Jukka Vihriälä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotettiin määrärahoja ensi vuoden varsinaiseen tulo- ja menoarvioon 2,6 miljardia euroa, joissa oli 70 miljoonan euron vähennys tämän vuoden talousarvioon nähden.

Maatalousjaosto perinteiseen tapaan kuuli asiantuntijoita, ja asiantuntijakuulemisen jälkeen me teimme noin 5,4 miljoonan euron muutokset tämän pääluokan menoihin. Pääluokan sisällä vähennettiin valtion rahoitusosuutta EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä 2,9 miljoonaa euroa ja nämä määrärahat osoitettiin paikkaamaan niitä harkinnanvaraisia leikkauksia, joita budjettiin oli tehty.

Maatalousjaosto lisäsi 1,4 miljoonaa euroa neuvonnan kehittämiseen, ja perusteluna erityisesti se, että maatalouspoliittisen selonteonkin yhteydessä eduskunta hyväksyi vahvan lausuman, joka edellytti, että elintarviketalouteen liittyvän neuvonnan riittävä rahoitus turvataan, ja jos lähes 3 miljardin leikkaukset tehdään, niin sillä ei tietenkään neuvonnan edellytyksiä turvata.

4H-toiminta on tärkeää nuorisotyötä, ja tähän jaosto ja valiokunta lisäsivät tällä kertaa 200 000 euroa. Tämähän on perinteisesti ollut näin, että joka vuosi leikataan ja sitten lisätään.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenoja leikattiin myös varsinaisessa budjetissa, ja tähän osoitamme 200 000 euron lisäyksen.

Valtiovarainvaliokunta pitää myös Suomessa aloitetun lähi- ja luomuruuan käyttöä edistävän neuvontatyön jatkumista erittäin tärkeänä ja tarpeellisena, ja siksi valiokunta lisäsi 300 000 euroa Luomukeittiökeskukselle lähi- ja luomuruokatoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tämän hankkeen toteutuksesta vastaa Suonenjoella sijaitseva Luomukeittiökeskus. Niin sanottu lähikeittiöhanke on tänä vuonna käynnistynyt Suonenjoella, ja tämän tavoitteena on aktivoida ja neuvoa paikallistasolla julkisen sektorin ammattihenkilöstöä ja elintarvikeketjun eri toimijoita lähi- ja luomuruuan hankinnassa. Mielestäni tämä oli perusteltu ja tärkeä lisäys.

Arvoisa puhemies! Poro- ja kalatalouden luvussa valiokunta teki muutoksia lisäten 170 000 euroa Paliskuntain Yhdistykselle Kutuharjun koeporotarhan kehittämisessä tarvittavan lisärakennuksen tekemiseen ja vanhojen tilojen kunnostamiseen.

Valiokunta lisäsi myös 50 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitolle, jonka tulee käyttää määrärahat tiedon välittämiseen kalatalousyrityksille, kehittämistoimenpiteiden käynnistämiseen ja tukemiseen elinkeinon piirissä sekä kalatalousyritysten välisen yhteistyön lisäämiseen verkostojen luomisessa.

Valiokunta lisäsi myös kalataloudellisille rakentamis- ja kunnostushankkeille 300 000 euroa. Määräraha tulee käyttää vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden, luonnonravintolammikoiden kunnostus- ja entistämishankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen.

Arvoisa puhemies! Loimaalla toimii Suomen maatalousmuseo Sarka. Maatalousmuseon edellytyksiä toimia hallituksen esittämällä määrärahalla ei valiokunta pitänyt mahdollisina vaan lisäsi taas kerran momentille 179 000 euroa.

Samoin valiokunta lisäsi Punkaharjulla toimivalle Metsämuseosäätiölle toimintakeskus Lustoa varten 150 000 euroa ja edellytti myös, että pikaisesti selvitetään Suomen Metsämuseosäätiön ylläpitämän metsämuseon Luston rahoituksen siirto maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta opetusministeriön pääluokkaan. Tämän saman asianhan valiokunta on jo aikaisemmin tehnyt Sarka-museon kohdalla, ja minusta olisi perusteltua, että museotoiminta kokonaan olisi opetusministeriön pääluokassa eikä suinkaan maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa.

Vesistö- ja vesihuoltotöihin valiokunta esitti lisäystä 1 600 000 euroa, nimenomaan kiireellisiin vesihuolto- ja tulvasuojelutöihin. Valtion tukea vesihuoltotöihin ja yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin onkin tarpeen lisätä lähivuosina maaseudun viemäröintihankkeiden nopeuttamiseksi ja ennen kaikkea siksi, että vuonna 2004 tuli voimaan valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksen tavoitteena on vesistöjä rehevöittävän ravinnekuormituksen merkittävä vähentäminen vuoteen 2014 mennessä.

Valiokunta lisäsi myös valtionapua metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatiolle 900 000 euroa. Tässähän oli leikkaus budjettiesityksessä, 1,7 miljoonaa euroa. Tämä lisäys on tärkeä sen takia, että tällä voidaan nyt estää irtisanomiset, näin uskon, suurimmassa osassa, ehkä kaikissakin, metsäkeskuksissa. Tämä auttaa metsäkeskusten asemaa.

Kemera-varoja ei lisätty budjettiin tällä kertaa. Tiedetään, että ne ovat olleet alimitoitetut pitkällä aikavälillä, mutta on syytä muistaa, että tänä vuonna Kemera-varoista osa jää käyttämättä.

Arvoisa puhemies! Maatalousjaosto kantoi tavattoman suurta huolta, niin kuin valiokunnan mietinnöstä voidaan todeta, Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoituksesta. Maatilatalouden rakenteen kehittämiseen tarkoitetut investointiavustukset alenevat ministeriön esityksen mukaan noin 40 miljoonalla eurolla tämän vuoden tasosta. Lisäksi Maatilatalouden kehittämisrahastoon siirretään budjetista vain 15 miljoonaa euroa. Makeran kannalta on keskeistä, että Etelä-Suomen kansalliseen tukeen liittyvä komission päätös edellyttää aloitustukien ja investointitukien täysimääräistä käyttöä ainakin vuoden 2007 loppuun saakka. Tätä menettelyä noudatetaan kansallisin päätöksin koko maassa.

Investointitukien täysimääräinen käyttö on merkinnyt sitä, että aiemmin Makeran varoista myönnetyistä valtion lainoista on jouduttu luopumaan ja samanaikaisesti suorien avustusten sekä korkotukilainojen myöntövaltuuksien määrä on kasvanut. Tämä johtaa siihen, että Makeran pääomakanta vähenee erittäin nopeasti. Valiokunta viittaakin valtioneuvoston maatalouspoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä hyväksyttyyn lausumaan, jossa eduskunta edellyttää, että Makeran "pitkän aikavälin rahoitusvalmiutta parannetaan siirtämällä valtion talousarviosta vuosittain riittävä määräraha rahastoon, mikä on valtiontalouden kannalta parempi ratkaisu kuin että rahaston oma pääoma käytetään ensiksi kokonaisuudessaan ja sen jälkeen varaudutaan maatilatalouden investointien rahoitukseen pelkästään valtion talousarvion kautta". Valiokunta katsookin, että ensi vuodelle esitetty Makeran määräraha on täysin riittämätön. Toivonkin sitä, että seuraavassa hallitusohjelmassa tehdään selkeät linjaukset Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen lisäämisestä.

Arvoisa puhemies! Tämä maatalouspääluokan käsittely maatalousjaostossa oli omalta kohdaltani kahdeskymmenes tässä jaostossa, ja voi sanoa, että paljon on suomalaisessa maatalouspolitiikassa kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut ja ennen kaikkea sen jälkeen, kun tulimme Euroopan unionin jäseneksi — meillähän ei omaa maatalouspolitiikkaa nyt ole ollut, vaan on yhteinen Euroopan unionin maatalouspolitiikka. (Ed. Hemmilä: Onhan meillä omaa!) Mutta täytyy todeta se, että käsittely jaostossa on ollut erittäin asiallista, yhteistyö on pelannut yli hallitus- ja oppositiopuolueiden rajan, ja haluankin tässä yhteydessä kiittää jaostoa hyvästä yhteistyöstä myöskin tämän budjetin käsittelyn yhteydessä.

Olli Nepponen /kok:

Rouva puhemies! Jaosto oli hyvinkin yksimielinen näkemyksissään, että liian vähän rahaa. (Ed. Pulliainen: Ette kai te vanhenemaan ole ruvenneet?) — Ei ole ruvettu, vaan nähtiin selvästi ne ongelmat, jotka budjettiin liittyvät. — Valitettavasti tämäkin, että ministeri ei ole paikalla, kuvastaa sitä ahdinkotilaa, missä nyt maa- ja metsätalouden osalta ollaan. Määrärahoja on leikattu lähes kaikilta osiltaan, vaikka maa- ja metsätaloudella on kuitenkin merkittävä osuus koko Suomen pitämisessä asuttuna ja puhtaiden elintarvikkeiden toimittamisessa sekä myöskin meidän taloutemme erään kivijalan, metsäteollisuuden, perusraaka-aineen tuottamisessa. Ed. Jukka Vihriälä tässä jo totesikin nämä kipukohdat, joista ollaan harvinaisen yksimielisiä.

Valitettavasti vain hallitus ei ole pystynyt löytämään sellaisia keinoja, millä rahoitusta olisi voitu pitää edes suurin piirtein samalla tasolla, ja monet asiat ovat tässä, kun on liikuteltu rahoja, myöskin menoluokan sisäisiä siirtoja. Erityisesti neuvontajärjestelmää on kuritettu niin maatalouden kuin metsätalouden osalta. Sillä on kuitenkin hyvin suuri rooli ja vastuu maaseudun elinkeinojen kehittämisessä, neuvonnalla maa- ja metsätalouden osalta. Niin kuin täällä todetaan, määrärahoja pidetään riittämättöminä. Olisi ollut kiva päästä kysymään ministeriltä, miten hän tilanteen näkee, kun hän on joutunut olemaan näiden esitysten takana ja kuitenkin keskusta esiintyy tärkeimpänä maa- ja metsätalouspuolueena.

Erityisesti maatalouspoliittisen selonteon yhteydessä painotettiin tutkimuksen merkitystä, ja siinäkin rahoja on leikattu. Kuitenkin meillä olisi paljon annettavaa tällä pohjoisella alueella juuri nimenomaan tutkimuksen osalta tuotettaessa sellaisia elintarvikkeita, tuotettaessa sellaisia raaka-aineita myöskin muihin tarpeisiin, joilla olisi merkitystä laajemmaltikin. Siksi tulevaisuudessa on löydettävä keinoja, joilla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksella on riittävät voimavarat.

Täällä myöskin jaoston puheenjohtaja nosti esiin Makeran, Maatilatalouden kehittämisrahaston, tilanteen. Sillä on tärkeä merkitys ollut maaseudun sukupolvenvaihdosten rahoittamisessa ja kaikessa siinä kehitystyössä. Jo nyt täällä mietinnössä todetaan, että niillä rahoilla, mitkä tässä nyt tulevat, tuskin pystytään edes hoitamaan vuodelta 2006 siirtyviä avustushakemuksia. Tilanne on katastrofaalinen, se on erittäin huolestuttava. Mitä hallitus aikoo tehdä? Valtiovarainministeri hetkeksi istahti, mutta eipä jäänyt tänne vastaamaan. Onneksi ed. Lintonen maatalousguruna sosialidemokraattien puolesta on täällä, antaa vastauksia sitten tältä puolelta niin kuin aikaisemminkin ja tiukkoja lausuntoja.

Mutta kaiken kaikkiaan yhteinen huoli on näissä asioissa. Keskustapuolue, miten aiotaan vastata, kun tuolla maaseudulla kysytään, millä tavalla maatalous turvataan? Maatalouden tulotaso on romahtanut, koko ajan laskeva, kun edellisellä hallituskaudella koko ajan oli nouseva. Tämä on huolestuttava kehityssuunta. (Ed. Lämsän välihuuto) Näin on, todella, ed. Eero Lämsä, siitä ollaan yhtä mieltä. (Ed. Lämsä: Ei pidä paikkaansa?) — Eikö? Maaseudun Tulevaisuus ainakin kertoo, että tulotaso on kehittynyt negatiivisesti. En tiedä, minkälaisia tietoja teillä on, ainakin meillä päin viljelijät ja karjatilalliset viestittävät tämän suuntaisia ajatuksia. (Ed. S. Lahtela: Ed. Lämsällä on parempi tulos!)

