Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Esittelen lyhyesti valtiovarainvaliokunnan mietinnöt, jotka koskevat vuoden 2002 veroasteikkolakia ja myöskin tuloverolakia ensi vuodelle. Nämä asiat ovat tällä kertaa valtiovarainvaliokunnasta valmistuneet oikeastaan yllättävänkin aikaisin. Monena aikaisempana vuonna valmistuminen on mennyt aika lähelle koko budjetinkin valmistumista. Se osoittaa sen, että tuloverotusta koskeviin asioihin tänä vuonna sisältyi harvinaisen vähän jännitettä tai eriäviä näkemyksiä.

Valiokunta ehdottaa, että hallituksen esittämät tuloveronkevennykset eli noin 3,9 miljardia markkaa hyväksyttäisiin. Tässähän on esitetty sekä valtion tuloveroasteikkoon kevennystä että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Valtion tuloveroasteikon osalta mietintöön liittyy keskustan vastalause, jossa ehdotetaan, että ylimmän tuloluokan osalta tuloveron alentamista ei tehtäisi niin paljon kuin hallitus on esittänyt, vaan sitä käytettäisiin ruoan arvonlisäveron alentamiseen. Siinä on ajatuksena, että tulonjakovaikutukset olisivat tällä tavalla tällä esityksellä paremmat.

Valtaosa tuloveroalennuksesta tapahtuisi valtion tuloveroasteikon kautta sillä tavalla, että kaikkia marginaaliveroprosentteja alennettaisiin 1 prosenttiyksiköllä ja asteikon alimman tuloluokan tulorajaa noin 400 eurolla. Tuloveroalennuksesta koituu noin 2,7 miljardia markkaa, ja toinen osa on kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korottaminen. Senhän itse asiassa maksavat kunnat, eli se vähentää kuntien verotuloja noin 1 miljardilla markalla.

Hallituksen esityksessä, joka koskee veroasteikkolakeja, on esitetty eri tuloluokkia koskevia arvioita siitä, miten nämä muutokset vaikuttavat. Niissä tietenkin on otettava huomioon se, että kunnallisverotushan on viime aikoina yllättävän monessa kunnassa ja varsin monessa kunnassa ollut noususuunnassa, joten kunnallisveron kiristyminen jonkin verran muuttaa varmasti näitä laskelmia, joita hallituksen esityksen perusteluissa on esitetty.

Tuloveroasteikkoa koskevassa mietinnössä valiokunta muistuttaa siitä, että varallisuusveroasteikon alarajaa ei ole tarkistettu sitten vuoden 1991. Rahan arvossa ja verovelvollisten taloudellisessa asemassa on kuitenkin tapahtunut aika paljon muutoksia tämän jälkeen, ja alarajan pysyminen entisenä johtaa siihen, että yhä enemmän suomalaisia tulee varallisuusverotuksen piiriin, eli itse asiassa varallisuusverotus on koko ajan kiristynyt.

Valtiovarainministeriö on nyt asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida laajasti tuloverotuksen ja varallisuusverotuksen kehittämistarpeita kansainvälisen kehityksen valossa. Niinpä on varmaan järkevää, että työryhmä pohtii myöskin varallisuusverotuksen tilanteen tulevaisuudessa. Työryhmän on saatava työnsä päätökseen ensi vuoden lokakuun loppuun mennessä. Tämä työryhmähän valmistelee tuloverotukseen, varallisuusverotukseen ja pääomaverotukseen tehtäviä muutoksia myöskin seuraavan hallituksen ohjelmaa silmällä pitäen. Siinä mielessä olisi varmasti hyvä, että sitten, kun työryhmältä nämä ehdotukset alkavat valmistua, niistä käytäisiin myöskin eduskunnassa lähetekeskustelua ja niihin otettaisiin kantaa.

