selittää esimerkiksi niillä puheenvuoroilla, joita äsken kuulimme.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta pakkolaina-sana on väärä tässä yhteydessä. Tässähän on kyse samasta menettelystä, mitä on tehty ennenkin, silloin kun te olitte hallituspuolueen edustaja, ed. Zyskowicz. (Ed. Väistö: Silloin oli pakko-ottokin!) — Silloin oli pakko-ottokin.

Mutta, arvoisa puhemies, todella, niin kuin ed. Lindqvist sanoi, nyt on hallitus täydentämässä ja valtiovarainvaliokunnan toimesta on todella 50 miljoonaa tulossa lisää kuntien valtionosuuksiin, sitten peruskoululle tulossa lisää, (Ed. Virtanen: Ei, vaan otetaan vähemmän!) on myöskin kunnille lasten mielenterveyden hoitoon tulossa lisää määrärahaa, nämä ilman muuta auttavat.

Minusta on tärkeätä, arvoisa puhemies, että tästä peruspalvelubudjetista, peruspalveluohjelmasta, aikanaan tuodaan eduskunnalle selonteko, jolloin katsotaan todella kuntien tilannetta. Rahoituksen näkökulmasta, niin kuin ed. Lindqvist sanoi myöskin, tarvitaan muita toimenpiteitä, jotta voidaan peruspalvelut hyvin turvata, niin kuin hallituksen tavoitteena, totta kai, on.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minäkin ihmettelen niitä puheita etupainotteisuudesta ja 50 miljoonan euron lisäyksestä. Hallituksen alkuperäisen esityksen mukaan puolet olisi siirretty ensi hallituskaudelle ja puolet olisi vain tämä hallitus maksanut. Nyt se 50 miljoonaa, joka on siirretty sieltä seuraavalta eduskunta- ja hallituskaudelta tälle, tekee sen, että sinne jää enää 40 prosenttia ja nykyinen hallitus maksaa 60 prosenttia, eli ei tässä nyt kovin isosta etupainotteisuudesta voi vieläkään puhua, kun 60 prosenttia jaetaan kolmelle vuodelle.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käyttämämme ilmaisu "pakkolaina" on aivan oikea, koska valtiovalta yksipuolisesti velallisena omalla päätöksellään päättää, että velka, joka on kunnille voimassa olevan lainsäädännön mukaan olemassa, maksetaan vasta myöhemmin, eli valtio ottaa kunnilta pakkolainan.

Toinen käsite: Ed. Ala-Nissilä puhuu siitä, että kunnille tulee lisää. Ei kunnille tule lisää. Kunnilta otetaan pois ja tämän eduskuntamuutoksen jälkeen vähän vähemmän otetaan pois, mutta edelleen otetaan.

Mitä sitten peruspalvelubudjettiin tulee, niin siitä sanoi Heikki Pärnänen, keskustan keskeinen vaikuttaja, Suomenmaassa seuraavaa: "Kyllä peruspalvelubudjetti on meidän kantilta katsottuna vitsi."

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! En halua vähätellä sitä, mitä hallituspuolueiden edustajat ovat omissa palavereissaan sopineet ja mikä kunnille tuo tämän 50 miljoonaa euroa lisää, mutta kyllä silti täytyy se sanoa, ettei se niin hirveästi lämmitä, jos saa noin neljänneksen omista saatavistaan takaisin. Kyllä se silloin vielä aika kauaksi jää siitä, mikä on totuus.

Mitä tämä sitten merkitsee kuntatasolla? Laskin sen omassa kunnassani Vammalassa. Jos olisimme saaneet sen osuuden, joka meille olisi kuulunut voimassaolevan lain mukaan, niin olisimme saaneet 1,6 miljoonaa euroa enemmän valtionosuuksia, ja se vastaa meillä 1 veroäyripennin tuottoa, kun nyt sitä saadaan suurin piirtein se neljännes.

Mitä se sitten vaikuttaa käytännön toiminnassa, kun me tiedämme, että hoitotakuu tulee? Jotta me pystymme hoitotakuun rahoittamaan kuntatasolla, se edellyttää joko veronkorotuksia, mikä siinä tilanteessa tarkoittaa sitä, että syödään se veronalennusvara pois, joka on täällä valtion tasolla päätetty ja jolla on tarkoitus työllisyyttä edistää ja taloudellista tehokkuutta ja dynamiikkaa saada aikaan, se syödään pois korottamalla kuntatasolla verotusta, tai sitten se tarkoittaa sitä, että me joudumme säästämään joko perusopetuksesta tai perusterveydenhuollosta, koska miltään muulta sektorilta varsinkaan pienissä kunnissa on täysin mahdoton säästää, koska ne muut sektorit on jo säästetty niin pieneen, että niillä ei voida näitä asioita auttaa.

Kyse on todella merkittävästä asiasta, ja tässä opposition ja kokoomuksen tekemä vastalause on vähintäänkin kohtuullinen, kun ei vaadita koko summaa vaan vaaditaan tämä 185 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muun muassa ed. Kurviselle: Eikö kuitenkin tämä esitys tämän mietinnön pohjalta, kun eduskunta sen sitten hyväksyy, ole parannus siihen hallituksen alkuperäiseen esitykseen? Myönnän toki, että kunnilla olisi myös tarvetta suurempaan tavallaan rahojensa takaisinsaantiin jo ensi vuodelle.

Mitä sitten tulee vuosien 06 ja 07 osalle, niin päätökset tulevat aikanaan. Itse ainakin uskon, että näinä vuosina tämä asia hoidetaan sitten kuntoon eikä jätetä seuraavalle vaalikaudelle tätä velkaa enää maksettavaksi.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt esillä olevalla leikkauslailla aiheutetaan kielteinen ketjureaktio kunnallistaloudessa, ja tämä tarkoittaa sitä, että kun kuntalaiset ja suomalaiset yleensä pistävät terveydenhuollon ykköstilalle, jos heiltä kysyy, mitä he toivovat valtiovallalta, mitä kunnilta, silloin kuntien päättäjät keskittyvät siihen, että he pystyvät hoitamaan nimenomaan terveydenhuollon ja muun muassa hoitotakuun. Ja tämä merkitsee sitä, että nämä varat ovat muualta poissa ja ne ovat poissa esimerkiksi työttömyyden torjumisesta. Pääministeri Lipposen aikana aikoinaan työttömyys laski vuosittain erittäin huomattavasti, muun muassa Jyväskylässä 27 prosentista 14 prosenttiin, ja nyt se on pysähtynyt punamultahallituksen aikana tuohon 14 prosenttiin.

Kysymys kuuluu: Kun keskitytään sitten yleiselle sektorille ja se on poissa muualta, miten hallitus aikoo hoitaa muun muassa työttömyyden?

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sanoisin ed. Kähköselle, että se, mitä valiokunnassa hallituspuolueitten edustajat tekivät, oli se, että kolmelle vuodelle oleva 50 miljoonaa euroa kasattiin yhdelle vuodelle. Tämä lakihan on pysyvä laki sikäli, että jos halutaan teidän mielenne mukaisia muutoksia, se on avattava ensi vuonna taasen auki. Eikö olisi selvempää nyt yhtyä meidän vastalauseeseemme ja äänestää tämä laki kunnolliseksi?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kähkönen ilmoitti uskovansa, että koko tämä pakkolaina maksetaan takaisin tällä vaalikaudella eikä vuodelle 2008 jätetä mitään, jos oikein ymmärsin. En ole ihan yhtä rohkea kuin ed. Annika Lapintie, joka lupasi syödä vierustoverinsa, ed. Astrid Thorsin vanhat sukat, jos silloin puheena ollut asia toteutuu, mutta melkein saman voisin luvata, jos tämä ed. Kähkösen täällä mainitsema toteutuu eli hallitus todellakin peräytyisi nyt tekemästään päätöksestä ja palauttaisi tämän pakkolainan kokonaisuudessaan tämän vaalikauden aikana. Ainakaan tältä seisomalta en siihen jaksa uskoa.

Mitä tulee sitten täällä eduskuntakäsittelyssä tehtyyn parannukseen tähän esitykseen, se on kiistaton parannus, mutta tosiasiaksi jää, että tällä pakkolainalla hallitus ensi vuonna ottaa kunnilta yli 360 miljoonan euron pakkolainan.

Heli  Paasio  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä kuuntelee kokoomuksen puheita, ei voi olla toistamatta teidän käyttämäänne sanontaa viime vaalikaudelta: mistä rahat? Aina, mitä tahansa esitettiin, teidän puoleltanne huudettiin, mistä rahat. Nyt olisi mielenkiintoista kuulla, mistä nämä rahat. Kokoomus otti kunnilta teidän pakkolainaksi kutsumaanne silloin, kun oli hallituksessa. Tämähän on nimenomaan niitten aikojen tarkistusta. Hyvä se nyt on huutaa, kun ei enää joudu vastuuta kantamaan.

Täytyy muistuttaa myös siitä, että maailma ei ole niin suljettu, että Jyväskylän työllisyys taikka työttömyys olisi riippuvainen vain maan hallituksesta. Kyllä siinä varmasti on muitakin tekijöitä.

Ahti  Vielma  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käytin Jyväskylän työttömyyttä yhtenä esimerkkinä Suomen kunnista, ja kun me olemme tehneet vertailua niin sanottujen vertailukaupunkien kanssa, joihin kuuluvat muun muassa Tampere, Lahti, Kuopio, Oulu, niin kehitys on ollut hyvin paljon samanlainen romahdusvaiheessa ja siitä romahdusvaiheesta toipumisvaiheessa. On kiistämätön tosiasia, että pääministeri Lipposen kahden hallituksen aikana työttömyys on laskenut kovasti ja pysähtynyt punamultahallituksen tultua valtaan viime vuonna. Jyväskylässä on tällä hetkellä suurin piirtein sama työttömyys kuin vuosi sitten.

Kun ed. Paasio kysyi, mistä rahat, minä vastaan kysymällä, mistä eilen saitte rahat poliittisten valtiosihteereitten perustamiseen. Menkää samalle kukkarolle.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Paasio ed. Lindqvistin tavoin jotenkin vyörytti vastuuta tilanteesta edelliselle hallitukselle. On toimittu voimassa olevan lain mukaan, on syntynyt tämä kustannustenjaon tarkistuksen tuottama velka valtiolta kunnille, ja voimassaolevan lain mukaan se tulisi maksaa ensi vuonna. Tämän hallitus väistää ja ottaa kunnilta jo mainitun yli 350 miljoonan euron pakkolainan. Tämä on faktaa.

Ed. Paasio, kun on valtaa, on myös vastuuta, ja on aivan totta, että teillä on nyt valta, hallitusvalta, ja teillä on myös vastuu, ja te vastaatte siitä, että kuntien tilannetta vaikeutetaan ottamalla tämä pakkolaina.

Mitä sitten tulee eri rahoitusmahdollisuuksiin, viittaan vain siihen, että kun kokoomus on puhunut veronalennusten puolesta, ed. Paasio mielessään on miettinyt, mistä rahat noihinkin otetaan. Äskettäin näimme, että löytyi rahat tuntuviin veronkevennyksiin, ja siitä hallitukselle kiitos.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä kokoomuksen talouspoliittinen linja on aika merkillinen. Meidän pitää laskea julkisen sektorin kehitystä myöskin pitkälle tulevaisuuteen, varautua niihin koviin haasteisiin. Ei raha kasva, ed. Zyskowicz, missään puissa. On tärkeää tietysti, että budjettikehyksiä pyritään noudattamaan. Minusta Suomessakin on tärkeää katsoa julkista sektoria kokonaisuutena, ja kuntien menojen kasvullakin täytyy olla tietyt rajat ja tavoitteet. Meidän pitää myöskin lähteä siitä, että palvelutuotantoa tehostetaan, haetaan uusia menetelmiä ja sillä tavalla turvataan peruspalveluja, turvataan hyvinvoinnin pohja. Minusta kokoomuksen linja on tässä suhteessa ihmeellinen. Pitää yleisesti kohta kysyä, mistä rahat, ed. Zyskowicz, kun te joka paikkaan niitä lisäätte.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz on aivan oikeassa siinä, että sillä, kellä on valtaa, on myös vastuuta. Sosialidemokraattinen puolue kantaa vastuunsa myös menneitten hallitusten ajoilta ja nykyisestä talouspolitiikasta. Mutta tällä samaisella logiikalla täytyy todeta kokoomuksen osalta — ilmeisesti ed. Zyskowicz tarkoitti sitä — että kun ei ole enää valtaa, ei ole heillä enää vastuutakaan.

Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustajille Ala-Nissilä ja Paasio siitä, mistä rahat ja mikä logiikka: Juuri tehtiin tupopaketti, jossa on veronalennuksia, investointeja, infraa, t&k-panostuksia vuosille 2006—2007, ja kuntien talous on tällä hetkellä meidän yhteisen käsityksemme mukaan kaikista heikoimmillaan ja paranee sinne päin ja valtio on nyt vahvimmillaan. Eikö olisi järkevää nyt antaa valtion maksaa velkansa, kun kunnat ovat heikoimmillaan, kun valtiolle tulee rahanmenoa sitten tupopaketin ja muitten suhteen parin vuoden päästä?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä täytyy se asia nyt huomioida, että ensi vuoden osalta kuntien menot kasvavat huomattavasti, kun hoitotakuusta tuleva vastuu lankeaa kuntien päälle. Omassa kunnassani kun tehtiin budjettia, laskettiin, että erikoissairaanhoidon menot tulevat kasvamaan ensi vuonna 13 prosenttia ja tulot yhden prosentin. Ehkä tämän eilisen parannuksen jälkeen voi olla 1,2 prosenttia tai jotain sellaista, mitä nämä tulot kasvavat, mutta erotus on niin huomattava, että juuri tässä tilanteessa kunnat tarvitsisivat apua. On täysin kohtuullinen vaatimus se, että tämä raha olisi jaettu etupainotteisesti. Täällä ei ole oppositio eikä kokoomus vaatinut sitä, että se raha olisi pitänyt saada kokonaan ja heti.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Ala-Nissilä totesi, että hallitus tarkastelee tätä pitkällä tähtäimellä, niin on ehkä syytä todeta, että pitkällä tähtäimellä olemme kaikki kuolleita. Luulen, että kuntien ja kuntalaistenkin kannalta on nyt tarkoituksenmukaisempaa, että jos kuntien pitää ylipäätään kuolla, niin kuolevat sitten vähän myöhemmin kuin jo ensi vuonna, koska nyt se tilanne erittäin monissa kunnissa alkaa olla sellainen, että siellä ollaan henkihieverissä ihan oikeasti. Täällä ei enää tarvitse puhua propagandaa. Meistä jokainen voi mennä esimerkiksi Pohjois-Savon kuntiin keskustalaisilta kunnanjohtajilta tai valtuuston puheenjohtajilta, hallitusten puheenjohtajilta kysymään, mikä se tilanne siellä oikeasti on. Minä kyllä suosittelen vakavasti harkitsemaan, kun menette sinne ja sanotte, että olkaa huoleti, ei teillä ole mitään hätää.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut nyt näitä kansallisen kokoomuksen kansanedustajien lausahduksia tässä asiassa. He ovat äärimmäisen oikeassa tässä 360 miljoonan euron pakkolaina-asiassa, siitä ei päästä mihinkään. Mutta tässä on vähän semmoinen ontto kaiku sen takia, että teillä ei ole vaihtoehtobudjettia ollut esittää. Ei ole sitä vaihtoehtobudjettia, joka on tasapainoinen, joka on, juuri niin kuin ed. Kurvinen on kauniisti kuvannut, painotettu vielä sillä tavalla kuin hän juuri äskeisessä vastauspuheenvuorossaan totesi, ja se on heikko kohta. Sen sijaan me, jotka olemme tehneet vaihtoehtobudjetin, me olemme rehellisellä tiellä, kd:t on sillä tiellä, vihreät on sillä tiellä jnp. Me olemme kahden kerroksen väkeä täällä selvästi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ala-Nissilä moitti kokoomuksen talouspoliittista linjaa. Minä puolestani kehun keskustan talouspoliittista linjaa. Keskusta on tällä vaalikaudella ollut tekemässä monia järkeviä talouspoliittisia ratkaisuja. Se, että niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä keskusta viime vaalikaudella puhui, mitään tekemistä sen kanssa, mitä keskusta Anneli Jäätteenmäen johdolla vaaleissa esitti, se on aivan oma stoorinsa, mutta monia järkeviä päätöksiä olette, ed. Ala-Nissilä, tällä vaalikaudella talouspolitiikassa olleet tekemässä.

Ed. Paasiolle vastuusta totean, että tarkoitan sitä, että teidän tehtävä on nyt mennä sinne kuntiin ja puolustaa tätä tehtyä ratkaisua. Se ei ole meidän tehtävämme, koska me emme tätä ratkaisua kannata.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ala-Nissilä sanoi, että terveydenhuoltoa pitää vielä tehostaa. Tarkoittaako se sitä, että niiden ihmisten selkänahasta, joita nyt jo on liian vähän terveydenhuollon palveluksessa, yhä enemmän otetaan irti? Se on varmasti aivan mahdotonta. Hoitojonojen purkaminen ei tapahdu sillä tavalla, että niillä ihmisillä teetetään enemmän töitä.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista kuunnella tätä rakentavaa keskustelua kuntatalouksien kurjuudesta. Jos emme puutu rakenteellisiin ongelmiin, joita on, niin kuntataloudet eivät parane ja me voimme vuosikaudet eteenpäin haukkua toisiamme tekemättömistä töistä.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En minä halua kuntien työntekijöiden selkänahasta mitään ottaa, omakin vaimoni on töissä erikoissairaanhoitajana. Kysymys oli siitä, että esimerkiksi Sitran ja Stakesin yhteydessä tehdään nyt hyvää työtä. Niissä tehdään hyvää työtä, jolloin esimerkiksi tietotekniikkaa ja muuta käyttäen voidaan hakea tehokkuutta ja säästöjä.

Arvoisa puhemies! Kyllä se on ongelma, että kokoomuksella ei ole mitään varjobudjettia tässäkään. Varmaan kokoomuslaisia kirjanpitotoimistoja on, menkää sieltä kysymään, jos joku laskisi teille, kuinka paljon olette esittänyt menoja ja kuinka paljon menovähennyksiä. Esittäkää todella joku vaihtoehto eduskunnalle näissä kysymyksissä. Minusta tämmöinen heittely ... Ei keskusta ollut sentään oppositiossa noin heikoilla, kuin te olette tänä päivänä. (Ed. Zyskowicz: Mitä? Johan vitsi tuli!)

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Oman kotikuntani kunnanhallitus kokoontuu näillä minuuteilla viimeistelemään ensi vuoden budjettiesitystä ensi viikolla pidettävää valtuuston kokousta varten. En ole siellä nyt paikalla hallituksessa, vaan täällä. Olisi kyllä mielenkiintoista olla ja kertoa, mitä viestejä täältä tulee erityisesti keskustan riveistä, että tehostakaa, säästäkää, etsikää menojen leikkureita, kun alijäämäinen budjetti syntyy siihen omaan kuntaanikin aivan väistämättä, mitään mahdollisuuksia ei ole päästä tasapainoon. Emme korottaneet veroprosenttia ensi vuodelle, emme edes kiinteistöveroprosentteja, kuten teki melkein puolet kunnista tänä syksynä.

Kyllä eduskunnan puheet ja arjen todellisuus siellä kunnissa ovat nyt kaukana toisistaan valitettavasti tällä hetkellä, ensi vuotta ajatellen ja sitten pitkälle tulevaisuuteen varmasti vielä. Se ei ole kiinni niin kauheasti edes kuntatyypistä tai kunnan koosta. Karjaa on kaupunki Etelä-Suomessa Uudellamaalla, ja tiedämme, mitä siellä tehtiin jne. Kun täällä keskustelee kunnan tehtävissä olevien kanssa, niin moni kunta, jossa ei nostettu veroprosenttia, olisi ollut sen tarpeessa hyvinkin polttavasti, ja kuitenkin 136 kuntaa nosti tänä syksynä tuloveroprosenttia.

Tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys lähetettiin valiokuntaan 6. päivä lokakuuta. Sen jälkeen oli kunnallisvaalit, joissa vahvana teemana olivat palvelut, kunnalliset, julkiset, hyvät palvelut. Lupaukset olivat suuria ja niin komeita, että niillä tuli vaalivoivoittojakin joillekin. Sen jälkeen, kun vaalit olivat ohi, tuli tämä eteen, että kuntien piti vahvistaa tuloveroprosentit ja kiinteistöveron määrät ensi vuodelle. Siinä jo alkoi paljastua se tosiasia, että kunnallisvaalien puheet olivat nekin aika kaukana siitä tositilanteesta, missä kunnissa eletään. Ilmeisesti arvon puoluejohtajatkaan eivät kenttää juurikaan tunne tai kuuntele, kun vaalikeskusteluja käyvät.

Olemme tässä tilanteessa, että kunnallisverotus kiristyy ja samanaikaisesti hallitus yrittää keventää valtionverotusta ja poistaa varallisuusverotusta jne. Kun esimerkiksi kiinteistöverot nousevat, niin kaikkien suomalaisten asumiskustannukset nousevat. Linja on siis se, että hyväosaiset pääsevät vähemmällä ja ne, jotka ovat vaikeimmassa asemassa, maksavat entistä enemmän. Tämä on tietoinen valinta näköjään tälläkin hallituksella, joka nyt maassa istuu. Sitä ei voi pitää missään mielessä oikeudenmukaisena.

Tämä käsittelyssä oleva esitys, joka kieltämättä valiokuntakäsittelyssä varmaan niiden meidän kovien puheittenkin ansiosta parani selkeästi — siitä on tunnustus annettava, kuntien kannalta se parani — kuitenkin on kolkkoa luettavaa kunnissa. Kunnat ovat nämä valtionosuuteen oikeuttavat menot maksaneet menneinä vuosina, neljän viime vuoden aikana, eli laskut on maksettu, valtio vaan ei ole osuuttaan, lain takaamaa osuuttaan kunnille hoitanut täysimääräisesti eikä aio hoitaa nytkään, vaikka siihen olisi velvoite lain pohjalta, vaan tällaista poikkeuslakia täällä joudutaan käsittelemään. Tämän mukaan kunnille jää tuo 360 miljoonan euron saatava valtiolta, eli Vanhasen hallitus pitää Suomen kuntia pankkina, ottaa kunnilta korotonta pakkolainaa tällä tavalla aika merkittävän summan.

Näinkin voisi tehdä todellakin siinä tilanteessa, jos kuntatalous olisi hyvässä kunnossa, mutta niin kuin edellä kerroin, kuntatalous ei todellakaan kunnallisvaalien mentyä, kun rehellisyys on vahvistunut tässä maassa, osoita olevansa kunnossa. Minä en kyllä syyttäisi ihan yksistään vain kuntien päättäjiä, niin kuin täällä syytettiin, että pitää tehostaa, pitää seutuyhteistyötä lisätä, pitää ottaa ihmisistä enemmän irti jne. Sitä tietä on kyllä lukuisissa kunnissa kuljettu aika voimakkaasti pakon sanelemana jo tähän mennessä.

Nyt kysynkin erityisesti ed. Ala-Nissilältä ja ed. Lindqvistiltä: Mitkä ovat ne konkreettiset neuvot, millä te kehotatte minun kotikuntaani ja monia muita kuntia säästämään ja etsimään niitä tehostuskohteita? Te sanoitte, että enää ei esimerkiksi terveydenhuollon ja sairaanhoidon henkilöstöstä voi ottaa irti enempää. Se on ihan tosiasia, että siellä jo kehitysvammaiset kärsivät ja monet muut sairaat ja puolustuskyvyttömät ihmiset alkavat kärsiä siitä, että säästetään liikaakin ja on puutetta hoitohenkilökunnasta. Kertokaa, mistä otetaan.

Varojahan meillä on, niin kuin kerroin. Tämä veropolitiikka osoittaa, että kyllä meillä tässä valtiontaloudessa liikkumavaraa näyttää olevan. Onkin tehty nyt sitten arvovalinta tältä pohjalta. Hyväosaisten verotusta halutaan keventää ja kuntien kautta toteutuvia palveluja ajaa yhä ahtaammalle. Tästä kärsivät sairaat, vanhukset, lapsiperheet, koululaiset ja koko kunnan henkilöstö. Monet kunnat kaiken kaikkiaan ajautuvat sellaiseen tilanteeseen, että niillä ei ole edessä juuri minkäänlaista toivoa tulevaisuudesta.

Mihin se sitten johtaa? Ehkä niihin pakkoliitoksiin, joita ehkä jotkut haluavatkin toteuttaa, mutta eteen tuleekin ei perinteinen pakkoliitos, että hallituksen täytyy määrätä joku kunta liittymään toiseen, vaan pitää määrätä, että joku kunta ottaa naapurikunnan, joka on ylenpalttisen velkainen. Näinpäin on tilanne jo kääntynyt, että monet kunnat eivät kelpaa enää naapurikunnalle sen taloutensa huonon kunnon takia. Näistä voisi kertoa esimerkkejä.

Herra puhemies! Tällä tiellä ollaan, ja siksi tämä vastalauseen mukainen menettely, 185 miljoonaa, olisi varsin kohtuullinen, vastuullinen. Erityisesti kun otetaan huomioon esimerkiksi hoitotakuu, sen toteuttaminen ja siihen luodut suuret odotukset, näin pitäisi tehdä, ja vastalause on siinä mielessä ymmärtääkseni kaikkien täällä olevien edustajien tahdon mukainen, mutta tietysti ryhmäkuri estää toteuttamasta omaa tahtoa.

Herra puhemies! Kristillisdemokraateilla on todellakin oma tasapainotettu vaihtoehtobudjetti, jollaista ei valitettavasti kokoomus ole vieläkään tuonut. Ehkä se tulee tämän viikon lopulla tai ensi viikon alussa budjettimietintövastalauseessa, (Ed. Pulliainen: Ei, se tulee tammikuun alussa!) ja se on tavattoman mielenkiintoinen, ja toivottavasti toimittajatkin etsivät sen, miten verotusta kevennetään ja palveluja parannetaan ja kuntien velat maksetaan. Se on mielenkiintoinen yhtälö. Meillä on vaihtoehtobudjetti, joka on todella tasapainotettu, ja me haluaisimme esimerkiksi kuntien valtionosuuksien indeksitarkistukset maksaa sataprosenttisesti, mistä edellisellä vaalikaudella voimakkaasti puhuttiin. Mutta nyt tilanne on toisen suuntainen, ja hallitus kantaa tästä kuntatalouden ja sitä kautta vaikeimmassa asemassa olevien suomalaisten kohtuuttoman kylmästä kohtelusta täyden vastuun tällä politiikalla.

Maija-Liisa  Lindqvist  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä äsken kysyttiin, minkälaisia toimia, niin ei todellakaan tarkoiteta, että terveydenhuollon henkilöstöä ahdistetaan tekemään enemmän kuin nykyisin, vaan näitä toimintatapoja. Esimerkiksi peruutusajat otetaan käyttöön uuden teknologian avulla, millä Lahden kokoisessa kaupungissa muun muassa hammashoidon puolella säästetään vuositasolla parin hammaslääkärin työpanos eli saadaan sillä tavoin palveluiden saatavuutta parannettua. Samoin hoidetaan hoitoketjussa oikeissa paikoissa, esimerkkinä meidän alueellamme on hoidettu erikoissairaanhoidon paikoilla, kun ei ole ollut jatkohoitopaikkoja, kymmeniä potilaita, pahimmillaan jopa 60 jonain vuonna, ja on nelinkertainen vuorokausimaksu verrattuna hoivakodin tai perusterveydenhuollon paikkoihin. Eli järkevyyttä juuri hoitoketjun toimivuuteen ja sitä kautta näitä kustannusten säästöjä.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oman kuntani kunnanhallituksen kokouksessa pari kolme viikkoa sitten oli meidän terveyskeskuskuntayhtymämme ylilääkäri kertomassa kuntayhtymän talousarviosta. Itse tiedustelin juuri näitä, ja olen joka vuosi kysynyt, onko meillä nyt sillä lailla asiat hoidettu, että oikeassa paikassa hoidetaan oikeaa sairautta tai siinä tilanteessa olevaa henkilöä hänen tarpeidensa mukaan, ovatko tietojärjestelmät kunnossa jne. Hän vakuutti, että Palokan kuntayhtymässä ne ovat kunnossa ja meidän kunnan osalta järjestelmä on erittäin mallikelpoisessa kunnossa, mutta siitä huolimatta budjetin alijäämä on sellainen, että se rikkoo varmasti pian lakia ja erittäin vaikea on täyttää niitä lain edellytyksiä ja sitten turvata kuntalaisille ne peruspalvelut, jotka tietysti ovat ne kaikkein tärkeimmät.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Olen täällä vajaan kahden vuoden olon aikana vähitellen tottunut siihen, että jos tosiasiat puhuvat hallituksen esityksiä vastaan, sen pahempi tosiasioille.

