13) Hallituksen esitys laiksi pysäköintivirhemaksusta
annetun lain 7 §:n muuttamisesta Lakialoite laiksi pysäköintivirhemaksusta annetun
lain 9 §:n muuttamisesta
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Oikeastaan kertaan tässä vapaasti
sen, mitä ensimmäisessä käsittelyssä jo
puhuimme. Elikkä tässähän suuret
kaupungit nimenomaan haluavat tämän pysäköintivirhemaksun
korotuksen mahdolliseksi. En todella ymmärrä,
miksi siitä pitää lailla säätää,
mutta joka tapauksessa siinä mahdollistetaan se, että voidaan
silloin, kun erityistä haittaa tuotetaan väärin
pysäköinnillä, nostaa tätä pysäköintivirhemaksua.
Mutta samassa yhteydessä haluan muistuttaa siitä,
niin kuin ed. Vistbacka viimeksi jo totesi, että maaseudulla
eletään varsin eri elämää ja
olisi varsin kohtuutonta, jos siellä lähdettäisiin
noudattamaan pysäköintivirhemaksun maksimimääriä.
Sitten yksi asia, mikä tässä on hyvää,
on kuitenkin se, että maksuaika pidennetään
14 vuorokauteen. Se on monessa tapauksessa hyvä asia, koska
silloin semmoinen henkilö, joka on esimerkiksi ulkomaille
lähtenyt, ehtii palata ehkä paremmin kotiin ja
sitten suorittaa tämän pysäköintivirhemaksun.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan mietinnössä on
normaalikaavan mukaisesti todettu, että tätä hallituksen
esitystä pidetään tarkoituksenmukaisena,
mutta toisaalta valiokunta on kyllä todennut sen, että tätä ei
voida pitää kovin tarpeellisena, koska kävi
ilmi, niin kuin ed. Alatalo totesi, että niin sanottuna
käyttövoimana ovat olleet suuret kaupungit, jotka
ovat ikään kuin halunneet vaan — arvoisa puhemies,
ehkä väärin sanottuna, mutta omasta mielestäni — rahastaa.
Kun puhutaan siitä, että aiheuttaa erityistä haittaa,
niin tuntuu siltä, että aina, kun Helsingissä pysäköi
väärälle paikalle tai liian pitkäksi
aikaa, on aiheuttanut erityistä haittaa.
Arvoisa puhemies! Tämä kahden viikon niin sanottu
maksuaika on todella hyvä. Siitähän on ollut
useitakin lakialoitteita. Nyt se saatiin valiokunnassa vietyä lävitse.
Se on minun mielestäni, arvoisa herra puhemies, tämän
hallituksen esityksen parasta antia, minkä muutoksen valiokunta
teki.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tästä "vähäistä suuremmasta
haitasta" voisi käydä pitkänkin kriminaalipoliittisen
keskustelun. Monesti ne on Helsingissäkin määritelty
niin, että yksi pahimpia on se, että pysäköit
autosi porttikongin eteen siten, että estät pääsyn
kiinteistöön tai kiinteistöstä pois.
Tämä ei nyt ole kumminkaan pääsemätön
paikka, mutta erityisen hankalia ovat nämä lisääntyvät
tilanteet, joissa ajoneuvo pysäköidään
suojatien välittömään läheisyyteen
tai suojatielle tai risteykseen. Oma henkilökohtainen mielipiteeni
on se, että se osoittaa jo semmoista välinpitämättömyyttä ajoneuvon
kuljettajalta, että pysäköintivirhemaksu ei
ole oikea seuraamus tällaiselle kuljettajalle.
Ruotsissa käydään jo keskustelua
siitä, pitääkö suojateiden määrää ruveta
vähentämään kokonaan jalankulkijoilta,
koska tämänhetkinen tilanne näyttää siltä,
että se on vaarallisin paikka tai huomattavasti vaarallisempi
paikka kuin ennen jalankulkijalle. Tätä suojatien
ja risteyksen kunnioitusta ei Suomessa edelleenkään
ole. Minä olen kyllä vahvasti sitä mieltä,
että kun selvästi vaarannetaan liikennettä tai
jalankulkuliikennettä tai muiden turvallisuutta, niin rikesakko
tai sakko on oikea menettelytapa näille kuljettajille, ei
pysäköintivirhemaksu alkuunkaan. Silloin, kun
annetaan rikesakko tai sakko, se vaikuttaa myöskin tämän
kuljettajan kortin tulevaisuuteen, mikäli tämä teko
toistuu useita kertoja. Nämä pysäköintivirhemaksut
ovat hallinnollisia maksuja, joista ei jää mitään
merkintää ajokorttirekisteriin. Tästäkin
olisi joskus hyvä käydä, pienestäkin
asiasta, kriminaalipoliittista keskustelua, miten me näihin
jatkossa suhtaudumme.