Tuloverolakia koskevassa esityksessä on kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korottamisen ohella — ja sehän vaikuttaa erityisesti pienituloisten verotusta keventävästi — kaksi muuta pientä muutosesitystä, eli kotitaloudelle maksettavan työllistämistuen määräaikaista verovapautta ehdotetaan jatkettavaksi vuoden 2002 loppuun. Se tarkoittaa semmoisia tilanteita, joissa kotitalous saa niin sanottua yhdistelmätukea työntekijän palkkaukseen eli työmarkkinatukea ja työvoimatoimiston palkkatukea. Nämä eivät ole tähänkään mennessä olleet verotettavia, eli sitä jatketaan. Näitähän ei voi saada yhtäaikaa kotitalousvähennyksen kanssa, nämä ovat toisensa pois sulkevia asioita. Tästä oli ed. E. Lahtelan aloite, joka tavallaan näin ollen toteutuu.

Kolmas asia tuloverolaissa oli ulkomailla tehdystä työstä saadun palkan verovapautta koskevan niin sanotun kuuden kuukauden säännön siirtymäajan jatkaminen. Tämä johtuu siitä, että Suomen ja Venäjän välillä on ollut vireillä uusi verosopimus, mutta koska Venäjän duuma ei ole sitä vielä käsitellyt, ei myöskään eduskunnasta valtiovarainvaliokunnasta voitu sitä vielä päästää eteenpäin. Sen takia on ulkomailla työskentelijöitten verotusta jatkettava ensi vuonna samalla mallilla kuin se on ollut tähänkin asti.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Pääomatulojen kohdalla voidaan todeta, että kun verokanta on 29 prosenttia, on olemassa edelleenkin se mahdollisuus, että jotkut ihmiset pystyvät osoittamaan tulonsa pääomatuloina eivätkä palkkatulona. Ikään kuin käytetään tällaista verosuunnittelua ja sillä tavalla maksetaan vain 29 prosenttia suuristakin tuloista sitten veroa. Mutta vastaavasti on tilanne se, että hyvinkin pienillä pääomatuloilla on tuo verotaso myöskin 29 prosenttia. Siihen liittyvä epäoikeudenmukaisuus on toki syytä tunnistaa.

Arvoisa puhemies! Me olemme todenneet täällä monta kertaa, että valtion verotus lähtee varsin korkealta vasta liikkeelle, runsaan 60 000 markan vuositulotasolta, mihin täällä jo ed. Aulakin viittasi, mutta kunnan verotus iskee jo aikaisemmin pieniinkin tuloihin. Tuo tulonhankintavähennys, jota nyt olemme käyttäneet pienituloisten ihmisten tilanteen helpottamiseksi, taas toisaalta poistaa kunnilta verotuloja, ja niiden kompensoimisessa kyllä valtiovallan olisi pitänyt olla aktiivisempi. Toisaalta eläkeläisten, työttömien ja esimerkiksi sairauspäivärahojen varassa eläville vastaavaa apua ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan kuin palkkatuloja saaville.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kaikkihan tietävät, että Suomi on erittäin korkean verotuksen maa. Erityisesti työn tekemistä ja teettämistä verotetaan liian ankarasti. Tässä nyt jälleen otetaan askeleita eteenpäin, että päästäisiin Suomessakin vähän järkevämmälle verotuksen tasolle. Olen samaa mieltä kuin valiokunnan puheenjohtaja siitä, että myös varallisuusveron alarajaa olisi syytä tarkastella, koska kymmenen vuotta nyt on oltu samoissa markkamäärissä ja inflaatio ja monet muut asiat ovat menneet eteenpäin, mutta veroalennukset alentavat omasta puolestaan myös verokiilaa ja verokiilaa pidetään yleensä yhtenä pahimpana työllistymisen esteenä.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta on mielestäni hyvän suuntainen. Itselläni on ollut lakialoite, joka tietysti on tässä hylätty. Näen tämän hallituksen esityksen todella oikean suuntaisena. Lakialoitteessani ehdotin ansiotulovähennyksen enimmäismäärää korotettavaksi hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla ja veronkevennyksen kohdistamista nimenomaan pieni- ja keskituloisiin entistä suuremmalla prosentilla eli olisin halunnut kaventaa tätä kuilua erityisesti, että pieni- ja keskituloisille jäisi vähän enemmän rahaa käteen ja kannustettaisiin sitten vielä enemmällä. Samalla näen, että ansiotulovähennys tulisi laajentaa koskemaan myös muita tuloja kuin veronalaisia palkkatuloja, mistä täällä on jo keskusteltu. Näen, että tämä hyödyttäisi erityisesti heikosti toimeentulevia työttömiä ja muita sosiaaliturvan varassa eläviä myöskin. Työttömillähän tilanne on verotuksessakin aika hankala.