Nyt kuitenkin tämän kuntien talouden osalta tilanne on sellainen, että täällä kuultuun hallituspuolueitten ja erityisesti keskustapuolueen, pakko sanoa, hurskasteluun tässä kuntatalousasiassa ei voi suhtautua sillä tavoin, että siihen tottuisi tai edes haluaisi tottua. Kysymys on niin vakavasta asiasta. En tiedä, kuinka monelle edustajalle kävi kuten itselleni, että ennen kuntavaaleja, kun ei ollut riittävästi perehtynyt esimerkiksi oman kuntansa talouteen, syntyi semmoinen kuva, että no okei, me täällä puhumme lämpimiksemme niitä ja näitä, hallituspuolueitten edustajat puhuvat, kuten täällä on todettu, pakon sanelemina sitä, mitä hallituspuolueitten edustajien pitää puhua, ja oppositio arvostelee vähän samasta velvoitteesta.

Mutta sen jälkeen olen nähnyt näitten eri kuntien tilanteet, esimerkiksi Pohjois-Savossa, esimerkiksi Kuopion tilanteen, jossa olemme nyt vaalien jälkeen yhdessä kaikkien suurimpien puolueitten, keskustan, sosialidemokraattien, kokoomuksen ja vasemmistoliiton, kanssa valmistautumassa erittäin ankaran kriisiohjelman tekoon siitä huolimatta, että korotimme veroprosenttia 0,75:llä. Tästä huolimatta joudumme, kuten täällä ed. Kärkkäinen jo puheenvuorossaan totesi, todennäköisesti vähentämään sosiaali- ja terveyssektorin tilapäistä henkilöstöä, joka on ollut aivan välttämätöntä, noin 90 hengellä.

Täällä todettiin myös, että Kotkassa tämä valtion velka Kotkalle on siellä tehdyn veroprosentin korotuksen aiheuttaman tulon suuruinen. Aivan sama tilanne on Kuopiossa. Kuopiolle kuuluisi tästä 500 miljoonasta bruttona noin 9 miljoonaa, ja juuri sen summan tuo 0,75 prosentin veroäyrinkorotus tuo. Nyt kun yhdellä kahdeksasosalla parannetaan kuntien asemaa, siis itseasiassa heikennetään vain vähän vähemmän, niin se parantaa, lainausmerkeissä, Kuopion asemaa sillä tavalla, että nyt ei joudutakaan irtisanomaan kuin 80 henkilöä. Ei sellainen tilanne kestä enää mitään hurskastelevia puolustuksia.

Kuitenkin on tietenkin niin, että kyllä kunnissa sinänsä tarvitaan rakennemuutoksia, toiminnan tehostamistakin tarvitaan, mutta aivan kuten ed. Kankaanniemi täällä totesi, kunnissa on kuitenkin tehty rakenteitten korjaamista ja toiminnan tehostamista jo 90-luvun lamasta lähtien. Siellä on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty erittäin kovia toimenpiteitä. Siitä huolimatta menot ovat koko ajan kasvaneet ja näyttävät kasvavan edelleenkin. Erikoissairaanhoito on paras esimerkki tästä. Vaikka se terveydenhuollon bruttokansantuoteosuus 7,5 prosenttia, ed. Asko-Seljavaara, ei ihan kokonaan erikoissairaanhoitoon menekään, niin erittäin iso osa on kuitenkin sieltä peräisin, ja sielläkin toki on tehostamisen varaa. Ylenmääräinen varmuuden maksimointi on varmaan se, mistä voidaan tinkiä. On siellä muutakin tehostamista, mutta tosiasia tietysti on, että niin paljon erikoissairaanhoitoa edes hoitotakuun myötä ei voida tehostaa, että se pelastaisi kunnat siitä taloudellisesta tilanteesta, jossa ne ovat nyt. Etenkään se ei pelasta kuntia ensi vuonna ja muutamana seuraavana vuonna.

Tämä on minusta se varsinainen ongelman ydin. Kun me nyt tällä tavoin ikään kuin kannustamme tai hallitus yrittää kannustaa kuntia kuulemma toimimaan tehokkaammin, että ei anneta kaikkea sitä rahaa, mikä kunnille kuuluisi tai minkä ne toiminnan perusteella tarvitsisivat, niin on olemassa se vaara, että tässä akuutissa tilanteessa nytkähdetäänkin tietyn kriisirajan alapuolelle, jonka jälkeen se pudotus on paljon voimakkaampaa kuin sen rajan yläpuolella. Eli siinä vaiheessa, kun kuntien talous alkaa vilkkua todella punaista, on olemassa suuri vaara, että, haluttiinpa tai ei, joudutaan sellaisiin supistuksiin ja leikkauksiin, jotka vievät kuntien toimintakyvyn sellaiseksi, että siitä ei pystytä nopeasti enää nousemaan, vaikka tilanne parantuisi. Tämä on minusta se suuri uhka.

Juuri tämä uhka liittyy myöskin nyt hoitotakuun voimaan saattamiseen, nimenomaan tähän siirtymävaiheeseen. Uskon itse asiassa samalla tavalla kuin hallituskin, että jos hoitotakuu saadaan käynnistettyä hyvin ja tehokkaasti nyt ensi maaliskuun alusta ja toimimaan siitä sitten puolen vuoden päähän, jolloin kaikkien jonojen pitää olla purettu, ja pääsemme siitä yli, niin todennäköisesti se alkaa tuottaa positiivisia vaikutuksia, millä tietyn ajan kuluttua on sitten myöskin taloudellisia vaikutuksia. Mutta jos nyt käy niin, että nimenomaan tässä akuutissa taloudellisessa tilanteessa, kun hoitotakuu uhkaa vaarantua juuri siksi, että se on sattunut osumaan tähän kuntatalouden voimakkaaseen kriisivaiheeseen, ei huolehdita siitä, että tässä siirtymävaiheessa on riittävästi voimavaroja sen asian kunnolla toimintaan saattamiseen, niin voidaan joutua tilanteeseen, jossa esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut voimakkaasti yksityistyvät tai priorisointia aletaan tehdä taloudellisilla eikä lääketieteellisillä perusteilla, ja näin ei saa käydä.

Tästä syystä minusta nyt olisi välttämätöntä, että kuntien tehtäviä ei tässä salissa enää lisättäisi, ei ainakaan siten, että niitä lisättäisiin ilman, että vastaavaa kompensaatiota tulee valtiolta. Laskin tuossa huvikseni, että viimeisen kahden viikon aikana me olemme tässä salissa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöjen perusteella säätäneet viisi uutta lakia, jotka kukin ovat lisänneet kuntien menoja 10—30 miljoonaa euroa ensi vuonna, ihan tuossa vaan huomaamattamme, ei täällä tämän enempää porukkaa ole ollut niitä ensimmäisessä käsittelyssä säätämässä silloinkaan. (Ed. Kangas: On luvattu hyvittää!) — Niin, luvattu on hyvittää, mutta ei budjettiin ole kuitenkaan niitten vuoksi tulossa lisää rahaa. On tulossa vaan maininta, että tämä on otettu huomioon kuntien valtionosuuksia määriteltäessä. Se lausuma ei lämmitä kuntien kassaa, ja minusta juuri tämä on se ongelma.

Tästä syystä, arvoisat hallituspuolueitten edustajat, toivon, että me kaikki, kun ryhdymme rehelliseksi itsellemme, voimme myöntää, mikä kuntien tilanne todellisuudessa on, ja hoidamme tämän asian niin, että kunnat selviävät ainakin tämän kriisivaiheen yli. Kyllä niitä kriisivaiheita toki riittää jatkossakin, mutta niistä on kerta toisensa jälkeen päästävä jotenkin yli.

Arvoisa puhemies! SDP:n puheenjohtaja kävi kuntapalveluita loistavasti puolustaen mainion vaalikampanjan, aika paljon vasemmistoliiton teemoilla, mutta kuitenkin. Sillä SDP saavutti merkittävän vaalivoiton kamppaillessaan tässä sanallisessa ottelussa kokoomusta vastaan. Täällä nyt vähän on vaikuttanut tänään siltä, että ikään kuin nämä roolit olisivat vaihtuneet. Toivon kuitenkin, että erityisesti sosialidemokraatit ja tietysti myöskin keskusta — koska hallituksen ilmeisesti pitää saada aikaiseksi yksimielisiä päätöksiä — huolehtivat nyt siitä, että vaalikamppailussa ja vaalilupausten mukaisesti kuntien julkiset hyvinvointipalvelut turvataan, koska se on kuitenkin jokaiselle suomalaiselle tärkeintä ja välttämätöntä.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty perusteellista keskustelua kuntatalouden tilasta, erityisesti valtionosuusjärjestelmästä. Kuten edeltävän puheenvuoron käyttäjä totesi, ehkä tarpeettomassakin määrin tämä keskustelu on edennyt ikään kuin edellä annetuin vuorosanoin, hallituspuolueen edustajat ikään kuin puolesta ja oppositio määritelmän mukaan vastaan, ilman että pohditaan analyyttisemmin tätä asetelmaa.

Arvoisa puhemies! Oma puheenvuoroni rakentuisi vähän toisen tyyppiseen lähestymistapaan. En olisi suoraan syyllistämässä hallitusta yksittäisasioista, mutta sen sijaan pohtisin laajemmin valtionosuusjärjestelmän luonnetta ja merkitystä ja siinä olevia ongelmia erään yksittäisen esimerkkikunnan kautta, ja se yksittäinen esimerkkikunta on Vantaa.

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä kunta, joka on kasvukunta, jonka väkimäärä kasvaa ja myöskin työllisyyskehitys on ollut myönteistä. On merkillinen ilmiö kuitenkin ollut viimeisten vuosien aikana se, että verotulot, kunnallisverotuotto ei kuitenkaan näy positiivisena, vaan meillä on ilmiselviä ongelmia. Tähän liittyy tietysti tämä keskustelu osittain, kun täällä on puhuttu ansiotulovähennysten kompensoinnista. Siinä on epäilemättä sama tilanne kuin muuallakin maassa. Kompensointi täysimääräisesti helpottaisi kunnan tilannetta.

Mutta Vantaalla on myöskin erityispiirre, niin kuin kaikilla kunnilla maassa on aina oma historiallinen erityispiirteensä, rakenteelliset erityispiirteensä, ja Vantaalla se liittyy siihen, että olemme osa Pääkaupunkiseutua. Samanaikaisesti täällä on tapahtunut eriytymistä väestörakenteen osalta siten, että tietyissä kunnissa Pääkaupunkiseudulla on vakavaraisempaa väestöä ja Vantaa on Pääkaupunkiseudun kunnista se, jolla keskimääräinen tulotaso asukkailla on alhaisin. Siitä huolimatta tänään vantaalaiset ovat vauraampia kuin historiassa koskaan aikaisemmin. Tästä syntyy regressiivinen verotusjärjestelmä kunnallisveron osalta, koska kunnassa, jossa on vähempituloista väkeä ja jossa paineet sosiaaliturvan suuntaan, sosiaalipalvelujen suuntaan, ovat korkeammat, paine on tietysti silloin veron korotuksiin suurempi kuin kunnissa, joissa on vakavaraisempaa väkeä.

Kaiken lisäksi sisäinen muuttoliike Vantaan osalta on sen kaltainen, että 13 000 ihmistä muuttaa ulos — sisään vuosittain. Sisäinen muuttoliike aiheuttaa nettomääräisesti vuosittain 10 miljoonan euron tappion. Pelkästään se, että ulos muuttava väki on vauraampaa kuin sisään tuleva väki, aiheuttaa meille 10 miljoonan eli puolen veroprosentin verran tappiota. Tämä on kumulatiivisesti vuodesta toiseen oleva ilmiö.

Tähän ei tietenkään valtiovalta, hallitus, kovasti voi auttaa, kun tämä on alueen rakenteellinen ongelma, ja viime kädessä tietysti tässä löytyy ratkaisu ainoastaan siitä, että seudullinen yhteistyö tiivistyy niin pitkälle, että tätä aluetta ruvetaan hallitsemaan, niin kuin metropolialuetta maailmalla hallitaan, seudullisena kokonaisuutena, jossa myöskin verotus on seudullista. Tämä on ainoa tapa tietysti tähän ilmiöön tarttua.

Mutta, arvoisa puhemies, tietysti myöskin valtionosuusjärjestelmässä on tiettyjä ongelmia, jotka on tässä suhteessa hyvä tuoda esille. Haluan kuitenkin jo saman tien tuoda esille sen seikan, että tässä ei auta kauheasti lähteä keskustelemaan hallitus vastaan oppositio, koska Vantaan osalta erityisesti olemme mitä suurimmassa määrin myönteisesti arvioineet niitä päätöksiä, joita hallitus on tehnyt muun muassa harkinnanvaraisten avustusten osalta. Vantaa oli ykköskunta absoluuttisilta osuuksiltaan tämän harkinnanvaraisen tuen osalta, ja se tietenkin auttaa jonkin verran, mutta vain jonkin verran. Hallitus on siis tullut vastaan.

