21) Hallituksen esitys laiksi lääkelain muuttamisesta
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on siis hallituksen
esitys 107/2005 vp. Tässä hallitus tuo
esityksen laiksi lääkelain muuttamisesta.
Esitys on monipolvinen, siinä on mukana nikotiinivalmisteiden
myynti, lääkkeiden hinnoittelu ja lääkevaihto.
Se periaate, että siirretään nikotiinivalmisteet
apteekista vähittäistavaraliikkeiden myyntiin,
siis elintarvikeliikkeiden myyntilistoille ja hyllyihin, ei voi
lääketieteellisestä näkökulmasta
asiaa tarkastellen olla ongelmaton. Siitä puhuimme myös
lähetekeskustelun yhteydessä täällä pitkään.
Kysymys tietysti on nikotiinivalmisteista, joilla pyritään
vähentämään tupakointia, mutta
samalla se liberalisoi siis selvästi lääkkeen
tyyppisen nikotiinin myynnin ja myynnin tapahtuvaksi niin, että siihen
ei enää liity samalla tavalla neuvontaa kuin tähän saakka
on apteekeissa ollut laita. Näin ollen nikotiinivalmisteiden
myynnin siirtämistä ei ole viisasta toteuttaa
hallituksen esityksen kaltaisella tavalla. Myöskin sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa on asiasta jätetty toisenlainen
mielipide.
Lääkevaihto on tärkeä asia.
Se liittyy lääkkeiden hinnanmuodostukseen. Yleisesti
on todettu yksimielisesti maassamme, että lääkkeiden
hinnat ovat karanneet käsistä. Kansaneläkelaitoksen
korvaussummat kasvavat, samalla yhtä jalkaa kasvavat ne
kustannukset, mitä lääkkeiden käyttäjät
joutuvat itse kantamaan. Suomessa lääkkeiden käyttäjien
kustannukset verrattuna muihin Euroopan unionin jäsenmaihin
ovat selvästi suuremmat, ne kustannukset, jotka tulevat itse
lääkkeiden käyttäjien kannettavaksi.
Tämä on kestämätön
tilanne luonnollisesti etenkin niillä ihmisillä,
jotka joutuvat käyttämään monia
eri lääkkeitä.
Tähän liittyy myös aikaisemmin eduskunnan käsittelyssä ollut
lääkkeiden korvausuudistus, joka heikensi juuri
tämän potilasryhmän asemaa. Toisaalta
lääkevaihdon pitäisi pystyä laskemaan lääkkeiden
hintaa ja tästä Suomessa onkin hyvät kokemukset:
niin sanottu geneerinen substituutio eli se, että sama
lääke voidaan erinimisenä antaa halvemmalla
hinnalla potilaalle ja asiakkaalle. Tässä siis
hyötyy sekä potilas että yhteiskunta.
Nyt kuitenkin hallitus tuo esityksen, jossa muutetaan patenttisuojaan
viitaten lääkevaihtoa niin, että se kaventuu.
Lääkevaihtoa ei enää pystyttäisikään
suorittamaan samalla tavalla.
Samalla on valiokunta todennut mietinnössään,
että "Lääkevaihdon rajoittamisen osalta
lakiehdotuksen taloudellisia vaikutuksia on vaikea luotettavasti
arvioida". Asiantuntijat, joita valiokunnassa on kuultu, eivät
ole eivätkä myöskään lainvalmistelijat
ole pystyneet yksiselitteisesti tai kohtalaisella varmuudellakaan
selvittämään, millaisia kustannuksia
potilaille ja toisaalta yhteiskunnalle ja sitten millaisia voittoja
pääasiassa ulkomaisille lääkevalmistajille
tämä lainmuutos ja sen myötä tuleva
analogiamenetelmä, patentin omaavien lääkevalmisteiden
poistaminen lääkevaihdon piiristä, aiheuttaa.
Tämä on asian keskeinen kohta.
Arviot ovat asettuneet niin, että lakimuutoksesta aiheutuvat
kustannukset potilaille ja Kansaneläkelaitokselle lähinnä ovat
samalla luonnollisesti lääketeollisuudelle lisätuloja
ja olisivat pienimmillään 14 miljoonaa euroa vuodessa
ja suurimmillaan 135 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on
todellakin laaja haarukka, lähes kymmenkertainen on tämä ero
14:stä 135 miljoonaan euroon, ja jos jälleen palautamme
135 miljoonaa euroa edesmenneelle markkalinjalle, niin se on lähes
800 miljoonaa markkaa eli todellakin paljon vuositasolla.