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Salolle totean, että ainoastaan
poliisi voi antaa näitä jälkimmäisiä,
ja koska poliisi ei harrasta liikenteen valvontaa esimerkiksi Helsingissä,
niin jos me määräisimme nämä rikesakon
alaisiksi, se tarkoittaisi, että niistä ei tulisi rangaistusta
ollenkaan. Ei kai sitä nyt voida tässä tarkoittaa.
Toissa päivänä myöhästyin
valiokunnasta sen takia, että joku autoilija oli katsonut
asiakseen pysäköidä raitiovaunukiskoille.
Minusta siitä on jo huomattavaa haittaa. Se pysäytti
raitiotieliikenteen viideksitoista minuutiksi.
Ihmettelen tätä vähättelyä siitä,
että tämä koskee vain suurimpia kaupunkeja.
Noissa suurimmissa kaupungeissa asuu kolmasosa suomalaisista ja
niissä jaetaan varmaan 80 prosenttia rikesakoista tai pysäköintivirhemaksuista.
Ei se sillä tavalla ihan poikkeuksellinen asia ole.
Helsingissä pidetään jonkin verran
epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana sitä, että tästä pummilla
pysäköinnistä — useinhan on
kysymys siitä, että ei viitsi maksaa siitä pysäköinnistä,
vaikka se on säädetty maksulliseksi — tulee pienempi
sakko kuin siitä, että matkustaa joukkoliikenteessä pummilla,
vaikka teot ovat hyvin samanlaisia. Koettaisiin oikeudenmukaiseksi, että nämä maksutkin
olisivat samat.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Kuten täällä on
jo todettu, näitä järeämpiä keinoja
pysäköinnin valvonnan tehostamiseksi tarvitaan
nimenomaan suuremmissa kaupungeissa, joissa edelleen hyvin usein
tulee halvemmaksi jättää esimerkiksi
pysäköintimaksu kokonaan maksamatta tai pysäköidä sitten
täysin luvattomalle paikalle kuin viedä auto luvalliselle
paikalle ja maksaa se pysäköintimaksu.
Ongelmana on myös se, että kaikki kunnat eivät
palkkaa riittävästi pysäköinninvalvojia,
ja tässä olen miettinyt, joutuvatko ihmiset eri
kunnissa eriarvoiseen asemaan sen vuoksi, että toisessa
kunnassa voi pysäköidä ihan miten lystää ja parkkisakko
tulee äärimmäisen harvoin ja satunnaisesti,
toisissa sentään homma pelaa. Tämä on sitäkin
ihmeellisempää sen takia, että pysäköinninvalvojat
aina maksavat oman palkkansa omalla toiminnallaan elikkä he
tuottavat esimerkiksi Espoossa paljon enemmän rahaa kunnan
kassaan kuin heille menee palkkoina, ja siitä huolimatta
jostain kumman syystä heitä ei sitten saa värvätä sinne
lisää.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Joka paikkakunnallahan lappuliisat tuovat
enemmän rahaa kuin menee heidän palkkakustannuksiinsa.
Todella, suuremmat kaupungit, valiokunnassa kun kuunneltiin, vaativat
tätä, etunenässä Helsinki. Vähän
tuli sellainenkin maku, että tokihan täällä etenkin
ongelmat ovat suuret ja autoja paljon ja luvatta parkkeerataan,
mutta kyllä siinä tavallaan kaupunki täyttää bussejakin,
kun nostetaan parkkisakkoja.
Se on huono asia, ettei ole poliiseja, jotka valvovat liikennettä.
Heillehän se kuuluisi ihan luontevasti, ja sekamelska sitten
pääsee täällä keskustoissa
tulemaan. Olisi hyvä, kun saataisiin poliiseja lisää.
Se olisi rauhoittavana tekijänä rikollisuudelle
ja pahoinpitelyille ja muulle ja valvoisi samalla liikennettä.