Mutta valtionosuusjärjestelmässä on kahdella tasolla rakenteellinen ongelma, johon pitäisi kiinnittää paremmin huomiota. Ensinnäkin tämä kustannusten tasausjärjestelmä on sikäli ongelmallinen, että sehän huomioi kuntien tuloissa — periaatteessa näen tämän kustannustasausjärjestelmän oikeana — mutta se huomioi kuntien tuloissa kunnallisveron tuoton, se huomioi tietysti yhteisöveron tuoton, kiinteistöveron. Se ei huomioi pääomatuloja kunnan tasolla, ja kiinteistöverojen sisällä ei muun muassa maa- ja metsätalousmaa ole huomioituna, jolloin tässä verotulojen tasauksen osalta on epätasapainoa kaupunkikuntien ja maaseutukuntien välillä, mikä on epäilemättä ongelma pitkässä juoksussa.

Toinen suuri ongelma, joka liittyy verontasaukseen, on se, että verontasausjärjestelmässä — jos annan tässä yhden lukusarjan ja vertaan saman suuruisia kuntia, Vantaata, Tamperetta ja Turkua — Vantaan saamat verotulojen valtionosuudet vuosittain ovat 57 miljoonaa markkaa, Turussa 194 miljoonaa, Tampereella 140 miljoonaa markkaa. Saman suuruiset kaupungit. (Ed. Pulliainen: Markkaa vai euroa?) — Anteeksi, euroa, kiitokset, ed. Pulliainen, euroa. Elän vielä jossain mummon kaudella, puhumme euroista, summat ovat suurempia. — Olennaisinta ovat nämä eurot. Se johtuu valtionosuusjärjestelmän rakenteellisesta painotuksesta, jossa lähtökohtana on se, että iälle annetaan merkitystä, mutta nimenomaan painotetaan ikääntynyttä väestöä. On totta, että sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa ikäihmiset ovat kunnalle rasitteellisempia niin sanotusti kuin muu väestö, mutta tässä tulee se vaikeus, että Vantaalla, joka on Suomen yksi lapsivaltaisimmista kunnista, yhtä lailla kuin ikääntyneet ihmiset, myöskin lapsiperheet kuormittavat sosiaali- ja terveysmenoja. Tässä suhteessa pitemmässä juoksussa valtionosuusjärjestelmää tulisi oikaista siihen suuntaan, että tämä lapsipainotteisuus tulisi mukaan, jolloin tämä epäsuhta, joka näkyy esimerkiksi Vantaalla suhteessa Turkuun ja Tampereeseen, oikaistuisi.

Toinen ongelma on se, että Vantaan tyyppinen kunta on kasvukunta. Me investoimme, me rakennamme. Nämä valmiit kaupungit ovat valmiita kaupunkeja, hyvä niin. Mutta tässä syntyy myöskin epäsuhtaa paineiden osalta.

Arvoisa puhemies! Viimeinen ongelma, joka valtionosuusjärjestelmään rakenteellisesti liittyy, on se, että se ei huomioi riittävästi maahanmuuttoa. Maahanmuutto on erityisesti ilmiö, joka kohdistuu Pääkaupunkiseudulle. Erityisen suuri ilmiö se on Vantaalla. Meillä 6 prosenttia väestöstä on jo maahanmuuttajataustaista, meillä on kaupunginosia, joissa yli 10 prosenttia väestöstä on maahanmuuttajataustaisia. Se on myönteinen ilmiö, se on tärkeä ilmiö, mutta se synnyttää kunnalle tiettyjä rasitteita, joita muilla kunnilla ei ole, ja valtionosuusjärjestelmässä nämä ilmiöt tulisi, arvoisa puhemies, paremmin huomioida.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ehdotan käsittelyn pohjaksi lakialoitteeseen n:o 122 näiltä valtiopäiviltä sisältyviä lakiehdotuksia, joita on neljä kappaletta. Muutamia näkökohtia tästä lakialoitteesta ja sitten tästä itse asiasta vähän muutoinkin.

Ensinnäkin tässä lakialoitteessa, joka on osa vihreitten vaihtoehtobudjettia, siirryttäisiin maltillisesti etupainotteiseen pakkolainan takaisinmaksuun kunnille. Ei mitään sellaista erityistä kilpajuoksua tässä suhteessa. Me kuitenkin muistutamme siitä, niin kuin olen useissa vastauspuheenvuoroissa todennut, että silloin kun Lipposen kakkoshallitus veti viimeisiään, silloin tilinpäätös oli ylijäämäinen 852 miljoonaa euroa, elikkä rahat olivat kassassa. Silloin oli jo varsin hyvin tiedossa se, että tämä kustannustenjaon tarkastus tulee tuottamaan tämän laatuisen tuloksen. Ei siinä ollut mitään yllätystä. Sitä on nyt joillakin tahoin haluttu luoda yllätystilanteeksi, mutta ei siinä mitään suurempaa yllätystä ollut. Ehkä suuruusluokassa oli pikkuisen sellaista yllätyksellisyyttä. Ainakin asian uutisoinnissa silloin, kun se ensimmäisen kerran Helsingin Sanomien sivuille ilmestyi, siinä oli tällaista lievää draamaa saatu aikaiseksi.

Sitten toinen realiteetti tässä yhteydessä on se, mikä merkitys on sillä, että 136 kuntaa nostaa veroprosenttiaan. Jokainen kunta on tapaus sinänsä. Sitäkään ei pidä dramatisoida liikaa. Siinä kuitenkin erityisen ryhmän muodostavat ne kunnat, joitten kohdalla on tilanne sellainen, että niillä on maksuvalmiuksia. Tiettävästi ainakin yhdellä kunnalla on tilanne sellainen, että ainoastaan yksi pankki enää lainoittaa kuntaa.

Arvoisa puhemies! Mikä merkitys tällä on? Sillä on se merkitys, että julkinen sektori on meillä luottoluokituksessa yksi kokonaisuus ja 434 kunnasta, se on kai se 1.1.2005 oikea luku, yhdenkin kunnan niistä ajautuminen tilanteeseen, että luottoa ei enää tule, aiheuttaa sen, että koko Suomen julkisen sektorin reittausluokka laskee kansainvälisessä reittausluokituksessa. Ja mikä seuraus tällä on? Kaikkien lainoitus tulee vähän kalliimmaksi elikkä korot nousevat. Lasketaanko tilanne tällaiseen menemään?

Arvoisa puhemies! Vastaan varmuuden vuoksi itse: ei. (Naurua) Sen takia, että se johtaa siihen, että meillä on Lex Karkkila -tilanne, mikä merkitsee sitä, että, niin kuin Lex Karkkila -tilanteessa valtio tuli hätiin, homma hoidetaan ja valtio järjestelee tämän ex-kunnan asioita sillä tavalla, että tätä reittausluokituksen todellista laskua ei tapahdu. Siis valtion piikissä joka tapauksessa asia on viime kädessä. Tällä tavalla kunnat ovat sitten kuitenkin eräällä tavalla turvassa, samalla kun ne ovat kurimuksessa. Näinhän tämä homma pelaa. Onko se nyt Karjaan kaupunki, joka seuraavana on täällä Etelä-Suomessa karkkilamaisessa tilassa, niin kuin täällä on todettu?

Sitten vielä muutama sananen aikaisemmin käytetyistä puheenvuoroista erikoisesti, kun täällä jatkuvasti ja toistuvasti otetaan Norjan erikoissairaanhoito vertailun kohteeksi. Ed. Asko-Seljavaara ihan oikeita prosenttilukuja varmasti tässä suhteutettuna bkt:hen luetteli. En epäile hetkeäkään, koska tuommoisia ne ovat olleet aikaisemminkin. Nyt vaan pitää muistaa se, että Norja töpeksi näissä asioissa perustavaa laatua olevalla tavalla, siis sillä tavalla, että sairaanhoitajien koulutussysteemit, niitten volyymit ja kaikki laskettiin pieleen, aivan totaalisesti pieleen ja sitten ruvettiin ostamaan sairaanhoitajia Suomesta ja Ruotsista ja vaikka sun mistä päin ja öljymiljardeja ruvettiin käyttämään tähän tarkoitukseen. Sillä tavalla koko homma tuli niin arvokkaaksi, niin arvokkaaksi, että siitä ei kerta kaikkiaan synny minkään valtakunnan vertailukohtaa, että jos Suomessa valtion piikkiin laitettaisiin erikoissairaanhoito, että siinä tämmöinen momenttikohta vertailuna on Norjan tilanne, siinä ei ole kerta kaikkiaan pohjaa, se ei kelpaa siihen.

Minä olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että tämä nykyinen erikoissairaanhoidon laskutusjärjestelmä, joka on erikoissairaanhoitoa ylläpitäville kuntayhtymille ihan hyvä homma — ei muuta kuin lähettää laskun vaan ja sanoo, että "maksuaikoo seittemän päevee, että antaapa tulla rahat tilille" — se on erittäin näppärä järjestelmä, mutta kunnille aivan kerta kaikkiaan fataali järjestelmä. Siinä ei ole paljon kannustinta ryhtyä petraamaan mihinkään suuntaan. Silloin, kun laskutusjärjestelmä toimii joustavasti, järjestelmä toimii joustavasti ja sillä siisti. Minusta kannattaisi todellakin nyt, sen jälkeen kun on olemassa jo jonnii verran kannatusta saanut ehdotus, että tietty osa erikoissairaanhoidon palveluista, toimenpiteistä, tulisi valtion piikkiin automaattisesti meneviksi, laajentaa se piikki laajemmaksi ja samalla luoda normisto, joka tarkoittaa sitä, että jos ruvetaan käyttämään tätä kuntien toimesta väärin, niin siinä tulee mukava lasku kunnille sitten joka tapauksessa. Normitukset on luotavissa niin, että se lasku sitten koijaustapauksissa kuitenkin tulee kuntien piikkiin. Hankalia asioita nämä tuntuvat olevan.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen käytti hyvän puheenvuoron, mutta haluaisin yhteen yksityiskohtaan kiinnittää huomiota: tähän valtion piikissä olevaan erikoissairaanhoitoon. On luonnollista, että on olemassa erityistä osaamista ehkä vaativia, taloudellisesti erityisen raskaita erikoissairaanhoidon alueita, joiden kohdalla tätä asiaa voitaisiin ajatella eteenpäin. Mutta nimenomaan malli, millä nimellä se kulkisikaan, että koko erikoissairaanhoito, siis keskussairaanhoitopiiritaso, olisi valtion piikissä ja muu kuntapiikissä, kyllä loisi tiettyjä ongelmia, erityisiä ongelmia, jotka ovat juuri sen tyyppisiä, kummalla puolella tätä maksuviivaa sitten potilasta pidettäisiin, kenen ikään kuin piikkiin hänen hoitonsa menisi. Sairaanhoitopiirin hallituksessa tietysti istuu kuntien edustajia, ja kunnat pystyvät nyt tällä hetkellä siellä käyttämään ääntään aika tavalla.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos jostakin asiasta, niin juuri tästä asiasta, minkä ed. Tiusanen nyt toi esille, on vihreässä eduskuntaryhmässä keskusteltu johtuen siitä, että peruspalveluministeri oli meidän ryhmästämme parin vuoden ajan. Minä nyt väitän vaan, että kyllä meillä semmoinen malli sieltä löytyy, vaikka me olemme ed. Soininvaaran kanssa erimielisiä tästä asiasta. Kuitenkin pystyn osoittamaan semmoisen mallin, että tämmöinen koijaus ei tässä olisi mahdollista, mutta voi olla, että ed. Tiusanenkin on oikeassa.

Leena  Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Sekä Suomen Kuntaliiton että valtion arvioiden mukaan kuntatalous on heikoimmillaan tänä ja ensi vuonna, ja näin näen, että valtionosuuksien kustannustarkistuksen maksaminen tulee tehdä eri tavalla, kuin nyt hallituksen esityksessä on, ja vielä eri tavalla, kuin hallintovaliokunnan mietinnössä se esitetään. Valiokuntahan ehdottaa tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun viitaten valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistukseen kuuluvia valtionosuuksia, jaksotuseriä, muutettavaksi etupainotteisemmiksi ja sillä tavalla, että 2005 maksatusta korotetaan tästä alkuperäisestä hallituksen esityksestä, siihen verraten, 50 miljoonalla eurolla. Näen, että tämä ei ole riittävä, jotta saavutettaisiin tavoite, että kunnat pystyisivät selviytymään lakisääteisistä velvoitteista, puhumattakaan siitä, että paitsi lakisääteisiä, jotka on ikään kuin pakko toteuttaa, kunnilla on muita velvoitteita, joita on hyvin paljon tullut lisää, ja niistä selviytyminen on todella vaikeaa. Jos ei niistä selviydytä, ei voida puhua hyvinvointipalveluista, ei voida puhua hyvinvointiyhteiskunnasta myöskään siinä yhteydessä.

Valtionosuuksien muodossa kunnille nyt tulee ensi vuonna jonkin verran lisärahoitusta. Laajentuneet tehtävät aiheuttavat kunnille huomattavasti tätä enemmän lisäkustannuksia. Näin näen, että kuntien mahdollisuudet tuottaa palveluja tosiasiassa heikkenevät. Rahoituksen kasvu hupenee palvelujen toteuttamiseen. Kuten täällä on moneen kertaan puhuttu hoitotakuusta, hoitojonojen purkaminen tulee aiheuttamaan suuria vaikeuksia. Tietysti tässä voidaan sanoa, että on varmasti kuntia tai alueita, missä siinä päästään parempiin tuloksiin kuin toisissa kunnissa. Varoja tarvitaan myös erilaisiin investointeihin, joilla tehostamistoimia ja oikeita kustannussäästöjä saataisiin sitten aikaan.

Tämä hallituksen esitys tarkoittaa mielestäni tosiasiassa valtion yksipuolista pakkolainaa kunnilta ja samalla merkitsee kiristystä kuntalaisten kannalta tärkeisiin peruspalveluihin. Kuntien valtionosuuksien tarkistusrahathan merkitsevät sitä, että valtio on maksanut liian vähän valtionosuuksia verrattuna kuntien todellisiin lakisääteisiin menoihin. Kunnat ovat siis jo nyt joutuneet elämään säästöliekillä verrattuna siihen, millaiset tulot eduskunta on tarkoittanut kunnilla olevan.