Maatalouden osalta vesitalouden turvaaminen on keskeisiä asioita, siihen pitäisi jatkossa erityisesti panostaa.

Viimeisenä otan esiin kestävän metsätalouden rahoituksen, sillä kun uusi metsäohjelma nyt saadaan käyntiin, olisi tärkeätä, että metsätaloudella on myöskin riittävät panokset antaa erityisesti nuoren metsän hoitoon. Puu liikkuu, syntyy aukkoja, mutta millä tavalla ne aukot täytetään, jotta tulevaisuudessa myöskin meillä on hyvää raaka-ainetta? Edelleenkin on nimittäin painotettava, että metsäteollisuus on yksi keskeinen tukijalka ja kivijalka koko meidän valtakuntamme taloudelle.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä pääluokka 30:ssä on aika monta sellaista isoa linjaa, jotka ansaitsevat huomion. Yksi on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Se liittyy niin kalastukseen kuin yleensäkin esimerkiksi Metsähallituksen toimintaan, sen liiketaloudellisen tulostavoitteen määrään, kokoon.

Luonnonlohi on sellainen uhanalainen kohde, jota Suomessakin kalastetaan ja kalastetaan kestämättömästi Suomenlahdella ja sen noustessa, tässä tapauksessa kohti Lapin kutujokia. (Ed. Pulliainen: Eivät ne Suomenlahden lohet edes käy Lapin kutujoissa!) — No, siinä Suomenlahden ja Itämeren leikkauspisteessä, joka tapauksessa Itämerellä, ed. Pulliainen, ja sitten myöskin Merenkurkussa, ja siitä eteenpäinhän se nousee. — Suomenlahdella ovat tietysti jo luonnonkannat hävinneet, mutta sitten kun menemme esimerkiksi Hiitolanjoelle, joka nousee Laatokasta, (Ed. Pulliainen: Se on mielenkiintoinen!) niin siellä on Laatokan lohi, joka on (Ed. Pulliainen: Se on ruvennut lisääntymään Suomen puolella!) sinne noussut, ja Suomen puolella on todettu lisääntymistä. Mutta se on varsin vähäistä. Vaatisi lisätoimia, jotta tuo lohikanta säilyisi.

Mutta kaiken kaikkiaan tämä ongelma, että meidän ikään kuin ymmärryksemme näiden lohikantojen säilyttämisestä on vähäistä, heijastuu tässä kalastuspolitiikassa, etenkin luonnonlohen kohdalla. Sen nousu pitäisi taata pohjoiseen, näihin kutujokiin. Se olisi ihan taloudellisesti ja nimenomaan biodiversiteetin säilyttämisen kannalta myös, yhtä aikaa, kannatettava asia.

Toinen kysymys tähän liittyen on Metsähallituksen liiketaloudellinen tulostavoite. Se on mie-lestäni liian ylös asetettu, ja se aikaansaa Metsähallitukselta toimia ja hakkuita, jotka voitaisiin toisessa tapauksessa, jos tulostavoite olisi matalampi, jättää suorittamatta.

Sitten näitä suuria linjauksia on tietysti myös maatalouden suuntautuminen, miten paljon se pystyy nimenomaan toimimaan energian tuottajana, sekä ruokohelpi-tyyppisen energiakasvin että toisaalta sitten myös metaanin tuottajana, mitä voitaisiin käyttää sähköntuotannossa hyväksi. Nämä kysymykset ovat sen kaltaisia, että näissä tarvitaan tietysti tätä ministeriötä niin kuin KTM:ää ja ympäristöministeriön kanssa tehostettavaa yhteistyötä.

Edelleen, luomutuotannon asema Suomessa on aivan liian vähäinen. Se olisi mahdollisuus Suomelle, jota myös taloudellisesti on syytä kannattaa meidän kaikkien, jotka olemme sen puolesta, että on viisasta syödä Suomessa lähiruokaa, suomalaisia elintarvikkeita. Me tiedämme, että suomalainen ympäristö kuitenkin on puhtaampi kuin varsin monen muun Keski-Euroopan maan ympäristö, vaikka siellä ehkä asia voidaan nähdä toisin.

Lopuksi kysymys eläinkokeista. Nyt kun kemikaaliasetus on vahvistettu ja Reach, tosin vaillinaisena, on hyväksytty, niin se tulee Suomessakin lisäämään paineita eläinkokeiden lisäämiseen. Tässä vaiheessa — jo nyt tässä vaiheessa ja jatkossa vielä enemmän — on syytä etsiä ja ottaa käytäntöön vaihtoehtoisia menetelmiä, joita ovat muun muassa soluviljelmät, ja panostaa niihin. Niillä on myös vientimahdollisuuksia, näillä uusilla innovaatioilla, joita Suomessa, esimerkiksi Tampereella, on jo nyt kehitetty.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on jo kyselty, missä on ministeri Korkeaoja. Saamani tiedon mukaan hän on työmatkalla Brysselissä hoitamassa maatalouden tärkeitä etuja ja neuvotteluja. Se on tietysti ensisijaisen tärkeää, koska siellä ratkaistaan hyvin paljon maatalouden tulevaisuuskysymyksiä. Tässä salissa tietysti voidaan yrittää tehdä vaaleihin liittyvää politiikkaa, (Ed. Pulliainen: Aloitetaanko heti?) mutta siellä kuitenkin ratkaistaan Suomen maatalouden pitkän tähtäimen kehitysnäkymät.

Arvoisa puhemies! Elintarviketalouden parissa työskentelee noin 300 000 suomalaista. Se on erittäin merkittävä asia koko yhteiskunnan kannalta. Sen takia on tärkeää, että maatalouden ja elintarviketalouden sisälle ei rakenneta poliittista vastakkainasettelua eri poliittisten puolueitten välillä, vaan haetaan yhteistä intressiä, millä turvata tämän kansantalouden kannalta tärkeän teollisuuden sektorin toimintaedellytykset. Meillä tällä hetkellä tilanne on se, että maataloudessa investoidaan varsin voimakkaasti, eli se kuvastaa sitä, että ainakin osalla viljelijöistä on hyvin vahva luottamus ja usko tulevaisuuteen, ja sitä politiikkaahan pitää olla tukemassa myöskin eduskunnan ja valtioneuvoston ja ministeriön.

Maatalouden kannattavuus tulee kuitenkin ratkaisemaan sen, mikä on tulevaisuus täällä elintarviketuotannossa. Tällä hetkellä on eräitä huolestuttavia piirteitä tässä kannattavuuskehityksessä. Ensinnäkään, markkinahinta, markkinoilta saatava tuottajahinta, ei eri tuotteilla vastaa eurooppalaista tasoa, valitettavasti. Ainoastaan maitosektori on varsin hyvin pystynyt pitämään pintansa; lihasektori ja viljasektori eivät ole pystyneet tässä kilpailussa pärjäämään.

Kustannuskehitys on ollut myöskin huolestuttavalla tavalla nouseva, ja se on merkinnyt sitä, että vaikka valtio onkin pitänyt tukipolitiikan kokonaistason vakaana, niin maatalouden kannattavuudessa on isoja haasteita ja paineita. Tämä tarkoittaa sitä, että myös tulevaisuudessa pitää olla valmiutta eduskunnalla ja hallituksella etsiä ratkaisuja, joilla vaikutetaan kustannuskehitykseen. Sellainen ratkaisuhan oli tämä polttoaineveron alentaminen, energiakustannusten alentaminen, josta sovittiin niin sanotun maaseututupon yhteydessä.

Pidän myönteisenä, että meillä aikaansaatiin hallituksen sisällä EU:n uuden maaseutuohjelman rahoituspaketti. Se ei sataprosenttisesti vastannut viljelijöitten odotuksia, mutta oli kuitenkin merkittävä vastaantulo kompensaation osalta, joka saatiin poliittisen neuvottelun kautta syntymään hallituksessa. Se turvaa keskeisimpien tukielementtien säilymisen, ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen jne., myöskin uudella ohjelmakaudella. Lisäksi investointeihin suunnataan jonkin verran lisärahaa jne.

Tällä kaudella on myös positiivisena asiana sanottava, että luopumistukijärjestelmän jatko oli tärkeä asia ja siinä se, että sukupolvenvaihdoksissa ikärajaa ei nostettu, mikä olisi ollut tietyllä tavalla taka-askel siihen kehitykseen, jota maataloissakin tarvitaan.

Lomitusjärjestelmän osalta harmittamaan jäi se, että poliittista tahtoa ei riittävästi löytynyt maatalouden lisälomapäivän osalle, vaikka siihen suuntaan hallitusohjelman kirjauksetkin esittivät.

Arvoisa puhemies! Metsäsektorin osalta voi todeta sen, että siellä näkymät ovat varsin positiiviset. Meillä tällä hetkellä metsät kasvavat nopeammin kuin koskaan aikaisemmin ja metsien kasvu on jo noin 100 000 kuutiometriä vuodessa. Tähän on vaikuttanut merkittävästi se, että me olemme panostaneet Kemera-tukien kautta, kestävän metsätalouden rahoitustukien kautta, tähän metsäsektoriin. Tällaista kehittämistyötä tarvitaan jatkossakin. (Ed. Pulliainen: Tuntuuko siltä, että kolmessa vuodessa rupesi vaikutus tuntumaan?) — Tämä on paljon pitempijänteinen kehitystyö, ed. Pulliainen, kuten te hyvin tiedätte. — Me tarvitsemme jatkossa lisäpanoksia tänne Kemera-tukiin. Noin 20 miljoonan tason tarkistus on välttämätön tulevaisuudessa, jotta me pystymme turvaamaan teollisuuden raaka-aineen ja myöskin kasvavan energiaresurssin, jota metsistä odotetaan.

Arvoisa puhemies! Vaikka kritiikin aihettakin on, kokonaisuutena pitää sanoa se, että on tärkeää, että myös tulevaisuudessa me löydämme riittävän yksituumaisuuden Suomen kannalta tärkeän elintarvikesektorin toimintaedellytysten turvaamiseksi. Siinä tarvitaan tekoja, toimintaa ja yhteistyötä, ei politiikkaa eikä politikointia. Tämä on se perusviesti, joka meille kaikille on syytä osoittaa.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä ei ole maa- ja metsätalousministeriä paikalla, niin haluan ilmoittaa, että keskuskansliasta tiedustelin, kun elin siinä uskossa, että täällä myöskin ministeri on tällä hetkellä paikalla, mutta keskuskanslia on kuulemma yrittänyt sekä tämän että menneen viikon aikana löytää sellaista aikaa, että se olisi sopinut ministeri Korkeaojalle, mutta hänen virkamatkansa nimenomaan siellä Brysselin päässä vievät nyt tämän ajan. Minusta tämä on valitettavaa, että ministeri ei ole paikalla täällä, mutta tämä on nyt tosiasia ja realiteetti.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! On tietysti valitettavaa, että ministeri Korkeaoja ei ole täällä paikalla. Toki se olisi kuulunut tähän keskustelun luonteeseen, mutta eiköhän tämä väittely suju täällä sitten muutenkin. (Ed. Kuosmanen: Kuultiin jo! — Ed. Kankaanniemi: Onhan täällä ed. Lintonen paikalla!)

Puhemies! Ensi vuoden budjetissa oli yksi erittäin tärkeä asia maaseudun kannalta. Se oli koko tässä tavoiteasettelussa, ja se oli se, että EU:n laajenemisesta aiheutuvaa laskua ei maksateta maaseudulla eikä maataloudella. (Ed. Kuosmanen: Eli veronmaksajan kukkarolla käydään!) Tuo päätavoite onnistui hyvin eli poliittinen sopu siitä, että tarvittaessa kansallisia rahoja oikea määrä osoitetaan, jotta maatalouden tukitaso ja maaseudun tukitaso säilyy EU:n laajenemisesta huolimatta, se onnistui. (Ed. Hemmilä: Hyvä!)

Arvoisa puhemies! Täällä on kritisoitu tätä maatalouden kannattavuutta, erityisesti kokoomuksen osalta, ja toki siihen voi yhtyä, että maatalous kannattaa turhan heikosti. Mutta sen sijaan sitten, kun ed. Kuosmanen tuossa huuteli tuosta veronmaksajien kukkarosta, mitkä ovat ne kokoomuksen keinot tämän kannattavuuden parantamiseksi? Kannattavuudessa on kolme tekijää: markkinahinta, kustannukset ja tuet. Valtiovalta, poliitikot, pystyy näistä vaikuttamaan suoraan ainoastaan tähän tukipuoleen. Onko niin, ed. Kuosmanen, että sitten tukia lisäämällä kenties tätä kannattavuutta voidaan parantaa?