Mutta hallituksen esitys on oikean suuntainen.

Timo E. Korva  /kesk:

Arvoisa puhemies! Esillä oleva tuloveron alennus ei ole pelkästään myönteinen asia, vaan tätä pitäisi katsella myöskin sillä tavalla, miten julkinen valta valtio- ja kuntatasolla kerää tuloja rahoittaakseen peruspalvelut. Juuri tänä päivänä tuli tietoon se, miten ensi vuonna kunnissa verotus kehittyy, ja sen mukaan 108 kuntaa eli ennätysmäärä kuntia tulee ensi vuonna korottamaan tuloveroprosenttia. Kunnallisen tuloveroprosentin haarukka on ensi vuonna 15—19,75 prosenttia. Tällainen kehitys, jossa valtiovalta vetäytyy kunnallisten peruspalvelujen rahoittamisesta, johtaa siihen, että tässä maassa lakisääteisiä peruspalveluja kunnissa joudutaan tuottamaan hyvin erilaisella tulopohjalla ja hyvin erilaisilla rasituksilla, mitä tulee kuntalaisten verorasitukseen. Sen vuoksi julkisten peruspalvelujen tulopohja pitäisi kyllä katsoa laajempana ja ryhtyä valmistelemaan eri tavalla näitä asioita.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Toisin kuin edellinen puhuja pidän hyvin myönteisenä, että tällä lakiesityksellä kevennetään kansalaisten tuloverotusta ensi vuonna. Suomessa tuloverotus on liian kireätä, ja on aivan oikein, että tuloverotusta kevennetään, myös verokiilaa näin kavennetaan ja kansalaisten työllistymismahdollisuuksia tällä tavoin myös tuetaan.

Tutustuin vastalauseessa olevaan ed. Aulan progressiiviseen tuloveroasteikkoon, ja on ilmeisesti niin, että oppositio ja ed. Aula ja muut keskustan kansanedustajat luottavat siihen, että kukaan ei lue heidän esityksiään. Niinpä täällä voidaan esittää heidän ehdotuksissaan minkälaisia pellehyppyjä tahansa. Täällä on nimittäin sellainen asteikko, jonka osalta on pakko tiedustella, oletteko ed. Aula ja kolleganne keskustassa tulleet ajatelleeksi, mitä tapahtuisi sellaiselle veronmaksajalle, jonka ansiot nousisivat parilla eurolla niin, että kun ne olisivat muuten alle 54 600 euroa vuodessa, ne olisivatkin parilla eurolla noustuaan yli 54 600 euroa vuodessa. Kertokaa meille muille kansanedustajille, kuinka paljon tällaisen kansalaisen verotus kiristyisi sen ansiosta, että tulot nousisivat kahdella eurolla.

Maria Kaisa Aula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz, tämä keskustan ehdotus ei kiristä kenenkään veronmaksajan verotusta nykyisestään, se vain keventää eniten tuloa saavien veronmaksajien verotusta vähemmän kuin hallituksen esitys tekee.

Ben  Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Aulan ja hänen kollegojensa veroasteikko on ilmeisesti malliesimerkki keskustan käsityksestä oikeudenmukaisesta verotuksesta. Tässä on nimittäin sellainen tilanne, että jos henkilö tienaa 54 599 euroa tai sitten 2 euroa enemmän eli 54 601 euroa, niin tämä kahden euron lisäys tuloissa merkitsee sitä, että verotus kiristyy noin 500 euroa. Tämä on keskustan näkemys oikeudenmukaisesta tuloverotuksesta.

