Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Puhemies! Totean, että tämä on valiokunnan yksimielinen esitys kolmannesta lisätalousarviosta ja tässä ovat myöskin mukana valiokunnan tärkeinä pitämät perustienpidon ja perusradanpidon määrärahojen lisäykset.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä kolmanneksi lisätalousarvioksi lyhennetään valtionvelkaa noin 163 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti hallitus ei kuitenkaan ole taipunut siihen, että valtion velkaa kunnille eli valtion kunnilta ottamaa niin sanottua pakkolainaa lyhennettäisiin nopeammalla aikataululla kuin mihin hallitus on päätynyt. Se aikataulu, mihin hallitus on päätynyt, on tunnetusti se, että vielä ensi vuoden jälkeen tätä pakkolainaa kunnille jäisi maksamatta 280 miljoonaa euroa ja vieläpä siten, että osa tästä pakkolainasta maksettaisiin kunnille takaisin vasta ensi vaalikaudella, siis vuonna 2008.

Herra puhemies! Kun me tiedämme ne huomattavat taloudelliset vaikeudet, joita kunnilla tänä päivänä on, jotka näkyvät puutteina kansalaisten peruspalveluissa, kuten terveydenhuollossa, lasten päivähoidossa, perusopetuksessa, sosiaalihuollossa jne., niin tuntuu täysin käsittämättömältä, että hallitus on lyhentämässä valtionvelkaa muualle, mutta ei ole vähentämässä velkaansa kunnille. No, totta kai sen ymmärtää sitä taustaa vasten, että tämä kunnilta otettu pakkolainahan on koroton velka ja varsinainen valtionvelka on tietysti korollinen velka. Mutta onko todella niin, että tämä korkohyöty on se syy, minkä takia hallitus jatkaa kuntien kurittamista ja tällä tavoin osaltaan aiheuttaa sen tilanteen, että kunnilla ei ole riittäviä edellytyksiä kunnolla huolehtia kansalaisten tärkeistä ja arvostamista peruspalveluista?

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Tämä kolmas lisätalousarvio osoittaa sen, että hallitus on hoitanut jämäkästi ja hyvin asioita jo siltäkin osin, että oppositio ei esitä tähän vastalausetta lainkaan ja ennen kaikkea perusinfraan (Hälinää — Puhemies koputtaa) voidaan tässä lisäbudjetissa osoittaa määrärahoja lisää, niin perustienpitoon kuin perusradanpitoon. Tämä on erittäin myönteinen asia. Ed. Zyskowiczin puhe varmasti oli omalla tavallaan perusteltu, mutta sillä ei nyt ole suurta merkitystä tällä kertaa, koska tässä lisäbudjetissa ei ole edes vastalausetta.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä kuntien pakkolaina-asia olisi nyt voitu hoitaa. Toki ymmärrämme, että valtionvelkaa on lyhennettävä ja sitoumuksista pidettävä kiinni, mutta monet kunnat kokoontuvat, jotkut kunnat tänään ja ensi viikon alussa monet kunnat, budjettipäätöksiä varten, ja siellä on leikkauksia tulossa kansalaisten peruspalveluihin: koulupalveluihin, terveydenhuoltoon ja moniin tällaisiin kysymyksiin. Niitä olisi voitu lievittää, kun tätä lainaa olisi myös lyhennetty.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vihriälälle toteaisin sen, että kun kolmas lisäbudjetti tulee tänne eduskunnan käsittelyyn tässä vaiheessa joulukuuta samaan aikaan, kun olemme juuri saaneet käsitellyksi toisen lisäbudjetin ja meillä on käsittelyssä valtiovarainvaliokunnan jaostoissa varsinainen ensi vuoden budjetti, niin ei se nyt ole siitä kiinni, että oppositiolla ei olisi muutostarpeita tähän hallituksen taloudenpitoon, vaan valtiovarainvaliokunnassa on yhteisesti sovittu, että vedetään nyt tämä kolmas lisäbudjetti niin sanotusti mahdollisimman lyhyen kaavan mukaan.