Kyllä kaikki sen tietävät, että nykyisissä maatalouspolitiikan oloissa, EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa ja Wto:n paineessa, ei ole realistista kuvitella, että nousevilla tukitasoilla maatalouden kannattavuutta parannetaan. Sen takia katse kannattaakin kohdistaa siihen, voidaanko kustannuspuolta maataloudessa joillakin keinoin alentaa tai voidaanko vaikuttaa tuohon markkinahintatasoon. (Ed. Hemmilä: Maatalouspolitiikalla voidaan!) Poliittisilla päätöksillä ei valitettavasti voida siihen markkinahintatasoon suoraan vaikuttaa, välillisesti voidaan. Jos maatalousmaalle on muutakin käyttöä kuin pelkästään ruuantuotanto — ruoka on maailmanmarkkinoilla törkeästi alihinnoiteltua — eli tämä energiantuotanto, niin sitä kautta ruuan hinta voi kohota ja viljelijän saama hinta tuotteesta tulla järkevälle tasolle, mikä parantaa maatalouden kannattavuutta. Sillä, että meillä on vaihtoehtoisia tuotantomuotoja, on ollut jo nyt markkinavaikutuksia ja tulevaisuudessa varmasti entistä enemmän. Viljelijä voi silloin valita sen pellon käytön markkinaehtoisesti, kumpaan on järkevämpää panostaa, ruokaan vai energiaan.

Tässä on hyvä pitää mielessä se, että energiantuotanto pelloilla ylläpitää sen pellon viljelykunnon. Se on huoltovarmuutta ylläpitävää toimintaa sillä tavalla, että tarvittaessa se peltoala voidaan tiukan paikan tullen ottaa myös ruuantuotantoon koska tahansa.

Tästä kustannuspuolesta: Ed. Rantakangas jo viittasi tähän tehtyyn polttoaineveron alennukseen. Nämä tämmöiset verotukselliset ratkaisut ovat aika rajallisia siinä suhteessa, mitä niillä pystytään tekemään. Valitettavasti tuo nouseva energianhinta markkinoilla, mikä on viljelijöille erittäin merkittävä kustannus, pyrkii tämmöiset kompensaatiot jo syömään. Niinpä olisi tärkeätä, että päästään myös sellaiseen kehitykseen, että tiloilla on mahdollisuus itse omin toimin vakauttaa esimerkiksi energian kustannus. Tällä viittaan siihen, että biodieselin tuotanto pitäisi tulevaisuudessa vapauttaa valmisteverosta, jotta tilat pystyisivät oman polttoainetuotantonsa, oman lämmitysöljynsä, tämmöiset tuotteet, tuottamaan ja tietäisivät sen oman kustannuksen, paljonko niistä sitten kuluja aiheutuu. (Ed. Virén: Koskahan se tulevaisuus on?) — Se on lähempänä kuin arvaattekaan, ed. Virén, se tulevaisuus.

Arvoisa puhemies! Muutama sananen tuolta, tämmöisiä pieniä yksittäisiä hyviä poimintoja. Neuvonnan määrärahojahan lisättiin suhteessa siihen valtiovarainministeriön alkuperäiseen esitykseen. (Ed. Kankaanniemi: Hallituksen esitykseen!) Luomu- ja lähiruuan edistäminen oli jälleen eduskunnan suosiossa, ja samaten myös Paliskuntain yhdistys varmasti ansaitsi tuon pienen lisärahan, mikä sille koitui.

Puhemies! (Puhemies koputtaa: 5 minuuttia!) Metsistä puhun myöhemmin.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiilikainen käytti hyvän puheenvuoron. Tunnen itseni varsin harrastelijaksi näissä asioissa hänen jälkeensä. Täällä eduskunnassa on joskus tuntunut olevan sellainen henki, että maatalouspolitiikasta saavat keskustella vain viljelijät itse ja muiden täytyisi sitten olla hiljaa ja lähinnä tukea heidän tavoitteitaan. (Välihuutoja) — Puhuin hengestä.

Vihreiden vaihtoehtobudjetissa on esitetty 9 miljoonaa lisää energiapuun korjuun tukeen ja haketuksen edistämiseen. Tässä koko tukimuodossa on ideana, ikään kuin ylimenokauden ideana, että tulevaisuudessa tämä olisi myös täysin kilpailukykyinen vaihtoehto. On ehkä hieman erikoista, että tällaisia tukia on hallituksen toimesta oltu vähentämässä, kun kuitenkin uusiutuvasta energiasta juhlapuheissa puhutaan varsin lämpimästi.

Metsätaloudesta, josta toivottavasti ed. Tiilikainenkin ehtii myöhemmin puhua lisää, toteaisin vain lyhyesti sen, että Metsähallituksen tulostavoitteita olisi ehkä syytä tarkistaa alaspäin, koska nämä nykyiset tulostavoitteet näyttävät osin edistävän luonnon monimuotoisuuden kannalta ja ikimetsien kannalta vääränlaista hakkuupolitiikkaa. Suomalaiset kuitenkin kannattavat metsiensuojelua. Ikimetsät ovat tärkeitä niin eliöille kuin ihmisillekin.

Valiokunnan mietinnössä, mihin täällä ed. Tiilikainenkin viittasi, suhtauduttiin lämpimästi tänä vuonna käynnistettyyn lähikeittiöhankkeeseen, jolla aktivoidaan paikallistasolla lähi- ja luomuruuan hankinnassa. Tällainen onkin tietenkin tosi hyvää toimintaa, mutta ehkä se on aika näpertelyä verrattuna isoon kokonaisuuteen, sillä ainakin minun arvomaailmastani käsin kaiken tuotannon pitäisi olla luonnonmukaista, pitäisi olla pyrkimys kohti parasta ja ajatella, että paremmat, niin ympäristön kuin eläinten kannalta paremmat, menetelmät ja teknologiat sinänsä voisivat olla vientikelpoisia ja menestyksen avain, niin että mieluummin pitäisi olla haittavero kuin tukiaiset sellaiselle toiminnalle, joka aiheuttaa turhaa tuskaa eläimille tai haittaa ympäristölle. Täällä ed. Tiusanen totesi aikaisemmin, että luomussa piilee mahdollisuus, ja ymmärsin myös ed. Tiilikaisen tähän logiikkaan viittaa-van. Toivonkin, että luomuun jossain vaiheessa suhtauduttaisiin myös Suomessa vakavammin kuin nyt.

Vesitaloudesta toteaisin lyhyesti vain sen verran, että ehkä sille parempi paikka olisi ympäristöministeriö ja silloin valiokuntana ympäristövaliokunta, jolloin se tulokulma olisi nimenomaan sitten ympäristönsuojelu. Se olisi tarpeellista.

Kun täällä, arvoisa puhemies, ed. Rantakangas totesi, kun perättiin ministeri Korkeaojan perään, että EU:ssa ratkaistaan maatalouden kehitysnäkymät, niin se ei ole kyllä totta. Kyllä ikään kuin todelliset keskustelut, tärkeimmät keskustelut, käydään Maailman kauppajärjestössä Wto:ssa. Olen ollut kahdellakin eri tavalla huolissani siitä kehityssuunnasta. Toisaalta ruokaturva on niin tärkeä asia, että tuntuu väärältä, että ruuan tuotanto nähtäisiin ikään kuin vapaakaupan logiikalla kulkevaksi asiaksi, kysymys on tärkeämmästä ja isommasta, perustavanlaatuisesta asiasta. Mutta sitten toisaalta myös tämmöinen länsimainen protektionismi suhteessa kehitysmaiden tuotteiden markkinoillepääsyyn ja vientituet ja tämän tyyppiset eivät myöskään ole tuntuneet oikealta, joten jonkinlainen ikään kuin uusi linja täytyisi saada.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina maajussien asiat ovat tuntuneet varsin laajasti kiinnostavan, aivan näin lööpeistä päätellen. Silloin on hyvä miettiä maatalousyrittäjien elämänlaatua ja sitä, miltä se näyttää maatalouspolitiikan näkökulmasta. Silloin on hyvä miettiä, onko esimerkiksi sellainen politiikka, jossa on painotettu tilakokojen kasvattamista, kun kuitenkin samalla ollaan perheviljelmäpohjalla, hyvää ja missä vaiheessa tulee stoppi vastaan. Minä taidan pysyä kuitenkin kaupunkilaisena, joten ehkä tähän elämänlaatukysymykseen täältä löytyy parempia vastaajia. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! "Tuhansia metsiä syntyy yhdestä tammenterhosta." Näin lausui aikoinaan Ralph Waldo Emerson. Yksittäisiltä viljelijöiltä, heidän työstään ja monen sen ketjun osasen, jäsenen, työstä syntyy meidänkin laadukas ruokamme.

Hallitus hyväksyi elokuun alussa kansallisen maaseutustrategian ja siihen perustuvan kehittämisohjelman. Ne rakentuvat neljästä toimintalinjasta. Näin myös paljon puhuttanut EU:n maaseutuvarojen kansallinen korvausasia saatiin päätökseen. Tämä olikin ainoa oikea tapa luoda uutta strategiaa. Muutenhan olisi vesitetty heti kättelyssä ne tavoitteet, joihin uudella ohjelmalla pyritään. Sovun lähtökohtana oli se, että EU:n laajenemisesta johtuvat vähennykset eivät saa kohdistua yhteen väestöryhmään eli tässä tapauksessa viljelijöihin. Näin oli jo keväällä hallituksessa sovittu, mutta valtiovarainministeriö ei tuntunut pitävän kovaa kiirettä asian kanssa. Onneksi sopu syntyi, että mahdollisimman pian ensi vuonna päästään liikkeelle.

Kehittämisstrategiassa painopistealueena on maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Maaseudulla yrittämisen sekä omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen tähdätään. Sosiaalinen kestävyys on siis tosi tärkeää myös.

Kun strategiassa keskitytään kestävään toimintaan sekä yrittämiseen, korostetaan ohjelmapuolella maaseudun elinvoimaisuutta. Mukana on asiakokonaisuuksia, jotka aikaisemmin ovat olleet useammassa erillisessä ohjelmassa. Selkeyttä tarvitaan, jotta ohjelman eri osista on todellista hyötyä. Ylimääräisistä koukeroista ja päällekkäisyyksistä on syytä päästä eroon. Samalla on huomioitava ympäristön tilaan ja sen parantamiseen kohdistuvat haasteet. Toivottavasti saadun kompromissin mukaiseen ympäristötukiohjelmaan liittyy suurin osa viljelijöistä. Mutta korostan edelleen, että maalaisjärjen käyttö on sallittua, kun erilaisia päivämäärärajoja asetellaan. Myös luomutuotannon erityiskohtia täytyy pys-tyä huomioimaan uudessa ympäristötukiohjelmassa.

Kehittämisohjelma sisältää toimenpiteitä ja rahoituslinjaukset ympäristötuen lisäksi muun muassa nuorten viljelijöiden käynnistysavustukseen, maatilainvestointeihin, bioenergiaan, luonnonhaittakorvaukseen, maatilojen monipuolistamistoimenpiteisiin ja maaseudun yritystoiminnan sekä kylien kehittämiseen. Joroislaisillekin tutussa Leader-toimintatavassa mukaan halutaan entistä paremmin niin naiset kuin nuoretkin. Samalla esimerkiksi toimintalinjan 3 yhtenä, ensisijaisena, tavoitteena on hidastaa harvaanasutun ja ydinmaaseudun väkiluvun vähenemistä. Suomihan on pohjoinen ja harvaanasuttu maa. Muun muassa ilmasto-olot, peltokuvioiden pienuus sekä pitkät etäisyydet vaikeuttavat maataloutemme toimintaa. Toki esimerkiksi tilusjärjestelyillä voidaan jossain määrin tehostaa tilan toimintaa.

On tärkeää myös elintarviketeollisuuden kannalta, että maatalouselinkeinomme pärjää. Tuottavuutta on pyrittävä kasvattamaan toki koko ajan. Myös kuluttajien luottamus kotimaisten tuotteiden laatuun on kyettävä säilyttämään.

Maatalousratkaisut heijastuvat yllättävän laajalle, ja kun mukaan otetaan koko maaseutuun liittyvä kehittäminen, vaikutus laajenee entisestään. Ei siis ole yhdentekevää, millaisia uusi strategia ja ohjelma ovat. Tuloksia on seurattava tarkasti, jatkuuhan uusi ohjelmakausi aina vuoteen 2013 asti.