Maria Kaisa Aula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän kaikissa hallituksenkin esittämissä asteikoissa on nämä tulorajat olemassa, joten kyllähän niissäkin aina verotus kiristyy sen jälkeen, jos ylittää tuloluokan rajan.

Ben Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Aula ei ole perehtynyt omaan vastalauseeseensa. Hallituksen esityksessä tuloveroasteikko on tietysti tehty noudattaen progressiivisen tuloverotuksen ideaa, jolloin, kun on tulorajat, se tarkoittaa, että jos ollaan tulorajan yläreunalla, niin siinä, että siirtyy seuraavaan luokkaan, ei tapahdu mitään hyppäystä. Mutta koska keskusta on tehnyt oman vastalauseensa nimenomaan siten, että on kiristetty veroa alarajan kohdalla ylimmässä tuloluokassa hyppäyksenomaisesti, se merkitsee sitä, että jos tienaa kaksi euroa enemmän, joutuu maksamaan veroa 500 euroa enemmän. Kuten sanoin, tämä on keskustan näkemys oikeudenmukaisesta verotuksesta.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa keskustan vastalauseessa ehdotettu asteikko on tarkoitettu niin, että kaikki saisivat nykyiseen tilanteeseen nähden kevennystä, kuitenkin niin, että suurimmissa tuloryhmissä kevennys olisi hallituksen esittämää vähäisempi. Tavoitteenahan tulee olla, että me kykenemme, ed. Zyskowicz, oikeudenmukaista verotusta kohdentamaan koko maassa ja kaikille kansalaisille.

Kuten ed. Korva totesi, nyt kunnat ovat joutuneet kohtuuttoman verotuksen korotuspaineen kohteeksi, ja siitä huolimatta ne eivät kykene tekemään talousarviota terveellä tavalla. Erot kuntien välillä ovat kasvaneet. Valtio ei ole Lipposen hallituksen aikana huolehtinut siitä, että kunnilla olisi tosiasialliset edellytykset selviytyä niistä velvoitteista, joita kansalaisten peruspalvelujen järjestäminen kunnilta edellyttää.

Tästä syystä, arvoisa puhemies, mielestäni verotusta tulee todella tarkastella kokonaisuutena kaikkien kansalaisten ja kuntalaisten kohdalla ja huolehtia niin verotuksen oikeudenmukaisuudesta, että ei synny kohtuuttoman suuria kuntaverotuksen eroja, niin kuin nyt näyttää syntyvän, ja että tosiasiallisesti valtio vastaa kuntien verotulo- ja tulopohjasta, niin että siellä selviydytään.

Hallituksen linja, arvoisa puhemies, on johtamassa siihen, että suurituloiset ja vaurailla alueilla, vauraissa kunnissa asuvat, saavat todellisuudessa suhteellisesti enemmän helpotuksia kuin kansalaiset keskimäärin.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Väistön puheenvuoro oli sillä tavoin mielenkiintoinen, että kun luin keskustan vastalauseen, en nähnyt, että kuntien kannalta tässä olisi mitään eroa. Eli kuntien kannalta, jos puhutaan kunnista nimenomaan, keskustan vastalause tarkoittaa sitä, että se, mikä enemmän verotetaan tuloverotuksen kautta, annettaisiin elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksena elintarvikkeiden verotukseen kevennyksenä, eikä teidän asteikkonne, ed. Väistö, kuntien kannalta ainakaan näiden perustelujen valossa ole lainkaan sen parempi kuin hallituksenkaan esitys. Voi olla, että jossakin toisessa lakiesityksessä teillä on siihen liittyviä ehdotuksia. (Ed. Väistö: Kyllä!)

En malta olla, rouva puhemies, edelleen kiinnittämättä huomiota siihen, että keskustan vastalauseen mukainen asteikko ylimmässä tuloluokassa merkitsee todellakin sitä, että jos on kaksi veronmaksaja, joiden tulojen välillä on 2 euron ero 54 600 euron vuositasolla, niin että toisella veronmaksajalla tulot ovat euron alle ja toisella euron yli tuon rajan, niin todellakin sen verotus, joka on euron enemmän yli tuon rajan tienannut eli kaksi euroa enemmän kuin naapurinsa, on 500 euroa ankarampaa.

