8) Hallituksen esitys rahankeräyslaiksi sekä laeiksi
henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annetun lain ja rikoslain muuttamisesta
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Tällä rahankeräyslain
uudistamisella halutaan poistaa niitä väärinkäytöksiä,
joita meillä rahankeräyksen osalta on ollut, ja
parantaa muutoinkin rahankeräyksen luotettavuutta ja selkeyttä.
Tähän liittyy myös eräitä sellaisia
kohtia, joista valiokunnassakin keskusteltiin.
Yhtenä kohtana on se, että nyt selkeästi
sellaiset tahot, kuten kunta ja kirkko, joilla on oikeus kantaa
veroa, säädetään jo laissa tahoiksi,
joilla ei ole oikeus saada rahankeräyslupaa. Toisaalta on
tässä yhteydessä selkeästi todettava,
että näin on ollut tähänkin
saakka, tosin ei lakiin kirjattuna, mutta korkeimman hallinto-oikeuden
tulkitsemana. Vuonna 1984 korkein hallinto-oikeus on kuntaa koskien
tehnyt ratkaisun, jonka mukaan kunnalla ei ollut oikeutta rahankeräyslupaan.
On myös todettava, että nyt uuden lain mukaan
rekisteröimättömilläkin yhdistyksillä on
oikeus saada esimerkiksi jotain määräaikaista
tarkoitusta tai tehtävää varten rahankeräyslupa,
ja tämähän koskee muun muassa vaaliehdokkaiden tukiryhmää.
Ei siis tarvitse olla tämän mukaan enää rekisteröity,
kun on tällainen yksi määräaikainen
tehtävä, rahankeräys.
Tässä käytiin keskustelua paljon
myös yleishyödyllisistä yhdistyksistä.
Niiden osalta valiokunta teki selkeää parannusta
ja linjausta, ja uskon, että monet järjestöt,
kansanterveysjärjestöt, ovat varsin tyytyväisiä tähän
linjaukseen.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä rahankeräyslaki
on varmasti hyvin perusteltu ja odotettu, ja se selventää monia
sellaisia tilanteita, joissa ne henkilöt, jotka ovat yrittäneet
auttaa vaikeuksiin joutuneita henkilöitä, ovat
nykyisin voimassa olevan lain mukaan joutuneet ikävään
asemaan.
Mutta, herra puhemies, minua hieman hämmästyttää se,
mitä valiokunnan arvoisa puheenjohtajakin täällä nyt
totesi nimenomaan kuntien osalta, kun joudutaan maksamaan veroja.
Me kaikki tiedämme, että kirkollisveroa maksavat vain
seurakuntien jäsenet, mutta kunnallisveron jokainen kuntalainen
joutuu maksamaan, ja kirkosta voi aika helposti erota, niin että jäin
hieman pohtimaan valiokunnan puheenjohtajan toteamusta.
Ja sitten kun vertaa valiokunnan lausumaehdotuksen loppuosaan,
jossa todetaan, että hallituksen on arvioitava erikseen
mahdollisuutta erityisestä syystä myöntää evankelisluterilaiselle kirkolle
tai ortodoksiselle kirkkokunnalle jne. rahankeräyslupa,
niin oliko todella niin, että minkäänlaista
selvää vastausta lain mukaan siihen ei voitu kirjata
valiokunnassa tai antaa suoranaista ohjetta vaan ainoastaan tällainen
hallituksen velvollisuus erityisseurantaan?
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä hallintovaliokunnan
mietintö tästä rahankeräyslaista
on nyt edennyt kakkoskäsittelyyn ja sen osalta laki voidaan
hyväksyä taikka hylätä. Mielestäni
tämä tulee hyväksyä, ilman muuta.