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että valtiovarainvaliokunta on lukenut myös maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoa ja lisännyt rahoja niin neuvontaan kuin vesihuoltohankkeisiinkin. Neuvonnan riittävästä rahoituksesta valiokuntamme lausui myös maatalouspoliittisessa selonteossa. Uusina vesihuoltotöinä on tarpeen käynnistää hankkeita, joiden tavoitteena on vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa. Myös alueellisen yhteistyön parantaminen sekä vesihuollon parantaminen maaseutuyhdyskunnissa ja vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolelle jäävillä haja-asutusalueilla on tärkeää. Samalla voidaan vähentää jätevesistä ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Viemäriverkostojen piiriin arvioidaan olevan tarpeen saattaa lähivuosina noin 70 000 haja-asutusalueiden taloutta. Lisärahaa kaivataan siis jatkossakin.

Myös tutkimukseen on onneksi saatu lisärahaa, joka hieman helpottaa tuottavuusvaateiden keskellä painiskelevaa Mtt:tä. Vuonna 2006 käynnistetty lähikeittiöhanke aktivoi ja neuvoo paikallistasolla julkisen sektorin ammattikeittiöhenkilöstöä sekä eri toimijoita elintarvikeketjussa luomu- ja lähiruuan hankinnassa. Tämä kohdistuu esimerkiksi lasten ja nuorten ruokapalveluihin.

On hyvä, että 4H-järjestön valtionapua nostettiin 200 000 eurolla valtiovarainvaliokunnassa. 4H edistää nuorten yrittäjyyttä ja samalla työelämän valmiuksia monin tavoin. Kiitos siitä!

Makeran rahoitusvaje on tosiasia, ja tässäkin viittaan vain selontekomietintöön. Asia on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan, kuten myös lansallisen metsäohjelman rahoitus. MMM on nimittäin asettanut metsäpolitiikan lähivuosien tärkeimmiksi tavoitteiksi metsien korkean puuntuotannollisen käyttöasteen, hyvän puuntuotannollisen tilan, monimuotoisuuden ja metsätalouden kannattavuuden.

Arvoisa puhemies! Metsämuseo Lusto sai jälleen osansa, mutta lausuma 9 on hyvä eli se, että pikaisesti selvitetään metsämuseo Luston rahoituksen siirto MMM:stä OPM:lle. Metsätalouspuolella metsäkeskukset saavat takaisin hieman siitä tuottavuusleikkauksesta, joka budjetista alun perin löytyi. (Puhemies koputtaa)

Kalataloudellisiin rakentamis- ja kunnostushankkeisiin valiokunta lisäsi 300 000 euroa perustelluin syin.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Rouva puhemies! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Mtt ja sen edeltäjä Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos ovat tutkineet maatalouden tuloja ja menoja ja selvittäneet, tehneet tarkkaa selkoa siitä, miten maataloustulo Suomessa on kehittynyt vuosien varrella ja miten maataloustuotanto on kehittynyt. Näitten tietojen valossa voi sanoa, että aina vuoteen 2003 asti maataloustulo kehittyi positiivisesti Suomessa, mutta vuoden 2003 jälkeen elikkä jo neljä vuotta peräkkäin maataloustulo on alentunut. Jopa voidaan puhua dramaattisesta maataloustulon alenemisesta, kun juuri viime viikolla tälle vuodelle tarkennetun Mtt:n ennusteen mukaan tänä vuonna maataloustulo alenee 5,5 prosenttia, ja kun siihen lisätään viime vuoden alenema, lähes 15 prosenttia, niin onhan tilanne maataloustuotannon ja maatalouden harjoittajien kannalta aivan kestämätön. Siksi vaikuttavat hyvin erikoisilta ne puheet ja hyvin kaksinaamaiselta toiminnalta se, kun erityisesti keskustan kansanedustajat ja ylipäätään keskustalaiset politrukit täällä niin kuin maakunnissa puhuvat, miten huonosti asiat ovat, mutta sitten tekevät kuitenkin päätöksiä sillä tavalla, että asiat tulevaisuudessa viljelijöillä ovat vieläkin huonommin, niin kuin esimerkiksi juuri tämän budjetin käsittelyn yhteydessä.

Olen erittäin pettynyt siihen, että maa- ja metsätalousvaliokunnan kunniakkaasta yksimielisestä lausunnosta, jonka annoimme tästä tulo- ja menoarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle, ei ole otettu edes sitä kaikkein tärkeintä eli Maatilatalouden kehittämisrahastosta lausumaamme, suorastaan valiokunnan edellyttämispontta, vaikkei lausunnoissa edellyttämisponsia kirjatakaan, niin kuitenkin. Toistan sen, mitä maa- ja metsätalousvaliokunta totesi lausunnossaan. Maatilatalouden kehittämisrahastosta valiokunta on jo aiemmin monta kertaa tuonut esiin huolensa, nimenomaan kehittämisrahaston vaikeutuneesta taloudellisesta tilanteesta, nyt kun rakennepolitiikan rahoitus on Euroopan komission Etelä-Suomen kansalliseen tukeen liittyvän päätöksen vuoksi muuttunut. Valiokunta perusteli hyvin tarkkaan tämän, miksi Makera on niin tärkeä, ja totesi: "Edellä esitetyn perusteella valiokunta pitää välttämättömänä, että Makeran rahoitustilanteen korjaamiseksi osoitetaan määräraha vielä kuluvien valtiopäivien aikana." Annan tästä täyden tunnustuksen valiokunnan puheenjohtajalle ed. Lämsälle, hän aivan taitavasti tällä lausumalla kokosi valiokunnan yhteen. Mutta nyt on aika lunastaa ne lupaukset, nyt on hallituksen aika päättää varojen siirtämisestä Maatilatalouden kehittämisrahastoon. Viimeinen hetki minun mielestäni on, kun käsitellään täällä tämän vuoden kolmatta lisätalousarviota. Sehän on meillä täällä käsiteltävänä eduskunnassa, kolmas lisätalousarvio tälle vuodelle.

Jos ei Maatilatalouden kehittämisrahaston tilannetta nyt oteta vakavasti, niin seuraava hallitus joutuu aivan kohtuuttoman tehtävän eteen. Seuraava hallitus, kuten ed. Nepponen täällä aiemmin puheenvuorossaan totesi, ei pysty millään turvaamaan edes sukupolvenvaihdosten edellyttämiä varojen siirtoja.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Riksdagen gör flera viktiga tillägg och ändringar inom jord- och skogsbruksministeriets huvudtitel. Flera av dem är dessvärre årligen återkommande och så borde det inte få vara. Riksdagens klara vilja borde beaktas bättre än nu och tillägg som riksdagen år efter år gör bör finnas med redan i budgetförslaget som ministeriet bereder.

Stora förändringar sker inom primärnäringarnas struktur. Jordbruken minskar i antal men odlingsarealen är ungefär densamma som tidigare. Det är viktigt att komma ihåg att jordbrukssektorn är en viktig sysselsättande sektor. Direkt eller indirekt sysselsätter den här sektorn över 300 000 finländare om man räknar med hela livsmedelsindustrin.

Ett växande intresse riktas just nu på den inhemska produktionen av biobränsle och innebörden av den för jord- och skogsbruket i Finland. Här finns en enorm potential som nu borde utnyttjas mycket mera än man hittills har gjort. Finland kan bli ett ledande land i ibruktagningen och utvecklandet av förnybar energi och särskilt bioenergi. Ett kluster kring det här bör förverkligas och forskningsanslag anvisas till detta. En ökad användning av förnybar energi är det hållbaraste sättet att öka vår självförsörjningsgrad inom energiproduktionen och samtidigt är naturligtvis en ökad energieffektivitet viktig att utveckla.

Puhemies! Eduskunta lisää maatalousneuvonnan sekä maataloussektorin tutkimuksen määrärahoja. Varaamme rahoja lähiruuan ja ekologisesti tuotetun ruuan toimivan verkoston rakentamiseen. Kaikki nämä lisäykset ovat tärkeitä, ja niiden tarkoitus on tukea kotimaista elintarviketuotantoa. Myös ammattikalastukseen ohjatulla lisäyksellä on sama tarkoitus. Osoittamalla varoja Suomen Ammattikalastajaliitolle tuemme ammattikalastajien tiedotustoimintaa ja samalla mahdollistamme ammattikalastuksen ja sen, että suomalaiset pystyvät ostamaan kalaa ihan lähikaupasta, kotimaista kalaa.

Talman! Jag vill ännu betona ett viktigt tillägg som riksdagen gjorde i samband med budgetbehandlingen. Vi lägger till pengar för att utveckla avloppsnätet och minska på belastningen från glesbygdsboendet. Under de senaste åren har utsläppen från vårt inhemska jordbruk i vattendragen minskat men också det här bör fortsätta, samtidigt är det oerhört viktigt att se till att den diffusa belastningen från bosättningen minskar. Genom att nu aktivt och snabbt bygga ut ett fungerande vatten- och avloppsnätverk överallt där det finns tätare bosättning, så kan man effektivt komma åt det här stora problemet. Positivt är också att man under miljöministeriets huvudtitel har gjort ett liknande tillägg.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Pitää paikkansa, että maataloustulo on laskenut koko 2000-luvun. Se myönnetään. (Välihuutoja) — Kyllä, se on mennyt alaspäin. — Mutta kun ed. Hemmilä täällä niin voimakkaasti otti nyt kantaa taas ja osoitti syyttävän sormensa nimenomaan keskustalaisia vastaan ... (Ed. Hemmilä: Te olette johtaneet maataloutta!) — Ed. Hemmilä, kokoomuksen vastalauseessa ei osoiteta sentin senttiä Makeraan lisävaroja. Ed. Hemmilällä on kyllä täällä oma esitys, mutta ei ole tässä vastalauseessa. Te pelaattekin erittäin härskiä politiikkaa. Tiedätte juuri, miten teidänkin aloitteellenne tulee käymään, se kaatuu täällä, ja kerrotte, että kyllä minä yritin, mutta kun muut eivät olleet mukana tukemassa. Näinhän te teette juuri pelaten tätä erittäin härskiä politiikkaa vähenevän maatalousväestön asialla.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On surullista, että keskusta ja tämä hallitus, siis keskustajohtoinen hallitus, suhtautuu suorastaan halveksivasti koko maatalouspääluokkaan ja maatalouselinkeinoon ja, voisi sanoa, viljelijöihinkin. Tähän saakka kaikissa pääluokissa, mitä on käsitelty täällä budjetin palautekeskustelussa, vastuullinen ministeri on ollut paikalla, istunut aitiossa, jopa niin, että eilen, kun työministeriön budjettia käsiteltiin, työministeri istui aivan viimeiseen puheenvuoroon saakka täällä. Tällä kertaa kuitenkaan ei ole paikalla maa- ja metsätalousministeriä. Tähän ei nyt kelpaa selitykseksi, että on Brysselissä kokous. Kyllä ne Brysselin kokoukset tiedettiin. Olisi pitänyt sitten synkronoida tämä keskustelu eri ajankohtaan. (Puhemies koputtaa) Minä arvostelen voimakkaasti sitä, mutta vastaan sitten seuraavassa puheenvuorossani ed. Vihriälän väitteisiin.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Eilen oli Venäjän duuman edustaja täällä eduskunnassa ja käytiin keskustelua aika pitkään Suomen maatalouden tilasta. Hän ihaili tätä meidän malliamme. Hän oli käynyt USA:ssa, Argentiinassa, Ruotsissa tätä ennen ja totesi, että Suomessa on hyvin hoidettu maatalouspolitiikka. Kun katsoo tätä valtiovarainvaliokunnan mietintöä, niin siellä ei todellakaan ole vastalauseessa juurikaan puututtu esimerkiksi Makeraan, ei ollenkaan. Kristillisdemokraatit ovat siihen puuttuneet, mutta ei kokoomus ollenkaan. Ihmettelen sitä, mikä on näiden puheiden ja tekojen suhde. Kun katsoo maatilojen tämänhetkistä tilannetta, yli 30 prosentilla on jo muutakin yritystoimintaa kuin vain maataloutta; tämän vaalikauden alussa se oli 22 prosenttia. Eli koko ajan maatalous muuttuu, elinkeino muuttuu, se monipuolistuu ja menee eteenpäin.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Tuntuu siltä, että meillä maataloudella menee hyvin. Kun kuuntelee kokoomuslaisten hyökkäystä keskustaa vastaan, niin voi todeta sen, että minä en ainakaan ole tavannut maaseudulla yhtään köyhää ihmistä verrattuna siihen, mitä on täällä kaupunkipuolella. Elikkä mikä on se kurjuus, mistä nyt sitten kokoomus ääneen lausuu? Minun mielestäni meillä on maatalousasiat hoidettu sillä lailla hyvin kuin ne täällä voi hoitaa, mutta sitten meillähän on ongelmana tämä EU/Wto-kysymys. Eli sanotaan näin, että kyllähän hallitus nyt voi röyhistellä tällä asialla rintaansa. Itse ihmettelen sitä, että esimerkiksi sosialidemokraateilla ei ole mitään esitettävää, ei muutosesityksinä eikä minään muina esityksinä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiilikainen puheenvuorossaan kiinnitti aivan oikeaan asiaan huomiota, nimittäin siihen, että kun energiakustannuksilla on varsin merkittävä osuus maatalouden tulonmuodostuksessa, niin silloin tietysti optimitilanne on se, että omaehtoisesti ikään kuin irrottaudutaan maailmanmarkkinahinnasta eli pystytään stabiloimaan tämä energiakustannus.

