Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Arvoisa puhemies! Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat aloittaneet neuvottelut vapaakauppasopimuksesta eli esteiden vähentämisestä tavara- ja palvelukaupassa. Euroopan unionissa on vuosikymmenten aikana kehitetty erittäin korkeatasoista ympäristö-, kansanterveys- ja kuluttajansuojalainsäädäntöä. Euroopan unionin sisämarkkinoilla kyetään seuraamaan esimerkiksi elintarvikkeita pellolta pöydälle. Tähän liittyy myöskin se, että hyvin tarkasti ollaan säädelty esimerkiksi sitä, että hormonilihaa ei voida Euroopan unionin alueella käyttää. Toisaalta myöskin geenimuunteluun on erittäin tiukat säädökset. Yhdysvalloissa tilanne on toisin. Kysymys on vapaakaupasta ja kaupan esteiden purkamisesta: Miten Suomi on asettanut tavoitteita Euroopan unionissa näiden asioiden suhteen? Pidämmekö me kiinni (Puhemies koputtaa) Euroopan unionin korkeasta lainsäädännön tasosta myös näissä neuvotteluissa?
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Ilman muuta pidetään. EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimus toteutuessaan kattaa noin 50 prosenttia maailmantaloudesta, noin 30 prosenttia maailmankaupasta. Komission arvion mukaan, jos tällainen saadaan aikaan, se kasvattaa meidän kaikkien talouksia 0,5 prosenttia vuositasolla vuoteen 2027 saakka.
Se on ilman muuta selvää, että neuvottelut ovat auki — kolme kierrosta käyty, viisi kierrosta ensi vuoden puolella — ja on myös ilman muuta selvää, että Euroopan lainsäädännön taso tulee säilymään sellaisena kuin se tänä päivänä on. Eli lainsäädäntöä ei lähdetä radikaalisti näiden neuvottelujen tuloksena tai pohjalta muuttamaan.
Arvoisa puhemies! Sisämarkkinoiden heikkoutena on joskus pidetty sitä, että rahoitusta ei saada riittävästi yrityksille tasapuolisesti ja jotkut valtiot pärjäävät siinä huomattavasti paremmin kuin toiset. Ja sitten joskus vapaata liikkuvuutta niin sanotusti keinotekoisesti myös onnistutaan rajoittamaan muun muassa tämän rahoituksen puutteen johdosta. Millä tavalla näihin asioihin voitaisiin tehdä parannuksia, jotta suomalaiset yritykset voivat pärjätä paremmin EU-markkinoilla näissä yrityskilpailuissa?
Arvoisa herra puhemies! Tuo kysymys taisi olla ehkä enemmän työministeri Ihalaiselle, koska viittasitte sisämarkkinoihin.
Tavoitteena on totta kai luoda sentyyppistä lainsäädäntöä, jossa ihmiset, palvelut ja tavarat liikkuvat vapaasti tällä alueella. Millä tavalla voidaan parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia toimia Euroopassa? Nimenomaan sillä, että ne toimivat mahdollisimman kilpailukykyisesti. Millä tavalla voidaan suomalaisten työntekijöiden asemaa parantaa? No, esimerkiksi sillä, että he saavat hakeutua töihin eri EU-maihin. Ja onneksi meillä on tämäntyyppistä lainsäädäntöä EU:n piirissä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.