Sanon tämän sen takia, että suomalainen media on hyvin kiinnostunut kaiken näköisistä nimityspeleistä ja muista, mutta ilmeisesti oppositio voi täällä todellakin tehdä ihan minkälaisia ehdotuksia tahansa eikä niistä kukaan missään tällaisia, sanoisiko, kriittisiä kysymyksiä esitä. Yritän omalta osaltani tällä tavoin myötävaikuttaa keskustelun monipuolistumiseen.

Timo E. Korva  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczin puheenvuorojen osalta haluaisin vielä selventää ainakin omaa puheenvuoroani suhtautumisesta yleensä tuloverotukseen. Totta kai on selvää, että minä muiden mukana mielelläni tuen sitä, että kansalaiset maksaisivat hyvin vähän veroja. Sehän meillä kaikilla on tavoitteena, ja mieluummin vielä pyrimme saamaan valtiolta ehkä nettona tuloa, jos siihen on mahdollisuutta. Sitähän me kaikki tavoittelemme.

Mutta se, mikä on oikeudenmukaisuus tuloverojen keräämisessä julkisessa taloudessa, olisi minusta kysymys, jota ed. Zyskowiczinkin kannattaisi miettiä. Onko oikeudenmukaista se, että nyt on kuntia, joissa niin suuri- kuin pienituloisetkin tuloverotuksen osalta saavat 5 prosenttiyksikköä pienemmällä verokannalla vähintään samat palvelut tai teoriassa samat palvelut kuin toisissa kunnissa, joissa kunnallisverotus on kallistunut jo 19,75 prosenttiin?

Tämä on se peruskysymys, jota pitäisi koko tuloverojärjestelmän ja julkisten palvelujen kustantamisen osalta miettiä, millä tavalla kansalaisia eri kunnissa mahdollisuuksien mukaan kohdeltaisiin tasapuolisemmin kuin tällä hetkellä tapahtuu. Muun muassa kunnallisen tulonhankintavähennyksen käyttäminen jatkuvasti tuloveron alennuksena pienentää kuntien tuloja ja tuo entistä suurempia paineita kustantaa tällä epäsolidaarisella tasaverolla kunnallisia peruspalveluja. Tässä tietenkin voisi kysyä, tämäkö on sitten ed. Zyskowiczin edustamaa oikeudenmukaista tuloverotusta tässä maassa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Se, minkä takia kristillisdemokraatit eivät ole tätä vastalausetta allekirjoittaneet, minkä takia me olemme hallituksen esityksen kannalla, johtuu yksinkertaisesti siitä, että me katsomme, että hallituksen esitys vastaa sitä, mistä tulosopimusneuvotteluissa on sovittu. Jos jostakin asiasta on sovittu, vaikka me emme ole siihen myötävaikuttaneet, me kunnioitamme sopimusta. Me emme halua, että syntyisi kaoottinen tilanne työmarkkinoille.

Me katsomme myöskin, että hallituksen pitäisi pysyä kaikissa muissa sopimuksissa, niissä sopimuksissa, jotka se on tehnyt kuntien kanssa ja tehnyt myöskin hallitusneuvotteluissa, ja pitäisi pysyä myöskin hallitusohjelmassa.

Olemme myöskin sitä mieltä, että kaikkein köyhimpien asemaa ei voida parantaa alentamalla valtion tuloveroa. Haluan kiinnittää huomiota siihen, että kun alin tuloveroluokka poistettiin, se merkitsi näille pienituloisille noin neljää markkaa kuukaudessa. Tätä neljää markkaa kuukaudessa markkinoidaan nyt suurena uudistuksena ja hyvänä asiana.