Oli melkoinen yllätys eilispäivänä, kun havaittiin, mitä me olemme porukassa möhlineet. Se liittyy biokaasuun, joka on tässä nyt avainasemassa. Me olemme hyväksymässä sitä, että lämpökeskuksilla — huom. ilman sähköntuotantoa — on 70 prosentin tuki, mutta jos ruvetaan 90 prosentin hyötysuhteella tuottamaan sähköä ja lämpöä, niin tuki on 0 prosenttia. Elikkä nyt hallituksella on tässä nokanvalkaisun aika kerta kaikkiaan ja pikapikavauhtia. (Puhemies koputtaa) Meidän olisi pitänyt itse huomata tämä, mutta ei ole huomattu.

Eero Lämsä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän Makera-kysymykseen. Kokoomukselle haluan huomauttaa sen, että kun olitte hallituksessa vuodesta 1995 vuoteen 2003, niin ei penniäkään eikä senttiäkään tullut Makeraan. Se tuotiin monta kertaa meidän taholta esille, mutta mitään ei tapahtunut. Nyt kun keskusta tuli hallitukseen, niin Makeran pääomaa kuitenkin kartutettiin 15 miljoonaa euroa vuodessa. On myönnettävä, että se ei ole riittävä, ja on oikein, että ollaan siitä huolissaan. Se, että se ei ollut riittävä, johtui ensinnäkin siitä, että 141:n seurauksena edellytettiin korkeampia investointitukitasoja kuin mitä lähtökohtaisesti hallituksella oli, ja toinen on sitten se, että maatalouden investointiaalto on voimakkaampi kuin mitä pystyttiin ennakoimaan. On totta, että lisäbudjetin kautta olisi pitänyt pystyä tässä vaiheessa kanavoimaan lisää pääomaa Makeraan, mutta se ei vaan ole nyt tässä hallituksessa mennyt läpi, sen myönnän.

Toinen asia, mikä liittyy sitten tähän tulokehitykseen: Siinä pitää ottaa huomioon se tietynlainen tilastoharha. (Puhemies: Minuutti!) Tämä kustannustaso on se keskeisin asia, ja siinä vaikuttaa (Puhemies: Minuutti!) erittäin merkittävästi tämä voimakas investointiaalto, (Puhemies koputtaa) joka lisää sitä kustannustasoa ja jota ei ole sitten, kun mennään tämmöiseen normaaliin järjestykseen. (Puhemies koputtaa) Tämä on yksi iso tekijä.

Minna Lintonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! En ymmärrä, että ministeri Korkeaoja on koko kauden tärkeimmästä istunnosta pois. Toivottavasti saamme kuulla, kun hän palaa Suomeen, että hän on ollut keskustelemassa 141:stä eli Etelä-Suomen kansallisista tuista.

Ed. Hemmilä kritisoi maatalouspolitiikkaamme. Minulla on siihen parannuskeino, johon innoituksen antoi varapuhemies Anttila Lauantaiseurassa. Hän puhui ministeriöiden kierrätyksestä. Ei huono idea. Siksipä seuraavassa hallituksessa voisi olla sosialidemokraattinen maa- ja metsätalousministeri. Sillä tavalla saisimme hoidettua maatalouden asioita yhtä hyvin kuin olemme hoitaneet opetusministeriötä. Olisimme sen jälkeen maailman huippua maataloudessa, niin kuin nyt olemme tässä sivistyspolitiikan saralla.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tästä budjetista tule kyllä maajussille morsianta eikä tule valoisampaa vaihtoehtoa suomalaiselle talonpojalle. Tulokehityksen onnettomuuden kertoi ed. Hemmilä. Neuvonnasta leikataan. Miten kehitetään maa- ja metsätalouden rahoitusta? Valiokunnankin mielestä riittämättömästi. Miten sitten hoidetaan maatalouden kehitystä, kun pitäisi saada tuotantoa parannettua? Miten vastataan metsätalouden haasteisiin, kun pitäisi energiapuun tuotantoa saada tehostettua? Tämä on ed. Lintosen diktaatti selvästi, tämä budjetti. Jos sitten, kuten on sanottu, hallitusohjelmassa lähdetään lisäämään rahoja Makeraan, lisäämään rahoja Kemeraan, niin kuulkaa, sinne on jo niin paljon tavaraa kasattu — ed. Kalli, ryhmän puheenjohtaja, on oikein luvannut, että siellä Yleisradion lupamaksut hoidetaan, sinne tulee ruuan arvonlisävero, sinne tulee perintövero ja tuloveronkevennystäkin vielä pari kolme miljardia — että ei sieltä riitä Kemeraan eikä Makeraan yhtään mitään.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ja keskustan ero suhtautumisessa maatalouteen ilmenee hyvin tässä kokoomuksen vastalauseessa. (Ed. Kankaanniemi: Se on ihan näkymätön ero!) Kokoomuksella on käytännössä kourallinen edustajia, jotka ovat kiinnostuneita maatalouden tulevaisuudesta, mutta silloin kun keskusta on jotain mieltä maataloudesta, koko puolue, koko ryhmä, on esityksen takana. Tämä oli järkyttävää suomalaisia viljelijöitä kohtaan, että te ette saaneet koko puolueen rivejä yhteen tämän Makera-lisämäärärahaesityksen osalta. Te puhuitte täällä, mutta ette saaneet puoluetta tämän taakse. Se kertoo siitä, että kokoomusjohto ei kanna huolta maatalouden investointien rahoituksesta tai sukupolvenvaihdoksista. Tämä on selkeä merkki, joka on hyvä tiedostaa vaaleissa.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rantakankaan puheenvuorosta on helppo jatkaa. Kuulkaapas, ed. Rantakangas, olisin ehkä enemmän huolissani siitä teidän omasta puolueestanne ja sen tuesta maataloudelle ja Makera-rahoille. Samoin ed. Wallin, ehkä kannattaisi lukea niitä omia papereita ja vähemmän niitä meidän papereitamme. Tosin lukemalla meidän papereitamme saattaisi pikkuisen vaikka viisastuakin. Makera on iso asia, se kannattaa hoitaa. Se ei hoidu 10:llä eikä 20 miljoonalla, vaan siihen pitää tehdä kunnon ohjelma, ja se vaatii sitten hallituksessa oloa. Me emme siellä ole, te olette siellä, olisitte hoitaneet asian.

Mitä tulee sitten lomitukseen, ed. Rantakangas sanoi täällä, että tahtoa ei löytynyt. Voi hyvänen aika, rahaa oli, yli 5 miljoonaa jäi viime vuodelta käyttämättä, tänä vuonna jäi käyttämättä. Ei olisi ollut rahasta kiinni, jos vaan olisi haluttu hoitaa tämä asia.

Ja siitä, kun puhuttiin ympäristörahoituksesta ja rahoituskehysten aukosta: Kun on nähnyt, miten se vaikuttaa tilakohtaisesti laskelmissa, niin ei voi sanoa, että keskeisiltä osilta onnistuttiin. Siellä on aika monta tilaa, joilla putoaa tuhansia euroja tukitaso sen takia, että nämä neuvottelut eivät menneet ihan nappiin.

Puhemies! Lopuksi ed. Kauppilalle: Me kannamme huolta maanviljelijöiden tulokehityksestä. Eikä ole montaa päivää, kun te täällä lainasitte Maaseudun Tulevaisuutta ja ihmettelitte, minkä takia tuottajajärjestöt eivät pidä enempää ääntä, vaikka maanviljelijöiden tulokehitys ja palkka ovat todella alhaiset.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huomenna päästään äänestämään kristillisdemokraattien tasapainotetun vaihtoehtobudjetin pohjalta tehdyn vastalauseen 1 mukaisesta 15. esityksestä: 10 miljoonaa euroa Maatilatalouden kehittämisrahastoon. Keskustalle, kokoomukselle ja jopa osalle sosialisteja tämän luulisi kelpaavan, mutta ainakin päästään äänestämään.

Arvoisa puhemies! Sitten nämä tiedot tästä maataloustulon kehityksestä: Vuodesta 1998 vuoteen 2002 maataloustulo kasvoi sekä nimellisesti että reaalisesti, mutta vuodesta 2003 lähtien tähän päivään asti 28 prosenttia on maataloustulo romahtanut. Se on puolittunut EU-jäsenyyden aikana ja 28 prosenttia laskenut vuodesta 2003. Mtt Taloustutkimuksen mukaan Maaseudun Tulevaisuuden 18.10.2006 kirjoituksen perusteella tällaisen tiedon totean. Se ei kaunista luettavaa ole maataloudelle, maatalousväestölle. (Puhemies koputtaa) Alle 4 euroa on viljelijän tuntipalkka.

Rosa Meriläinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on todettu tosiaan, että meidän mallimme on aika hyvä verrattuna joihinkin maihin, joissa tilakoot ovat sellaisia, että maatalousyrittäjien valtavirta on suurtilallisia, jotka syövät hanhenmaksapalleroita kaupungissa samalla kun muut tekevät työt, ja sitähän me emme tietenkään täällä Suomessa halua. Meillä maataloustuet ovat olleet sellaisia ja ovat sellaisia, että ne kestävät julkisuutta. Minun mielestäni niiden julkistaminen on osoittanut sen, että ne kestävät julkisuutta. Ei kukaan ole kuvitellutkaan, että ne ovat köyhäinapua, vaan yritystukia. Tosin kokoomuksen puheenvuorot täällä välillä tuntuvat viittaavan tähän köyhäinavun suuntaan. Mutta tämä maataloustukien julkistamistapa ei ole kyllä kestänyt julkisuutta. Hieman täällä ihmettelen sitä italialaista lakkoa ja ylihinnoittelua, mitä jotkut virkamiehet ovat harjoittaneet näitten maataloustukien julkistamisen suhteen.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun on keskusteltu laajasti viljelijöitten asioista, niin ammattikalastajat kummasti aina jäävät jalkoihin. Tässä budjetissa nyt tulee kalastajaliitolle tukea, sitä on lisätty, mikä on ihan hyvä asia. Mutta edelleen haluan huomauttaa siitä, että ammattikalastajien ikärakenne on erittäin hankala. Koko ajan ikääntyy se porukka, joka sitä työtä tekee. Siellä ovat ongelmana ilmasto-olosuhteet, eli meidän ilmastomme on muuttunut. Meillä on paljon myrskyjä vuoden aikana, ja sitten ovat hylkeet, jotka ovat löytäneet ammattikalastajien verkot. Se on suuri ongelma, koska luontodirektiivin kautta me suojelemme hylkeitä, mutta samanaikaisesti hylkeitten määrä on erittäin korkea. Hylje on vähän samantyyppinen kuin koiraeläin, eli se on oppinut sen tahdin, millä ammattikalastaja verkkonsa kokee, ja käy rikkomassa verkot aina ja hakee parhaat saaliit sieltä verkosta. Sen eteen pitää myös tehdä työtä ja miettiä, miten kalastaja sen kalansaaliin voi saada sieltä verkostaan ja voi sen myydä eteenpäin, koska se elinkeino on erittäin uhattuna tällä hetkellä.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjoisimmassa Lapissa on käyty metsäsotia jo pitkään, ja metsäsodista pitäisi päästä siirtymään metsäsopuun. Mutta nyt on keskisen MetsäLapin alueella nousemassa uusia vakavia kiistoja, jotka saattavat vaurioittaa suomalaisen metsätalouden, metsäteollisuuden mainetta peruuttamattomalla tavalla ja johtaa pahimmillaan jopa Kemijärven sellutehtaan sulkemiseen. Greenpeace ja Luonnonsuojeluliitto kärjistävät tilannetta aivan tahallaan riippumatta siitä, että valtion metsien inventoinnissa saatiin aivan ennakoimattoman hyvät kasvulukemat.