Ne poliittiset paineet ja tarpeet ja muutosesitykset tulevat kyllä näkymään opposition vastalauseissa, kun niitä aletaan ensi viikolla käsitellä. Yhdyn täysin niihin puheenvuoroihin, jotka koskevat tätä kuntien pakkolainan takaisinmaksamista. Se olisi tehtävä viimeistään nyt, kun eduskunta tässä salissa päättää lähiaikoina ensi vuoden budjetista. Ne vastalauseet, jotka tähän ratkaisuun tähtäävät, toivottavasti tulevat sitten laajalla enemmistöllä täällä hyväksyttyä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Todellakin pari viikkoa sitten eduskunta äänesti toisesta lisäbudjetista, jonka yhteydessä kristillisdemokraatit esittivät, että valtionvelan maksusta otettaisiin osa ja maksettaisiin kunnille tämä valtionosuusvelka, joka ahdistaa todella raskaasti kuntataloutta nyt ja tulevina vuosina vielä seuraavalle hallituskaudelle asti. Tuolloin ed. Vihriälä ja koko keskustan ryhmä äänestivät sitä esitystä vastaan, ja näin ollen on tietysti turhaa, että joka viikko samasta asiasta äänestetään, mutta varmasti ensi viikolla tästä asiasta jälleen kyllä äänestetään. Jos ed. Vihriälä on muuttanut kantansa tähän asiaan, niin hän voi ensi viikolla äänestää sitten tämän muutoksen puolesta. Mutta tämä on todella vakava asia, tämä kuntatalouden kriisi, se koskettaa heikko-osaisia ihmisiä kautta maan etelästä pohjoiseen, idästä länteen. Hallituksen olisi kyllä otettava nyt tämä asia vakavasti ja maksettava tämä kuntavelka ensin ja sitten vasta näitä muita velkoja.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Tuossa ed. Kankaanniemi toikin edellä esille aivan oikean huomion siitä, että kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmähän äänestytti tämän asian toisen lisätalousarvion yhteydessä, ja silloin todellakin täällä hallituspuolueet aivan yksimielisesti olivat kumoamassa sitä, että olisimme käyttäneet osan valtion ulkomaisen velan maksusta tämän pakkolainan maksuun kunnille, eli tällaista poliittista tahtoa ei ikävä kyllä tästä salista löytynyt. Niinpä sitten kunnat joutuvat tänä päivänä tosiaankin tekemään vaikeita ratkaisuja. Täälläkin on monia päättäjiä, jotka joutuvat hikoilemaan sitten siinä toisessa roolissaan elikkä kuntapäättäjinä omissa kunnissaan ja toteamaan, että näin tämä Vanhasen hallitus kurittaa sitten suomalaisia kuntia eikä todellakaan halua maksaa takaisin tätä pakkolainaa, joka kuuluu kunnille.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna noin 130 kuntaa on korottanut kunnallisveroäyriään, ja ensi vuonna 140 kuntaa korottaa kunnallisveroa. Kunnat ovat todella ahdingossa. Valtion taloudellinen tilanne on varsin hyvä, kun Sauli Niinistö lähes kahdeksan vuoden ajan piti huolta valtiontaloudesta. Valtiontalous saatiin tasapainoon, ja siitä syystä kerrankin olisi mahdollisuuksia, että valtio pitäisi huolta myöskin kuntien taloudellisesta tilanteesta. Täytyy kysyä, kun täällä salissa usein puhutaan peruspalveluista, kuka tässä yhteiskunnassa tuottaa ne peruspalvelut. Kyllä ne paikalliset kunnat, jotka ovat lähimpänä asukkaita, tuottavat ne terveyspalvelut, koulutuspalvelut. Kun valtio ei maksa velkojaan kunnille, lykkää niitten maksamista, lykkää seuraavan hallituksen huoleksi nämä ongelmat, niin tämän vuoksi nämä peruspalvelut kärsivät.

Kuten täällä todettiin, kristilliset ja kokoomus jo toisen lisätalousarvion yhteydessä antoivat mahdollisuuden eduskunnalle palauttaa näitä rahoja kunnille. Olemme tänään jättäneet vastalauseen ensi vuoden budjettiesitykseen, ja siinäkin lähdemme siitä, että kunnille pitää maksaa takaisin tämä pakkolaina ja pitää huolta siitä, että ne peruspalvelut toimivat. Ei olennainen kysymys ole se, mitä tehdään tuloverotuksen suhteen. Kun tuloverotusta kevennetään, silloin taloudellinen aktiviteetti lisääntyy, työllisyys lisääntyy, valtiolla on pitkä aikaehtimä enemmän rahaa. Kaikkein tärkeintä, jos peruspalveluita ajatellaan, on se, mitenkä valtio suhtautuu kuntiin, ja nyt hallituspuolueet antavat vain kylmää kättä kunnille ja kuntalaisille ja peruspalveluille.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Ed. Sasi oli valtiovarainvaliokunnassa hyväksymässä tätä eduskunnan nyt yksimielisesti hyväksymää kolmatta lisätalousarviota. Itse asiassa, puhemies, ei pitäisi antaa keskustella tästä asiasta, josta nyt keskustellaan, koska se ei ole käsiteltävänä oleva asia.