Kristillisdemokraateilla on oma vaihtoehto tuloverotuksessa ja verotuksessa. Me rokotamme pääomaliikkeitä ja sitten alennamme muun muassa elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Se palvelee kaikkein parhaimmalla tavalla pienituloisia.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Bjarne Kallis tapansa mukaan puhui jälleen viisaasti. Yhdyn etenkin hänen puheenvuoronsa alkuosaan. Tästä on niin laaja konsensus jo yhteiskunnassa, että kannattaa sitäkin taustaa vasten kannattaa hallituksen esitystä.

Pieni ruoan arvonlisäveronalennus ei kovin paljon vaikuttaisi. En usko siihen, että se siirtyisi suoraan hintojen alennuksiin, jos muutamalla prosentilla laskettaisiin ruoan arvonlisäveroa, vaan se jäisi väliportaitten katteisiin hyvin helposti. Jos prosentit olisivat suurempia, jolla arvonlisäveroa alennettaisiin ruoan osalta, se olisi myöskin erittäin kallis ratkaisu tällaisena yleiskatteisena. Pitää hakea täsmällisempiä ja vaikuttavampia tapoja. Tässä mielessä hallituksen esitys on kannatettava.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä kuin edustajat Saarinen ja Kallis siinä mielessä, että on järkevää, että valtio on ollut mukana tekemässä tulopoliittisia ratkaisuja sillä tavoin, että on sovittu samassa yhteydessä myös veronalennuksista. Nyt kun on ollut kaksi laajaa tulopoliittista kokonaisratkaisua ja periaatteessa neljänä vuonna alennettu verojakin, se on ollut onneksi koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja suomalaiselle kansantaloudelle.

Mitä tulee sitten kuntien erilaisiin veroprosentteihin, mihin ed. Korva puuttui, niin muistaakseni tänään Kuntaliitto antoi jonkin tiedotteen, missä se totesi, että haitari on 19,75—15 prosentissa; siinä ovat ne ääripäät. Mutta oliko se niin, että vajaassa 400 kunnassa on kuitenkin vielä 18—19 prosenttia, että eivät ne erot suuret ole kuitenkaan. Pääsääntöisesti Suomen kunnissa liikutaan suunnilleen samoissa veroprosenteissa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Korva kysyi, pidänkö oikeudenmukaisena kunnallista ansiotulovähennystä, sen korottamista ja sen kautta kuntien joutumista pienentyvien verotulojen piiriin.

Pidän kunnallisen ansiotulovähennyksen korottamista, kuten nyt hallituksen esityksessäkin tapahtuu ja myös keskustan vastalauseessa käsittääkseni, erittäin hyvänä asiana. Se on nimenomaan tapa keventää pienituloisten palkansaajien verotusta ilman, että sama veronkevennys joudutaan ulottamaan parempiosaisiin palkansaajiin tai eläkkeensaajiin. Se on tapa tukea juuri pienipalkkaista työtä ja sen tekemistä. Se on mielestäni tärkeä ja hyvä asia.

Mitä tulee sitten kuntien tätä kautta pienentyviin verotuloihin, niin on tietysti totta, että näin käy, kun kunnallista vähennystä nostetaan. Mutta muistuttaisin siitä, että kunnilla on laaja itsehallinto. Kun täällä viitattiin siihen, että eri veroprosentilla joudutaan tuottamaan samanlaiset palvelut, niin palvelut ovat erilaisia, tuloveroprosentti on kunnissa erilainen, kiinteistövero on kunnissa eri tasoinen. Kunnilla on myös mahdollisuus lisäämällä keskinäistä yhteistyötään palvelujen tuotannossa monasti päästä siihen, että samallakin rahalla saadaan parempia palveluita tai vähemmällä rahalla samat palvelut, jos tehdään järkevää yhteistyötä kuntien kesken palvelujen tuottamisessa.

Marjatta Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Olen tällä kertaa ed. Zyskowiczin kanssa samaa mieltä, että kunnallisveron ansiotulovähennys on perusteltu vähennys. Sehän on käytännössä merkinnyt progression tuomista kunnallisverotukseen. Se tapahtuu vain toisin päin kuin valtionveropuolella, jossa se on asteikoissa. Mutta ongelmaksi tietysti muodostuu se, että pienillä ja heikoilla kunnilla verotulot eivät riitä.

