6) Hallituksen esitys laiksi varallisuusverolain kumoamisesta
ja laiksi varojen arvostamisesta verotuksessa sekä eräiksi
niihin liittyviksi laeiksi
Kari Uotila /vas:
Arvoisa herra puhemies! Käytin ensimmäisessä käsittelyssä puheenvuoron,
jossa kritisoin yleisesti hallituksen verolinjaa. Nyt aion pidättäytyä tähän
mietintöön ja käsitellä siinä olevia
perusteita varallisuusveron poistamiselle. Luulen, että yhteensä tulee
käytettyä aikaa noin 15 minuuttia, ja kuitenkin
puheenvuoroni tulee päättymään
siihen, että esitän näiden lakien hylkäämistä.
Siinä mielessä ehkä tämä on
tehokkaampaa kuin ed. Oinosen ansiokkaat puheenvuorot, lienee tunnin
verran asiassa, jossa ei sitten kuitenkaan muutosehdotuksia tullut.
Arvoisa puhemies! Kun nyt muutamalta kymmeneltätuhannelta
kaikista rikkaimmalta päätetään
poistaa varallisuusvero, niin valiokunta on mietinnössään
hakenut perusteita sen mukaan, mitä hallituksen esitykseen
sisältyy ja mikä on ollut verojaoston enemmistön
tahto. Siitä huolimatta, että valiokuntaneuvos
on tehnyt ansiokasta työtä ja hyvän mietinnön,
silti jaoston ja valiokunnan enemmistön tekemiä perusteluja
voidaan kyseenalaistaa.
Täällähän viitataan ensinnäkin
siihen, että syynä on tämän
vuoden alusta osittain kahdenkertaiseksi muuttunut osinkoverotus,
jonka vaikutuksesta varallisuusveron piiriin kuuluvan osakeomistuksen
verotuksen taso on noussut. Samanaikaisesti kuitenkin varallisuusverotuksen piirin
ulkopuolelle jäävään omaisuuteen
kohdistuva verorasitus on laskenut pääomatuloverokannan
alennuksen myötä. Välittömästi
toisaalta sitten väitetään, että tämä oli
osa tuporatkaisua ja sen vuoksi varallisuusveron poisto tuli välttämättömäksi.
Jos nämä molemmat pitävät paikkansa, niin
sittenhän pitää tehdä sellainen
johtopäätös, että myöskin
osinkoverotuksen uudistus ja pääomatuloverokannan
alennus on ollut tuloratkaisun osa. Näin käsitykseni
mukaan ei kuitenkaan ole ollut, ja tämä jo tekee
mahdottomaksi sen, että tämän keskeinen
peruste olisi sen yhteys tuporatkaisuun. Varmasti, niin kuin täällä ensimmäisessä
käsittelyssä tuli
esiin, jotkut tahot ovat tietenkin toivoneet ja pyrkineet sitä kytkemään, mutta
niin kuin esimerkiksi SAK:n asiantuntijat ovat todenneet, tämä tuli
ulkoapäin.
Päällekkäisyydestä täällä todetaan
myöskin, että varallisuusverotusta ei ole myöskään
pidetty enää tarkoituksenmukaisena, koska kiinteistöt ovat
varsin kattavasti varallisuusarvoihin niin ikään
perustuvan vuotuisen kiinteistöverotuksen piirissä.
Mikä tässä juuri nyt on muuttunut? Jos tämä päällekkäisyys
sekä varallisuusverossa että kiinteistöverotuksessa
on ollut olemassa tähänkin asti, niin mistä on
juuri nyt tullut se epätarkoituksenmukaisuus?
Sitten veropohjan aukollisuus ja mahdollisuus tehokkaaseen verosuunnitteluun
on yksi argumentti, jota tässä on käytetty.
Verosuunnittelua varmaan tehdään, mutta jos ajatellaan
tämän verosuunnittelun vaikutuksia, niin täällä ministeri
Pekkarinenkin on todennut, että jokainen voi katsoa, että vuoden
vaihteessa tapahtuu niin, että esimerkiksi sijoitusrahastoista
rahat siirtyvät vuodenvaihteen yli tavallisille tileille.
Jos tämä on tapahtunut, niin nämähän
ovat sitten verosuunnittelun kautta välttäneet
tämän verotuksen tähänkin asti
ja tältä osin ei tapahdu mitään
muutosta eikä dynaamisia vaikutuksia. Ne, jotka ovat jättäneet
tämän verosuunnittelun tekemättä ja maksaneet
varallisuusveron, ovat sen tilanteen kestäneet ja varmasti
kestäisivät tästä eteenkinpäin.
Olen saanut jopa viestejä, että jotkut ovat sanoneet,
että ei ole mikään ongelma maksaa tällainen
mitätön vero suuresta varallisuudesta.
Sitten on viitattu, että varallisuusvero on Oecd-maiden
keskuudessa harvinainen veromuoto. Tämäkin pitää varmaan
paikkansa, jos Suomen lisäksi on, oliko seitsemän
Oecd-maata, jotka käyttävät tätä.
Mutta kyllä meillä, arvoisat kollegat, on monta
muutakin asiaa, joita muissa Oecd-maissa ei ole. Veikkaanpa, että kaikissa Oecd-maissa
ei ole esimerkiksi ilmaista opetusta peruskoulusta yliopistoon asti.
Veikkaanpa, että aika monta Oecd-maata on, joissa ei ole
ilmaista kouluruokailua. On aika monta Oecd-maata, joissa synnyttävälle äidille
ei jaeta, onko se äitiyspakkaus vai millä nimellä se
tällä hetkellä on. Meillä on
paljon sellaisia asioita, jotka ovat mahdollisia meidän
veropohjamme laajuuden ja riittävän veroasteen
kautta, hyvinvointivaltion palveluja ja tukimuotoja.
Sitten tätä on perusteltu sillä,
että varallisuusveron merkitys verotuottojen kannalta on
pieni ja suunta on aleneva. Veron määrä vuonna
2003 oli 120 miljoonaa, mutta tänä vuonna arviolta
enää 70 miljoonaa euroa. Tämä johtuu
veroasteikkoihin tehtyjen tarkistusten lisäksi uudesta
varallisuusverosta tehtävästä vähennyksestä,
joka otettiin lakiin yritys- ja pääomaverouudistuksen
yhteydessä. Totta kai tuotto on laskeva, jos tehdään vähennyksiä ja
tehdään uudistuksia, jotka laskevat tätä tuottoa.
Ne olisi voitu jättää tekemättäkin.
Sitten on tämä tulopoliittisen ratkaisun yhteys,
jota nyt en käy enää tässä toistamaan.
Tietysti väitetään myöskin,
että varallisuusverosta luopumalla voidaan tukea yrittäjyyttä Suomessa
ja sitä kautta luoda edellytyksiä paremmalle talouskasvulle
ja työllisyydelle. No, aika tulee näyttämään.
Kuten aikaisemmin sanoin, sekä verosuunnittelun että niiden
kannalta, jotka ovat maksaneet tämän varallisuusveron,
se ei ole nähtävästi ylivoimainen ongelma
kuitenkaan ollut.
Sitten vielä, arvoisa puhemies, on tietysti haettu
myöskin yhdenvertaisuusperustetta. Mikäköhän
se mahtaa olla? Kuinka yhdenvertaista veromuutosta se merkitsee,
että 30 000:lle kaikista rikkaimmalle suomalaiselle
annetaan jopa miljoonien vuosittainen lottovoitto, vaikkeivät
he jätä edes kuponkia, verrattuna esimerkiksi
siihen, miten tämä hallitus kohtelee kuntatalouden ahdingon
kautta niitä pienituloisimpia eläkeläisiä tai
päivärahan saajia, jotka eivät ole hyötyneet
sentin senttiä niistä tuloveronkevennyksistä,
joista kaiken kaikkiaan miljoona aikuista suomalaista on jäänyt
ulos, mutta joiden seurauksena kuntatalous on ajettu ahdinkoon ja
joiden seurauksena ennätysmäärä,
140 kuntaa, tänä vuonna ja viime vuonna sitä edellinen
ennätys, 136 kuntaa, on nostanut veroprosenttiaan, veroprosenttia,
joka on todellinen veroprosentti sellaiselle pienituloiselle, joka
maksaa vain kunnallisveroa? Elikkä hyvin kyseenalainen
on myöskin tämä yhdenvertaisuusperuste.
Sitten todetaan, että tällä on niin
pieni fiskaalinen vaikutus. Siitä täällä jo
ensimmäisessä käsittelyssä käytettiin
monta ansiokasta puheenvuoroa. On kumma juttu, että 70
tai 120 miljoonaa euroa, 100 miljoonaahan on 600 miljoonaa mummonmarkkaa,
joskus on hirvittävän pieni määrä,
niin kuin tässä tapauksessa näitä fiskaalisia
vaikutuksia väitetään merkitykseltään
pieniksi, mutta annas olla, kun oppositiossa tai hallituksen sisälläkin
joku ehdottaa 5 miljoonan tai miljoonan tai joskus jopa muutaman
sadantuhannen euron lisämäärärahan
tarvetta jonnekin todella kipeään tarpeeseen,
niin sitten ovat niin suuria nämä lisäykset,
että ne tuntuvat kaatavan sekä budjettitalouden
että kansantalouden.
Elikkä kaiken kaikkiaan yleisesti ottaen tämä on
esimerkki hallituksen epäoikeudenmukaisesta veropolitiikasta,
josta räikein esitys on tämä varallisuusveron
poisto kaikkein rikkaimmilta, kaikkein varakkaimmilta. Lisäksi
yksityiskohtaisilla perusteilla, joiden osalta viittaan mietinnön tekstiin,
ehdotan näiden kaikkien lakiehdotusten hylkäämistä.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Ensimmäisenä, kannatan ed.
Uotilan tekemää hylkäysehdotusta näistä hallituksen
lakiesityksistä.
Tämä hallituksen esitys sopii kyllä sillä tavalla
hallituksen linjaan, että se kasvattaa entisestään
tuloeroja Suomessa. Suomessa tuloerot ovat kasvaneet ja siihen on
verotus ollut yksi syy. Erityisesti suurituloisten ihmisten verotusta
on helpotettu, ja varallisuusveron poistaminen on paketti nimenomaan
rikkaille. Noin 95 prosenttia varallisuusveron maksajista kuuluu
väestön hyvätuloisimpaan kymmenykseen.
Noin puolet varallisuusverosta kertyy suurituloisilta, joiden tulot
ovat vähintään 300 000 euroa
vuodessa vuoden 2003 verotilaston mukaan.