Kun valtaosa kuntien menoista kohdistuu niiden lakisääteisten velvoitteiden suorittamiseen, tämä säästökuurilla eläminen on väistämättä näkynyt siinä, miten kunnat hoitavat peruspalvelujaan kokonaisuudessaan. Julkisissa hoitopalveluissa on tälläkin hetkellä tuhansien henkilöiden vajaus. Suomessa etenkin vanhuspalveluissa hoitajien määrä suhteessa potilaisiin on selvästi laatusuositusten alapuolella ja alhainen myös muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kun vanhusten laitoshoidossa suositellaan, että tämä suhde olisi 0,8, se keskimäärin vanhainkodeissa on 0,44 ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 0,6:n paikkeilla. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöitten, siellä niitten vähäisten työntekijöitten, selkänahasta otetaan hyvin paljon ja tapahtuu työuupumusta ja sellaista, mikä merkitsee sitten lisärahan tarvetta.

Kunnat ovat joutuneet kireän talouden vuoksi keskittämään voimansa pakollisiin lakisääteisiin palveluihin, ja samalla on säästetty monista sellaisista palveluista, jotka pitkällä tähtäimellä toisivat säästöä julkiselle taloudelle. Näin tässä otan esimerkin omaishoidon kohdalta. Omaishoidon tuki: valtaosa omaishoitajista ei saa kuntien harkinnanvaraista tukea sen vuoksi, että kunnilla ei ole liikkumavaraa laajentaa omaishoidon tukea, vaikka sillä pitkällä tähtäimellä kyllä saataisiin merkittäviä säästöjä esimerkiksi vanhusten laitoshoitokustannuksissa. Esimerkkejä näistä erilaisista palveluista, mitkä eivät ole lakisääteisiä, voitaisiin tässä luetella vaikka kuinka paljon.

Ehkä vielä voisi nostaa, että hallitus ei ole huomioinut tulevan vuoden budjetissa esimerkiksi päihdeongelmien lisääntymistä ja sitä, miten lisääntyvät alkoholihaitat tuottavat laskua kunnille. Kunnat joutuvat maksamaan noin 80 prosenttia päihdehaitoista. Monissa kunnissa näyttääkin siltä, että esimerkiksi lastensuojelumenot yllättävät ja tekevät erityisen vaikeaksi tulevan vuoden budjetin laadinnan. Erityisesti lastensuojelun ongelmista, niistä palvelujen puutteista, mitä siellä on, haitathan näkyvät hyvin laajasti monella eri taholla. Tarvitaan hyvin paljon ei pelkästään lastensuojelun kohdalla, vaan haitat näkyvät opetustoimen, koulutoimen oppilashuollossa, ne näkyvät erityisopetuksen tarpeena jne. ja myös perheitten kohdalla monenlaisten palvelujen lisääntymisenä. Tätä luetteloa varmasti tässä voisi jatkaa kuinka pitkään tahansa.

Joka tapauksessa kunnat ovat vaikeuksissa, ja näin ajatellen tätä pakkolainan maksua, vaikka nyt tässä hallintovaliokunta on lisäystä sinne tehnyt, näkisin, että se olisi voinut olla toisenlainen. Itse sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esitin eriävässä mielipiteessäni vähän vahvempaa etupainotteisuutta, että tämä pakkolaina olisi maksettu jo nimenomaan vuonna 2005. Nyt sitten se, mitä tässä ... (Ed. Väistö: Kaikkiko?) — Ihan kaikki. — No, nyt kyllä ajatellen tätä, mikä hallintovaliokunnan mietinnössä on tämä vastalause, jossa ovat mukana kokoomus, vasemmisto ja kristillisdemokraatit, se on ainakin se, mihin pitäisi päätyä, tähän ainakin, jos ajatellaan näitä kahta vuotta, jotka ovat nämä vaikeimmat ajatellen niitä lisävelvoitteita, joita nyt juuri on, ja niitä puutteita, mitä on taustalla jo. Tämän maksun olisi pitänyt kohdistua näille vuosille 2005 ja 2006 sillä tavalla kuin tässä vastalauseessa esitetään, että sinne olisi sisällytetty kumpaankin se 185 miljoonaa eli puolet kustannusjaon tarkistusten määrästä. Tämä mielestäni olisi se minimilähtökohta, millä tultaisiin kuntien vaikeuksia edes pikkuisen vastaan.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävä asia koskee valtion ja kuntien välisen kustannusjaon tarkistuksen maksamista ja sen maksamisen jaksottamista. Nyt hallitus on esittänyt tämän maksamisen jaksottamista neljälle vuodelle, ja tätä viime vaiheessa on sitten parannettu siten, että 50 miljoonaa on siirretty vuodelta 2008 vuoteen 2005. Kun tässä on ollut tämän jaksottamisesta laajaakin keskustelua, on syytä todeta ensinnäkin, että ei tämä jaksottaminen ole ensimmäinen kerta, niin kuin ed. Kurvinenkin puheenvuorossaan totesi.

Arvoisa puhemies! On syytä todeta se, että kuntien talous on tällä hetkellä tiukka. Se on vaikea. Valtion ja kuntien yhteisen arvion eli Kuthanekin arvion mukaan se on tiukimmillaan tänä vuonna ja ensi vuonna, mutta näyttää siltä, että se kuntatalouden tilanne on tätä ennustettakin vaikeampi. Sinänsä, voi sanoa sen suoraan, perusteita tämän jaksotuksen siirtämiseksi vielä etupainotteisemmaksi on olemassa, se on todettava, mutta meidän on aina tarkasteltava asioita kokonaisuutta vastaan.

Tässä yhteydessä en malta olla kommentoimatta erityisesti muutamia kokoomuksen edustajien käyttämiä puheenvuoroja. Mihin teiltä, hyvät edustajat, ovat kadonneet ne termit, joita olette vuosia käyttäneet: budjettikuri, kehys ja kommentti "mistä rahat"? Olisi paljon uskottavampaa, jos käyttäisitte edelleen niitä. Minä olen seurannut tarkkaan, en vain tänä iltana vaan pidemmän aikaa, kokoomuksen käyttämiä puheenvuoroja talouspolitiikasta ja hakenut sitä linjaa ja perusteita, mutta kyllä se on ollut piilossa, mikä se sitten lienee. On varsin hyvä käyttää kauniita, retorisia ja reippaita puheenvuoroja tilanteesta, jossa olemme. Se on haasteellinen ja vaikea, ja meidän on tämä hoidettava ja tästä me vastuun kannamme.

Siihen liittyy myös se hallintovaliokunnan selkeä päätös, jolla pyydettiin sisäministeriötä antamaan selvitys kuntatalouden tilanteesta ja tehtävien ja resurssien tasapainosta tammikuun loppuun 2005. Olen varma siitä, että tämä hallitus, joka on luvannut noudattaa ohjelmansa mukaisesti vakaata ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa, tekee myös tarvittavia johtopäätöksiä ja päätöksiä tilanteen mukaan. Meillä ei ole vielä tiedossa tämän vuoden tilinpäätöstietoja tietenkään eikä ensi vuoden talousarvioiden yhteenvetoja. Ne saamme aikanaan. Helmikuun 10. päivään mennessä saamme sitten tarkemman tiedon.

Mutta tästä pakkolaina-termistä tai tästä kuntatalouden tilanteestakin haluan ottaa esille muutaman asian. Ed. Kurvinen totesi vuoden 2003 kuntatalouden tilanteesta, että se oli jo huono ja huonompi kuin edellisvuonna. Se on totta. Se on hyvin totta. Vuoden 2003 osalta elettiin niiden päätösten pohjalta, jotka oli tehty edellisinä vuosina, ja ne päätökset vaikuttavat kuntataloudessa nytkin. On selkeästi todettava, että tämä hallitus ei ole leikannut eikä tule leikkaamaan kunnilta. Valtionosuuksia on tämän hallituksen aikana lisätty ja tullaan lisäämään. Verovähennykset, jotka ovat kohdistuneet kunnallisveroon, on kompensoitu täysimääräisesti ja kompensoidaan. Sen sijaan, kun olette käyttäneet termiä pakkolaina, todettakoon, että vuosien 1997—2003 välillä jätettiin kompensoimatta yli 800 miljoonaa euroa. Se ei ollut edes pakkolainaa vaan pakko-ottoa.

Kun, ed. Kurvinen, valmisteltiin tai hyväksyttiin vuoden 2003 budjetti, viime vuoden budjetti, siihen sisältyi ennusteet kuntatalouden tilanteesta ja ne olivat huonommat kuin tänä vuonna näytti. En kuullut, että kokoomuksen edustajat olisivat asiaan vähääkään reagoineet. Olisi paljon uskottavampaa, jos te olisitte silloin puhuneet tai edes kantaisitte vastuun niistä päätöksistä, jotka silloin teitte. Minä en halua syytellä, mutta meidän on yhdessä vietävä näitä asioita eteenpäin. Asia on vain sillä tavalla. Tulee mieleen eräs amerikkalainen poliitikko, joka sitten vaihtoi uusiin tehtäviin. Hänestä sanottiin sitten, että hänestä oli jokseenkin kohtuullista hyötyä niiden asioiden selvittämisessä, niiden ongelmien hoitamisessa, jotka hän oli itse aiheuttanut. Tämän osalta joutuu toteamaan, että kokoomuksen edustajista ei näytä olevan siinäkään hyötyä. Ei meidän tarvitse erikseen selitellä kunnille. Kuntien tilanne on vaikea, ja me joudumme yhdessä, meidän tulee yhdessä hoitaa nämä asiat eteenpäin. (Ed. Vielma: Menepä pitämään tuo puhe kotikuntaan!) — Minä tohdin pitää tämän puheen kotikunnassani ja tiedän tarkkaan Pohjois-Pohjanmaan tilanteen.

Suurin osa kunnista tekee tänä vuonna negatiivisen tilinpäätöksen, ja ensi vuonna se on vielä huonompi — talousarvioiden mukaan. Me tarvitsemme rakenteellisia muutoksia ja tarvitsemme erilaisia toimenpiteitä. Tässä asiassa viemme asioita yhdessä eteenpäin. Minä kiinnitän huomiota siihen, että kyllä kokoomuksellakin on tekemisistään kohtuullinen vastuu.

Vuoden 2002 tilinpäätös oli poikkeuksellisen hyvä. Siihen keskittyi monelta edelliseltä vuodelta verotuloja yli 700 miljoonaa euroa. En tiedä, käytetäänkö siitä termiä pakkolaina tai mikä, mutta ne keskittyivät siihen. (Ed. Kurvinen: Ne maksettiin takaisin!) — Ne maksettiin. — Tässä asiassa on syytä todeta, että meidän on mentävä eteenpäin ja kannettava vastuu siitä, miten kuntalaisten tarvitsemat palvelut hoidetaan. Kysymyksessä ovat ihmiset ja heidän tarvitsemansa palvelut.

Tämän kuukauden aikana saa sisäministeriö vastaanottaa mietinnön valtionosuusuudistuksesta. Se tulee meidän käsittelyymme ensi vuonna. Meillä on monta kuntatalouteen liittyvää tärkeää asiaa, jotka on hoidettava. On syytä todeta, kun nyt käsitellään kustannusjakotarkistusta, että tässä uudistuksessa kustannusjakotarkistus edelleenkin olisi lakisääteinen, perustuu todellisiin kustannuksiin ja se tehdään määräajoin. On myös vakavasti harkittava eikä vain harkittava vaan toteutettava, että indeksikorotus hoidettaisiin aina täysimääräisenä. Nyt laki mahdollistaa sen puolittamisen, jota edellinen hallitus hyvin ansiokkaasti käytti. Tämä hallitus on toteuttanut indeksitarkistukset 75-prosenttisesti.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että vielä viime vaiheessa tätä kustannusjakotarkistusta siirrettiin etupainotteisemmaksi. Tämä vaikuttaa välittömästi kuntien tilanteeseen ja kykyyn hoitaa palvelut. Olen varma siitä, että ainakin ne, jotka kuntien kanssa ovat tekemisissä, haluavat yhteisesti huolehtia siitä, että kunnat selviävät perustehtävistään.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreistä Anni Sinnemäki jätti tähän käsiteltävään asiaan lakialoitteen 122/2004, jota itse esitin hallintovaliokunnassa käsittelyn pohjaksi ja jonka mukaisen vastalauseen jätin mietintöön ja jonka mukaisen ehdotuksen ed. Pulliainen teki täällä, jota minä nyt kannatan.

Arvoisa puhemies! Ottaen huomioon, että pääsääntöisesti samat puolueet toimivat niin eduskunnassa kuin valtuustoissakin ja ainakin täällä istuvien henkilöitten osalta myös samat henkilötkin toimivat sekä eduskunnassa että kunnallispolitiikassa, niin jonkin verran koherenssia puuttuu ja on ajattelua siitä, että kysymys on täysin eri kukkaroista, ikään kuin olisi erikseen sitten se kuntien piikki, johon voi asioita laittaa ja sanoa, että se on talousnäkökulmasta vastuullista politiikkaa.

Kansalaiset kokevat itse olevansa myös kuntalaisia, niin että tämä kansalaisen ja kuntalaisen rooli ei ole aina hirveästi erilainen. Sekä kunnille että valtiolle iso osa fyffestä tulee ihan samasta laarista eli veronmaksajilta. Kansalaisten omasta näkökulmasta, kun he saavat tulonsiirtoja tai palveluja, ne tulevat ikään kuin samasta paikasta, siltä julkiselta sektorilta. Tätä erottelua kuntatalouteen ja valtiontalouteen ei samalla tavalla koeta. Tämähän on myös sen peruspalvelubudjetin ajatus, ja toivon, että tähän myös lisäselvyyttä tulee, kun hallintovaliokunta viisaudessaan, minä mukana, päätti pyytää selvitystä kokonaisuudesta, miten kunnallinen itsehallinto todella toteutuu rahoituksen ja tehtävien puserruksessa.

Lakisääteisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen edellyttämät valtionosuuksien lisäykset eli tarkistusrahat ovat osa nykyistä valtionosuusjärjestelmää, jossa kunnille tulleiden velvoitteiden aiheuttamia todellisia menoja verrataan jälkikäteen laskennallisiin kustannuksiin, eli tästä on kysymys. Järjestelmä on kuntien rahoituksen kannalta merkittävä. Tämänkertaisessa nelivuotistarkastuksessa kunnille kuuluva lisäraha on 10 prosenttia valtionosuuksien vuotuisesta kokonaismäärästä. Voimassa olevan lain mukaan koko tarkistus, eli 502 miljoonaa euroa, tulisi maksaa kunnille kokonaisuudessaan vuoden 2005 aikana, koska valtionosuus kuntapalveluiden rahoituksesta on jäänyt lainsäädännön tarkoittamaa pienemmäksi. Tämänhetkinen tilanne osoittaa, kuinka huomattavasti kustannukset alimitoitetaan silloin, kun kunnille annetaan tehtäviä ja ohjeistusta.

Demokratian näkökulmasta ja myös meidän poliittisten päättäjien näkökulmasta on hankala tilanne, jossa kunnat toisaalta ajetaan sellaiseen taloudelliseen tilanteeseen, että siellä ollaan valmiita tekemään niinkin typeriä päätöksiä, kuin vaikka nyt se tilanne, mikä on Kajaanissa kaupunginteatterin osalta, ja sitten opetusministeriö, tässä tapauksessa, vetäytyy vastuusta. Kuitenkin tästä huolimatta ja kuntatalouden heikoista näkymistä huolimatta kuntien velvoitteet edelleen lisääntyvät.

Terveydenhuollon menojen kovassa kasvussa näkyy muun muassa hammashuollon laajennus ja hoitotakuun toteutuksen alkaminen. Esimerkiksi hoitotakuun hallitus on päättänyt aloittaa kertarysäyksellä vastoin alkuperäistä suunnitelmaa, jossa uudistus oli tarkoitus ajaa sisään vaiheittain. Tämä on myös yksi peruste sille, miksi Kuntaliiton ja nyt sitten vihreiden esittämä etupainotteisuus olisi syytä toteuttaa näiden rahojen jaossa, siis vielä vahvempi etupainotteisuus kuin nyt on hallituspuolueitten toimesta ajateltu. Hoitotakuun toteuttamisesta huolimatta lisärahaa hoitojonojen purkamiseen ei hallituksen talousarvioesitykseen varattu, vaikka tästä kunnille aiheutuvien ylimääräisten kustannusten arvioidaan nousevan 100 miljoonaan euroon.

Hyvinvointipalvelut tuotetaan kunnissa, vaikka tosiaan me kansanedustajat, jotka emme kai myöskään ole sama kuin valtio, olemme yhtä lailla vastuussa hyvinvointipalveluista kunnissa. Onkin erityisen tärkeää, että valtionosuuksien lakisääteisestä kustannustenjaon tarkistuksesta pidetään kiinni ja tarkistukset myös jatkossa perustuvat todelliseen kustannuskehitykseen ja kiinteään valtionosuusprosenttiin. Jos näin ei tapahdu, tai kun näin ei tapahdu, niin silloin osoitetaan, että tämmöinen vastuullinen taloudenpito perustuu silmänkääntötemppuihin eikä siihen todelliseen, ihmisten saamien palvelujen, tulonsiirtojen ja julkisen talouden väliseen vuoropuheluun, joka tapahtuu eurojen ja palvelujen muodossa.

Hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset tulisi siis vihreiden mukaan hyväksyä muutettuina niin, että vuodesta 2005 toteutettavaksi tarkoitetun valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusten edellyttämät valtionosuuksien lisäykset, 502 miljoonaa euroa, tehtäisiin jaksotetusti etupainotteisesti ja osittain lyhyemmässä ajassa verrattuna hallituksen esittämään. Tämä tarkoittaa euroissa tarkalleen ottaen sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon tarkistusrahat, 370 miljoonaa euroa, maksettaisiin jaksotetusti vuosina 2005—2008 siten, että vuonna 2005 maksettaisiin 151 miljoonaa euroa ja vuosina 2006—2008 kunakin vuonna 73 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen tarkastusrahasta 130 miljoonaa euroa puolet eli 65 miljoonaa euroa maksettaisiin vuonna 2005 ja toinen puoli vuonna 2006. Kustannustenjaon tarkistuksen maksatus tapahtuisi toisin sanoen siten, että vuonna 2005 maksettavaksi tulisi 216 miljoonaa euroa, 138 miljoonaa euroa vuonna 2006, 73 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja 73 miljoonaa euroa vuonna 2008 eli yhteensä 450 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Ihan loppukaneettina täytyy vielä todeta näin uutena kansanedustajana yksi hämmentävä piirre keskusteltaessa näistä kuntien valtionosuuksista. Se on tämä poliittinen vääntö ja intohimo, jota saadaan sen ympärille, kun potin pikku nykeröinen laitetaan sosiaali- ja terveystoimeen tai opetus- ja kulttuuritoimeen, ottaen huomioon, että ne ovat kuitenkin kuntien näkökulmasta ja sittemmin kuntalaisen näkökulmasta ikään kuin semmoista yhtä suurta tuuttia, ja kunnissa sitten päätetään, mitä niille rahoille tehdään. Siitä tappeleminen on vähän sellaista näennäispolitiikkaa, että voi että, nyt minä olin täällä sivistystoimelle myönteinen henkilö, kun ehdotin, että siihen pitää laittaa näin ja näin paljon rahaa enemmän kuin nyt tehtiin, jos ei kuitenkaan sitä viimekätistä summaa ole kasvattamassa. Eli tässä kohtaa olen ollut hieman yllättynyt siitä, millaisista asioista ihmiset jaksavat innostua. Minä innostun enemmän näistä summakokonaisuuksista.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti vain täällä käydyn keskustelun pohjalta: Ed. Meriläinen on harvinaisen oikeassa tässä viimeisessä kaneetissaan siinä, että meidän on aivan turha vääntää kättä siitä, mistä pienestä yksityiskohdasta joku on muodostunut, kun valtasuhteet, tilanteet ja toimintatavat ja tarpeet vaihtelevat kunnittain. Kaikki varmasti olemme samaa mieltä, ollaan sitten valtion puolella tai kunnan puolella, että ollaan yhtä yhteistä julkista sektoria, että palvelut tulee tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla, ja palvelut tulee tarjota niitä tarvitseville.

Tässä kohtaa, kun puhutaan, että kunnat saavat lisää rahaa verrattuna siihen, mitä oli suunniteltu, se on mielestäni hyvä lähtökohta. Mutta ei sovi myöskään vähätellä niitä tarpeita puhua siitä, että meidän on ihan vakavasti puhuttava, miten asioita hoidetaan. Järjen käyttöä lisäämällä, sektorirajoja purkamalla — hallinnon ja hierarkian kustannuksellakin — avataan tabuja ja keskustellaan asioista niitten oikeilla nimillä.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Kunnallisena päättäjänä tätä hallitusta ei ole oikein helppo puolustaa. (Ed. Pulliainen: Onnistunette kuitenkin!) Vaikkakin se on parannusta siihen alkuperäiseen esitykseen, niin sittenkin se jättää vielä takavuosille vähän liikaa jaettavaa. Minusta tätä olisi pitänyt etupainotteisesti kuitenkin tehdä, enemmän etupainotteisesti.

Kuten tiedämme ja täälläkin on tullut esille, kuntien taloudellinen tilannehan on todella ongelmallinen, mutta se vaihtelee kunnittain. Meillä Mäntässä on tehty jo 15 vuotta varmaan tällaista leikkauspolitiikkaa ja kaluttu kaikki mahdollinen, mitä ikänä on voitu, sopeutettu väestöä ja tehdään naapurikuntien kanssa yhteistyötä niin monessa asiassa kuin pystytään. Väittäisin, että lähestulkoon varmaan suurinta yhteistyötä, mitä tässä maassa kahden kunnan välillä on, on meillä menossa. Silti me olemme kurimuksessa. Meillä on veroprosentti 19 ja todellinenkin veroprosentti 15,13. Se on tosi hyvä, ja kun vertaa naapurikuntien alle 14 prosenttiin, niin se on tosi iso. On hyvätuloista väkeä pienellä alueella, me maksamme verontulon tasausta köyhille kunnille, ollaan siinä maksamassa. Sitten toista kautta ollaan saamassa myöskin vähän harkinnanvaraisia, kuten tänäkin vuonna.

Yksi ainoa ongelma meillä on ollut jo viimeiset seitsemän kahdeksan vuotta ja on edelleen. Se on tämä terveydenhoito. Sinne menee kaikki rahat, noin 300 euroa per asukas enemmän kuin keskimäärin Pirkanmaalla. Sairaanhoitopiiri lähettelee laskuja. Kuten ed. Pulliainen totesi, sieltä tulee. Kun 1 000 euron kuluja viilataan kunnan budjetissa, niin sairaanhoitopiiri lähettää 700 000 euron lisälaskun, eikä mitään muuta voi kun maksaa.

Kyllä minä sanoisin ed. Tiusaselle, että, jos te peräänkuulutatte, että sairaanhoitopiirin hallituksessa jotain päätetään, niin kyllä se on täyttä puppua. Siellä eivät kunnalliset päättäjät pysty niistä rahoista päättämään mitään. Kyllä ne on lääkärit, jotka tekee kaikki päätökset, miten ihmisiä hoidetaan ja missä hoidetaan. Siihen ei päättäjillä ole mitään mahdollisuutta sanoa, ei pienintäkään. Valitettavasti asia on näin. Meillä on sopimusohjausjärjestelmä, joka on luotu sinne. Kaksi kolme ihmistä pyörii sen ympärillä jatkuvasti, siis vuosittain, ja on kokoaikaisesti vahtimassa niitä euroja. Niitä neuvotteluja käydään semmoisella yli kymmenen hengen kokoonpanolla. Kyllä näillekin lääkäreille minun mielestäni pitäisi olla jotakin muuta tekemistä, ihan ihmisten hoitamista, ihan oikeita töitä.

Kyllä tämä järjestelmä on sen suuntainen, että hallintoa suositaan liian paljon. Pitäisi ihan oikeisiin töihin ihmiset laittaa, pois pyörittämästä niitä eväitä ja pyörittelemästä niitä papereita sinne sun tänne. Valitettavasti tämän järjestelmän kuntoon laittaminen ei onnistu tässäkään talossa. Tilanne on se, että kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten ammatteja rupeaa katselemaan, niin siellä on Lääkäriliiton edunvalvonta niin hyvin hoidettu, että terveydenhoitojärjestelmiin tässä talossa ei rohkeutta ole puuttua.

Valitettavasti kaikissa muissa kunnissa ei kuitenkaan näytä, että rahat olisivat loppu. Puhemies! Tästä on hyviä esimerkkejä: rikas Jyväskylä. Ed. Vielma, taitaa olla Jyväskylä aika rikas. Teillä oli varaa palkata kaupunginjohtaja, joka saa palkkaa yli 12 000 euroa kuukaudessa, muistaakseni lähelle ainakin 12 000:ta euroa. (Ed. Paajanen: Hyvä kaupunginjohtaja!) Samanlainen tilanne Turussa, ja nyt Espoosta tullaan perässä. (Ed. Pulliainen: Tupohenkistä!) — Kyllä on tupohenkisiä korotuksia. — Täytyy sanoa, että tämä rahastusautomaatti on nyt lähtenyt tulemaan kaupunginjohtajien kohdalle. Lääkärit sen aloittivat muutama vuosi sitten, ja muut johtajat ovat menneet perässä, ja nyt se on tullut kaupunginjohtajien kohdalle. Siellä sitä mennään. Tässä on hyviä esimerkkejä siitä, miten toimitaan. Minä luulen, että kuntien pienellä palkalla olevat työntekijät varmasti iloitsevat siitä, että johtaja saa kuuden—kahdeksan henkilön palkan tuosta noin vaan. Kyllä täytyy olla erinomaisia johtajia.

Puhemies! Niin kuin sanoin alussa, olisin toivonut, että nämä rahat olisi painotettu niin, kuten ed. Pulliainenkin ja ed. Meriläinen vähän esittivät, eli alkupuolelle, ja vuotta 2008 ei olisi ollenkaan ollut, vaan ne rahat olisi tämän vaalikauden aikana jaettu. Ne ovat tosiasiassa velkaa, ja kunnat ovat joutuneet maksamaan oman osuutensa. Toivon, että siihen saataisiin edes ensi vuonna jotain muutosta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rönnin puheenvuoroon viitaten tämä talo ja sali antoi kyllä hyvää esimerkkiä siihen, miten ruvetaan nostamaan ja korottamaan palkkiota, ja se tapahtui edellisen vaalikauden aikana.

Toisaalta olen hyvilläni, että hoitopäätökset ja hoitovalinnat edelleenkin tehdään lääkäreiden toimesta. Olisi aika kummallista, jos ne tekisi joku muu.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Oli pakko tulla oikein täältä puhujakorokkeelta kysymään, missä ovat ministerit nyt, kun käsitellään kuntien ja kuntalaisten kannalta todella tärkeää asiaa eli pakkolainaa kunnilta. (Ed. Pulliainen: Keräämässä rahaa budjetin katteeksi!) Tuo 366 miljoonan euron pakkolaina vaarantaa kuntalaisille tärkeiden palveluiden toteuttamisen, mutta ministerit eivät ole salissa vastaamassa edustajien kysymyksiin. Toivoisin, että lehdistö tekisi selvityksen, missä ministerit ovat juuri tällä hetkellä. Salin läpi kävelivät hetki sitten ministerit Kalliomäki ja Koskinen. Eikö ollut aikaa istahtaa aitioon? Todella ylimielistä suhtautumista asianomaisilta ministereiltä valtakunnan korkeimmalla päätöksentekopaikalla.

Kun eilen keskustelimme poliittisista valtiosihteereistä, joihin hallitus kyllä löysi varaa, meille kerrottiin, että tuolla järjestelmällä parannetaan ministeriöiden johtamista. Huomautin jo tuolloin, että hyvä johtaja erottaa tärkeän vähemmän tärkeästä. Peräänkuulutin tuollaisia johtajia hallitukseen. Tämän päivän tilanne entisestään vaan korostaa tuota näkemystä. Ministereitten poissaolo ja vaikeneminen näin merkittävää asiaa käsiteltäessä osoittaa sen, että hallituksella ja sen ministereillä on täysin väärä tärkeysjärjestys asioiden hoitamisessa. Kyllä täällä hallituksen aitiossa ovat ministerit ottaneet kantaa huomattavasti vaatimattomampiinkin asioihin, jos niistä on ollut heille tai heidän edustamilleen puolueille edes vähänkin hyötyä. Vai onko kysymys siitä, että kun on todella tärkeästä ja vaikeasta asiasta kysymys, hallitus ei yksinkertaisesti uskalla vastata esityksistään julkisuudessa?