Lapin kansanedustajilla on yhteinen ja yli puoluerajojen yksimielinen kanta siitä, että metsätalouden toimintaedellytyksiä Lapissa ei saa enää vaarantaa. Olisikin ollut hyvä kuulla ministeri Korkeaojan kanta siitä, olisiko mahdollista tarkastella Metsähallituksen tulos- ja tuloutustavoitteita niin, että saataisiin ostettua aikaa siihen, että metsän eri käyttömuotoja pystyttäisiin yhteensovittamaan ja välttämään se kaikista kärjistynein kriisi.

Seppo Lahtela /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kauppila puhui, että maaseudulla ei ole köyhiä. Väitän, että maaseudun väki on henkisesti erittäin rikasta. Maaseudun väki on uskonut myöskin tämän EU-kauden aikana varsin kohtuullisesti, että maaseudun tulevaisuus ja tulokehitys turvataan. Mutta nyt sen jälkeen, kun on siirrytty 2000-luvulle, pitkälti sinne, on näyttänyt siltä, että viime aikoina sitä ei ole turvattu. Ei ole semmoista henkeä ja tukea, millä voisi luottaa maan hallituksen toimintaan, että tämä asia turvataan ja hoidetaan.

Kun sosialidemokraatit siirtyivät maatalouspolitiikassaan ed. Lintosen aikakauteen, niin muuta ei ole tullut kuin kylmää keppiä ja uskon menetystä. Tämä on erittäin huolestuttava piirre tässä tulevaisuuden tulokehityksessä.

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että koko yhteiskunta ja eri poliittiset ryhmät ja eri ammattiryhmät keskustelevat maataloudesta ja suomalaisesta ruuasta, sen puhtaudesta ja terveellisyydestä, jopa siitä, miten viljelijät pystyvät sitä tuottamaan.

Mutta, arvoisa puhemies, vesitalousasiat täällä budjetissa vaatisivat kyllä minusta vähän enemmän huomiota. Se on ihan rehellisesti myönnettävä. Valiokunta kiinnittää tähän asiaan huomiota. Noin 70 000 taloutta tulisi tämän haja-asutusalueen jätevesiasian myötä saattaa viemäriverkostojen piiriin, ja myöskin tulvasuojelu ja muu ojitukseen liittyvä toiminta vaatisi valiokunnan esittämällä tavalla lisää määrärahoja.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Susikannan säätely ei valitettavasti ole tällä hetkellä omissa käsissämme. Tavallaan löylyä kiukaalle löi tässä vastoittain julkisasiamies omalla ristiriitaisella lausunnollaan. Nyt ministeriön suuntaan osoitan sormeni. Jo viime keväänä luvattiin petovahinkolaki tänne eduskuntaan, ja syystä tai toisesta se on siirtynyt, ja näköjään niin käy, että me emme sitä saa koko tällä vaalikaudella käsittelyyn. Todella olisi aika ollut jo tässä vaiheessa, että vuoden alussa meillä olisi ollut laki, jonka myötä omavastuu näissä petovahingoissa olisi poistunut. Tuntuu käsittämättömältä, että jonkun henkilön työpanos voi olla niin tärkeä, että kun hän siirtyi muualle, niin tätä lakia ei tänne ole saatu. Totta kai voi joitakin muitakin syitä olla. Toivon, että tämän kansallisen hoitosuunnitelman (Puhemies koputtaa) nojalla uskalletaan tehdä rohkeampia päätöksiä.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu aika erikoiselta, että kun keskusta epäonnistui, se siirtää syyn heti Lipposen hallitukselle ja kokoomukselle. Mtt:n tutkimuspäällikkö toteaa, että maataloustulon syöksykierre merkitsee vyönkiristystä jatkaville viljelijöille. Reaalisin hinnoin tämän vuoden maataloustulo on reilun neljänneksen pienempi kuin vuonna 2002. Tuntuu aika erikoiselta esimerkiksi ed. Komin puheenvuoro. Hän oli hyvin tyytyväinen kehitykseen, lähti valitettavasti pois, (Ed. Seppo Lahtela: Sehän olikin hallituksen puheenvuoro!) kehui vain muutamia lisäyksiä, jotka tehtiin pääluokan sisällä, kun olisi syvä huoli tästä kehityksestä, josta kyllä jaosto tunsi huolta, mutta valitettavasti hallitus ei osoittanut yhtään lisää rahoja, joitakin pieniä rippeitä karisi. Ensin Makerasta oltiin syvästi huolissaan, mutta kokoomuksen ollessa hallituksessa ja kokoomuslaisen maatalousministerin aikana Makerassa riitti rahoja jakaa kuitenkin niihin asioihin, mitä tarvittiin.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä pääasia meidän on muistettava, se että me kykenimme kuitenkin tämän budjetin kautta turvaamaan kansallisella tuella ne EU-tukien menetykset, jotka unionin laajentumisen kautta tapahtuivat. On ymmärrettävää, että täällä on maatalouden osalta vajetta, on Makera- ja Kemera-rahoissa, mutta kuitenkin tämä peruslinja on turvattu seuraavaksi rakennerahastokaudeksi. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa, ja ensi vaalikaudella tehdään sitten ne parannukset, mitä lomitukseen tulee, Makeraan, Kemeraan. Kyllä nyt täytyy kyetä tämä iso asia kuitenkin katsomaan tältä peruskannalta.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan ensinnäkin tähän maatalouden kannattavuuskehitykseen, kun se tuossa debatissa jäi vähän kesken, siihen, mitä täällä on tuotu esille. Kyllä siihen kannattavuuskehitykseen liittyy tämä maatalouden kova investointibuumi, ja se lisää tietysti kustannuksia maatiloilla. Poistot kasvavat, ja sen takia tilojen tulokset jäävät heikommiksi. Tätä ei ole ikään kuin oikaistu tuossa tilastossa.

Arvoisa puhemies! Ihan tästä budjetista sen verran, että momentissa Markkinoiden ja tuotannon kehittäminen sanotaan täällä mietinnössä: "Vuonna 2006 on käynnistetty lähikeittiöhanke, jonka tavoitteena on aktivoida ja neuvoa paikallistasolla julkisen sektorin ammattikeittiöhenkilöstöä sekä elintarvikeketjun eri toimijoita lähi- ja luomuruuan hankinnassa." Tästä on tehty viime vuonna raha-asia-aloite, ja sen pohjalta tätä asiaa on voitu hoitaa. Samoin myös tänä vuonna vuoden 2007 budjettiin talousarvioaloitteen pohjalta rahoitusta voitiin tähän asiaan hoitaa. Hyvä näin, mutta toivon, että tässäkin asiassa päästäisiin sellaiseen järjestykseen, että se olisi tuolla momentin sisällä jo valmiina, ettei sitä lakialoitteitten tai raha-asia-aloitteitten pohjalta tarvitsisi hoitaa.

Arvoisa puhemies! Otan esille asian, jota muun muassa ed. Kähkönen tuossa puheenvuorossaan toi esille, elikkä tämän susiasian. Tähän maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan on kirjattu näitä petoeläinvahinkomäärärahoja, mutta olen huolestunut siitä ja pelkään pahoin, että ne eivät tule riittämään.

Suomessa on vain kaksi suurpetoa, meillä on karhu ja susi, jotka voivat olla tietyissä tilanteissa jopa ihmiselle vaarallisia. Näiden petojen ja ihmisten yhteenottoja kuitenkin on tapahtunut onneksi vielä hyvin harvoin. Nykyinen EU:sta johdettu susien ja karhujen suojelu on kuitenkin kääntymässä näitä uljaita eläimiä vastaan. Nykyisellä suojelulla olemme luomassa Suomeen petokantaa, joka tottuu ihmiseen vuosi vuodelta enemmän, ja tämä johtaa lopulta siihen, että jokin nälkiintynyt tai häiriintynyt yksilö käy kotieläimen sijasta kiinni pihalla jopa ihmisen kimppuun. Tämän jälkeen petoviha maassamme saa sellaiset piirteet, että nämä hienot eläimet ovat todellisen vainon kohteena ja ilman mitään lain suojaa. Tämä on pelättävissä tällä hetkellä.

Tämä voidaan estää näiden eläinten käyttäytymiseen vaikuttamalla. Se onnistuu vain poistamalla tehokkaasti ja riittävän nopeasti uhkaavasti käyttäytyvät yksilöt, jotka tulevat toistuvasti ihmisten asumusten lähistölle. Näin voimme muuttaa petojen käyttäytymistä ja luoda kantaa, joka oppii karttamaan ihmistä ja samalla viihtyy sekä lisääntyy paremmin korpimetsissä niillä alueilla, missä eläinten todelliset elinpaikat ovat. Susi ja karhu eivät ole EU:ssa jäseniä, joten päätetään me itse, että niiden suojelu tapahtuu tavalla, joka on myös näiden lajien säilymisen kannalta oikea ratkaisu. Tällä lailla totesi muun muassa luontoharrastaja Mikko Peussa Helsingin Sanomissa.

Arvoisa puhemies! Olen todella huolissani siitä, että nyt on nähtävissä selvästi se, että susi ja karhu ovat todella tulossa pihapiiriin, johonka ne eivät kuulu, eivätkä ne saa olla häirikköinä ja tuoda pelkoa lapsille koulutiellä. Rahalla voidaan korvata petoeläinten tekemiä vahinkoja kotieläimelle, olkoonpa se sitten tuotantoeläin tai lemmikki, mutta niiden tuomia henkisiä menetyksiä ei millään rahalla voida korvata.

Arvoisa puhemies! Halusin tämän tuoda esille, koska tämä susi-, petoeläinasia koko ajan tuo enemmän ja enemmän ongelmia Itä-Suomessa ja siihen ei ole riittävästi vieläkään pystytty puuttumaan. Tiedetään kyllä hyvin, mikä tässä lähtökohta on. Se on EU:n suojelusäädös, mutta siitä huolimatta tähän asiaan pitäisi pystyä vaikuttamaan.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maatalous, kuten tiedämme, muodostuu monista eri palikoista, monista eri elementeistä. Oleellista lopputuloksessa on hyvä ruoka, joka on kaikilla tasoilla kestävän tarkastelun kohteena ja läpäisee tuon tarkastelun. Suomessa näin onneksi on.

Oleellista on myös kustannusten korvaaminen viljelijöille sekä tuottajahintojen että tukijärjestelmien kautta. Unionin laajentumisenkin myötä aiheutuu paineita eniten maatalouteen. Suomen on huolehdittava sellaisesta politiikasta, jolla unioni huomioi Suomen erityisolosuhteet; ne eivät ole muuttuneet miksikään. Neuvonta on muuttuvassa toimintaympäristössä oleellista. Riittävää neuvontaa on selonteonkin mukaan pidettävä yllä, ja valiokunta ehdottaa 1,4 miljoonan euron lisäystä maatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. Tukipolitiikalla voimme säädellä toimintatapoja, hyviä viljelymenetelmiä sekä tuotettavien maataloustuotteiden määrää. Voimme säädellä siis myös ylituotantoa tukijärjestelmällä.

Suomalainen viljelijä toimii aina kestävällä tavalla luonnon kanssa yhteistyössä. Tämä on suomalaiselle viljelijälle, viljelykulttuurille, hyvin omaleimainen asia. Tulevasta ympäristötukiohjelmasta tulee tehdä sellainen, että siihen on mahdollista viljelijän sitoutua ja siitä saadaan myös ympäristöllisiä hyötyjä jatkossakin, niin kuin tähänastisellakin ohjelmalla.

Maatalousbudjetissa on rahoitusta myös 4H-järjestölle, jonka kautta nuoret oppivat yrittäjyyttä ja osaamista sekä hyvää suhdetta luontoon. Hyvä, että valiokunta on lisännyt nuorisojärjestön tukemiseen sen 200 000 euroa.

Arvoisa puhemies! Kuluttajan näkemykset maataloudesta ja suomalaisesta ruuasta ovat tukien hyväksyttävyyden ohella hyvin positiivisia. Meidän tulee tukea kuluttajan tietoisuutta suomalaisesta terveellisestä ruuasta ja avoimuutta tukijärjestelmästä ja siitä, miten tuottajahinnan sekä tukien kautta että tuotteiden hinnoista saa. Myös maatalouden kustannusten tulee olla vahvasti julkisuudessa esillä.