Varallisuusveron poistamisen ilmoitetaan maksavan 70 miljoonaa
euroa, mutta on muistettava, että Vanhasen hallitus kevensi
varallisuusverotusta jo vuodelta 2005. Vuoden 2003 tuottoon verrattuna
varallisuusveron poistaminen maksaa yli 120 miljoonaa euroa eli
samaa luokkaa kuin köyhyyspaketti. Tämä raha
jaetaan suppealle elitiille, noin 20 000—30 000
henkilölle Suomessa. Tämä jo osoittaa
sen, että ne hallituksen perustelut tämän
varallisuusveron poistamiseksi, joita täällä ed.
Uotila ansiokkaasti kävi läpi, ovat täysin
kestämättömiä.
Tämän lisäksi, että hallitus
poistaa Suomen rikkaimmilta varallisuusveron, myöskin tuloveroasteikko
suosii Suomen kaikista rikkaimpia. Jos esimerkiksi 15 000
euroa vuodessa ansaitseva saa vuonna 2006 verohelpotusta 134 euroa,
eli 0,9 prosenttia on nettotulon muutos, niin 100 000 euroa
ansaitsevalle tämä nettotulon muutos on 961 euroa
eli 1 prosentti. Myöskin prosentuaalisesti suurituloiset
hyötyvät eniten näistä hallituksen
tuloveroratkaisuista. Tämän lisäksi hallitus on
poistamassa tämän varallisuusveron, joka todella
kohdistuu kaikkein suurituloisimpiin suomalaisiin.
Täällä on väitetty, että tämä varallisuusvero
ei ole juuri käytössä missään
Oecd-maassa. Haluan nyt vielä kerran luetella ne maat,
missä se on tällä hetkellä käytössä:
Suomen lisäksi Ranskassa, Islannissa, Luxemburgissa, Norjassa,
Espanjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä, elikkä kyllä tämä on hyvin
monissa maissa käytössä. Täytyy
todeta, että näissä monissa maissa on
suhteellisen hyvä sosiaaliturva myöskin, missä tämä varallisuusvero
on käytössä, joten ei se ainakaan siellä sinänsä ole
haitannut investointeja tai muuta vastaavaa talouselämän
kehitystä. Sen sijaan monissa maissa, missä se
ei ole käytössä, talouselämä ei
ole kehittynyt sen paremmin, päinvastoin, ehkä huonommin.
Varallisuusveroa määrättiin vuodelta
2003 vajaalle 40 000 verovelvolliselle hieman vajaat 120 miljoonaa
euroa. Verosta puolet kertyi 2 700 verovelvolliselta elikkä noin
puolelta promillelta veronmaksajista. Valtion vuoden 2005 talousarvioesityksessä tämän
varallisuusveron tuotoksi on arvioitu nyt 70 miljoonaa euroa, elikkä nämä 2 700
henkilöä saisivat 35 miljoonan euron veropotin
ilman minkäänlaista ponnistusta tai minkäänlaista
vastiketta, ilman että he lisäisivät
investointeja tai työllisyyttä tai jotain muuta
vastaavaa.
Jos vielä tarkastellaan, miten Suomen rikkaimmat todella
saavat tuloja, niin tulkoon todetuksi, että pääomatulot
ovat keskittyneet vain muutamalle tuhannelle suomalaiselle käytännössä.
Kun 3 778 000 tulonsaajaa sai vuonna 2004 pääomatuloja
1 728 miljoonaa euroa, niin 1 600 tulonsaajaa,
näitä rikkaita, sai pääomatuloja 2 289
miljoonaa euroa. Elikkä myöskin tämä osoittaa,
että nämä tulot keskittyvät
hyvin harvalle suomalaiselle, kaikkein rikkaimmille, ja tämä varallisuusvero
on tyypillinen juuri tällainen vero. Nyt hallitus on sen
poistamassa kokonaan ja todella tämä hyöty
kohdistuu kaikista rikkaimmille suomalaisille.
Sen sijaan esimerkiksi työmarkkinatuella vuoden oleva
työtön ei saa sentinkään veronalennusta
23 euron päivärahastaan. Päinvastoin,
jos kunnallisvero nousee, kuten ed. Uotila täällä totesi, että 140
kunnassa kunnallisveroprosentti nousee, niin heidän verotuksensa
kiristyy sen sijaan. Tämä jos mikä on
edelleenkin lisäämässä tuloeroja
Suomessa, koska sillä käteenjäävällä tulolla,
niillä euroillahan, ostetaan palveluja, tuotteita. Minun
mielestäni nämä 2 700 tai 4 600 Suomen
rikkainta, jotka tästä todella paljon hyötyvät,
pystyvät jo tänä päivänä täyttämään
kaiken sen kulutuksen, minkä verran järkevyydellä voidaan
ihmisen odottaa kuluttavan. Sen sijaan ne 170 000 tai 160 000
työmarkkinatuella olevaa eivät pysty tänä päivänä käyttämään
edes sitä välttämätöntä toimeentuloa,
minkä he tarvitsisivat kuluttamiseensa rahaa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! On todettu, että varallisuusveron
poistaminen on todella oikeistolaista liberaalia veropolitiikkaa, joka
tukee nimenomaan kaikkein rikkaimpia ihmisiä ja helpottaa
heidän voittojensa kasvattamista, mutta ei helpota Suomen
valtion velvollisuuksien täyttämistä,
koska veropohja kapenee. Mutta voi myös sanoa, että tämä on
oikeistolaista perhepolitiikkaa. Onhan todettu, että varallisuusveron
poistaminen tukee nimenomaan perheyrityksiä ja niiden toimintaa.
Sen osalta, miten paljon se käytännössä sitä tekee,
viittaan ed. Uotilan puheenvuoroon, jossa myöskin tämän
dynaaminen vaikutus on kyllä selkeästi kyseenalaistettavissa.
Mutta emme voi olla tyytyväisiä tähän
veropohjan kaventamiseen, koska vastaus jatkuvasti hallitukselta
on se, että meillä ei ole kylliksi verotuloja
kuntien ongelmien ratkaisemiseksi. Kuntien taloudellinen tukeminen
on selvästi heikentynyt, kunnat ovat yhä huonommassa
asemassa, ja yhä vaikeampaa on kuntalaisten elämä, niiden
kuntalaisten, jotka tarvitsevat esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon
palveluja.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Täällä muun muassa
ed. Kangas mutta myös muutkin edustajat ovat ottaneet esille
metsäsektorin työllisyyden. Kun työllistäminen
on hyvin tärkeä seikka, niin en malta olla käyttämättä tässäkin kohdassa,
kun käsitellään varallisuusverolakia, hallituksen
esitystä 144, puheenvuoroa.
Mielestäni on erittäin tärkeää,
että metsätilat pääsisivät
samalle viivalle perintö- ja lahjaverokohtelussa kuin maatilat
ja muu yritystoiminta. Onhan aina puhuttu niin, että maatilatoiminnan pitäisi
olla niin kuin yritystoimintaa. Nyt se on saatu tässä hallituksen
esityksessä, että maatilatoiminta on verrattavissa
yritystoimintaan, mutta edelleenkin katsotaan, että metsätilat
kuuluvat sen ulkopuolelle, mitä pahoittelen. Mielestäni
tähän on jatkossa pikaisesti saatava muutos, jotta metsätilat
vaihtuvat, omistajat pysyvät nuorekkaina ja tekevät
metsätöitä, tulee puita hakkuuseen ja
sahoille, ja tämä epäoikeudenmukaisuus on
pikimmiten korjattava.
Pöydille on jaettu ed. Bjarne Kalliksen lausumaehdotus,
että eduskunta edellyttää, että hallitus
valmistelee metsätilojen perintö- ja lahjaverokohtelun
saattamisen tasapuoliseksi maatilojen ja muun yritystoiminnan kanssa.
Mielestäni tämä esitys on vallan mainio
ja tulen kannattamaan sitä, kun se tullaan tekemään.
Sari Essayah /kd:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin varallisuusveron poistosta
voisi todeta sen, että omalle ryhmälleni tämä kysymys
on ollut siinä mielessä kahtaalle jakava, että perusteluja
on löytynyt molempiin suuntiin. Henkilökohtaisesti näen,
että varallisuusveron poisto lisää yhteiskunnassa
tapahtuvaa eriarvoistavaa kehitystä, jota Vanhasen ja Heinäluoman
hallituksen politiikka on oikeastaan koko ajan kiihdyttänyt
erilaisilla veroratkaisuilla. Köyhyysrajan alapuolella
meillä Suomessa elää mittava joukko ihmisiä. Kunnissa
on menossa budjettineuvottelut ja joudutaan tekemään
kiristyksiä peruspalveluihin. Monissa kunnissa rahat ovat
todella tiukalla. Siinä mielessä tuntuu, että tällaiseen,
tämän tyyppiseen veroratkaisuun ei tällä hetkellä minun
mielestäni olisi varaa. Tämä ei ainakaan
missään tapauksessa olisi niitä kiireellisimpiä asioita,
mitä meillä tulisi toteuttaa, vaan pikemminkin
perintö- ja lahjaverotuksen kohtuullistaminen ensimmäisessä perintöveroluokassa.
Mutta se asia, mistä ryhmämme on kyllä ihan yksimielinen,
on nimenomaan ed. Bjarne Kalliksen esittämä, pöydille
jaettu lausumaehdotus, jota tässä ehdotan: "Eduskunta
edellyttää, että hallitus valmistelee
metsätilojen perintö- ja lahjaverokohtelun saattamisen
tasapuoliseksi maatilojen ja muun yritystoiminnan kanssa."
Jos ajatellaan tätä varojen arvostamisen kohtaa,
niin kyllä tällaiset metsätilaomistajat
ovat eriarvoisessa asemassa maatilametsänomistajiin nähden,
koska maatilametsähehtaari arvotetaan suurin piirtein noin
kymmenesosaan verrattuna metsätilahehtaariin muun muassa
perintö- ja lahjaverotuksessa. Saadakseen tämän
kymmenen kertaa edullisemman verokohtelun voi olla hyvinkin pelkästään
osa-aikainen viljelijä, mutta vaikka olisi ihan päätoiminen
metsätalousyrittäjä, niin ei voi hyödyntää tätä verokohtelua
omassa verotuksessaan esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa.