Toivoisin kyllä, että ed. Zyskowicz erityisesti kiinnittäisi huomiota siihen, että meillä on alue siellä noin 12 000:n ja 15 000:n välillä, eli jos tulo kuukaudessa on reilu tonni, niin silloin ei saa kunnallisveron ansiotulovähennystä. Kun ed. Zyskowicz erityisen hanakasti haluaa kannustaa työhön, niin toivoisi, että voisimme tulonhankkimisvähennystä nostaa ja ylipäänsä suosia pienituloisia vielä enemmän kuin tänä vuonna kunnallisveron ansiotulovähennyksessä.

Timo E. Korva /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Salissa näemmä helposti vastataan sellaisiin kysymyksiin, joita ei ole esitetty, ja sitten taas jätetään vastaamatta niihin kysymyksiin, joita on esitetty.

Ed. Zyskowiczille sanon omana käsityksenäni ja haluan toistaa, että en arvostele sitä, että kunnallista ansiotulovähennystä käytetään, mutta sitä arvostelen, että sitä ei kompensoida kuntien tuloverossa, joka on yksi syy, joka johtaa tähän suureen kunnallisverohaitariin. Tosiasia on, että alaraja on 15 prosenttia ja korkein raja on 19,75, eikä se keskiarvo, mihin se nyt muodostuukaan, poista sitä ongelmaa ollenkaan.

Kysymys, jonka esitin ed. Zyskowiczille, on se, onko hänen mielestään oikeudenmukaista, että todellakin näin isolla haitarilla joudutaan kokonaistasapainon vuoksi etsimään peruspalveluihin rahoitusta kunnissa.

Pekka  Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ansiotulovähennyksen vaikutuksista kunnallisverotukseen on muistettava, että nyt tämän hallituksen aikana kaiken kaikkiaan noin 4,6 miljardia on ollut se vaikutus, jolla kuntien verotulot ovat pienentyneet. Sitä on osittain kompensoitu, mutta vielä 1,6 miljardia on kompensoimatta. Nyt käsittelyssä olevat veronkevennysmallit taas lisäävät tätä määrää, joten kyllä tässä, niin kuin hallitusohjelmassa luvataan, nämä menetykset tulisi kompensoida, koska se on tae, jonka kautta kunnat vain voivat selviytyä ja tuottaa palvelut. Tässä on vakava asia kysymyksessä.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! On syytä korostaa, että keskusta todella ehdottaa myös elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen alentamista jo ensi vuonna ja verotuksen alentamisen jatkamista tulevina vuosina. Tämä jos mikä on myös kohdistumassa selkeästi pienituloisten ja monien lapsiperheiden hyödyksi. Toisaalta se on tärkeä myös kansantalouden kehityksen kannalta. Juuri tämän tyyppisillä toimillahan vahvistetaan kotimaista kulutuskysyntää, joka nyt nähdään hyvin tärkeänä talouden kehityksen ja työllisyyden näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee kunnallisen ansiotulovähennyksen merkitykseen, se on todella suuri. On kuitenkin huolehdittava siitä, että se kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Hyvin vähän lämmittävät keskiarvoluvut kuntatalouden osalta, jos sanotaan, että keskimäärin kunnissa menee hyvin, kun kuitenkin tiedämme — en tiedä, tunteeko ed. Zyskowicz — että kunnissa Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa on edelleen hyvin suuri ja pian kasvava työttömyys, alhainen tulotaso, vinoutuva väestörakenne, ollaan todella suurten ongelmien edessä kuntien talouden osalta.