Palatakseni tuohon ministereitten johtajuuteen totean, että vastuun pakoilu tällä tavalla on viimeisin osoitus siitä, että meillä ei ole ministereitä, jotka uskaltavat tehdä sen, mikä johtajien tulee tehdä, eli kantaa vastuunsa esityksistään ja teoistaan avoimesti ja julkisesti. Sen me olemme tänä päivänä nähneet jälleen kerran ja todella tärkeää asiaa käsiteltäessä.

Tein täällä keskustelussa jo aikaisemmin kysymyksen hoitotakuusta: mitä hallitus aikoo tehdä siinä tilanteessa, jossa hoitotakuu ei toteudu tämän pakkolainan vuoksi? Ja kysyin, lupaako hallitus, että hoitotakuu toteutuu sataprosenttisella varmuudella, ja tein tuon kysymyksen siinä mielessä, että me saisimme eduskunnan pöytäkirjoihin vastauksen tähän kysymykseen. Emme ole saaneet tänä iltapäivänä kysymykseen vastausta, ja tämä osoittaa sen, ettei hallitus itsekään usko antamiinsa lupauksiin. Päähallituspuolueen keskustan osalta täällä uhrattiin ed. Lindqvist vastaamaan näihin kysymyksiin.

Ed. Tapani Tölli kertoi menneitten vuosien kuntien taloudellisesta tilanteesta ja varmaankin ihan kaikki asiaa, en kiistä sitä. Mutta kun ed. Tölli arvosteli kokoomusta edellisten hallitusten aikana, hän unohti erään asian. Kaksi edellistä hallitusta korjasivat Suomea siitä tilanteesta, johon se Esko Ahon hallituksen seurauksena romahti. Eli 90-luvun alussa tässä maassa oli työttömiä 27 prosenttia, yrityksiä kaatui sadoittain päivittäin, valtio velkaantui. Silloin oli pakko tehdä niitä ratkaisuja, joita 90-luvulla tehtiin kahden Lipposen hallituksen toimesta. Tämän unohti ed. Tölli mainita äsken kokoomusta menneistä vuosista syyttäessään.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensi alkuun muistelen, että se porvarihallituksen apupuolue taisi olla kokoomus, joka silloin oli myös touhuissa mukana.

Mutta ihan tähän asiaan, pakkolainaan ja kuntien kurjistumiseen: Aivan kuten täällä ed. Pulliainen aikaisemmin totesi, 136 kuntaa nostaa veroäyriään, palvelut ohenevat. Käytännössä tämä merkitsee kuntien sisällä sitä, että pienet yksiköt lakkautetaan, pienet koulut lakkautetaan, pienet lähiöt kärsivät, keskittämispolitiikka jyllää kuntien sisällä. Tämä on sosialistista menoa, eikä siitä tietenkään mitään hyvää seuraa.

Mutta tässä yhteydessä ajattelen, kun nyt sosialistista politiikkaa on toteutettu tulopolitiikassa ja varallisuusvero on poistettu, kuinkahan paljon naurattaa multimiljönääriä, joka huvikuunarilla tuolla Karibialla huiluttelee varpaita rantavedessä ja saa tekstiviestin: "Kuule veli, nyt sosialistit poistivat tupossa sinulta varallisuusveron." Siellä kun cuba libreä siemailee, niin kyllä hohotus kaikuu pitkin hiekkarantaa, että näinkö todella on käynyt. Sehän on vastapuhelun paikka.

Tämän on sosialistivetoinen hallitus tehnyt, ja kepu tietysti pitää häntiä, niin kuin aina. En ihmettele, että ed. Kähkösen vahvoilla hartioilla on koko työväenliikkeen taakka tästä tällä hetkellä täällä. En minäkään, vaikken sosialisti olekaan, tämmöistä menoa kehtaisi puolustaa, että kunnat ajetaan alas. Vaalien alla kyllä äänet kelpaavat. Tv:ssä törötettiin ja sanottiin, että palvelut on turvattava ja äänestä SDP:tä, niin meno muuttuu. Meno on totisesti muuttunut: varallisuusvero on poistunut. Iloitkaa tästä kaikki vaaleanpunaiset vuorineuvokset, että kuntatupo toimii.

Ed. Rönni täällä kertoi espoolaisesta palkkapolitiikasta. Kaupunginhallitus siellä eilen yksimielisesti päätti myöntää kaupunginjohtaja Kokkoselle 1 900 euroa lisää liksaa, mutta eihän tämä taivaasta tipahtanut. Se oli poliittinen päätös, jossa mukana olivat kokoomus, sosialistit, vasemmistoliitto, Rkp, vihreät ja kepu, koko vanhojen puolueiden kaarti tekemässä tulopolitiikkaa espoolaisittain. Tätähän ei tietenkään tuoda valtuustoon, koska siellä tietysti valtuutettu Soini olisi ollut vastassa ja käyttänyt roisin puheenvuoron, että eihän tällaista saa tehdä. Herrat tekivät kaupunginhallituksessa tämmöisen päätöksen, ja ei siinä aikaakaan mene, kun virastopäälliköt saavat sitten kaupunginjohtajan esittelystä hieman tupoa, oman tupohomman. Mutta sitten kun mennään sinne matalapalkka-aloille apuhoitajiin, perushoitajiin, KTV:läisiin, pilkulleen tulee tupon mukaiset korotukset ja jotain 0,3 sitä tasa-arvoerää. Tällaista politiikkaa tehdään, ja vasemmisto on tässä täysillä mukana.

Arvoisa herra puhemies! Sitten nämä valtiosihteerit, joista tietysti monen näköistä hauskaa on ollut olemassa. Tällaisia sitten rakennellaan. Eihän se kansantaloudellinen kysymys ole, se on moraalinen ja eettinen kysymys. Ei tarvitse ihmetellä, että vain joka toinen ihminen vaivautuu äänestämään, kun tällaisena aikana, jolloin työpaikat karkaavat ulkomaille, ihmisillä on suuri hätä, herrat mesoaa ja vielä vasemmiston tuella. Vasemmisto on joskus etäisessä menneisyydessä ainakin ollut puolustavinaan köyhän asiaa, mutta nyt se ei viitsi enää teeskennellä, äänet näyttävät tulevan ilmankin. Tämä on kyllä hävytöntä menoa. (Ed. Tiusanen: Ei pidä paikkaansa!) — Ed. Tiusanen, miksi vasemmistoliittolainen edustaja Espoon kaupunginhallituksessa äänesti kuoppakorotusta kaupunginjohtaja Kokkoselle?

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelee kuntapolitiikkaa ja kunnan palkkauspolitiikkaa. Tämä oli yksityiskohta; en palaa tähän tämän enempää. Tämä tuli varmasti selväksi, että vanhat puolueet näin ovat tehneet.

Mutta tämä pakkolaina ja sen lykkäämiset. Nythän tilanne on se, että teemme säästöjä, jotka tulevat pitkällä tähtäimellä kalliimmiksi kuin nämä näennäiset säästöt. Se tässä on se pahin asia. Jos meillä nyt jää kouluja korjaamatta, infrastruktuuria kehittämättä, niin ne käyvät meille kalliimmiksi eri puolilla. Sen takia tämä jaksotus olisi ollut syytä tehdä etupainotteisesti. Ei tuollaista rahaa yhtäkkiä, 502:ta miljoonaa, ensi vuodelle saa laitettua. Kyllä se on tietenkin realismia, mutta kyllä etupainotteisuus olisi tässä ollut perusteltua ja myöskin oikeudenmukaista. Kyllä nyt vastuunkantoa saa totisesti tehdä siellä kunnissa, kun valtuustojen toimikaudet alkavat. Hyvin harvassa kunnassa on lisää jaettavaa. Siellä tehdään leikkauslistoja, leikataan, amputoidaan, lakkautetaan, lopetetaan, ja kuitenkin se, mikä tässä on hankalinta, on, että meillä on lakisääteiset velvoitteet kunnille, tässä talossa luodut ja suodut. Niitä kuntien pitäisi noudattaa. Mutta sitten ruvetaan luistamaan ensimmäisenä kunnissa omaishoidosta ja tämän tyyppisistä asioista, joista sanktiointi ei ole niin tiukkaa, ja samoin sitten koululuokkien kokoa ruvetaan venyttämään, ja siitä sitten pitkällä tähtäimellä tulee monenlaista häiriötä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on useita vastalauseita. Koska perussuomalaisilla ei ole hallintovaliokunnassa ollut omaa edustajaa, niin eiköhän näistä joku kelvollinen löydetä, jota me voimme sitten äänestää ja tukea. Me emme tee propagandaa, emme halua välttämättä tässä asiassa profiloitua omalla esityksellä. Uskomme nyt sen, että ainakin puheiden ja vastalauseiden tasolla vanhoilla puolueilla on tässä suhteessa ehkä jotain annettavaa. Katsotaan nyt sitten, mihin suuressa ryhmässämme ja kohtuullisessa viisaudessa päädymme.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Kaikki olemme olleet taatusti sitä mieltä, että kuntien taloudet ovat huonossa kunnossa ja ne huononevat. Ed. Tölli toi ansiokkaasti sen omassa puheenvuorossaan esiin. Miten tuo talouden kuntoon saattaminen saadaan aikaiseksi, se on kova kysymys, ja ne, jotka uskovat, että tilanne jollakin tavalla korjaantuu lähivuosina, ovat valitettavasti väärässä, jos nykyinen meno ei muutu. Kriisi lähestyy, ja se on kohtuuttoman suuri. Ikääntyvien ihmisten määrä, eläkkeelle jäävien määrä, kasvaa, kuntien velvoitteet sitä mukaa. Työttömyyttä ei pystytä hoitamaan kuntoon, se lisää entisestään paineita. Se, onko tämä hallitus leikannut tai lainannut, on minusta samantekevää. Samantekevää myös on se, mitä kokoomus on aikoinaan tehnyt tässä talossa hallituksessa ollessaan. Sillä ei ole mitään merkitystä tämän hetken tilanteeseen. Se ei helpota tuskaa.

Vielä ed. Tölliä lainatakseni: olen samaa mieltä, että vain yhdessä, hallitus—oppositio, voidaan saada asiat kunnolla kuntoon. Ed. Kankaanniemi kysyi aikaisemmin, mistä voidaan vielä leikata esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella, ja siitäkin olemme todenneet yhteen ääneen, että kaikki on koluttu, kaikki on leikattu, päitä ilmeisesti voidaan enää vain leikata. Kuntien veronkorotukset ovat useiden kuntien osalta myös tiensä päässä. Veroprosentin korotuksella ei saada juuri mitään aikaiseksi. Se, että kokonaisveromäärä rimaa hipoen pysyy paikallaan, on jo joittenkin osalta hyvä suorite. Joillakin rima valitettavasti korotuksen myötäkin tippuu alemmaksi.

Vaikuttaa kovasti siltä tai lienee kylmä totuus, että toiminnallisia muutoksia kuntarakenteisiin ei pystytä tekemään ilman suurempaa kuntareformia. Tässä salissa on puhuttu vähän siitä, että kuntia pitäisi yhdistää, mutta jos meidän kuntaverkostamme 200 kuntaa on kolmen, neljäntuhannen, viidentuhannen asukkaan kuntia, nykyisessä menossa ja muuttuvassa maailmassa ne eivät kerta kaikkiaan selviä niillä veropohjillaan ja tällä hallintomallilla hengissä. Se on kylmä totuus. Tältä osin toivoisin, että keskustelua myös kuntien määrästä käytäisiin ihan aidosti, oikeasti yhteistyössä, ja siitä, mitä pystytään myöskin ilman kuntarajoja yhdistämällä tekemään. Olemassa oleva tyyli johtaa todellakin hirmuvaikeuksiin. Esimerkiksi oma kuntani Lappeenranta ja Etelä-Karjalassa kaikki kunnat ovat suuressa ahdingossa ja tulevaisuus todella huolestuttava.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa ed. Töllin puheen jälkeen olisi ollut montakin asiaa vastattavana. Osan niistä panin ylös ja yritän niihin vastata, mitkä silloin sain ylös ja muistan vielä. Hän puhui jaksotuksesta, että tämä ei ole ainutkertainen jaksotus. Mutta on muistettava, että Lipposen hallituksen aikana opetus- ja kulttuuritoimi maksettiin lain mukaan kerralla. Sosiaali- ja terveystoimi jaksotettiin kahdelle vuodelle, niin kuin me esitämme nytkin tässä. Kaiken lisäksi silloin kuntien talous oli aivan eri kunnossa. Verotulot olivat kasvussa ja näkymät hyvät. Tällä hetkellä on päinvastoin ja nyt on valtion tilanne parempi, kiitos viime hallitusten velanmaksun ja säästön.