Metsätilat ovat oikeastaan ainoa tämmöinen
yrittämisen muoto, jota ei hyväksytä verotuksellisesti
yhdenvertaiseksi muun yritystoiminnan kanssa maatilatalouteen verrattuna nykylainsäädännössä,
ja sen tähden pidän tätä ed. Kalliksen
esittämää lausumaehdotusta erittäin perusteltavana
ja ehdotan sitä tässä.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Vastustan hallituksen esitystä varallisuusveron
poistamisesta. Varallisuusveron poistoa ei voi pitää oikeana
tapana tukea yritysten kasvua, koska siinä jaetaan yrityksille
rahaa täysin vastikkeetta. Tänä vuonna
tuo summa on 130 miljoonaa euroa. Summa on kasvanut koko ajan. Täällä on yritetty
väittää, että varallisuusverolla
ei ole merkitystä, mutta kyllä sillä näyttää merkitystä olevan,
kun summa vaan kasvaa vuosi vuodelta. Veron poistamisen ajatellaan
tukevan talouden kasvua ja lisäävän kotimaisia
työpaikkoja. Tähän on aika vaikea yhtyä,
toivottavasti. Mikään ei estä kuljettamasta
näitä rahoja ulkomaisiin veroparatiiseihin. Tällöin
rahoista ei ole mitään hyötyä kotimaan
taloudelle ja työmarkkinoille.
Arvoisa puhemies! Vastikkeettoman rahan pois jakamisen sijaan
tulisi varoja korvamerkitä ja ohjata pienten tai keskisuurten
yritysten tuotekehittely- ja investointitukiin. Silloin rahoista olisi
yritykselle varsinaista hyötyä. Ne kehittyisivät
ja kasvaisivat, ja tätä kautta syntyisi uusia työpaikkoja.
Tällä tavoin olisi varmaa, että rahat jäisivät
kotimaisten yritysten hyödyksi eivätkä ne
lentäisi taivaan tuuliin maailmalle.
Tämä 130 miljoonaa euroa olisi pitänyt
mielestäni laittaa vaikka tie- ja ratainvestointeihin. Varsinkin
Keski-Suomessa yrittäjät ja kauppakamarin edustajat
vaativat rahoja tieinfraan. Käydessämme kuljetusalan
työnantajaliitossa siellä vaadittiin heti tiemäärärahoja
lisää niin pääteille kuin alempiasteiseen
tieverkkoon. Tätä vaatii yrityselämä.
En ole monenkaan yrityselämän edustajan kuullut
vaativan, että varallisuusvero heiltä pitää poistaa,
vaan näihin asioihin olisi pitänyt rahaa löytyä.
Varallisuusveron poistoa täytyy ajatella myös oikeudenmukaisuuskysymyksenä.
Suomen rikkaimmille ihmisille ollaan antamassa ilmaiseksi rahaa
130 miljoonaa euroa, ja samaan aikaan kansaneläkkeitä nostettiin
5 euroa kuussa ja työttömille ei herunut korotuksia
lainkaan. Päinvastoin heidän verotuksensa kiristyy,
kun 140 kuntaa kiristää verotustaan. Tässä meillä on
kaksi verokohtelun ääripäätä:
hallituksen ajaman kylmän linjan mukaisesti janan toinen
pää rikastuu entisestään, kun
toinen pää köyhtyy. Meillä olisi varaa
toisenlaisella arvopolitiikalla suunnata vaurautta myös
tavalliselle kansalle sen sijaan, että suositaan kaikkein
isotuloisimpia ja heidän vaatimuksiaan. Varaa olisi, mutta
tahtoa ei löydy.
Tämä esitys ei vastaa minun käsitystäni
oikeudenmukaisesta rahanjaosta, enkä suostu sitä hyväksymään.
Kannatan ed. Uotilan tekemää hylkäysehdotusta.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Kangas puhui arvopohjasta, arvopohjan
vaikutuksesta ja yhteiskunnallisesta tasa-arvoisuudesta. En muista,
oliko sana "tasa-arvoisuus" mukana, mutta henki oli kuitenkin sen
mukainen.
Mutta tämä ed. Kankaan arvio, että yrittäjälle raha
on erinomaisen hyvä. Täällä ed.
Kuoppa puhui aikaisemmin siitä, että tällä varallisuusverolla
ja sen poistamisella autetaan vaan rikasta kansaa ja rikasta kansanosaa.
(Ed. Kuoppa: Näin tehdään!) Tämä,
ed. Kuoppa, on teillä aivan väärä tulkinta,
että ei ainakaan kaikkia rikkaaksi katsota, keneltä se
poistetaan. Kun itse olen kuitenkin onneksi päässyt
siitä vähän maksamaan, tyhjistä metsistäni
jne. On olevinaan paperilla varallisuutta, mutta ei ole muuta kuin
todellisuudessa köyhyyttä. Näin ajatellen,
sen pohjalta katsottuna ainakin näen, luulen myöskin,
että muutamia muita itseni lisäksi on sellaisia
niin sanotusti köyhiä, joilta se poistetaan. Näin
katsottuna tämä kuitenkin on sellainen, että jos
tätä asiaa voidaan vähän laventaa,
saattaa kansantajuisemmaksi, kuinka se olisi pitänyt tehdä.
Olisi pitänyt tehdä niin, että hallitus
olisi vaikkapa jättänyt tämän varallisuusveron
voimaan mieluummin ja poistanut perintö- ja lahjaverotuksen
tai ainakin sitä selvästi oikaissut ja parantanut.
Se olisi ollut yhteiskunnassa sellainen teko, millä olisi
ollut merkitystä koko kansalle ja sen laajemmille kansalaispiireille,
ja luulen, että myöskin vasemmistoliitto on tästä asiasta
suurin piirtein samaa mieltä. Mutta näin katsottuna
on syntynyt vaan pieni joukko vero-oikaisuja, ja tällä ei
kuitenkaan tätä yhteiskuntaa suoraksi käännetä.
Mutta kun hallituksen perusteluihin ja perusteluissa esitettyihin
totuuksiin on viitattu ja myöskin joissain tämänpäiväisissä puheenvuoroissakin
sinnepäin on menty, ja kun on nyt tämä globalisoitunut
muuttuva maailma, missä raha liikkuu, pääomat
valuvat ja päätökset tehdään, missä tehdään,
miten sattuu — tämä "miten sattuu" on
väärä tulkinta mutta kuvaan sillä sitä,
että voidaan tehdä niin, että eivät
ole vaan yksin Suomeen sidottuja — niin sitä taustaa
vasten lienee veron poisto perusteltu asia.
Mutta se, mitä tähän sitten syntyy:
Täällä äsken kuultiin ed. Kalliksen
lausumaesitys siitä, että tulisi oikaista ja hoitaa
metsätilojen osalta tämä arvostuskysymys.
Myöskin näissä vastalauseissa tulisi
selvittää nämä varallisuuskysymykset
ja varallisuuden arvostamiskysymykset sen jälkeen, kun
varallisuusverotuksen osalta ei enää arvostamista
ja arvostamisperusteita tehdä. Nämä ovat
semmoisia asioita, mitkä olisi pitänyt jo mietintövaiheessa
hoitaa nytkin kuntoon ja järjestykseen. Tämä osoittaa
sen, että hallitus on lähtenyt ikään
kuin kovalla vauhdilla liikkeelle, mutta jättänyt
kuitenkin tämän asian puolitiehen ja keskentekoiseksi.
Näin arvellen toivonkin, että tulevaisuudessa
valtiovarainministeri näkee vähän viisaammin
tämän asian ja tuo uusia esityksiä ja
korjaa tämän asian.
Näen tässä salissa, että vasemmistoliitto
on touhukkaasti edustettuna ja linjalleen uskollinen, mutta kun
ensimmäisessä käsittelyssä tätä asiaa
käsiteltiin, niin olin kuulevinani jonkun verran sosialidemokraattisen
eduskuntaryhmän riveistä semmoista niin sanottua
Forssan henkistä arvostelua, missä tätä asiaa
ei pidetty ollenkaan hyvänä. Olin äsken
jopa kovin huolestunut, että onko ketään
linjan puolustajia täällä olemassa. Nyt
näen, että ed. Saarinen on tullut kuitenkin puolustamaan
ja pyytämään puheenvuoronkin tästä asiasta,
mutta luulen, että hänkin saattaa olla vähän
eri mieltä ja maltillisemmalla linjalla kuin nämä äsken
mainitut torstai-iltana puhuneet edustajat ovat olleet olemassa.
Herra puhemies! Näin katsottuna näen, että tämä on
hyvä asia, mutta tämä olisi pitänyt,
moinen veronpoisto ja kevennys, tehdä toisessa paikassa
ja myöskin se, että nämä omaisuuden
arvostuskysymykset olisi pitänyt myöskin tässä asiassa
saattaa kuntoon. Jos nämä tulevat joskus kuntoon,
niin sitten yhteiskunta voisi olla ehjempi ja terveempi myöskin
tuleviin taistoihin.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! On tietenkin ilo kuulla, että ed. Seppo
Lahtelalla on noin laaja sydän, kun hän puolustaa
köyhiä. Tulkoon todetuksi, että tässä varallisuusveron
poistossa suurin hyötyjä on Aatos Erkko. Hänellä oli,
jos oikein muistan, 44 miljoonaa euroa tuloja viime vuodelta, joten
ei hän nyt aivan köyhä ole. Ei tämä nyt
aivan köyhiäkään koske tämä varallisuusveron
poisto.
Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Lahtelalle, että varallisuusverohan
muodostuu lähinnä kiinteistöistä,
osakkeista ja osingoista. Kiinteistöjen kohdalla on jo
kiinteistövero, eli tässä tulisi kahdenkertainen
vero, samoin osakkeista. Osinkoverotushan kiristyi kaksin—kolminkertaiseksi
pari vuotta sitten tehdyn osinkoverouudistuksen kautta, eli sikäli
tämä varallisuusvero ei ole oikeudenmukainen enää.
Mitä tulee ed. Kuopan kannanottoon tästä,
että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät,
niin minkälainen tämä Suomi olisi, jos
kaikki nämä rikkaitten pääomat
siirtyisivät meiltä pois sen takia, että meidän
verotuksemme on paljon kovempi kuin monissa muissa EU-maissa. Eli
me tarvitsemme täällä Suomessa varakkaita
henkilöitä, ja pääomaa tarvitaan
nimenomaan investointeihin ja uusien työpaikkojen luomiseen.
Juhani Sjöblom /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä varallisuusveron poisto
tuo suomalaisen pääoman kilpailukykyiseksi ulkolaisiin
nähden. Siitä on aidosti hyötyä suomalaisille
ja Suomelle.