Mutta haluan todeta, että tämä kolmas lisäbudjetti on tärkeä lisäbudjetti. Tässä 24 miljoonaa euroa lisätään loppuvuodesta kuitenkin sekä radan- että tienpidon kunnostuksiin, ja se on minusta suuri teko, ja hallitus tässä ansaitsee tunnustuksen. Me olemme yksimielisiä olleet tästä valtiovarainvaliokunnassa. Kokoomuksen kaikki edustajat eivät ole tässä yhteydessä puhuneet kuntien tästä niin sanotusta pakkolainasta, koska se ei tähän yhteyteen kuulu. Se kuuluu ensi viikolla aloitettavaan varsinaisen budjetin käsittelyn yhteyteen, ja palataan sitten siihen asiaan viikon päästä. (Ed. Zyskowicz: Hoidetaanko ne ensi vuonna, ed. Ahde?)

Osmo  Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on nyt useampi henkilö puhunut tästä kuntien pakkolainasta ikään kuin olisi olemassa tämmöinen tietty pääoma, joka on vain valtiolla lainassa, jota voi verrata valtion ulkomaiseen lainanottoon tai muuhun. Eihän tästä ole kysymys ollenkaan, vaan tämä hyvin harhaanjohtava käsite tarkoittaa sitä, että valtionosuuksia nostetaan lain vaatimalle tasolle jälkijättöisesti, ja kun ne osuudet vuonna 2006 ovat pienempiä kuin pysyvä laki edellyttää, niin se on rahasumma, joka jää kunnilta lopullisesti saamatta. Silloin kysymys ei ole mistään lainasta tai muusta vaan yksinkertaisesti valtionosuuksien jälkijättöisestä korottamisesta, eikä sitä sen takia mitenkään voi verrata valtion muuhun velanottoon.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Voi olla siten kuin ed. Soininvaara totesi, että tämän valtion kunnilta ottaman niin sanotun pakkolainan rinnastaminen valtionvelkaan on vähän ontuvaa, mutta se oli ainakin sopiva ja näemmä puhemiehen sallima aasinsilta siihen, että pääsi tässä yhteydessä tästä asiasta puhumaan.

Asia on todellakin tärkeä ja vakava, jos itse asiaan mennään. Niin kuin ed. Soininvaara totesi, kyse on tarkasti ottaen siitä, että kuntien valtionosuuksia nostetaan jälkijättöisesti, siis nostetaan myöhemmin kuin varsinainen asiaa koskeva lainsäädäntö olisi alun perin edellyttänyt. Sekin on totta, mitä ed. Soininvaara sanoi, että kunnat eivät koskaan saa takaisin niitä puuttuvia korotuksia, jotka jäävät näiltä välivuosilta saamatta, ja tällä on huomattava vaikutus kuntien mahdollisuuksiin huolehtia peruspalveluistaan.

Me jokainen tässä salissa tänä päivänä, toisin kuin aikaisemmin, myönnämme, että kuntien talous on kriisissä. Sen vuoksi hallitus on lähtenyt uudistamaan kunta- ja palvelurakennetta. Sen vuoksi ennätysmäärä kuntia tulee ensi vuonna nostamaan veroäyriään jne. Tätä kuntatalouden kriisiä, jossa itse asiassa on kyse siis kansalaisten peruspalveluista, opetuksesta, terveydenhuollosta, vanhustenhoidosta, näiden palvelujen laadusta ja saatavuudesta, tätä kuntatalouden kriisiä hallitus pahentaa sillä, että se on lykännyt tämän niin sanotun pakkolainan takaisinmaksun siten, että viimeiset erät eli nämä korotukset valtionosuuksiin tehdään vasta vuonna 2007 ja jopa vuonna 2008 eli seuraavalla vaalikaudella seuraavan hallituksen aikana.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz on aivan oikeassa tässä asiassa, että näinhän tässä käy. Tässä on vaan vähän yllättynyt ollut tämän iltapäivän aikana siitä, että kun tämä asia ei nyt erikoisemmin ole ollut auki tässä, niin me käymme tässä yhteydessä tämän keskustelun, elikkä tämä on sparrausta ja harjoitusta ensi viikkoon, jolloin tähän varmasti palataan joka ikinen päivä, kun se näyttää nyt kuitenkin olevan se asia, joka kaikkein eniten kansanedustajia askarruttaa tämän 140 kunnan tilanteen osalta, kun niistä jokainen on jo nostanut veroprosenttiaan ensi vuodelle.

Sitten, arvoisa puhemies, tästä pääasiasta: On hieno asia, että perustienpitoon ja radanpitoon saadaan lisää varallisuutta. Mutta on tämä tietysti aika omalaatuista hommaa menetellä näin tuommoisen suunnitelmallisen työn ohjauksen ja suunnittelun kannalta, kun tulee rahat, nyt miljoona ja huomenna 2 miljoonaa jnp., ja pitäisi merkittäviä kunnostusinvestointeja suorittaa. Eipä soisi olevansa niitten virkamiesten housuissa, jotka joutuvat tältä rahoituspohjalta järkevää työn suunnittelua harjoittamaan.