Näin ollen, arvoisa puhemies, on monia syitä hylätä tämä hallituksen
esitys 107, ja ehdotankin tämän lakiesityksen
hylkäämistä.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut esityksen eduskunnalle
lääkelain muuttamisesta tavalla, jota lääketeollisuus
on vaatinut jo vuosia. Lakiesitykseen on sisällytetty muutos
siitä, että lääkevaihdon ulkopuolelle
rajattaisiin sellaiset lääkevalmisteet, joiden
vaikuttavan aineen valmistusmenetelmää suojaa
ennen vuotta 1995 tehdyn hakemuksen perusteella myönnetty
patentti, jonka myöntäminen perustuu valmistettavan
aineen uutuuteen, tai tällaiseen patenttiin perustuva lisäsuojatodistus.
Euroopan unionin lainsäädäntö tai
voimassa oleva kansainvälinen lainsäädäntö eivät
edellytä tämän kaltaista muutosta Suomen
lääkelakiin.
Perusteena lainsäädännön
muuttamiselle on esitetty keskeisesti kansainvälisen lääketeollisuuden
toimintamahdollisuuksien turvaaminen. Saman kaltaista lainmuutosta
oltiin tuomassa käsittelyyn jo vuonna 2004. Tällöin
sosiaali- ja terveysministeriön peruman lainmuutoksen taustalla
oli se, että ministeriön saamien lausuntojen ja selvitysten
mukaan muutos olisi lisännyt kuluttajien, Kelan ja sitä kautta
veronmaksajien kustannuksia. Lähtökohtana oli,
että veronmaksajien ja kuluttajien kustannuksia ei haluttu
nostaa. Nyt tästä lähtökohdasta
on mitä ilmeisimmin luovuttu.
Arvoisa puhemies! Terveyspolitiikassa lääkekustannusten
kasvu on ollut jatkuvana huolenaiheena. Kansalaisten ja terveyspolitiikan
lähtökohtien kannalta ei ole mitään
syytä, miksi lääkekustannuksia tulisi
kasvattaa lääkelainsäädännön
muutosten kautta tilanteessa, joka on täysin kansainvälisen
lainsäädännön mukainen. On ongelmallista,
mikäli lääkkeiden hinnoittelussa ja hintapolitiikassa
alkavat painaa enemmän monikansallisten yritysten toimintaedellytykset
kuin kansalaisten edut sekä terveyspolitiikan ja lääkekustannusten
hallinnan tavoitteet. Lääkelainsäädännön
muutos siirtäisi tulevaisuudessa resursseja kansalaisilta,
Kelalta ja veronmaksajilta pääosin monikansallisen
lääketeollisuuden hyödyksi vuoteen 2019
asti, johon mennessä ennen vuotta 1995 haettujen lääkeaineiden
menetelmäpatentit ja niihin liittyvät lisäsuojatodistukset
viimeistään lakkaavat.
Hallituksen esitys arvioi kustannusvaikutuksia mutta ei ota
huomioon hintakilpailun vaikutuksia, ja on siten syytä olettaa,
että kustannusvaikutukset voivat olla esitettyä merkittävästi suurempia.
Valiokunta toteaa mietinnössä, että lääkevaihdon
rajoittamisen osalta lakiehdotuksen taloudellisia vaikutuksia on
erittäin vaikea luotettavasti arvioida. Asiantuntijoina
kuullut lainvalmistelijat eivät valiokunnan monista pyynnöistä huolimatta
pystyneet yksiselitteisesti tai edes kohtalaisella varmuudella selvittämään, millaisia
kustannuksia potilaille ja yhteiskunnalle ja millaisia voittoja
pääasiassa ulkomaiselle lääketeollisuudelle
lain voimaantulo ja sen myötä analogiamenetelmäpatentin
omaavien lääkevalmisteiden poistaminen lääkevaihdon
piiristä aiheuttaisi. Arvioitu rahahaarukka asettui niin, että lakimuutoksesta
aiheutuvat kustannukset potilaalle ja yhteiskunnan lääkekorvausjärjestelmälle,
jotka samalla ovat voittoja lääketeollisuudelle,
olisivat pienimmillään 14 miljoonaa euroa ja suurimmillaan
135 miljoonaa euroa. Totuus lienee lähempänä maksimia
kuin minimiä, ellei jopa yli arvioidun maksimin.