Osinkojen verotuksen kiristyessä varallisuusveron tuoma
lisärasitus korostuu erityisesti perheyrityksissä.
Oecd-maissa virta on vienyt vanhentuneesta varallisuusverosta pois
muihin veromuotoihin ja näin on käynyt Suomessa.
Uusien veromuotojen tuotot ovat aivan eri kertaluokkaa verrattuna
varallisuusverotuottoihin, siitä on kiinteistövero
esimerkkinä.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Itse en kyllä hyväksy
tätä hallituksen esitystä. Minun mielestäni
tämä on kyllä todella räikeä epäoikeudenmukaisuutta
ja eriarvoisuutta lisäävä veromuoto huomioiden
nimenomaan se, keihin tämä todellisuudessa kohdistuu.
Myöskin se, että nyt hallituksen taholta pidetään
tätä verotuottoa, runsasta 120—130 miljoonaa
euroa, pienenä, mutta silloin, kun puhutaan jostakin muusta
esimerkiksi tiemäärärahoista taikka muista vastaavista,
paljon pienempikin summa on hirvittävän suuri,
ettei sellaisesta voida keskustella lainkaan.
Arvoisa puhemies! Vaikka, niin kuin ed. Vilkuna sanoi minulle,
köyhällä ei ole mahdollisuutta selviytyä,
jos ei porvarilla mene hyvin, niin minun mielestäni tämä tukee
liian paljon kyllä harvoja hyväosaisia. Minun
mielestäni tärkeämpää olisi
ollut, niin kuin ed. S. Lahtela täällä totesi,
että hänkin on vähän maksanut
tätä, vaikka köyhä onkin, se,
että perintöveron poistaminen olisi tehty. Se
olisi oikeudenmukainen ratkaisu ja siitä tällä hetkellä kärsivät
monet puoliorvoiksi ja leskiksi jääneet henkilöt.
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan todeta sen, että minun
mielestäni aika mielenkiintoinen kohta täällä vastalauseessa
2 on nimenomaan metsätilojen osuus. Äsken ed.
Nousiainen täällä kyllä puolusti
niitä, mutta silloin, kun tulee verotuksellinen tilanne,
metsätilojen osalta eriarvoisuus kukoistaa muuhun yritystoimintaan
verrattuna. Tällä hetkellä tilanne on
tältä osin samanlainen eli eriarvoisuutta korostava
myös matkakuluvähennysten osalta.
Reijo Paajanen /kok:
Arvoisa puhemies! Totean ensinnäkin, että ymmärrän
osittain vasemmiston kritiikin tätä veron poistamista
kohtaan. Vaikka meillä kaikkialla maailmassa on ja tulee
olemaan köyhiä ja rikkaita ja vaikka nämä rahat
uudestaan jaettaisiin, niin me tiedämme sen, että hetken
kuluttua on tilanne lähes saman kaltainen. Minusta tätä keskustelua
on turha käydä.
Ed. Kankaalle totean, että meidän kokonaisverokertymämme
ratkaisee äärettömän paljon,
me tarvitsemme määrätyn määrän
veroja, jotta me pystymme kieputtamaan tätä yhteiskuntaa,
ja se on äärimmäisen tärkeätä.
Kun ajatellaan, missä tilanteessa me elämme tässä maailmassa
ja Euroopassa, niin suomalainen yrityselämä on
valtavassa verokilpailussa ja meitä, suomalaisia yrittäjiä,
verotetaan keskivertoisesti enemmän kuin monissa meidän
kilpailijamaissamme. Tämä on äärimmäisen
huolestuttava piirre. Meillä kasvuyritykset ovat lopettaneet
kasvamisen. Se on yksi keskeinen huolenaihe nimenomaan työllisyyden näkökulmasta,
ja tässä verotuksella ja varallisuusverolla on
suuri merkitys myöskin. Meille täytyy jäädä Suomeen
pääomat, joilla me pystymme täällä kieputtamaan
meidän omaa elinkeinoelämäämme.
Totean vielä toistamiseen, että tuntuu siltä, että tässä ollaan
viemässä, mutta minä uskon, että tämä tulee
monin kerroin kuitenkin muuta kautta takaisin suomalaiselle yhteiskunnalle.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka otti tärkeän
seikan esille, mistä täällä metsäyrittäjien
tai metsätilan omistajien kohdalla ei ole aikaisemmin puhuttu
laisinkaan: matkakulukorvaukset ovat ihan eriarvoisessa asemassa heillä kuin
muilla. Katsotaan vain, että kun metsätilaa käy
hoitamassa, se on vain mökkireissu, ja näin ei
suinkaan ole.
Kannatan ed. Essayahin tekemää lausumaehdotusta,
joka on meille jaettu pöydälle ed. Bjarne Kalliksen
nimissä. Eli kannatan sitä lausumaa, että eduskunta
edellyttää, että hallitus valmistelee
metsätilojen perintö- ja lahjaverokohtelun saattamisen
tasapuoliseksi maatilojen ja muun yritystoiminnan kanssa. Perustelen
tätä sillä, että meidän
on pidettävä teollisuuden ja kaupan rattaat käynnissä ja
on saatava reippaasti puuta liikkeelle ja sukupolvenvaihdoksia myös
metsätiloille enemmän aikaiseksi. Siellä on
selkeää vajausta: niitä pitäisi
olla yli 10 000, ja nyt luku on alle 10 000 vuodessa.
Lisäksi meillä on noin 900 000 metsätilan
omistajaa, joista noin 75 000 on maanviljelijöitä ja
metsätiloja on noin 400 000. Keskikoko näillä tiloilla
ei kuitenkaan ole kovin suuri, muistaakseni se oli 27 hehtaaria keskimäärin.
Mielestäni on keskeistä, että me
saamme metsätilat, maatilat ja yritykset sukupolvenvaihdostilanteessa
samalle viivalle ja tasa-arvoiseen kohteluun. Toivon, että tämä lausumaehdotus
saa laajan kannatuksen ja että hallitus ryhtyy pikaisesti
toimenpiteisiin perintö- ja lahjaverokohtelun muuttamiseksi.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Vaikka juna on jo mennyt ja kysymyksessä ovat
enää tyylipisteet, tämä hyppy
on jo pudonnut kummulle, on enää loppuliu’un
aika ja katse voi kiinnittyä tuomaritorniin, mitenkä tätä hypyn
tyyliä arvostetaan, niin tässä on eräitä ristiriitaisuuksia, aivan
niin kuin täällä edustajakollega Vistbacka jo
totesi.
Hyvät kansanedustajakollegat oikealta vasemmalle, missä kukin
istuukaan, avataan nyt silmämme ja määritellään
jotenkin, onko 120 miljoonaa euroa iso luku vai onko se pieni luku.
120 miljoonalla on alennettu pääomaverotusta,
ensin yritysverotuksen yhteydessä, mikä oli aika
luonnollista, ja se luki hallitusohjelmassa, mutta siinä on
kuitenkin mittatikku. (Ed. Sjöblomin välihuuto) — Ja
ed. Sjöblom, määritellään
sitten kantamme 70 miljoonaan, että eduskunta voisi olla yhtä mieltä siitä,
mikä on iso luku ja mikä on pieni luku.
Mutta hallituksen esitykset ovat valitettavan ristiriitaisia,
niin että kun on kalleusluokitusjärjestelmästä kysymys,
jonka hintalappuna on 120 miljoonaa euroa, niin se on käsittämättömän
suuri, tähtitieteellisen suuri luku, ja sitten, kun on
samat numerot, 1, 2 ja 0, ja on kysymys varallisuusverosta, niin
sitä vähätellään. Hallituksen
esityksessä lukee taloudellisten vaikutusten arvioinnin kohdalla:
"- - ei ole mainittavaa vaikutusta veropohjaan taikka valtiolle
taikka kunnille tulevan veron määrään."
Näin se on määritelty hallituksen esityksessä.
Ed. Sjöblom, olisin odottanut hallituksen esityksestä,
kun arvioidaan taloudellisia vaikutuksia, että olisi ollut
jotain siellä plussan puolella. Hallitus itsekään
ei väitä, että tällä olisi
kassavirtaa lisääviä vaikutuksia, vaan
arvioi vaan — vähättelee — veropohjaan
tulevaa ikuista aukkoa eikä yritäkään
todistella, miten tämä tuo draivia talouteen,
lisää työllisyyttä tai muuta
vastaavaa, koska hallitus ei ole uskaltanut laittaa päätä siihen
silmukkaan. Se joutuisi jossain vaiheessa siinä seinää vasten
ja osoittamaan sen. Tämä lahja Suomen kaikkein
varakkaimmille varallisuuden omistajille on jokaista suomalaista
kohden, on sitten köyhä tai rikas, 20 euroa vuodessa
tästä ikuisuuteen. Se on tämän
lahjan arvo. Jokainen kansalainen tietää sitten,
millä summalla osallistuu näihin talkoisiin.
Sitten, herra puhemies, tämän päivän
Iltalehden pääkirjoituksessa väitettiin
muun muassa: "Varallisuusverosta pullikoivat ovat anarkismin polulla."
(Ed. Kuosmanen: Sehän on totta!) — Totta on, että olen
eri yhteyksissä vastustanut, muun muassa minä ja
monet muut ovat vastustaneet varallisuusveron poistamista. Kolmikannan neuvottelujen
aikaan asiasta oli voimassa oikein virallinen sos.dem. puolueen
puoluekokouksen päätös. — On
myös kerrottu, että kyseisen veron poistaminen
ei ollut kolmikannassa työntekijäosapuolten taholta
kuitattu asia. Asiasta ei ole myöskään
sovittu hallitusohjelmassa, jota olen ollut kyllä hyväksymässä.
Hallitusohjelmassa on sovittu yritysverotuksen keventämisestä,
ja niinhän on tehtykin 50 miljoonan euron vuositasolla, ja
olen ollut hyväksymässä sitäkin.
Nyt tehtyä ratkaisua pidän edelleen kaikesta huolimatta,
vaikka se juna on mennyt, epäoikeudenmukaisena lahjana
kaikkein varakkaimmille. En myöskään
usko sen työllisyyttä edistäviin vaikutuksiin
eikä sitä kukaan täällä ole
yrittänyt edes todistella, kun luetaan virallisia papereita. Veron
keveydestä johtuen, siis varallisuusveron keveydestä johtuen,
verovelvolliset eivät ole tähänkään
saakka veroihinsa kaatuneet. Täällä ed. Lahtela
viittasi köyhyyteen, mutta jos todella on tiukkaa, niin
laitetaan hattu kiertämään, olen ensimmäinen
kolehtihaaviin rahaa laittava, niin että täältä varmaan
sitten löytyy empatiaa, jos on vaikeata, jos omistaa niin
paljon, että talous joutuu tiukoille.
