Heidi Hautala /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki muistavat varmaan viime kesältä Valkealan koiratapauksen, jossa yksityinen henkilö piti hallussaan suurta määrää koiria kasvattaakseen niitä myyntiin ja sitten osoittautui, että nämä koirat olivat erittäin huonokuntoisia. Hyvin, hyvin monet kansalaiset ottivat kansanedustajiin yhteyttä tämän episodin jälkeen ja vetosivat kansanedustajiin, että eläinsuojelulakia tiukennettaisiin. Silloin ainakin ed. Tiusanen ja ed. Essayah tekivät valtioneuvostolle kirjallisia kysymyksiä tästä aiheesta. Tutustuttuani ed. Tiusasen ja ed. Essayahan saamiin vastauksiin ja keskusteltuani heidän kanssaan päädyin siihen, että panen liikkeelle tämän lakialoitteen, joka sitten sai hyvin nopeasti myös eduskunnan epävirallisen eläinsuojeluryhmän tuen.

Tässä siis esitetään, että jotta tällaiset Valkealan tapauksen tyyppiset tilanteet vastaisuudessa vältettäisiin, eläinsuojelulakia tiukennettaisiin sillä tavalla, että viranomaisen olisi pakko antaa eläintenpitokielto tai määräys silloin, kun eläinsuojelutarkastuksessa on todettu, että eläinsuojelulakia tai muita säädöksiä on rikottu. Nyt tämä on vapaaehtoista, mutta lakialoitteen tultua toivon mukaan hyväksytyksi se olisi pakollista. Myöskin esitetään, että eläinsuojeluviranomaisen pitäisi seurata eläimenpidossa syntyneen laiminlyönnin seurauksena annettujen käskyjen ja määräysten noudattamista uusintatarkastuksilla. Itse asiassa, kun olen keskustellut tästä eläinsuojeluryhmän jäsenten kanssa, jotka tapasivat ministeri Korkeaojan, on tullut sellainen käsitys, että tämä osa tätä lakialoitetta on sellainen, jonka ministeriö näin suoralta kädeltä voisi ehkä nähdä mahdollisena, eli se, että näitä uusintatarkastuksia tulisi velvollisuus järjestää, jos eläimenpidossa on syntynyt laiminlyönti.

Esitän, että eläinsuojelulakiin tulisi lisäys, joka antaa lääninhallituksille eläinsuojelullisista syistä oikeuden määrätä eläimen omistaja tilapäiseen eläintenpitokieltoon, niin että oikeus myöhemmin ratkaisee, puretaanko tämä eläintenpitokielto vai jatketaanko sitä. Uskon, että näillä suhteellisen yksinkertaisilla muutoksilla vastaisuudessa vältettäisiin ikävät tapaukset, joissa eläintenpidon laiminlyönteihin tai määräysten rikkomiseen syyllistynyt eläintenpitäjä voi muitta mutkitta jatkaa eläinten hyvinvoinnille haitallista toimintaansa.

Ministeri Korkeaoja lienee ollut sitä mieltä, että budjettirahaa tällaisiin tarkoituksiin ei ole. Olisi myös erittäin tärkeää, että yksityisille eläintenhoitoloiden omistajille korvattaisiin kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että he toimivat kiireellisissä tapauksissa ja ottavat hoitopaikkaan rikkomuksiin syyllistyneen eläintenpitäjän hoidosta eläimiä. Tämä on kyllä varsin huono peruste mielestäni sen takia, että kyse on hyvin merkittävästä eläinten väärinkohtelun estämisestä. Toivon, että myöskin budjettirahaa tähän löytyisi. On selvää, että myöskin tällaisilla uusintatarkastuksilla, joihin ministeriö tiettävästi suhtautuu myönteisesti, voitaisiin jotakin saada aikaan ja ainakin tältä osin pitäisi toimia erittäin pikaisesti. Tämä myöskin merkitsisi sitä, että viranomaisia koulutetaan enemmän ja että myöskin elintarvikeviraston tuomat mahdollisuudet tällaisessa koulutustoiminnassa käytettäisiin hyväksi.

Valitettavasti viranomaiset usein uskovat, että kyse on pahantahtoisten naapurien aivan perusteettomista ilmoituksista, kun tällaisista eläinten laiminlyöntitapauksista aletaan keskustella. Uskon, että Valkealan tapaus antaa meille kaikille syytä uskoa, että mistään pahantahtoisuudesta ei ole kyse. Joskus jopa dramaattisissa televisio-ohjelmissa voimme sitten nähdä näitä kaltoin kohdeltuja eläimiä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Heidi Hautala on tehnyt hyvän lakialoitteen 150 näiltä valtiopäiviltä. Siinä on siis kolme osaa, niin kuin hän tässä kertoi, eli pakollinen kielto ja määräys silloin, kun on todettu tarkastuksessa eläinsuojelurikkomus, ja sitten näiden määräysten ja kieltojen noudattaminen ja noudattamisen seuranta sekä välitön lääninhallitusten antama eläintenpitokieltomahdollisuus, tosin tilapäinen kielto, jonka sitten oikeusistuin myöhemmin voi vahvistaa.

Valkealassa todella tilanne oli ongelmallinen. Oli sata eläintä ja myös niin, että tähän rikkomukseen syyllistynyt oli jo aikaisemmin, asuessaan silloin Etelä-Kymenlaaksossa, joutunut huomion kohteeksi nimenomaan siinä mielessä, että silloinkin oli todettu tällainen eläintenpitorikkomus. Tilanne, että nämä voivat toistua ja pitkään kestää, ennen kuin tulee eläintenpitokielto, on kestämätön etiikan ja hyvän hallinnon näkökulmasta. Myöskään eläinsuojelulain henki ja tarkoitus eivät toteudu.

Näin ollen tämän lain tiukentaminen on paikallaan. Nyt sitten varmasti on syytä olettaa ja odottaa, että hallituksen puolelta tulisi eläinsuojelulain tarkennusesitys, osauudistus, jolla pyrittäisiin täsmentämään eläinsuojelulain toimivuutta. Se ei siis suinkaan ole tyydyttävä tilanne, että rikkomukset voivat toisiaan seurata ja että huostaanotto tapahtuu varsin hitaasti.

Lopuksi haluaisin todeta, että todella kymmenet nuoret ihmiset olivat aktiivisesti liikkeellä Valkealassa ja varsin paljon henkilökohtaista uhrautumista eläinten hyvinvoinnin puolesta tapahtui. Monet eivät vain omaa aikaansa vaan myöskin omaa varallisuuttaan tähän pelastamisoperaatioon sijoittivat ja sille antoivat, jotta se yleensä oli mahdollinen. Tässä kyllä yhteiskunnalla vielä on pitkä matka hyvään, tyydyttävään tilanteeseen. Tässä mielessä odotamme hallitukselta eläinsuojelulain uudistusta.