Vesitalouden osalta on todettava, etteivät rahat ole riittäviä. Talousvesien käsittely ja rehevöitymisen estäminen vaativat mielestäni lisäpanostusta.

Suomeen sopii maatalouspolitiikka, jossa koko yhteiskunta on mukana. Kova, pelkästään suuriin yksiköihin perustuva tuotanto on meille kovin vierasta. Tarvitsemme tehokkaita yksiköitä, muutamia suuryksiköitä ja perheviljelmiä siihen rinnalle. Maanviljelijä on kaiken kaikkiaan oman alansa ammattilainen, ei tukiensa puolustaja tai barrikadeilla olija. Työrauhaa jokaiselle viljelijälle ja politiikkaan pitkäjänteistä linjaa!

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viljanviljelijät, karjankasvattajat ja varsinkin maidontuottajat Suomessa uskovat tulevaisuuteen ja investoivat edelleen, tosin heitä on harveneva määrä. Ongelmana vaan on se, että maatalouden markkinat eivät toimi kuten niiden tulisi tomia, tuottajahinnat laahaavat EU:n keskihinnan alapuolella meillä. Meillä elintarvikeketjun muut toimijat ovat alkaneet pitää tuottajahintaa jäännöseränä, joka tarvittaessa joustaa muiden toimijoiden hyväksi.

Suomen 141-tuen jatkosta on huolehdittava muodossa tai toisessa. EU-komissio olisi saatava tajuamaan, että maataloutemme vaikeudet ovat pysyviä ja me olemme edelleen perheviljelmien kannalla. Täällä on puhuttu myös siitä maaseudun henkisestä terveydestä, ja onhan selvää, että perheviljelmä on se oikeampi tapa kuin joku teollisuuslaitostyyppinen maatalous. Eduskunnan tietysti tulee auttaa myös kansallisesti, niin kuin on autettukin, esimerkiksi tässä polttoaineveron alennuksessa. Se nyt on tietysti aika marginaalinen asia, mutta uskon, että jos tämä biodieselin tuotanto, niin kuin ed. Tiilikainen sanoi, vapautettaisiin polttoaineverosta, silloin tilat yhdessä tai erikseen voisivat huolehtia omasta energiatuotannostaan, ja se on kuitenkin aika merkittävä määrä, minkä verran energiaa käytetään maaseudulla.

Täällä on budjettiesitystä käsitelty. Metsänparannusvaroja ei nosteta, vaan vähennetään. Rahoituslain ehtoja on esitetty heikennettäväksi, tämä ei ole hyvä signaali. Metsäpoliittinen ohjelmahan valmistuu ensi vuoden lopussa, ja sinne tulisi saada kotimaisen puun käytön lisäämistä, ja metsien tärkein tehtävä on edelleen tuottaa puuta, niin kuin täällä ed. Mustajärvi totesi Lapin osalta. Kyllä me tarvitsemme edelleen metsätalousteollisuutta. Metsähän kasvaa tällä hetkellä paremmin kuin koskaan, kiitos metsänhoitoyhdistysten hyvän toiminnan. Verotuksella muutenkin on huolehdittava metsätilojen sukupolvenvaihdosten kannattavuudesta. Ensi vaalikaudella metsätilojen perintö- ja lahjaverotusta olisi kevennettävä. Tällä hetkellä monet eläkeläiset ovat nimenomaan metsänomistajia, ja metsätilat siirtyvät nyt sitten uusille omistajille perinnön kautta ja monesti myös meille kaupunkilaisille, jotka emme ymmärrä mitään sen oman metsämme päälle, mutta onneksi metsänhoitoyhdistykset auttavat näissä asioissa.

No, maataloustukien julkaisemisesta tuli tietysti kohua jonkun verran, mutta tuntuu, että se oli vähän enemmän viihdettä kuin asiaa. Ihmisiä kiinnostaa enemmän maajussi-Anssi tai -Harri kuin talonpoikien eurot. Sanottakoon nyt totuuden vuoksi, että Suomessa viljelijöiden markkinatuotot myydyistä maataloustuotteista ovat vain vajaa 1,8 miljardia euroa. Jos tästä vähennetään maatalouden kustannukset eli noin 2,7 miljardia euroa, kattamattomia kustannuksia jää 0,9 miljardia euroa eli ei lainkaan viljelijälle palkkaa, niin että kyllä tämä on tarpeellista. Maataloustukien ansiosta kotimaisessa elintarvikeketjussa on 300 000 työpaikkaa.

Täällä on puhuttu Maatilatalouden kehittämisrahaston ongelmista, Makerasta. Se on totta, mitä ed. Lämsä sanoi, että investointibuumi on ollut kova ja rahaa ei ole. Ensi vaalikaudella ehdottomasti täytyy näitä rahoja lisätä. Maaseutuinvestoinnit ja maatilojen omistajanvaihdokset on turvattava, ja rahoitus pitää saada kuntoon myös maaseudun elinkeinojen neuvontajärjestöille. Se oli hyvä, että valtiovarainvaliokunta esitti maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen kehittämiseen 1 400 000 euroa. Monet maatilat todellakin tekevät hyvin monipuolista työtä tällä hetkellä, harjoittavat myös muuta kuin pelkkää maataloutta. 4H-toiminnan tukemiseen tuli se 200 000, sekin on hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä bioenergiasta. Se on todella yksi maaseudun tärkeimmistä voimavaroista. Energiatuotannossa voidaan peltoja hyödyntää lähes 0,5 miljoonaa hehtaaria ruokaviljan saantia uhkaamatta, ja kun tällä hetkellä palmuöljy tulee tuolta Kaakkois-Aasiasta, niin olisi parempi työllistää mieluummin suomalaista maaseutua.

En voi olla sanomatta, että viime presidentinvaaleissa sekä istuva presidentti että myös ehdokas Niinistö ilmoittautuivat suuriksi maaseudun ystäviksi. Se oli hieno asia, että he ilmaisivat kantansa tässä, ja odotankin oikein todella, jos ja kun esimerkiksi Niinistö tulee tänne eduskuntaan seuraavalla vaalikaudella, kuinka rakettimaiseen nousuun suomalainen maaseutu hänen ansiostaan sitten lähteekään.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota siihen, kun puhutaan niin maa- ja metsätalousasioista kuin myös yritystoiminnasta, että sukupolvenvaihdokset tulee voida tehdä mahdollisimman kitkattomasti. Siksi onkin seuraavalle hallitukselle annettava seuraavanlainen tehtävä: Perintö- ja lahjaverolainsäädäntö uudistetaan ajan tasalle niin, että sukupolvenvaihdokset sujuvat mahdollisimman kitkattomasti. Tämä tietenkin koskee yrityksiä, maa- ja metsätiloja ja kaikkia yhtä lailla. Tällä lailla esimerkiksi estetään metsätilojen pirstoutuminen.

Toisaalta, sitten kun näitä osaamiskeskuksia rakennetaan ja alueellistetaan toimintoja, toivoisin, että siinä todella kiinnitetään huomiota siihen, että näitä keskittymiä ohjattaisiin niille alueille, joilla on jo osaamista, eikä lähdetä rakentamaan uutta niin sanotusti, jos nyt saa sanoa näin, tyhjän päälle, että siellä olisi jo niin kuin olemassa olevaa vankkaa osaamista.

Maatalous on varmasti viimeinen elinkeino, joka lakkaa olemasta, ja siksi meidän täytyy pitää siitä huolta, että meillä on mahdollisimman toimiva maatalous, ottaen tietenkin huomioon, että me olemme täällä maailman pohjoisin maatalousvaltio, missä viljellään maata ja pystytään vielä toimimaan näinkin taloudellisesti ja järkevästi.

Tietenkin voisi vielä puhua puun hakkuun lisäämisestä bioenergian kohdalla ja esimerkiksi ruokohelvestä, mutta katson, että niihin olen jo käyttänyt tällä kaudella riittävästi energiaa. Toivon, että nämä sukupolvenvaihdokset ja perintö- ja lahjaverouudistus saavat myötätuulta jo nyt istuvalta eduskunnalta ja seuraavan hallituksen aikana, niin että päästään uudistuksiin ja näin yritystoiminta, on se sitten siis yritys, maa- tai metsätilatoimintaa, voi jatkua sukupolvelta toiselle mahdollisimman rakentavassa hengessä ja niin, etteivät nämä yritykset eivätkä maa- ja metsätilat pirstoudu.

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Eduskunnan tulee olla aktiivinen maaseudun kehittämisessä. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että jo olevia maaseudun aktiviteetteja tulee tukea sekä myös sitä, että esimerkiksi sellaisilla seuduilla, missä ei vielä ole kylätoimintaa, luotaisiin sille kunnon edellytykset.

Aktiivinen kylätoiminta on viime vuosien aikana osoittanut vastuuntuntonsa maaseudun kehittämistyössä useilla sadoilla kehittämishankkeilla. Kylätoiminta kokoaa hyvin tehokkaasti paikalliset asukkaat ja voimavarat yhteen, mikä on välttämätöntä tulosten aikaansaamiseksi. Kylätoiminnalle on myönnetty valtionapua enenevästi vuodesta 2003 asti, tälle vuodelle valtionapu on 530 000 euroa. Valtionapua on ollut toiminnan volyymista vain noin 1 prosentti. Aktiivisen toiminnan vastuiden ja käytettävissä olevien valtion vakaiden varojen suhde on kohtuuton. Vaikka valtakunnallinen kylätoiminta lisää edelleen eri tavoin omarahoitusosuuttaan, olisi valtion lisääntyvä tuki kuitenkin koko toiminnalle selvästi vakautta luova elementti. Se tukisi muun muassa kansainvälisten yhteyksien luomisen lisäksi sitä, että kylätoiminta voisi olla oman toimintansa ohella myös apuna esimerkiksi kuntien palvelurakenteidenkin uudistamisessa. Aktiivisemman kylätoiminnan onnistuminen mahdollistaa sekä kansalaisten pysymistä kotiseudullaan että myös säästöjä muuttoliikkeenkin aiheuttamissa kustannuksissa.

Edellä olevan perusteella on perusteltua lisätä valtion talousarvioon 200 000 euroa valtakunnalliseen kylätoimintaan. Ehdotankin huomenna, että eduskunta ottaisi ensi vuoden talousarvioon 200 000 euroa lisäyksenä Suomen Kylätoiminta ry:n toiminnan tukemiseen, mitä maa- ja metsätalousministeriökin budjetin tekovaiheessa on esittänyt.

Minna Lintonen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ollila on terävä havainnoitsija, olen sen ennenkin huomannut. Hän totesi, että tämä maatalousbudjetti on minun diktaattini. Näin tietenkin on.

Arvoisa herra puhemies! On harmillista, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja ei ole päässyt paikalle, koska olisin halunnut tietää, miten EU-puheenjohtajakaudella pääministeri ja maa- ja metsätalousministeri ovat puheenjohtajamaan kabineteissa edistäneet Etelä-Suomen kansallisia tukia ja keskustelleet niistä. Onhan selvää, että niistä on keskusteltu, ja olisi hyvä, että myös se asia tulisi täällä selvitettyä.

Muutama viikko sitten kyselytunnilla oli erikoinen tilanne, kun maa- ja metsätalousministeri Korkeaoja ja ympäristöministeri Enestam olivat hyvin erimielisiä siitä, mikä aiheuttaa vesiemme rehevöitymisen. Tärkeä asia, mutta tällaista erimielisyyttä ei pidä hyväksyä. Hallituksen pitää löytää tällaisissa tärkeissä asioissa yksimielisyys eikä tällä tavalla antaa kansalle kahta eri tietoa tärkeästä asiasta, sisävesien ja Itämeren rehevöitymisestä. Tämä asia on niin tärkeä, että ehdotankin, että pian käynnistettäisiin hanke, jolla yhdistettäisiin ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraministeriöksi. Se palvelisi parhaiten suomalaisia.

Ed. Seppo Lahtelan kommentit tässä salissa olivat kuin keitetystä lampaanpäästä, ne olivat lähes liikuttavia. Hän ei ole todellakaan vaivautunut tutustumaan sosialidemokraattiseen maatalouspolitiikkaan, mutta voin antaa hänelle muutaman oppitunnin siitä aiheesta. Koulutuksenikin edesauttaa sitä, että Seppo Lahtela saadaan oppimaan näitä asioita.

Yksi asia, mikä tulevaisuudessa olisi korjattava, on maitotilojen kiintiöjärjestelmä. Se on täysin epäonnistunut, ja on tärkeää, että siihen kiinnitetään huomiota, kun sen jatkosta neuvotellaan ja kun se lähtee liikkeelle vuonna 2013.