Vero on tuottanut alennetulla tasollaankin 70 miljoonaa euroa
vuodessa. Nyt tuo tuloerä katoaa valtion tulopohjasta
ikuisiksi ajoiksi. Todettakoon, että eduskunnan vuotuiset
budjettilisäykset, hyvät kollegat, ovat olleet
40—50 miljoonaa euroa ja siinäkin on jo uhattu
ja väläytelty hallituksen mahdollista eroa ja
luottamuspulaa ja ties vaikka mitä. Mitä sitten
julkisuudessa esitettyyn raskaaseen anarkistisyytökseen
tulee, niin lähempänä tätä anarkistien
polkua ovat ne tahot, jotka yrittävät siirtää eduskunnalle
kuuluvaa valtaa eduskuntatalon ulkopuolelle. Miksi ja millä mandaatilla,
minä vain kysyn?
Niin hyvä kuin keskitetty tulopoliittinen ratkaisu
onkin, niin on aiheellista ottaa vakavaan harkintaan, kuinka avoimella
valtakirjalla sopimusneuvotteluja voidaan jatkossa käydä.
Demokratian kannalta on arveluttavaa, jos noissa neuvotteluissa
voidaan sopia mistä tahansa yhteisistä asioistamme
ja niitä päättämässä ovat
tahot, joilla ei ole siihen kansalta saatua valtakirjaa. Olen joskus
sanonut, että ihme kun porvarit eivät hoksanneet
koplata tähän Nato-jäsenyyttä.
Olisikohan se kenties niissä kabineteissa mennyt läpi, ja
mitä kaikkea absurdia sinne voidaankaan koplata, jos me
jatkamme tällä polulla? Ja tätä tarkoitan,
että nehän ne anarkistisella polulla ovat, jotka
tällä tavalla toimivat ja yrittävät
eduskunnan päätösvaltaa viedä tahoille,
joille se ei kerta kaikkiaan kuulu.
Meidän kansanedustajien taholta tämän
asian yhteydessä ehkä on syytä todeta
perustuslain 29 §:n säännös,
jossa lukee, että kansanedustajan on noudatettava perustuslakia
eivätkä häntä sido muut määräykset.
Niin kovia kuin ryhmäsopimukset ja ryhmäpäätökset
ovatkin, niin viime kädessä sitten täytyy
perustuslakia vasten tilanne peilata. Niin kuin tiedätte,
meidänkin ryhmällämme on tässä oikein äänestystulos
ja olen siinä ollut ankarasti vähemmistössä ja
joudun miettimään tykönäni,
kuinka solidaarinen tässä voi ryhmää kohtaan
olla. Oman minän kanssa joutuu vielä painimaan.
Me pullikoivat, siis varallisuusveron poistamista vastustavat,
olemme vaihtelevin menestyksin määräajoin
vaaleissa vastanneet toiminnastamme suoraan äänestäjille.
Välillä on pudottu ja välillä on
päästy takaisin, mutta on suora yhteys kansanvaltaan
ja äänestäjiin. Runsaan vuoden kuluttua
meidän luottamuksemme on jälleen puntarissa ja
ihmiset voivat ottaa kantaa siihen, miten edustajat täällä ovat
toimineet. Se on demokratiaa eikä se suinkaan ole anarkiaa,
niin kuin tämän päivän eräs
merkittävä media väittää,
että ne, jotka täällä ovat jostain
asiasta eri mieltä, olisivat jotenkin anarkisteja. Pidin
sitä äärettömän loukkaavana
kannanottona Suomen eduskuntaa ja Suomen kansan edustajia kohtaan.
Petri Salo /kok:
Arvoisa puhemies! Muutama sana myöskin tästä paljon
puhuttaneesta varallisuusverosta. Ihan aluksi tuohon äskeiseen
ed. Saarisen puheenvuoroon ja vertaukseen, että mäkihyppy
on muuten semmoinen laji, että vasta siellä alamäen
puolessavälissä tulee poikkiviiva, jonka yli pitää sukset
jalassa ja pystyssä päästä, ennen
kuin ne pisteet tulevat.
Minä olen vähän laittanut merkille
tässä, ed. Saarinen, että myöskin
teidän presidenttiehdokkaanne on vielä heittänyt
tässä varallisuusveron käsittelyn loppuvaiheessa
hiekkaa suksien alle, ja se jotenkin maistuu pahalta, kun tiedetään,
että tämäkin esitys, joka meillä on
nyt käsittelyssä, on kyllä esitys ryhmältä,
johon kuuluvat enemmistöhallituksena keskusta, sosialidemokraatit
ja Rkp, ja meillä käsittelyssä on hallituksen
esitys. Täällä on moneen kertaan todettu
sitä, että tämä on ollut osa
viimevuotista tulopoliittista ratkaisua, ja minun ymmärtääkseni
tulopoliittinen ratkaisu on muodostettu siten, että siellä on
myöskin kuultu SAK:ta ja muita työntekijäjärjestöjä, kun
tätä sopimusta on tehty. Tavallaan sitoutuminen
tulopoliittiseen ratkaisuun on tullut jo hyvin varhaisessa vaiheessa
vasemmistonkin piiristä.
Arvoisa puhemies! Kovin on erikoista kyllä tämä keskustelu
tässä salissa toisessa käsittelyssä,
jossa on hylkäysesityskin jo tehty, kun en huomaa, että täällä olisi
paikalla yhtään ministeriä, enkä huomaa,
että täällä olisi keskeisiä hallituspuolueiden
kansanedustajia, jotka puolustaisivat tätä hallituksen
esitystä. Täällä on paikalla vasemmistoliitto,
joka kritisoi voimakkaasti tätä esitystä,
ja sellaisia SDP:n edustajia, jotka myöskin kritisoivat
tätä esitystä. On hyvin erikoista täältä oikeiston
puolelta seurata tätä farssia.
Paninpa vaan merkille, että kun ykköskäsittelyssäkin
tätä käsiteltiin, niin voitiin sanoa,
että ainoat henkilöt, jotka täällä olivat
puolustamassa tätä esitystä siinä vaiheessa,
olivat valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Ala-Nissilä ja
kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Mutta en huomannut
silloinkaan, että voimakkaita puolestapuhujia olisi tullut
esimerkiksi SDP:n ministeriryhmästä tai heidän
kansanedustajaryhmästään. (Ed. Laakso:
Kokoomuksesta tuli sitä enemmän!)
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen kanta tähän
on ollut perinteisesti se, että tämä on
ollut osa tulopoliittista kokonaisratkaisua ja hallitus on tuonut
tämän yksimielisenä esityksenä tänne.
Se on osa verotuksen kokonaisuutta, ja me olemme tukeneet erityisesti
politiikassamme tuloverojen alennusta ja sen dynaamista vaikutusta.
Varallisuusvero on näköjään
aikansa elänyt, ja korostan vaan, että tämä on
politiikkaa, joka on kumminkin tehty yksimielisen hallituksen esityksestä.
Ykköskäsittelyssähän täällä käytettiin
sosialidemokraattien puolelta hyvin kriittisiäkin puheenvuoroja.
Muun muassa edustajat Rönni, Kähkönen,
Lahtela ja Marjaana Koskinen ilmoittivat, etteivät he voi
hyväksyä tätä esitystä,
ja nyt ymmärsin, että myöskin ed. Saarinen
miettii omaa näkökulmaansa tähän
esitykseen.
Arvoisa puhemies! Sitä vaan toivoisin, että kun
hallituksen yksimielisiä esityksiä tänne
saliin tuodaan, niitä puolustaisivat myöskin SDP:n kansanedustajat
ja ministerit. On minun mielestäni aivan kohtuutonta, että kun
mäkihyppääjä on vielä siellä alamäessä,
niin edelleenkin hänet yritetään kaikin
keinoin kaataa ennen viivaa. Vaalikentillä nämä SDP:n
edustajat, jotka äsken mainitsin, kumminkin esiintyvät
suurina sankareina ja kertovat, kuinka he viimeiseen asti vastustivat
varallisuusveron poistamista. Se tarkoittaa myöskin sitä,
että he esiintyvät vaalikentillä kaksilla
korteilla. He edustavat puoluettaan SDP:tä, joka on kuitenkin
ollut tässä hallituksessa tekemässä tätä esitystä,
ja he ovat olleet itse hylkäämässä oman
hallituksensa tekemää esitystä.
Silloin on myöskin pakko kysyä, mikä on
varallisuusverossa se SDP:n linja. Onko se äsken kuultu
ed. Saarisen linja, vai onko se se linja, mitä SDP:n ministeriryhmä on
hallituksessa ollut tekemässä? Tähän
me haluaisimme myöskin saada hyvän vastauksen.
Vai onko tämä osa jonkinlaista presidenttipeliä,
että annetaan ymmärtää, että pahojen
porvarien äänillä tämä esitys tullaan
hyväksymään, mutta me pesemme kätemme
koko varallisuusverosta?
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Salon puheenvuoron johdosta vaan lyhyesti:
Ei tässä kukaan kaksilla korteilla pelaa. SDP:n
linja on tietysti puolueen virallinen linja, puolueen enemmistön
linja, eduskuntaryhmän enemmistön linja, mutta
joskus tulee omantunnon kysymyksiä tai sen tyyppisiä kysymyksiä.
Tämä asia on meille joillekin kovin vaikea hyväksyä.
Ei nyt nyljetä karhua ennen kuin katsotaan se äänestystuloskin,
miten itse kukin käyttäytyy. Tämä on
kuitenkin Suomessa se foorumi, missä saa mielensä kansanedustaja
purkaa ja näkemyksensä ja asiaantulokulmansa perusteellisesti
selvittää, ja sen olen tehnyt.
Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nyt en, ed. Saarinen, oikein hyväksy
teidän selitystänne, että tämä olisi niin
sanottu omantunnon kysymys. (Eduskunnasta: Eikä teidän
tarvitse hyväksyäkään!) En ole nimittäin
kahden kauden aikana kuullut koskaan täällä salissa,
että verot kuuluisivat eduskuntaryhmissä sellaisiin
kysymyksiin, (Ed. Saarinen: Jokaisella on omat kysymykset!) jotka
olisivat omantunnon kysymyksiä, vaan ne ovat asioita, jotka
ovat liittyneet esimerkiksi uskontoon ja tämän
tyyppisiin lakeihin, kuten hedelmöityshoito jne., missä on
annettu vapaat kädet. Mutta nyt on kysymys pelkästään
ihan fiskaalisesta, taloudellisesta, asiasta, ja väitän,
että tämä on osaksi politikointia, mitä teidän
puolella tällä hetkellä tehdään.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Näyttää olevan niin,
että kokoomuksen linja on rikkaille lisää veroalennuksia
ja köyhille vähän lisää veroja.