Siinä on monta ulottuvuutta.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Poliisi joutuu tietenkin puuttumaan
lähinnä sellaiseen pysäköintiin,
joka vaarantaa liikennettä, kuten esimerkiksi raitiovaunukiskoille
pysäköinti. Se osoittaa piittaamattomuutta ja
on omiaan aiheuttamaan merkittävää haittaa
liikenteelle. On aivan luonnollista, että tällaisiin
poliisin on puututtava. Mutta jokainen meistä käsittää myöskin sen,
että jos liikkumattomien avoneuvojen valvonta laitettaisiin
esimerkiksi autopartioille, niin sen jälkeen me tarvitsisimme
hirvittävän paljon lisää poliiseja
tähän maahan. Käytännössä esimerkiksi
aikarajoituspysäköinnit, kymmenet viidettoista
minuutit, onnistuvat paremmin silloin, kun valvonta suoritetaan
lappuliisan toimesta, joka liikkuu kävellen ja tarkkailee,
ettei niitä ajoneuvoja ole siirretty välillä ym.
Poliisiauto liikkuu tietysti hälytystehtävistä toiseen
ja puuttuu vain silloin, kun asia ylittää tavallaan
puuttumiskynnyksen.
Mutta vielä yksi seikka tähän: monet
ammattilaiset harrastavat tätä luvatta pysäköintiä ja
jättävät maksamatta nämä pysäköintivirhemaksut. Suomessa
ei ole käytännössä mahdollista
esimerkiksi asettaa auton vanteeseen sellaista laitetta, joka estää useamman
pysäköintivirhemaksun jälkeen ajoneuvon
käytön ja jota varten jouduttaisiin käymään
lunastamassa esimerkiksi avain. Ja vasta, kun avain on haettu, avataan
tämä lukko ja ajoneuvo voitaisiin ottaa käyttöön.
Samalla lukko avataan vasta, kun nämä kaikki maksut
on suoritettu. Minä olisin valmis laajentamaan Suomeen
tätäkin mallia, myöskin tällaista
rengaslukkomallia, jolla saataisiin perittyä näiltä ammattimaisesti
väärin pysäköiviltä maksut
pois. Se johtaisi johonkin ennalta estävään
vaikutukseen.
Pentti Tiusanen /vas:
Puhemies! Mielestäni näillä pysäköintimaksuilla
ei todellakaan Helsingin kaltaisen kaupungin liikenneongelmia pystytä ratkaisemaan.
Tämä ahdas ydinkeskusta, niemi, on täynnä henkilöautoja
aivan liiaksi. Sen tyyppinen ratkaisu voisi toimia kuin esimerkiksi Lontoon
kaupungissa on, että on maksu siitä, että tuo
auton kaupunkialueelle. Näin ollen esimerkiksi Lontoossa
kohtuullisen matalallakin 5 punnan vuorokausimaksulla on pystytty
vähentämään henkilöauton
turhaa käyttöä erittäin paljon,
ja siellä on sitten joukkoliikenne sen tilalla.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen mainitsi tässä tämän
Lontoon automaksun, että kun ajetaan sisään
kaupunkiin, joudutaan maksamaan. Nythän tätä Tukholmassa myös
kokeillaan. On mielenkiintoista nähdä sen kokeilun
tulokset, mutta silti väittäisin, että täällä liikutaan
kuitenkin mittakaavassa vähän pienemmissä automäärissä kuin
Lontoossa, liekö vielä tarpeellista tähän
mennä.
Mutta mitä tulee noihin ed. Salon mainitsemiin erilaisiin
lukitusjärjestelmiin, niitähän on käytetty
paljon Yhdysvalloissa esimerkiksi. Olen itsekin joutunut tämmöisen
kohteeksi joskus San Franciscon keskustassa. Kun siellä on
punainen vyöhyke ja keltainen vyöhyke ja keltainen
vyöhyke muuttuu tietyn ajan jälkeen punaiseksi
vyöhykkeeksi ja myöhästyin siitä,
niin sitten auto piti käydä lunastamassa todellakin
sieltä kaupungin ulkopuolelta varastolta 100 dollarin summalla.
Tämä on siinä mielessä tietysti
järkevää, että tällä tavalla
voidaan estää kyllä väärinpysäköinti,
sellaista tahallista väärinpysäköintiä.
Mutta tietysti tämmöisessä tapauksessa,
kun on kysymys huolimattomuudesta, onhan se aika kova rapsu kerralla.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyt kommentti ed. Alatalolle: Helsinki, vaikka
onkin puolen miljoonan asukkaan kaupunki, on kuitenkin noin miljoonan
asukkaan alueen fyysinen keskus tai maantieteellinen keskus, ja
samalla on todettava se, että täällä on
erittäin ahtaat maantieteelliset olosuhteet. Tämä on käytännössä niemi.
Tässä mielessä kyllä Helsinkiäkin
olisi syytä rohkaista tuon tyyppisiin kokeiluihin kuin
Tukholmassa.
Keskustelu päättyy.