Mutta tietenkin se esitys oli vähän pehmyt, eikä tämä tästä tehty
arvio, eli mietintökään, nyt äärettömän
pontevan kova ole ollut olemassa. Ensimmäisessä käsittelyssä se
on punnittu ja kelvolliseksi nähty. Kiinnittäisin
huomiota kuitenkin tähän valiokunnan lausumaehdotukseen,
missä kerrotaan kaikki, mitä oikeastaan pelätään
ja nähdään. Toivon mukaan hallitus seuraavan
eduskuntakauden aikana katsoo, jos tässä puutteita
on, ja korjaa niitä omalta osaltaan.
Tämä antaa varmasti tälle viranomaispuolelle oikeat
lähtökohdat ja mahdollisuudet myöskin niin,
että syyte nousee herkemmin kuin tätä ennen
ja se syyte pitää ja syntyy tuomio herkemmin kuin
tätä ennen. Tätä edeltävän
lain aikanahan on vähän ollut niin, että rehellinen
kansalainen auttaessaan naapuria, kyläläistä tai
jotain muuta on syyllistynyt rikolliseen menettelyyn jne., mutta
nämä huijarit, suuret jobbarit, joita nyt on Suomen
maa täynnä — niitä tulee Virosta käsin
ja muualtakin — ovat saaneet vapaasti mellastaa. Ja kun
tämä aukko tässä tukkeutuu,
niin sen jälkeen tämä on hyvä.
Toivon, että tätä lausumaa kuitenkin
seurataan sen jälkeen, kun eduskunta sen hyväksyy,
ja sen mukaisiin toimenpiteisiin ryhdytään, jos
aihetta on.
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Ed. Seppo Lahtelalle totean, että kyllä naapuria
pitää auttaa ja voi auttaa. Tämä selkeyttää kyllä merkittävästi
tätä asiaa, kun perehdytte sekä hallituksen
esitykseen että mietintöön.
Mitä sitten tulee kysymykseen kirkosta ja tähän
lausumaehdotukseen, meillähän kirkko suorittaa
monia keräyksiä, ja muun muassa Yhteisvastuukeräys
on teille kaikille erittäin tuttu. Sen suorittajana on
kirkon palvelujärjestö, Kirkkopalvelut ry, rekisteröity
yhdistys. Ja edelleenkin kirkolla, samoin kuin seurakunnilla ja
kunnilla on mahdollisuus sekä yhdistysten että säätiöiden kautta
varsin hyvin toteuttaa omia tarkoitusperiään tukevia
keräyksiä. Se ei sinällään
ole kovin ongelmallistakaan. Mutta katsoimme, että jos
on tarpeen esimerkiksi tämän tyyppisen valtakunnallisen
keräyksen kuin Yhteisvastuukeräys toteuttamisen
osalta selvittää vielä erikseen perusteellisesti,
onko mahdollista laissa myöntää tämän
tyyppiseen keräykseen lupa suoraan jo lain kirjaimen mukaan
ja ilman eri yhdistys- tai säätiöpohjaisuutta,
niin siitä syystä laitoimme tämän
lausumaehdotuksen.
Mitä taas sitten kirkkoihin kirkkoina tulee, ne ovat
veronkanto-oikeuden piirissä, ne saavat yhteisöveroa,
sekä evankelisluterilainen että ortodoksinen kirkkomme.
Siitä syystä on katsottu, että niillä on
tätä kautta myös yhteiskunnallisia velvoitteita.
Ja kun ed. Vistbacka sanoi, että seurakunnasta voi erota:
kirkosta voi erota, kyllä voi, mutta yhteisöveroa
kirkot saavat kuitenkin yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kun puhun täältä hallintovaliokunnan
puheenjohtajan ed. Väistön takaa, niin en ihmettele,
että sanomani täysin väärin
tulkittiin, ettei tällä voi naapuriapua tehdä ja
toteuttaa. Tällä nimenomaan voi, mutta tätä edeltävällä lailla
sitä ei voinut tehdä. Haluan tarkentaa tämän,
ettei muullekin Suomen kansalle jää väärää käsitystä kuten
täällä salissa joillekin kuulijoille.
Keskustelu päättyy.