Arvoisa puhemies! Lääkekustannukset ovat suomalaisen
terveydenhuoltojärjestelmän ylivoimaisesti nopeimmin
kasvava kuluerä. Ellei muutosta saada aikaiseksi, koko
järjestelmä uhkaa ajautua kustannuskriisiin. Tämä oli
keskeisin syy myös lääkevaihtoa koskevan
lainsäädännön synnylle vuonna
2003. Sen tarkoituksena oli hillitä nopeasti kasvavia lääkekustannuksia
lisäämällä alkuperäisvalmisteita
edullisempien rinnakkaisvalmisteiden ja rinnakkaistuontivalmisteiden käyttöä.
Se on ollut tähän saakka tehokkain keino lääkekustannusten
nousun hillitsemiseksi. Hallituksen esitys valitettavasti vähentää merkittävästi
lääkevaihdon lääkekustannuksia
pienentävää vaikutusta. Se vähentää kilpailua
ja heikentää markkinoitten toimintaa. Koko esitys
sotii lääkevaihdon keskeisintä periaatetta,
vaikutukseltaan samanlaisten mutta hinnaltaan edullisempien lääkkeiden
käyttöön saamista, vastaan.
Analogiamenetelmäpatentin suojaamien lääkkeiden
poistamiseen lääkevaihdosta eivät sen
paremmin asiantuntijat kuin valiokunnan enemmistökään
ole pystyneet esittämään kestäviä perusteluja.
Perusteluna on esitetty, ettei taloudellinen hyöty kuluttajille
analogiamenetelmäpatentilla suojattujen lääkkeiden
lääkevaihdossa olosta ole merkittävä.
Hyöty lääketeollisuudelle voi kuitenkin
olla jopa 135 miljoonaa euroa ja pienimmilläänkin
tuo mainitut 14 miljoonaa. Toisaalta, jos lakimuutoksen merkitys
on vähäinen kuluttajille ja korvausjärjestelmälle,
miksi se ylipäätään pitää toteuttaa?
Siinä tapauksessahan merkitys on vähäinen
myös menetelmäpatenttilääkkeitä tuottaville
lääkeyrityksille, joiden suojelemiseksi lakia
hallituksen esityksen mukaan ollaan säätämässä.
On myös väitetty, että ulkomaisten
lääkeyritysten suomalaisten tytäryhtiöitten
lääkekehitys vaarantuu, jos niiden alkuperäisvalmisteet
joutuvat lääkevaihdon piiriin. Väite
ei ole uskottava. Suuret lääkeyritykset eivät
kuitenkaan kehitä lääkkeitään
vain Suomen rajoitetuille markkinoille, vaan koko maailman markkinoille.
Siinä mittakaavassa yhden tai kahden jo kymmenen vuotta
analogiamenetelmäpatentin suojaa nauttineen alkuperäisvalmisteen
markkina-aseman potentiaalinen heikkeneminen Suomen markkinoilla
ei merkitse yhtään mitään. Uhkana
on esitetty myös se, että alkuperäislääkkeiden
valmistajat vetäisivät kyseiset lääkkeet
pois Suomen markkinoilta, jos ne joutuisivat edullisempien rinnakkaislääkkeiden
ahdistamiksi markkinoilla, ja kuluttajat näin kärsisivät.
Kysymys kuuluu, kuten ed. Erkki Virtanen aikaisemmin on todennut:
Miten niin kärsisivät? Alkuperäisvalmistajan
asema voi lääkevaihdossa heikentyä vain,
jos sille on geneerinen substituutio eli koostumukseltaan ja vaikutukseltaan
täsmälleen samanlainen valmiste. Jos alkuperäisvalmiste
poistuu, kuluttajat voivat siirtyä käyttämään
korvaavaa lääkettä, mutta aiempaa halvempaan
hintaan.
Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Tiusasen hylkäysesitystä.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi apteekkimaksusta
annetun lain muuttamisesta kasvattaa terveysmenoja Suomessa. Kun
varat ovat niukat muutoinkin sosiaali- ja terveystoimessa, niin
näin ei pitäisi menetellä. Tässä,
niin kuin on todettu, lääkkeen vaihdot tämän
lakiesityksen myötä vaikeutuvat. Tässä vähän
suositaan kansainvälisten suuryritysten etuja, ja potilaat
maksavat nämä viulut.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Viime päivinä on tullut
muutamia huolestuneita yhteydenottoja tuolta maakunnista koskien
nimenomaan nikotiinivalmisteiden myynnin vapauttamista ja sitä,
josko se myös osaltaan tulee romuttamaan meidän
omaa apteekkijärjestelmäämme. Olen kuitenkin
tutustunut tähän mietintöön
huolella ja haluan rauhoittaakseni kenttää (Puhujan
kommunikaattori alkaa aiheuttaa häiriöitä äänentoistossa)
todeta pöytäkirjaan lainaten mietintöä:
"Valiokunta toteaa, että nyt hyväksyttävällä nikotiinivalmisteiden
myynnin vapauttamisella ei muutoin ole tarkoitettu arvioitavan nykyisen
apteekkitoiminnan laajuuden ja itsehoitolääkkeiden
myyntioikeuksia koskevien säännösten
muuttamistarpeita nyt ehdotettua laajemmin." Sitaatti kiinni.
Toinen varapuhemies:
Samoin puhelin!
Arvoisa puhemies! Saanko antaa lievän selityksen tähän
näin? Tämä ei suinkaan soinut, vaan se
haki sähköpostia.
Toinen varapuhemies:
Suositan edustajille sitä, että kun mikrofoni
on auki, niin myöskin kytkette virran pois puhelimistanne.
Se merkitsi vain käytännössä sitä,
että ed. Ahosen esitystä oli mahdotonta kuulla.
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun satuin kuulumaan niihin valiokunnan jäseniin,
jotka vastustivat nikotiinikorvaushoidon siirtämistä kauppoihin,
niin varsinaisena perusteena ei ollut se, että pelkäsimme,
että apteekkien voitot pienenevät tai apteekkiverkko
harvenee, vaan se, että kysymys on kuitenkin aika voimakkaasti
riippuvuutta aiheuttavasta aineesta, joka on toki pienempi paha
kuin tupakointi, mutta suurempi paha kuin se, ettei käytä nikotiinivalmisteita
ollenkaan.
Nyt meillä on aika huolestuttavia kansainvälisiä tietoja
siitä, että maissa, joissa tämä on
täysin vapautettu, niin kuin Suomessa nyt vapautetaan, tämmöinen
nikotiinivalmisteitten viihdekäyttö on lisääntynyt.
Esimerkiksi 18 prosenttia niistä amerikkalaisista, jotka
käyttävät nikotiinivalmisteita, ei ole
koskaan tupakoinut. Ei haluta myöskään
luoda semmoista käsitystä, että nämä karkkitiskin
vieressä — sinne karkkitiskin viereen ne nimittäin
lailla määrätään — myytävät
aineet olisivat täysin haitattomia ja vaarattomia, joita
voi napostella noin vain.
Pentti Tiusanen /vas:
Puhemies! Ed. Soininvaara kiinnitti huomiota tärkeään
asiaan. Tuo muotikäyttö tai viihdekäyttö esimerkiksi
Yhdysvalloissa on tunnettu ongelma. Kun toisaalta oletamme sitten
hallituksen esityksen mukaisesti, että vähittäistavaraliikkeissä saataisiin
esimerkiksi neuvontaa nikotiinipurukumin käytön
suhteen, ja kun tiedämme sen työntekijäjoukon,
joka siellä kassoilla on, jonka läheisyyteen ilmeisesti nämä nikotiinipurukumipakkaukset
haluttaisiin asettaa, ja sen kiireen, koulutustason, pätkätyöllisyyden
jne., niin on aivan selvää, että se menee sinne
tupakan viereen ja jollakin painalluksella tai muuten ottamalla
sieltä otetaan sitten tämä, jos tämä hallituksen
esitys toteutuu, nikotiinivalmiste.
Nikotiini on verisuonia supistava aine, jolla on selkeästi
keskushermostovaikutuksia, ja se on ongelmallinen asia. Se ei ole
mikä tahansa valmiste, se on potentiaalinen vahvasti kemiallisesti vaikuttava
yhdiste. Se ei suinkaan ole ongelmaton myöskään
nyt Yhdysvalloissa, jossa se on tällaisena muoti- ja viihdevalmisteena
käytössä; verrattavissa jossakin määrin
alkoholiin.