Köyhät eivät tosiaan paljon pysty maksamaan
enempää veroja, nytkin ne ovat pienituloisille
liian kovat. Mutta sen sijaan rikkaille tämä varallisuusvero
ei ole ollut mikään suuri kynnys.
Tätä on perusteltu sillä, että kun
tämä laki varallisuusveron poistamisesta tulee
voimaan, niin se estää pääomien
viennin ulkomaille. Päinvastoin, kun tämä laki
tulee voimaan, niin tulee 70 miljoonaa euroa lisää pääomia,
jotka voidaan viedä ulkomaille. Varallisuusveroa, jos oikein ymmärsin,
ed. Seppo Lahtela, joutuu maksamaan, jos on tarpeeksi paljon metsää.
Minä vaan kysyn, mihin ed. Seppo Lahtela vie ne metsänsä, panetteko
taskuun ja viette ulkomaille? Ne kiinteistöt pysyvät
Suomessa, jos niistä maksetaan varallisuusveroa. Mutta
kun omaisuus on seteleinä, niin silloin se varallisuus
menee valon nopeudella ulkomaille (Ed. Kallis: Miksi menisi?) — Se
on nyt nähty, että tämä varallisuus
on tänä päivänäkin
siirtynyt ulkomaille. Se hakee aina parempaa tuottoa. (Ed. Kallis:
Miksi ed. Seppo Lahtela veisi ulkomaille?) — Jos hänellä on
varoja, niin hakee, ed. Kallis, parempaa tuottoa sieltä,
kuin Suomesta. Näin minä olen ymmärtänyt.
Ainakin tähän asti näyttää,
että Suomesta, ed. Kallis, pääomat ovat
paenneet ulkomaille, ja se ei ole taatusti johtunut varallisuusverosta,
siis sinne on niin paljon suuremmat summat menneet. Nämä ovat
pieniä rahoja, mistä nyt sinänsä puhutaan,
vaikka minun mielestäni tämä verohelpotus
Suomen rikkaimmille on todella suuri raha.
Kuten ed. Saarinen täällä totesi,
kuntaluokituksesta ei voitu poistaa toista kalleusluokkaa. Elikkä olisi
voitu tasata kansaneläkkeet, niin että joka paikassa
kansaneläke Suomessa olisi ollut saman suuruinen. Se olisi
maksanut suunnilleen saman verran, mitä varallisuusvero
ilman alennuksia tuottaa valtiolle. Hallitus on vaan valinnut rikkaitten
hyvinvoinnin sen sijaan, että se olisi toisella tavalla
tekemällä perinyt varallisuusveron ja esimerkiksi
maksanut kansaneläkeläisille saman suuruisen kansaneläkkeen
koko maassa. Tästähän kysymys on. On
tehty arvovalinta, se on tehty kokoomuksen suurten rikkaitten arvojen
mukaan. Se hyödyttää rikkaita, suurituloisia
ihmisiä, joilla on paljon varallisuutta, ja ne, jotka ovat
pienituloisia, saavat kärsiä nahoissaan. Eivät
hyödy siitä mitään. (Ed. Salo:
Tämä ei ole meidän esityksemme!) Tämähän
tosiasia on. — Tämä on hallituksen esitys,
jota kokoomus innokkaasti tukee.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies Paavo Lipponen.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Totean, että varallisuusveron
lähtökohtahan on Suomessa ollut se, että siitä 75
prosenttia muodostuu kiinteistöistä ja osakkeista
ja 25 prosenttia osinkotuloista. Osinkotulojen verotus on todella
kaksin—kolminkertaistunut pari vuotta sitten tehdyn osinkoverouudistuksen
takia, ja kiinteistöistä maksetaan jo kiinteistövero,
jonka alarajaa hallitus tulee esittämään
vielä korkeammaksi, eli sitä kautta varallisuusvero
palautuu.
Mikä pahinta on tässä hommassa, on
se, että täällä salissa ei ole
yhtään hallituksen edustajaa, joka puolustaa varallisuusveroa,
vaikka hallitus yksimielisesti on tuonut eduskunnalle tämän
varallisuusveron poistamisesityksen. Ihmettelen sitä, kuinka
heikko pääministeri meillä on, koska hän
ei pysty komentamaan ministereitä tuonne aitioon. Otetaan
esimerkki pääministeri Lipposen ajalta, mitä kahdeksan
vuotta täällä oltiin. Aina kun tämmöisiä tärkeitä asioita
käsiteltiin, niin aina asianomainen ministeri istui tuossa
aitiossa.
Nyt ei täällä ole ketään.
Minä ihmettelen tätä tilannetta, kun
ryhtiliike hallitukselta puuttuu tällä hetkellä.
Pääministeri lusmuilee vaan tuolla muualla, mutta
ei uskalla olla täällä salissa, ja keskustan
edustajia ei ole kuin nämä niin sanotut oppositiopuolueen
keskustan edustajat paikalla, samoin SDP:n edustajista. Ryhtiä pitäisi
eduskuntaan ja keskusteluun saada. Jos tämmöinen esitys
tulee, niin pitää olla yksimielisesti sen takana
hallituspuolueitten edustajien.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! On erittäin valitettavaa, ettei
tätä lakiesitystä kytketty yhteisöverouudistukseen.
Silloin kun yhteisöverouudistus tehtiin ja pantiin osingot
verolle, niin siinä yhteydessä olisi ollut hyvä tuoda
tämä varallisuusveron poisto saliin, koska ne
liittyvät kuitenkin aika paljon yhteen. Niistä,
jotka maksavat tänä päivänä osingoista
veroa, hyvin merkittävä osa maksaa myös
varallisuusveroa. Osinkovero tulee tuottamaan enemmän kuin
varallisuusveron poisto vie mukanaan. Hallitus arvioi, että varallisuusveron
poisto vähentää verotuloja 70 miljoonalla
eurolla ja osinkovero tuo lisää valtion kassaan
80 miljoonaa euroa. Mikä on totuus, sen me näemme
tietenkin muutaman vuoden kuluttua.
Tietenkin on helppo käyttää sellaisia
termejä, että rikkaat rikastuvat ja köyhät
köyhtyvät, ja tietyssä mielessä näin
on joissakin maissa tapahtunut. Kyllä minä olen
vahvasti moittinut sitä, että tuloerot ovat yhteiskunnassa
kasvaneet, mutta minua on kyllä vaivannut jonkin verran
se asia, että ei ole mainittu, kuinka paljon joutuvat maksamaan
osinkoveroa juuri nämä, jotka nyt hyötyvät
paljon varallisuusveron poistosta.
Silloin kun tämä oli lähetekeskustelussa,
niin muistan, että olin katsonut, mitä se merkitsee
sille henkilölle, jonka nimi niin usein mainitaan tämän
lain yhteydessä. Suomen rikkain mies hyötyy nyt
noin 1,5 miljoonaa euroa siitä, että tämä vero
poistetaan, mutta sama henkilö joutuu maksamaan osingoista
veroa 6 miljoonaa euroa, eli hyöty 1,5 miljoonaa, mutta
osingoista tuli 6 miljoonaa veroa lisää, eli hänen
verotaakkansa kasvaa 4,5 miljoonalla eurolla. Onko tämä hyvä vai onko
se huono? Olisiko pitänyt kasvaa vielä enemmän?
Ilmeisesti ollaan sitä mieltä, jos nyt tätä vastustetaan.
Laskin kyllä muutaman muun kohdalta, mitä tämä merkitsee,
ja huomasin, että niiden, joiden nimi mainitaan tämän
varallisuusveron yhteydessä, jokaisen kohdalla käy
niin, että osinkovero on suurempi kuin varallisuusvero.
Tämä on nyt jotakin, mikä myöskin
kannattaa pitää mielessä, kun näistä asioista
puhutaan.
Ketä tämä varallisuusvero sitten
eniten koskee, riippuu tietenkin siitä, miltä kantilta
näitä asioita tarkastellaan. Minä luulen,
että näillä tosi rikkailla kyllä olisi
varaa maksaa tämä varallisuusvero. Ei se koske
tavallista palkansaajaa, tavallista kansalaista, kun verotettava
varallisuus ei nouse verotettavaan määrään.
Mutta se, jota se koskee, on kyllä pienyrittäjä,
koska pienyrittäjän intressissä on, ei
ainoastaan verotuksellisista syistä, vaan ennen kaikkea
hengissä pysymisen syistä, syytä vahvistaa
omaa tasettaan.
Me tiedämme kaikki varsin hyvin, että silloin kun
tulee vaikeita aikoja, niin parhaiten selviytyy se, jolla on pääomaa.
Tämän pienyrittäjät ovat kokeneet
ja sen takia he vahvistavat koko ajan taseitaan, jotta hyötyisivät
tuloverotuksessa, mutta ennen kaikkea, jotta kestäisivät
sen tulevan kriisin, joka voi yrittäjälle tulla
ja joka tulee ennemmin tai myöhemmin. Varallisuusvero on
ollut kyllä pienoinen este sille, että tasetta
on tällä tavoin yritetty vahvistaa. Minulla on
se usko, että kun tämä varallisuusvero
nyt poistetaan, niin se tulee kyllä kannustamaan yhä enemmän
ja enemmän yrityksiä vahvistamaan omia taseitaan,
ja siitä koko yhteiskunta hyötyy. Minä luulen
myöskin, että tavalliselle kansalaiselle tällä voi
olla merkitystä, kun hän tietää,
ettei varallisuudesta tarvitse veroa maksaa.
Onko varallisuusvero sitten niin suuri, 0,8 prosenttia, yli
sen verokynnyksen menevältä summalta? Ei se kuulosta
paljolta, mutta kun on myöskin sellaista omaisuutta, jota
ei lasketa veronalaiseen varallisuuteen, niin helposti tahtoo käydä niin,
että sijoitetaan se varallisuus sitten niin sanottuun laiskaan
omaisuuteen, omaisuuteen, joka huonosti tuottaa, siinä toivossa
ja uskossa, että sitä ei varallisuusverotuksessa
veroteta. Kyllä minä pidän tätä yhteiskunnan
kannalta tärkeänä. Se kannustaa vahvistamaan
taseita. Se kannustaa kansalaisia myöskin kartuttamaan omaa
pääomaansa, josta meille kaikille on kyllä hyötyä.
