9) Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta
ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kotouttaminen, maahanmuuttajien ja myöskin
turvapaikanhakijoiden määrättyjen oikeuksien
korostaminen, on varmasti paikallaan ja nimenomaan niitten henkilöitten
osalta, jotka tänne Suomeen otetaan.
Mutta, herra puhemies, kun luin valiokunnan mietinnön
ja erityisesti sille annetun työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon, niin siinä kiinnitin
huomiota siihen, että minun mielestäni aivan oikein
on korostettu sitä, että erityistä huomiota
tulisi kiinnittää siihen, että maahanmuuttajat
ymmärtävät sellaiset suomalaisen oikeus-
ja yhteiskuntajärjestelmän peruskysymykset, jotka liittyvät
naisten ja lasten oikeuksiin sekä heidän fyysisen
koskemattomuutensa ja itsemääräämisoikeutensa
kunnioittamiseen.
Herra puhemies! Tältä osin itse myöskin
haluan korostaa sitä, että niin kuin perinteisesti
on sanottu, että maassa maan tavalla kuitenkin tietysti henkilöitten
uskonnollista ja muuta vakaumusta kunnioittaen, mutta kyllä kotoutettavien
turvapaikanhakijoitten täytyisi ymmärtää se,
että on voimassa oleva lainsäädäntö,
jota maassa pitää noudattaa silloin, kun ollaan
täällä syystä taikka toisesta.
Varsinkin silloin, jos on kysymys todellisesta kotouttamisesta ja
se kestää useampia vuosia, niin kuin tässä hallituksen
esityksen perusteluissa viitataan.
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Kotouttamista koskeva lainsäädäntöhän
meillä on varsin uutta. Tässä mielessä hallintovaliokunta
merkittäviltä osin täsmennettyään
lausuntojen pohjalta hallituksen lakiehdotusta liitti mietintöön vielä lausumaehdotuksen,
jossa katsottiin tarpeelliseksi evästää hallitusta
kotouttamislain kehittämisen ja tarkistamisen osalta, niin
että ainakin sääntely olisi täsmällistä ja
johdonmukaista.
Herra puhemies! Asia, johon ed. Vistbacka kiinnitti huomiota,
on hyvin tärkeä. Olennainen kysymyshän
kotouttamisessa on, että opitaan kieltä ja sitä kautta
opitaan myös ymmärtämään ja
saamaan selville omat oikeudet ja velvollisuudet ja tietysti myös
sitten sopeutumaan yhteiskuntaan sen jäseneksi ja toivon
mukaan myös työllistymään sitten,
kun on ammatti ja työvoiman piirissä. Joka tapauksessa
tämä lainsäädäntö on
erittäin tärkeä ja sen toimivuutta tulee
seurata ja tarvittaessa ryhtyä tarkentaviin toimenpiteisiin.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Jälleen on viime aikoina ollut
julkisuudessa paljon puhetta siitä, miten suomalaiset asennoituvat maahanmuuttajiin.
Nämä tulokset ovat olleet siinä mielessä uutisia,
että on todettu suomalaisten suhtautuvan maahanmuuttajiin
hyvin kriittisesti ja me edelleen keskustelemme Suomessa liian vähän
siitä, mistä tämä johtuu. Paljon
syytä on siinä, että kansalaisten keskuudessa
sekoittuvat maahanmuuttajat, sellaiset, jotka opiskelevat täällä,
tekevät työtä täällä ja
noudattavat Suomen lakeja, ihan niin kuin me kaikki muutkin suomalaiset.
Paljon pahaa puhetta tulee turvapaikanhakijoista ja erityisesti
perusteettomista turvapaikanhakijoista, niitten aiheuttamista kustannuksista,
joita kaikki kansalaiset eivät pidä oikeutettuina.
Viime aikoina on puhuttu paljon niistä turvapaikanhakijoista,
jotka ovat tulleet maahan, mutta joita on satamäärin
hävinnyt maasta, ennen kuin karkotus on pantu täytäntöön.
Vielä kolmantena kohtana tulee erikseen pakolaiset, kiintiöpakolaiset
ja heidän asemansa.
Arvoisa puhemies! Meidän täytyisi keskustella
näistä asioista joskus niin, että kansalaiset
tietäisivät myöskin, mistä näissä asioissa
tosiasiallisesti on kysymys, koska usein nämä asenteet johtuvat
nimenomaan tietämättömyydestä.
Erityisen suuri toive minulla olisi se — viime aikoina
on nähty sekä sisäasiainministeriön
että työministeriön kannanottoja suomalaiseen
ulkomaalaispolitiikkaan ja huomaan, että ne ovat hyvin
kaukana toisistaan — että meillä olisi
yhtenäinen ulkomaalaispolitiikka tässä maassa?
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Ed. Salo kiinnitti huomiota tärkeään
näkökohtaan. Meillä valitettavasti edelleenkin
leimautuvat asiat väärällä tavalla.
Meillä on paljon ulkomaalaisia, jotka ovat tänne
tulleet opiskelemaan, jotka sijoittuvat valmistuttuaankin tänne
työhön, työskentelevät jo opiskeluaikana.
Heitä me tarvitsemme samaan tapaan kuin suomalaisia työskentelee
ja on muuttanut muualle, muihin maihin vuosikymmenten kuluessa hyvinkin
paljon.
Mitä tähän kotouttamislainsäädäntöön
tulee, niin tämän tavoitteena on juuri luoda edellytyksiä sille
paremmalle sopeutumiselle ja myönteisemmälle suhtautumiselle,
jota kaikki tavoittelemme. Edelleen tässä on tavoitteena
luoda perustaa sille ulkomaalaispoliittiselle, maahanmuuttopoliittiselle
ohjelmalle, jota hallituksen piirissä on valmisteltu, ja
jota varmasti lähivuosina tulee ryhtyä toteuttamaan.
Mitä taas sitten pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin tulee,
niin heidän osaltaan tietysti Euroopan unionin piirissä toimitaan
monin tavoin, että se puoli myös saataisiin toimivammaksi
ja sillä tavoin hyvälle mallille, että meille
yhteinen lainsäädäntö olisi mahdollisimman
toimiva ja sitä noudatettaisiin eri jäsenmaissa
samaan tapaan. Me tietysti toivomme, että turvapaikanhakijoille,
joilla on todella tarve ja edellytykset saada turvapaikka, löytyisi
turvapaikka, mutta sitten taas erilainen tähän
liittyvä muu toiminta kyettäisiin kitkemään mahdollisimman
vähiin.
Keskustelu päättyy.