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Nikotiinipurukumiin suhtautumisessa asiantuntijoiden mielipiteet
käyvät ristiin, kuten tiedämme. Itsekin
olen ollut hieman sillä kannalla, että menettelyä ei
olisi ollut nykyisestä tarpeen muuttaa. Nyt tämä ratkaisu
on kuitenkin etenemässä, ja on tietysti hyvin
tärkeää, että tätä seurataan.
On tärkeää, että annetaan koulutusta,
ja on tärkeää, että myös
ne haitat, joihin tässä keskustelussa on viitattu,
lähinnä viihdekäyttö, tulevat
kyllin hyvin esille tässä neuvonta- ja seurantatoimessa.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmin myös kyselytunnilla
esittänyt huoleni maaseudun apteekkien kohtaloista silloin,
kun tästä apteekkimaksuasiasta oli kysymys. Tästä nikotiinivalmisteiden
myynnin vapauttamisesta: Tämä liittyy sillä tavalla
tietysti, että tässä on jälleen
yksi asia, joka siirtyy apteekkien ulkopuolelle ja tavallaan heidän
liikevaihdostaan pois. Elikkä maaseudun pienet apteekit esimerkiksi
kärsivät tässä tapauksessa puhumattakaan
siitä, mitä ed. Tiusanen tuossa sanoi, riittääkö sitten
se ammattitaito ja asiantuntemus vähittäiskaupoissa
riittävään informoimiseen tällaisista
tupakkaa korvaavista valmisteista.
Sekin on totta, että todella tässä on
vaarana, että nuoriso ryhtyy käyttämään
niin sanotusti viihdekäyttönä näitä aineita.
Tähän nikotiinikorvausvalmisteiden piiriin tulee
ihmisiä, jotka eivät ole edes tupakoineet. Tässä on
monia sellaisia todella vaikeita ongelmia. Mutta toivon tietysti
sitä, että tämä ei ainakaan
romuttaisi tätä apteekkijärjestelmää erityisesti
harvaanasutuilla seuduilla.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Käytin ensimmäisen käsittelyn
yhteydessä perusteellisen puheenvuoron ja kerroin omalta
osaltani olevani elävä esimerkki siitä,
että nikotiini on terveydelle vaarallinen, koska lopetin
30-vuotiaana verenpaineen vuoksi, joka aiheutui nikotiinista. Jos
minä käytän nikotiinipurkkaa tai -laastaria, verenpaine
nousee, koska se menee samalla tavalla vereen kuin tupakkaa poltettaessa.
Tupakkaa poltettaessa tulee vaan sitten kaiken maailman pölyä ja
muita saasteita keuhkoihin, joten keuhkot ovat kuin pesusieni. Minä haluaisin
sanoa nyt vielä kertaalleen sen tässä:
Pitäisi panostaa paljon paljon enemmän valistukseen
ja tupakoinnin aloittamisen ennaltaehkäisemiseen kuin tällaisiin
keinoihin, että se siirretään vapaaseen kauppaan.
Tässä mennään ojasta allikkoon
ja tilanne saattaa vain pahentua.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kun äsken puhelin häiritsi
tätä äänentoistoa, haluan toistamiseen
käyttää puheenvuoron tässä kohdassa
ja todeta, niin kuin ed. Alatalo tuossa edellä totesi,
näiden nikotiinivalmisteiden myynti osaltaan helpottaa
tietysti muiden lääkkeiden siirtymistä vapaasti
päivittäistavarakauppaan. Se on nimenomaan se
huoli meillä tuolla maaseudulla, että josko näin
käy, se tulee romuttamaan hyvän apteekkijärjestelmän
ja meiltä palvelut karkaavat kauaksi. Mutta kun asiasta
keskustelin valiokunnan jäsenten kanssa ja tutustuin todella
tähän mietintöön, niin valiokunta
toteaa mietinnössään, että tällä vapauttamisella
ei ole tarkoitus arvioida nykyisen apteekkitoiminnan laajuuden ja
itsehoitolääkkeiden myyntioikeuksia koskevien
säännösten muuttamistarpeita nyt ehdotettua
laajemmin.
Keskustelu päättyy.