Kuulin, että tämä lausuma, jonka
aioin esittää, on jo esitetty, ja se liittyy varojen
arvostamiseen ja metsätilojen kohteluun perintö-
ja lahjaverotapauksissa. Varmasti puhuja, joka tämän
esitti, totesi, että perintö- ja lahjaverotuksessa
metsätilat ovat tietyissä tapauksissa selvästi
epäedullisemmassa asemassa kuin esimerkiksi maatilat. Sen takia
esitän, että eduskunta hyväksyisi lausuman,
jossa nämä metsätilat saatettaisiin tasapuoliseen
asemaan maatilojen ja muun yritystoiminnan kanssa.
Ed. Esko-Juhani Tennilä merkitään
läsnä olevaksi.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Tästä varallisuusverosta
ja kolmikannassa sopimisesta: Käydessämme SAK:ssa
siellä kerrottiin, että varallisuusverosta sopivat
hallitus ja työnantajat. Ei SAK ollut siinä mukana.
Tämä kai lienee siinä totuus.
Sitten meidän viisas istuva presidenttimme kyllä epäili,
onko viisasta varallisuusveron poistaminen. Hän oli tässä köyhien
asialla. Nyt tässä vaan kuultiin, että presidenttiehdokkailla
näkyy olevan erilaisia kantoja: toinen kannattaa ja toinen
kysyy, onko viisasta poistaa. Hyvä, että tulevat
julki nämä kannat.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Suomen Akatemian Silmu-tutkimuksen mukaan
Suomessa tuloerojen kasvu on ollut erittäin jyrkkää.
Tutkimus näytti, että rikkain prosentti suomalaisista
lisäsi tulojaan 121 prosenttia, siis rikkain prosentti
suomalaisista pystyi lisäämään
niin jättiläismäisesti tulojaan vuosien 1990—2002
välillä. Samaan aikaan pienituloisin kymmenesosa
suomalaisia meni reaalituloiltaan miinukselle, eli tuloeroja on
kasvatettu, ja nyt se jatkuu.
Tässäkin esityksessä on sama idea.
Taas on se rikkain prosentti, joka hyötyy tästä varallisuusveron
poistamisesta. Tuloerojen kasvun päässä, jos
tätä tietä jatketaan, on tietynlainen
amerikkalaistyyppinen yhteiskunta, jossa yhdet elävät
palatsissa ja toiset nukkuvat yönsä kadulla, ja
sitä mallia pitää kavahtaa.
Forssan kokous 1903 asetti työväenliikkeen tavoitteeksi
varallisuuden verottamisen. On jotenkin paradoksaalista, että nyt
sosialidemokraattien ollen mukana hallituksessa tästä linjasta
luovutaan. Tämä on valitettavaa. Toivoa antaa se,
että sosialidemokraattisessa ryhmässä on
kuitenkin toistakin ajattelutapaa, ja toivon, että se toisenlainen
ajattelutapa vahvistuu ja lähdetään porukalla
sitä pienituloista suomalaista puolustamaan. Työväen
yhteistyön tarve on siinä ja myös mahdollisuus,
ja on hyvä, että jonkinlaista havahtumista tulee,
niin kuin oli odotettavissakin, kun näin räikeä esitys
on käsittelyssä.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Varallisuusveron poistamista on perusteltu erilaisilla
syillä. Yksi syistä on ollut se, että varallisuusverolaki
vuotaa niin pahasti, että tästäkään
syystä lain säilyttäminen ei ole paikallaan.
Lakia varallisuusveron poistamisesta on perusteltu myös sillä,
että se tuottaa niin vähän. Täällä käydyssä keskustelussa
on varsin hyvin argumentoitu alas nämä tämän
kaltaiset perustelut.
Näyttää siltä, että kristillisdemokraattien
presidenttiehdokas Kallis löytää aivan
uuden perustelun varallisuusveron poistamiselle ja sitoo tämän
nimenomaan osinkoverotuksen kiristämiseen. On mielenkiintoista
havaita se, että tämä perustelu tulee
nimenomaan ed. Kalliksen taholta. Olisin odottanut, että tätä argumenttia
olisivat voimallisemmin käyttäneet muut. Onhan
tämä toki tuotu esille kokoomuksenkin taholta.
Ihmettelen vain sitä, että ed. Kallis ei esimerkiksi
kerro tämän nimeltä mainitsemattoman
Suomen rikkaimman henkilön osalta, kuinka paljon hänen kokonaisveroprosenttinsa
on. Kun teillä näyttää, ed.
Kallis, olevan seuraava puheenvuoro, niin voisitteko te nyt kertoa,
kuinka paljon Aatos Erkon kokonaisveroprosentti on ja miten te suhteutatte
tämän kokonaisveroprosentin esimerkiksi keskimääräisen
palkansaajan kokonaisveroprosenttiin, ja pidättekö te
tältä pohjalta oikeudenmukaisena sitä,
että Aatos Erkko saa vielä hyväkseen
varallisuusveron poiston?
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Minä pidän sopimattomana
vetää ulkopuolisia henkilöitä tällaiseen
keskusteluun. Sen takia en maininnut mitään nimiä.
Minä perustelin, minkä takia pidän tärkeänä,
että tämä vero olisi kytketty osinkoveroon,
koska ne liittyvät erittäin paljon yhteen. Sen
minä myöskin totesin, että osinkovero
tuo enemmän kuin mitä varallisuusvero vie ja että monesti
on kysymyksessä juuri samat henkilöt.
Kun ed. Kangas viittasi tupoon, niin kyllä me verojaostossa
kuuntelimme asiantuntijoita hyvinkin paljon, ja sen takia me kirjoitimmekin mietintöön,
että varallisuusveron poistosta voitiin sopia osana viimevuotista
tuporatkaisua. Ehkei tupo olisi jäänyt syntymättä,
vaikkei tätä varallisuusveroa siihen olisi otettu,
mutta se liittyi osaltaan kuitenkin tuporatkaisuun.
Ed. Tennilä antoi ymmärtää ihan
oikeinkin, että tuloerot ovat yhteiskunnassa kasvaneet.
Se pitää täysin paikkansa, mutta minä en
usko, että vaikka meillä ei olisi ollut varallisuusveroa
lainkaan, tuloerojen kasvussa olisi ollut mitään
muutosta. Ei varallisuusvero ole siihen mielestäni lainkaan
vaikuttanut.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis perusteli puhujakorokkeelta
erittäin hyvin varallisuusveron muitakin vaikutuksia, joita
nyt ed. Laakso äsken puheenvuorossaan kritisoi. Ed. Laakso,
minusta olisi kovin hyvä, jos te osaisitte perustella,
miltä osin ed. Kallis oli äsken väärässä näissä perusteluissaan,
koska minä luulen, että myöskin salin
eri puolilla on henkilöitä, jotka voivat allekirjoittaa
sen, että ed. Kalliksen perustelut olivat oikeita ja viisaita.
Yritystoiminnan osalta vahva tase tuo paljon hyvää myöskin
koko yhteiskunnalle ja antaa sopeutumiskykyä selviytyä myöskin
kriiseistä, joista me olemme saaneet kokemuksia 90-luvun
alussa. Silloin konkurssit perustuivat paljon siihen, että yritysten
taseet olivat kovin heikot kestämään
matalasuhdannetta.
Vielä ed. Kankaalle sen verran, että en valitettavasti
jaksa uskoa sellaiseen kolmikantasopimukseen, josta yksi kolmikannan
osapuoli jätettäisiin sivuun, kun tämän
tyyppisistä asioista neuvotellaan, koska minun mielestäni
silloin se ei enää olisi kolmikantaa, vaan silloin
se olisi kaksikantaa. Kyllä ne allekirjoitukset pitävät, mitkä kolmikannassa
tehdään. Kyllä kaikki kolmikannan osapuolet,
jotka nimensä paperiin laittavat, hyväksyvät
kaikki siinä olevat asiat, mitkä on yhteisesti
sovittu. (Ed. Huotari: Hyväksyykö metsäteollisuus?) — Myöskin
metsäteollisuus ja myöskin ne työntekijät,
jotka metsäteollisuuden piirissä ovat, koska sielläkin
on myös vahvoja liittoja.
Ed. Anne Huotari merkitään
läsnä olevaksi.
Juhani Sjöblom /kok:
Arvoisa puhemies! Kyllä taloudellinen toimeliaisuus
tuo verotuottoja. Yritysverouudistus 90-luvun ensimmäisellä puoliskolla
osoitti sen, että kun veroprosentti pudotettiin 25:een,
niin yritysverotuotot nousivat kahdeksankertaisiksi.
Mutta yritysten vakavaraisuuden kartuttaminen on äärimmäisen
tärkeätä suomalaisissa yrityksissä.
Kun seuraava laskukausi tulee, niin jos suomalaiset yritykset ovat
vakavaraisia, ne pystyvät aivan eri tavalla vastaamaan
siihen lamaan.
Arvelan työryhmähän esitti viimeisessä osinkoverouudistuksessa
selkeästi varallisuusveron poistoa, eli kyllä se
oli siellä. Niin kuin ed. Kallis toi jo esiin, se olisi
pitänyt siinä yhteydessä jo poistaa,
ja se oli myös tämän työryhmän
esityksessä.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Haluan vastata ed. Salon minulle esittämään
kysymykseen. Tilannehan on se, että vaikka otettaisiin
huomioon varallisuusvero ja uusi osinkoverojärjestelmä,
niin kaikki tulot eivät kuitenkaan ole samalla viivalla.
Erilaisia tuloja verotetaan eri tavalla. Tästä taas
johtuu se, että keskimääräisesti
palkansaajan verotus on kireämpää kuin pääomatuloa
saavien tai osinkoverotuksen kohteena olevien verotus. Tämä merkitsee
sitä, että keskimääräisesti
palkansaaja joutuu maksamaan enemmän veroa kuin nämä pääomatuloja
saavat, ja tämä on tietenkin se epäoikeudenmukainen lähtökohta,
jota arvostelin, kohdistaessani arvosteluni siihen, että Suomen
kaikkein rikkaimmilta poistetaan varallisuusvero.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Ed. Kallikselle toteaisin, että eiväthän
nämä tuloerot kasva tyhjiössä,
vaan poliittisten päätösten seurauksena.