Tästä syystä, arvoisa puhemies, siellä uhkaavat monissa kunnissa paniikkiratkaisut, joiden jälkiseurauksena sitten syntyy yhä suurempia ongelmia tai uhkaa syntyä yhä suurempia ongelmia kansalaisten palvelujen järjestämisessä ja tavallaan tätä kautta myös työttömyys näillä alueilla on kääntymässä nousuun. Hyvin paljon on tehty yhteistyötä, on karsittu kustannuksia, mutta ne eivät enää tässä tilanteessa auta, niin vaikea kuntien talouden tilanne suuressa osassa maata pienissä kunnissa on.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä tästä ansiotulovähennyksestä. Tosiaan näitä keinoja ei kovin monia ole, joilla niitten henkilöitten verotusta kevennetään, joilla tulot eivät ole suuret. Ansiotulovähennystähän on useampaan kertaan korotettu, ja toisaalta täällä viitattiin myös tulonhankkimisvähennykseen. Valtion verotuksen alinta tulorajaa ollaan jälleen nostamassa, ja niinpä tosiaan nämä konstit ja myös perusvähennyksen nostaminen olisivat niitä, jotka vaikuttaisivat pienituloisten verotukseen.

Monessa puheenvuorossa on todettu ja haluan itsekin tähdentää, että tämä on todella problemaattinen vähennys, koska varsinkin niissä kunnissa, joissa keskimääräinen tulotaso on alhainen, se vie keskimääräistä enemmän kunnan äyriä ja sitä kautta on vaikeuttamassa kunnan palvelutuotantoa. Tässäkin valiokunta perustelee, että kun arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmästä ollaan luopumassa, se kompensoi, se on tärkein kompensointikeino kunnille. Kyllä se joillakin kunnilla kompensoi, mutta ei läheskään kaikilla kunnilla. Tähänkin liittyy hyvin monia spekulatiivisia tekijöitä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Tulen yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että kristillisdemokraattisen ryhmän vaihtoehto tähän on sellainen, että se tyydyttää molempia osapuolia. Sen pitäisi tyydyttää edustaja Zyskowiczia, pitäisi tyydyttää myöskin vasenta laitaa, samoin kuin keskustaa. Me sanomme, että pyrimme auttamaan pienituloisia, me sanomme, että sopimuksista täytyy pitää kiinni, ja jos haluamme auttaa niitä pienituloisimpia, se tapahtuu ennen kaikkea ruoan arvonlisäveron alentamisella.

Keskustan vaihtoehdossa säästö on vain 190 miljoonaa markkaa ja 3 prosenttia on puolitoista miljardia. Jos 3 prosentilla alennetaan ruoan alvia, se vaatii puolitoista miljardia, 1 500 miljoonaa markkaa. Tästä tulee säästöä vain 190 miljoonaa ja lisäksi rikotaan tai ainakin loukataan työmarkkinasopimusta, eli siinä mielessä se ei ole hyvä.

Mutta tulkaa nyt ihmeessä sille linjalle, että verotetaan pääomaliikkeitä, tilapäisiä ja lyhytaikaisia voittoja. Niitä voidaan kyllä verottaa 50 prosentilla 29 prosentin sijasta. Sama koskee pörssiveroa. Meillä on silloin sellainen rahasumma, millä voidaan parantaa niitten asemaa, joiden puolesta nyt jokainen on käyttänyt puheenvuoron.

Ihan lopuksi ed. Zyskowiczille. Nyökkäsitte, kun sanoin, että sopimuksia pitää kunnioittaa. Tämä koskee myöskin niitä sopimuksia, joita valtio on tehnyt kunnille. Kompensoidaan, mitä kunnilta viedään, ja nyt teidän kannattaisi pitää puheenvuoro, missä te korostatte, että sitäkin sopimusta pitää kunnioittaa.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Aika jännää kuunnella kristillisdemokraattien taholta ruoan arvonlisäveronalentamispuhetta. Se on teoreettisena mallina juuri niin, kuin ed. Kallis äsken kuvasi, mutta jos se temppu tehdään, ei suinkaan ole sanottu, että vähittäismyyntihintoihin tapahtuu minkään vertaa muutosta. Sillä rahoitetaan marketit, jumprut ja jamprut ja mitähän kikantteja lienevätkin. Sinne ne kaikki rahat menevät. Siihen tarkoitukseen, mihinkä te kuvasitte äsken, että ne menevät, sinne ei mene, ei riitä mitään!