Toinen asia, mitä hän sanoi pakkolaina-nimestä: Kyllä kai minusta valtion pidättämä 366 miljoonaa euroa yksipuolisesti on pakkolaina. Ei sitä muuksi voi sanoa, jos lainanantaja yksipuolisesti lakia muuttamalla siirtää maksuaan neljä vuotta, 40 prosenttia lainan pääomasta neljän vuoden päähän. Kyllä kai tätä voidaan pitää pakkolainana. Nämä ovat kaksi päällimmäistä asiaa. Ed. Tölli sanoi, että hän ei halua syyllistää, mutta kuitenkin. Minun mielestäni ed. Paajanen sanoi ihan hyvin, että tässä ei ole syytä syyllistää edellisiä hallituksia eikä tätä hallitusta, vaan reaalisesti ottaa asiat ja ryhtyä toimiin.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta parhaillaan valmistellaan, ja tämä uudistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 06 alusta. Varmasti meillä kaikilla odotukset sen suhteen ovat suuret. Kuntien valtionosuuslain pääperiaate on se, että valtionosuustehtävissä kuntien ja valtion väliset rahoitussuhteet säilyisivät ennallaan. Tästä pääperiaatteesta poiketaan esimerkiksi siinä, että yleinen valtionosuus ei ole kustannustenjaon piirissä. Samoin perustamiskustannuksia ja muun muassa lainanhoitokustannuksia ei huomioida tänne kustannusjaon piiriin. Niinpä muun muassa näistä edellä mainituista syistä kustannustenjako on muuttunut vuosi vuodelta kunnille entistä epäoikeudenmukaisemmaksi, siis tässä pitkässä juoksussa. Toivottavasti tältäkin osin tilanne muuttuu ja oikenee kunnille oikeudenmukaisemmaksi, kun tämä uusi valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan. Jokainen sen myöntää, ja se on tässä vielä todettava, että todella suurin osa kunnista on erittäin suurissa vaikeuksissa tällä hetkellä.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Kunnallisvaalien alla jokainen täällä edustettuna oleva puolue sitoutui edistämään kuntalaisten arjesta selviytymistä ja parantamaan kansalaisten elämänlaatua. Juuri nyt käsittelyssä olevan asian yhteydessä olisi ollut erityisesti hallituspuolueiden osalta erinomaisen konkreettinen aika lunastaa nämä vaalilupaukset ja etupainotteisesti. Kun näin ei tapahtunut, herää kysymys, oliko itse asiassa vaalitaktisesti tarkoituskin tehdä niin, että kuntatalous saatetaan kuntoon muutamia kuukausia ennen seuraavia kuntavaaleja.

Viime vaalien läheisyys antoi hyvän pohjan vertailla vaalilupausten ja todellisten poliittisten tekojen vastaavuutta toisiinsa. Lähes kaikkien puolueiden vaalivetureiksi oli valjastettu iso joukko kansanedustajia ja hallituspuolueissa jopa ykkösketjun ministereitä. Jokainen näistä edustajista valittiin oman kuntansa valtuustoihin.

Poliittisen uskottavuuden kannalta on oleellista, että kuntiin valitut eivät vaihda leiriä sen mukaan, ovatko he kunnanvaltuutetun, ministerin tai kansanedustajan roolissa. Siksi uskottavuus on kaukana, jos eduskunnassa kuntapuolueen enemmistö tekee hyvinvoinnistamme kauppatavaraa työntekijöiden aseman heikentämisen, ideologisen ulkoistamisen ja yksityistämiseen pakottamisen kautta, siitähän tässäkin tänään on kyse, etenkin, jos samaan aikaan nämä kollegat kuntapäättäjinä valittavat, ettei kuntiin ole mahdollista palkata tarvittavaa lisähenkilökuntaa toteuttamaan hoitotakuuta tai pienentämään päivähoitoryhmiä. Tämä logiikka pätenee myös niihin kepuvetoisiin kuntiin, jotka avoimesti uhkaavat rahapulassaan lopettaa ei-lakisääteisiä palveluitansa kaupunginteattereista alkaen. Kenties kyseisen teatterin ohjelmistovalikoima ei miellyttänyt kaikkia kepulaisia ministeritason kuntapäättäjiä, mutta teatterikritiikin harrastamiselle on oiva paikka yleisönosastolla tai sitten se kannattaa jättää alan ammattilaisille.

Arvoisa puhemies! Edellisen kerran kunnat laitettiin polvilleen vuosina 91—94. Silloin lyhytnäköiset leikkaukset, juustohöylät ja säästöohjelmat aiheuttivat pitkän laskun, jota itse asiassa tällä hetkellä edelleen maksetaan lasten, nuorten, syrjäytyneiden, pitkäaikaisköyhien, köyhien, pienituloisten, eläkeläisten ja työttömien kautta.

Tällä hetkellä Suomessa eletään aivan toisenlaista aikaa kuin kymmenen vuotta sitten. Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Siksi keinovalikkoon ei tällä hetkellä pitäisi kuulua kuntien kurittaminen ja kurjistaminen. Kunnissa ei ole turhia työntekijöitä, ja kuntapalveluiden tehostamisvara käytettiin jo moneen kertaan 1990-luvulla. Siksi itse asiassa julkisella sektorilla on nyt kovin huutava pula suorittavista käsistä.

Viimeisten 15 vuoden aikana useimmissa kunnissa on jo jouduttu tekemään organisaatiouudistuksia organisaatiouudistusten perään, ei siksi, että niillä olisi saavutettu parempia palveluita, vaan siksi, ettei kunnilla ole ollut varaa satsata palveluiden toteuttamiseen. Mistä siis löytyy se kuntataloudellinen tehostamisen vara, ellei jälleen pienipalkkaisten kuntatyöntekijöiden niskasta kuntalaisten palveluiden kustannuksella?

Arvoisa puhemies! Valitettavasti näyttää siltä, että vaalilupaukset ovat selvästikin hallituspuolueiden osalta jo unohtuneet, sillä käsissämme on jälleen yksi virstanpylväs, jonka pääteasemana on kovuuden kolmikon eli ministerien Vanhasen, Kalliomäen ja Enestamin tietoisesti vauhdittama kunnan itse tarjoamien palveluiden alasajo.

Noin puoli vuotta sitten hyvä hallituksemme lupasi helliä pienituloisia veroaleilla. Niinpä se osoitti lupaustensa mukaisesti tulevat veroalensa köyhimmästä köyhimmälle kansanosalle. Jokainenhan meistä tietää, miten pienituloisia Suomen 38 000 rikkainta kansalaista ovat.

Kaikkein rikkaimpien rikkaiden kohdalla hätä oli Vanhasen hallituksen mielestä siis kaikista suurin. Siksi joillakin heistä tuleva henkilökohtainen veronkevennys hiipii jo 1 miljoonan euron tasolle, mutta hallituksella ei näemmä ole varaa lyhentää velkaansa talousvaikeuksissa kamppaileville kunnille, vaan se sysää takaisinmaksuvastuun tulevalle hallitukselle siitäkin huolimatta, että juuri pienituloisimpien etu olisi ollut, etteivät kunnallisverot ja kuntien perimät asiakasmaksut kohoa. Samoin pienituloisimpien kuntalaisten etu on, että julkiset palvelumme säilyvät tulevaisuudessa edes kohtuutasolla.

Valitettavasti hallitus on jo ajanut useat kunnat pakkorakoon nostaa kunnallisverojaan, veroja, jotka kohtelevat erittäin epätasa-arvoisesti erityisesti työttömiä ja eläkeläisiä. Ansiotulovähennykset saatetaan korvata kunnille, mutta kuka kompensoi kunnallisveron korotukset niille kuntalaisille, jotka eivät ole oikeutettuja ansiotulovähennykseen?

Arvoisa puhemies! Täällä käsillä olevassa kunnilta ja kuntalaisilta otettavassa pakkolainassa kyse ei ole rahapulasta, vaan arvovalinnasta. Jos valtiovarainministeriön rahapussit huutaisivat tyhjyyttään, ministeri Kalliomäellä ei olisi ollut varaa esittää jälleen uusia veronalennuksia.

Kaikkien kuntien ongelmana on, että ensi vuodelle tulee kannettavaksi samaan aikaan muun muassa aamu- ja iltapäivätoiminnan kokovuotisuus, hoitotakuu, jossa toivottavasti kunnilla on myös mahdollisuus taata hoitoketjujen jatkuvuus ja laatu, väestön ikääntymisen mukanaan tuomat uudet palveluhaasteet sekä kuntataloutta syövyttävä köyhyyden ja työttömyyden pitkittyminen, puhumattakaan kvartaalitaloudessa elävien firmojen ulosliputtamisvimmasta.

Siksi, arvoisa puhemies, kuntatyöllä oli vaaleissa monta hyvää ystävää. Toivottavasti näin on myös nyt vaalien välillä ja etenkin silloin, kun kuntien omasta rahasta päätetään.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskeinen syy tämänhetkisen kuntatalouden tiukkuuteen on alhaiset verotulot. Ensi vuonna kuntien talousarviossa yhteenlasketut verotilitykset jäävät pienemmiksi reaaliarvoltaan kuin vuonna 2000, ja se näkyy. Se heijastuu ja on heijastunut sitten moniin kuntiin verotulon tasauksen pienuutena. Sitä ei ole riittänyt korjaamaan se, että valtionosuuksia on lisätty ja lisätään. Tässä tämä perusasetelma on.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tuolla huoneessa on ollut rattoisaa kuunnella käytävää keskustelua kuntien taloudellisesta tilanteesta, ja täytyy sanoa, että monella on aika vanha levy pyörinyt koko ajan paikallaan. Ehkä hyvä näinkin, että kuntien taloudellinen tilanne tunnistetaan niin hallituksessa kuin oppositiossakin, mutta mielestäni keskustelussa on kuitenkin jäänyt aivan liian vähälle se havainto, että nyt hallitusryhmien toimesta on kuitenkin pystytty parantamaan ja pystytään ensi vuoden kuntataloutta merkittävästi parantamaan juuri 50 miljoonan euron määrärahalla. Näillä asioilla vaikutetaan konkreettisesti aivan oikein kuntatalouteen. Tuossa tuli jostakin talon ulkopuoleltakin kommentti, että todennäköisesti erään kunnan kohdalle juuri sopiva määrä, joka heillä tiettyä lovea sitten siellä peittää.

Tässä mielessä ei tästä toimenpiteestä voida nyt sanoa, että tällä ei ole mitään merkitystä. Jos joku näin väittää, niin sitten puhuu asiasta vinoon. Kuntataloudesta on hirveän helppo puhua moneen suuntaan. Täällä on kuntatalouden asiantuntijoita kyllä myös hallituspuolueissa varsin paljon, ja me tiedostamme sen tuskan, mikä siellä on, (Puhemies koputtaa) eikä tämäkään työ nyt lopu vielä tähän päätökseen. Tavoitteena pitää totta kai olla, että kuntatalous pysyy vahvana ja sitä kautta palvelut pystytään turvaamaan, mutta tätä työtä jatketaan myös ensi vuonna.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti täältä paikaltani: Tässä on valitettavasti todettava niin, suurimman hallituspuolueen ed. Rossi, että me olemme täysin eri mieltä vielä tästä tilanteesta. Ed. Rossi sanoi, että tällä toimenpiteellä parannetaan kuntataloutta ensi vuonna. Tällä leikataan 366 miljoonaa euroa. Onko se kuntatalouden parantamista? Mikä on teidän matematiikkanne?

Yksinkertainen totuus on se, kun ed. Tölli sanoi, että verotulot pienenevät, että tämä hallitus kun ei ole pystynyt hoitamaan työttömyyttä, lisäämään työpaikkoja tarpeeksi, niitä verotuloja ei tule. Kun sosiaalimenot kasvavat tästä johtuen, pyörä pyörii väärin päin, ja te edelleen vaan tuette sitä pyörän pyörimistä väärin päin leikkaamalla kunnilta tilanteessa, jolloin pitäisi painaa kaasua. Jos minun Busterini on Päijänteessä menossa aallon sisään, niin perästä pannaan kaasua, mutta te panette jarrua, jolloin se syöksyy entistä pahempaan tilanteeseen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Rossi ilmoitti äsken, että hän oli tarkoin kuunnellut käytettyjä puheenvuoroja huoneestaan. (Ed. Polvi: Ei ollut ymmärtänyt!) — Niin, joko kysymys oli kuulemattomuudesta tai ymmärtämättömyydestä. — Totesin, että nämä rahat olivat olemassa vuoden 2002 lopussa Lipposen hallituksen jäljiltä budjettitilinpäätöksessä ylijäämänä, 852 miljoonaa euroa. Te tärvelitte ne heti 1.7.2003 ja nyt te nikottelette sitten. On se hyvä, että pikkuhiljaa palaatte järjestykseen, mutta verkkaista tuntuu olevan.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Kuitenkin on pakko todeta se, että jos eduskunnassa pystytään parantamaan myös hallituksen tekemiä esityksiä, niin ei tästä kyllä päätä pidä pensaaseen laittaa. Tästähän tässä omalla laillaan on ilman muuta kysymys. Totta kai nämä ovat kuntien rahoja, ja ne kunnat ansaitsevat rahat, ne kuuluvat niille. Se, että jaksotus on tehty useammalle vuodelle, on toinen kysymys, mutta jos eduskunnassa pystytään hallituspuolueiden toimin parantamaan tätä tilannetta, niin ei minusta siinä ole kyllä mitään hävettävää. Se on ainakin hallituspuolueiden eduskunnassa yhteisesti aikaansaamaa, ja tätä pitää kyllä tarkastella positiivisesti.

Muutoinkin tämän kauden aikana on pystytty talouselämää viemään monella lailla eteenpäin. Täällä ed. Soini muun muassa äsken puhui verotukseen liittyvästä varallisuusverokysymyksestä. Kyllähän siinäkin omalta osaltaan on kysymys myös tietyllä lailla Kiina-ilmiön torjumisesta, siitä, kuinka meidän kotimainen pääomamme pystyy toimimaan paremmin yrityselämän ja työpaikkojen luomisen suhteen, mutta tästä on haluttu myös tehdä omalta osaltaan mustavalkoinen kysymys ja kääntää asia tietyllä lailla nurin niskoin. Talouselämä tänä päivänä ja meidän taloutemme kehittyy voimakkaasti hyvään suuntaan. Tässä kyllä on hallitukselle annettava tunnustusta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rossi ei ole oikein tarkasti nyt kyllä kuunnellut näitä puheenvuoroja, vaikka näin väittääkin, koska ainakin kymmenessä puheenvuorossa on selkeästi sanottu ja hallintovaliokunta on sen omassa mietinnössään todennut, että kuntatalous on ollut negatiivinen juuri nyt vuonna 2004 ja on negatiivinen vuonna 2005 ja ne toimenpiteet, mihin nyt hallitus on ryhtynyt, eivät ole riittäviä korjaamaan sitä vajausta, mikä kuntataloudessa ensi vuonna tulee olemaan. Jos talous on parantunut, se on eri juttu, mutta kuntien talous ei ole kyllä parantunut. Ehkä valtiontalous on parantunut.