Eiväthän ne synny itsestään
eivätkä jonkun ulkopuolisen automaatin toimesta. Esimerkiksi
juuri nyt, täällä tänä syksynä,
työmarkkinatuella olevat eivät saa korotusta eivätkä verohelpotusta,
rikkaimmat saavat verohelpotuksen. Näin ne tuloerot syntyvät,
näin ne kasvavat, eikä siitä voi pestä käsiä,
ed. Kallis, kukaan, joka kannattaa tämmöisiä ratkaisuja.
Se on kaikkien niiden vastuulla. Tämmöisen kehityksen
päässä on revennyt yhteiskunta, jossa
lopulta kaikilla on hankala elää, kun turvattomuus
kasvaa.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Laakso on aivan oikeassa. Meillä on
Suomessa edelleen aivan liian korkea palkkaverotus. Kokoomus on
johdonmukaisesti kaikissa viime vaaleissa korostanut, kuinka tärkeätä on
se, että me saamme palkasta maksettavan verotuksen alentamisen.
Keskustan ja SDP:n edustajat vielä viime eduskuntavaalien
yhteydessä kertoivat, että nämä kokoomuksen
esittämät veronalennukset vaarantavat hyvinvointipalvelut.
Mutta nyt kuitenkin tämä sama hallitus on toteuttanut
ne suurin piirtein sen suuruisina, mitä kokoomus jo vaaleissa
esitti, ja niitten dynaamiset, hyvät vaikutukset näkyvät.
Mutta, ed. Laakso, tätä työtä on
jatkettava, maltillisesti mentävä eteenpäin, koska
me tiedämme, että verokilpailu edelleen tulee
jatkumaan tässä yhteiskunnassa.
Meidän prioriteeteissamme ensimmäisenä ei ole
ollut tämä varallisuusveron poisto. Me olemme
jokaisissa vaaleissa puhuneet nimenomaan palkkatuloverotuksen alentamisesta,
ja se on Suomessa edelleen liian korkea. Joka tapauksessa, on seuraava
hallitus minkä värinen tahansa, se joutuu jatkamaan
tätä johdonmukaista politiikkaa, jotta me pystymme
pitämään Suomen hyvinvoinnista ja kotimaisesta
kysynnästä ja ostovoimasta kiinni.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Jotta nyt tulisi selväksi,
niin sanon, että minä perustelen varallisuusveron
poistamista sillä, että minä toivon,
että tämä johtaisi siihen, että pääomia
muodostettaisiin Suomeen, yritysten taseet vahvistuisivat ja myöskin
kansalaisten pääoma kasvaisi. Se on se pääsyy,
minkä takia minä olen tämän
poistamisen kannalla. Ed. Laakso tietää aivan
varmasti, että pääoma ei tunne rajoja.
Se tuli myöskin ed. Kuopan puheenvuorosta esiin.
Pääomaverotuksen puolella verokilpailu on selvästi
ankarampi kuin tuloveropuolella. Tiedämme varsin hyvin,
mitä tapahtuisi, jos Suomessa olisi selvästi korkeampi
pääomatulovero. Silloin pääoma
karkaisi maasta, ja siitä ei olisi ainakaan meille suomalaisille
etua.
Minä toivon, että pääomatulovero
olisi korkeampi kaikissa Euroopan maissa, ettei olisi tällaista
veristä kilpailua, mutta kun se on alhaisempi ja selvästi
alhaisempi monessa maassa, niin pidän tärkeänä,
että me asetamme sellaisen prosentin, että pääoma
pysyisi maassa. Tämä on myöskin otettava
huomioon silloin, kun näistä asioista puhutaan.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Salo, sanoitte, että Suomessa
on korkea tuloverotus. Minusta se on kohtuullisen korkea, ja jos verrataan
siihen, minkälaisia palveluja tuloverolla saadaan, niin
verrattuna esimerkiksi Britannian kansalaisen tuloverotukseen me
saamme hyviä koulupalveluja käytännössä ilmaiseksi,
joista esimerkiksi Britannian kansalaiset joutuvat yksityisiä koulupalveluja
ostaessaan maksamaan aivan tuhottomasti, eli siellä lapsiperhe
ei voi kuvitellakaan lähtevänsä ulkomaanmatkalle,
koska lasten koulutus maksaa niin paljon.
Sitten haluaisin vielä sanoa tästä varallisuusveron
poistosta sen, kun täällä ovat useampaan kertaan
aiemmin erityisesti sosialidemokraatit sanoneet, että tämä varallisuusveron
poisto on työnantajien vaatimuksesta tullut osana tupoa, että kun
työnantajat ovat sitä vaatineet, niin miksi sitten
metsäteollisuus ei hyväksynyt tupoa eli käytännössä aiheutti
valtiolle hyvin paljon tuloveron menetyksiä. Siinä mielessä aivan
hyvin valtio olisi voinut katsoa, että tätä varallisuusveron
poistoa ei tarvitse antaa, koska valtio on kärsinyt niin
paljon verotappioita nimenomaan metsäteollisuuden aiheuttamasta
työsulusta paperiteollisuudessa.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Täällä on puolusteltu
varallisuusveron poistoa sillä, että se vahvistaa
yritysten taseita, mutta eihän siitä ole mitään
takeita, että se vahvistaisi yritysten taseita. Viime vuonna
yritykset maksoivat 13 miljardia euroa osinkoja, ja tänä vuonna
ne ovat maksaneet jo suhteessa, verrattuna samaan aikamäärään,
enemmän osinkoja kuin viime vuonna. Siis yhtä hyvin
se voi valua osinkoihin, jolloin se ei vahvista yrityksen tasetta.
Vielä lopuksi haluan todeta, että varallisuusveron
poistohan mahdollistaa itse asiassa vain yhä suurempien
pääomien viennin maasta ulos. Maata ei voida siirtää ulkomaille,
ei voida viedä metsää tai kivitaloja,
kiinteistöjä, joista on maksettu varallisuusvero,
mutta kun se muuttuu rahaksi, niin silloin se voi mennä valon
nopeudella ulkomaille.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Olen kyllä ed. Kuopan kanssa
eri mieltä siitä. Kyllä minä uskon,
että silloin, kun yritysten tase ja oma pääoma
ovat vahvat, niin nimenomaan tällaisten yritysten kyky
maksaa veroa ja kantaa vastuunsa myöskin työllistämisestä on
parempi kuin sellaisten yritysten, joiden tase on heikko. Ne ovat
kriisissä aina heikkoja. Koko meidän yritysten
pääomaverojen systematiikkamme perustuu siihen,
että yritysten oma pääoma on vahva, koska
mitä vahvempi se on, sitä paremmin sieltä on
otettavissa myöskin osinkotuloja.
Täällä on käyty monenlaista
keskustelua siitä, paljonko tämän kiristyneen
osinkoverotuksen arvioidaan tuottavan ensi vuonna. Valtiovarainvaliokunnan
puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä ensimmäisessä käsittelyssä täällä salissa
käytti summaa, että se kiristyy noin 200 miljoonalla
eurolla. Täällä on esitetty pieniä lukemia
ja pienempiä lukemia, mutta näin suuren luvun
esitti valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ensimmäisessä käsittelyssään,
että lisää tulisi rahaa noin 200 miljoonaa
euroa. Ed. Kalliskin puhui noin 80 miljoonasta eurosta, mutta näin
suuria summia on esitetty ykköskäsittelyssä.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Silloin kun puhujakorokkeelta puhuin
yritysten taseista, minä nimenomaan puhuin pienyrittäjien taseista.
Ed. Kuoppa on varmasti oikeassa siinä, ettei tämä pörssiyhtiön
taseeseen vaikuta viiden pennin edestä. Mutta minä ajattelen
pienyrittäjää, ja pienyrittäjä katsoo
tietenkin tulevaisuuteen, ja pienyrittäjä ajattelee,
miten hän voisi vahvistaa tasettaan, kahdesta syystä.
Senkin sanoin puhujakorokkeelta. Toinen syy on se, että silloin
hänen tulostaan suurempi osa lasketaan pääomatuloksi,
hän pääsee pienemmällä verolla. Se
on yksi syy. Toinen syy on se, että hänellä on pääomaa,
mihin nojata silloin, kun kriisi tulee. Minun mielestäni
nämä argumentit ovat erittäin painavia,
ja ne ovat yritysmaailmassa erittäin tärkeitä.
Ne, jotka toimivat näin, pärjäävät
ja voivat luoda työpaikkoja.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Tässä on viime vuosina kerrottu
maan hallituksen ja monelta muulta taholta, että yritykset
eivät investoi, ja vaadittu niitä investoimaan.
Niillä on vahvat taseet, ja Suomi on kilpailukykyinen,
ja yritykset voivat hyvin täällä, niin
että ei tässä nyt ole siitä ollut
puhetta, että taseet eivät ole vahvat, vaan nyt
annetaan vielä lisää niille. (Ed. Kallis: Puhuin
pienistä yrityksistä!) — Pienet yritykset ovat
usein isojen yritysten alihankkijoita, pääsääntöisesti.
Harvalla on omia tuotteita, ja ne ovat sillä lailla sidoksissa,
isot ja pienet yritykset. Voi sanoa näin, että pörssiyhtiöt
pitävät hyvin tiukalla pikkuyrittäjiä,
joitain auto- ja koneyrittäjiä ja sellaisia. Siinä olisi
korjaamisen varaa, jos jossakin, yrittäjien suhteen.
Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä varallisuusvero
on tietysti herättänyt aika kiivastakin keskustelua,
mutta kyllähän, jos tarkastellaan, niin kyseessä on
kansainvälisesti varsin poistuva verotustapa. Muistaakseni Oecd:n
alueella on enää seitsemässä maassa
voimassa varallisuusverotus. Kyllä Suomi oli ihan selkeä siinä,
että tuli tämä jatkumo myös
Suomessa tapahtumaan.
Aivan kuten ed. Kallis totesi, kyllä tällä haetaan
taseitten vahvistumista ja myös kotimaisen omistuksen lisäämistä sitä kautta.
Kyllähän varallisuusvero on ollut helppo kiertääkin
sopivasti vuodenvaihteessa, ja voi ehkä sanoa, että ne
kilteimmät on sitten sitä enemmänkin
maksaneet.
Mitä tulee tämän esityksen alkukohtaan,
niin loppupäätelmä tietysti on se, että tämä on
hallituksen yksimielinen esitys, jonka mukaan tullaan menemään.
Keskustelu päättyy.