Sitten tämä mielenkiintoinen kirjasarja, joka meille jokaiselle edustajalle tuli, tämä kaksiosainen Suomen vastaus globalisaation haasteeseen, osa I ja osa II. Olen nyt, kun ei ole muutakaan tekemistä sitten iltaisin ollut istuntojen jälkeen, tätä lukenut suurella innolla, ja hämmästelin sitä, että täällä on hyvin, hyvin kevyesti kuitattu maatalousosio, on vaan kysytty, miten käy maatalouden, annettu pikkuisen löyhiä vastauksia. Ihmettelen, ettei tämä ole sen enempää kiinnostanut tässä kirjasarjassa. Toivoisin, että tälle kirjasarjalle tulisi jatko-osa, jossa tähän maatalouden problematiikkaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota, ja ehkä sitten kirjoittaja voisi löytyä jostain muusta puolueesta kuin keskustasta, joka näin ylimalkaisesti kuittasi tämän tärkeän alueen.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ed. Lintonen otti esille tämän, että ministeri ei ole paikalla, minustakin se on valitettavaa, mutta minulla on jotenkin semmoinen kuva, että kun hän on nyt juuri siellä Brysselissä, niin hän on käymässä näitä tärkeitä 141-neuvotteluja juuri tällä hetkellä, tämä on syytä muistaa.

Sitten tähän maitotilojen kiintiöjärjestelmään. Ed. Lintonen ei pitänyt sitä hyvänä. Sitäkö ed. Lintonen haluaa, että koko kiintiöjärjestelmä lopetetaan, mitä eräät EU-maat erittäin voimakkaasti ajavat? Jos se lopetetaan, se on kyllä aivan varmasti Suomen maidontuotannon tuho.

Eero Lämsä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ihan samaa mieltä siitä, mitä ed. Vihriälä totesi tästä kiintiöjärjestelmästä. Mutta ed. Lintonen toi esille tämän globalisaatiokirjan ja sen, että siinä ei puhuta maataloudesta juurikaan. En tiedä syntyjä syviä, miksi, mutta nythän ministeriössä asetettiin tämmöinen viisaitten kerho, jonka tehtävänä on selvittää tätä suomalaista elintarviketaloutta nimenomaan globaalinäkökulmasta ja selvittää sen mahdollisuuksia ja sitä, mitä suomalaiselle elintarviketeollisuudelle kokonaisuudessaan ja elintarviketaloudelle tulisi tehdä ottaen huomioon kansainvälisyys. Tämä selvitys kai on tulossa nyt sitten lähiaikoina.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lintonen on tässä salissa aiemminkin tehnyt sosialidemokraattien taholta mielenkiintoisia avauksia, muistaakseni vuosi sitten tai reilu vuosi sitten maatalouspoliittisen selonteon lähetekeskustelun yhteydessä muun muassa. Nyt tässä keskustelussa minusta oli mielenkiintoista se avaus, minkä hän teki, että mikäli seuraavassa hallituksessa sosialidemokraatit ovat, niin sosialidemokraatit ottaisivat vetovastuun maatalouspolitiikasta eli ministerivastuun. Kiinnostaisi tietää, oliko tämä vain ed. Lintosen yksityisajattelua vai onko sosialidemokraattisessa puolueessa ja eduskuntaryhmässä laajemminkin suunniteltu tällaista vallankaappausta.

Seppo Lahtela /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että tässä keskustelussa, mikä nyt tällä kertaa on syntynyt, ei paljon maauskoa luoda eikä tehdä. Olen vakaasti huolestunut siitä hengettömyydestä, mitä puheenvuoroissa on viime aikoina ollut olemassa, erityisesti ed. Lintosen puheessa. Tämän pohjalta täytyy löytyä jostain semmoinen henki ja tulevaisuus, missä viljelijä tulevaisuuteen uskoen uskoo ja luottaa siihen, että Suomen valtion eduskunnan tuki on myöskin hänen takanaan. Silloin hän tekee investointeja ja vuotuisia päätöksiä tulevaisuuteensa Suomen elintarviketalouden jatkamisesta.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun-yksikön kehittäminen on ollut aiemminkin esillä eduskunnan talousarvioesityksen keskusteluissa. Eduskunnan vuonna 2000 hyväksymän päätöksen mukaan metsäntutkimusta vahvistetaan Joensuussa. Metsäntutkimusta lisäämällä on haluttu edistää metsä- ja puutuotteisiin perustuvaa talous- ja yritystoimintaa, erityisesti Itä-Suomessa, mutta myös laajemmin Suomessa ja kansainvälisesti.

Metlan Joensuun-yksikön henkilöstötavoitteeksi asetettiin 100 pysyvää työntekijää tämän vuoden alkuun mennessä. Tähän ei kuitenkaan ole päästy. Lokakuussa tänä vuonna Joensuussa oli 85 vakinaista ja sen lisäksi noin 50 määräaikaista työntekijää, siis varsin kohtuullisesti. Joensuun Metla on kehittynyt viiden vuoden aikana merkittäväksi metsäntutkimusyksiköksi Itä-Suomessa. Lukuisia kerrannaisvaikutuksia on syntynyt metsäenergia-, metsäkone-, puurakentamis-, metsävara- ja metsäsuunnittelututkimuksien ansiosta. Metsäenergian, -teknologiateollisuuden ja metsänkorjuun uusien työpaikkojen arvio maaseudulla on lähes 10 000 työpaikkaa. Joensuussa on myös johtava Venäjän metsätalouden osaamiskeskittymä Suomessa. Vuonna 2004 valmistunut puinen Metla-talo on näyttävä modernin puurakentamisen esimerkkikohde, ja osa edustajista, ainakin maa- ja metsätalousvaliokunta, vieraili tässä rakennuksessa. Voidaan sanoa perustellusti, että valtion panostus Joensuuhun on tuottanut jo tähän mennessä merkittävän lisäarvon.

Ehdotetut valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimenpiteet kohdistuvat erityisen raskaasti Metlaan. Kehystavoite vuonna 2011 merkitsee 154 henkilötyövuoden vähennystä nykytilanteeseen verrattuna, eikä sitä voida saavuttaa yksistään luontaisen poistuman avulla. Metlan tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta tulee parantaa, mutta ylimitoitettu Metlan säästökehys johtaa väistämättä Joensuun esimerkillisen toiminnan kehittymisen pysähtymiseen. Resurssisupistukset uhkaavat näkyvimmin painoaloja, metsäsuunnittelua, metsäenergia- ja metsäkonetutkimusta, Venäjän metsätalouden sekä metsä- ja puualayrittäjyyden ja puunkäytön sekä puurakentamisen edistämistä. Tämä on ristiriitaista, kun eduskunnassa on pyritty tukemaan muun muassa bioenergiatutkimusta ja puunkäyttöä, joiden tutkimuksessa Metla Joensuussa on keskeinen asiantuntija Suomessa.

Maa- ja metsätalousvaliokunta omassa lausunnossaan totesi, että se pitää tärkeänä sitä, että Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen alkuperäisten tutkimustavoitteiden saavuttamiseksi otetaan huomioon valtion talousarviossa. Näin ei kuitenkaan tällä kertaa käynyt. Se on tietysti valitettavaa. Niinpä tulevan hallituksen ja eduskunnan tulee viimeistään tämä asia hoitaa kuntoon. Toisin sanoen toivon, että valtion ensi vuoden lisätalousarvioon Metlan momentille vuodelle 2007 myönnetään 1 miljoonan euron pysyvä lisämääräraha ja se kohdistetaan Joensuun toimintayksikön henkilöstökehityksen toteuttamiseen. Määräraha tasapainottaa samalla Metlan ehdotetun kehysleikkauksen vuosina 2007—2011. Huomenna kun äänestämme tästä pääluokasta, siellä on näköjään esitys suuremmasta määrärahasta, mutta tosiaan tämä 1:kin miljoona riittäisi.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: Makeran rahoitustilanteen korjaamisesta on paljon puhuttu tänään, eli Makeran vuonna 2007 käytettävissä olevat varat eivät riitä kattamaan edes jo sisällä olevia hakemuksia. Niinpä varoja ei jää ollenkaan uusien hakemusten edellyttämään rahoitukseen. Kuitenkin nämä Makeran toimintaedellytykset tulisi turvata. Jos ja kun asia hoidetaan, niin se luo edellytyksiä kilpailukykyiselle tuotannolle, eläinten hyvinvoinnille ja tuotanto-olosuhteiden parantamiselle uusia investointeja mahdollistavan rahoituksen kautta.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On todella harmi, että maatalousministeri Korkeaoja ei ole tänään paikalla. Harmittaa minua hänen itsensä puolesta, että tätä asiaa ei ole synkronoitu kunnolla. Kyllä tämä olisi varmasti ollut tiedossa ohjelman järjestäjillä jo aikaisemmin, missä ministeri Korkeaoja tänä päivänä on, ja olisi näin ollen voitu maatalouspääluokka puhua semmoisena päivänä, että itse ministeri olisi ollut paikalla, koska on esiintynyt monta aivan asiallista kysymystä ministerille, miksi näin. On tullut tietenkin osa populistisia kysymyksiä tuolta opposition puolelta, mutta kyllä hallitusrintamastakin tulee aivan merkittäviä kysymyksiä.

Yksi on tämä bioenergiahomma, joka nyt on kumminkin aivan selkeästi EU:n tavoitteena ja maailmanlaajuisena hankkeena menossa eteenpäin. EU:llahan on erikseen tavoite päästä siihen 5,75 prosenttiin liikennepolttoaineista. Nyt kun sitä tavoitetta ruvetaan lähestymään, niin biokaasu on ehdottomasti se paras, kaikilla mittareilla mitattuna paras: se on energiataseeltaan paras, sen kotimaisuusaste on 100 prosenttia, se puhdistaa ilmaa. Se on kaikin puolin hyvä, ja sitten kuitenkin se suhtautuminen tässä budjetissa on ristiriitaista ja nihkeää tähän asiaan.

Ed. Pulliainen aivan oikein toi esille tämän ristiriidan biokaasulaitoksen rakentamisesta maatilalle, jos sitä käytetään vain siihen lämmitykseen, jota tarvitaan vain talviaikana, ja semmoinen laitos pyörii aina, jatkuvasti, kesät talvet ympäriinsä, samalla teholla, tuottaa sitä kaasua. Jos sitten ruvetaankin tekemään sähköksi se ylijäämä, niin silloin kohtelu muuttuu aivan erilaiseksi, ei saakaan investointitukea. Tämä on aivan käsittämätön asia, ottaen huomioon, että tässä maassa on koko ajan puutetta sähköntuotantokapasiteetista. Jokainen kilowatti, mitä sitä kotimaisena hajautettuna tuotettaisiin, olisi kansallinen etu. Miksi näin? Siinä olisi ministerin kyllä syytä olla vastaamassa. On — kuten ed. Pulliainen sanoi — niin, että hallituksella on kyllä tässä asiassa nenänvalkaisun paikka. On onneksi pääministeri paikalla, että hän voi asiaan paneutua koko hallituksen kannalta.

Ed. Meriläiselle hänen sinänsä ansiokkaasta puheestaan, jossa hän peräänkuulutti luomua: Kyllä luomu joissain olosuhteissa ja tietylle marginaaliryhmälle aivan asiallinen tuotantomuoto on, mutta ei sillä voida maailmaa ruokkia. Kyllä siihen Jeesus piti olla, ennen kuin pystyttiin kolmella leivällä ja viidellä kalalla tuhansia ihmisiä ruokkimaan. Kyllä elintarviketuotannon rungon täytyy olla aivan oikeassa tehomaataloudessa.

Ed. Lintonen otti esille vesiensuojelun. Se on tärkeä asia, ehdottomasti, ja maatalous kantaa siinä asiassa oman vastuunsa. Mutta se tapa, millä tänä päivänä syyllistetään maataloutta tästä asiasta, on väärä. Se perustuu menneitten sukupolvien tekoihin. Koko maaperä on niin iso massa, että se ei hetkessä muutu tuosta tuohon. Tänä päivänä suomalainen viljelijä panee pellolle vähemmän ravinteita kuin sadon mukana ottaa pois. Jos sieltä jotain ulos tulee tänä päivänä, se on edellisten sukupolvien syntejä, ja niitä ei voi sieltä pysäyttää. Toisekseen kaikki se kuorma, mikä vesiin tulee muualta kuin mitattavista putkista, siis jätelaitoksista tai tehtaista, kaikki loput, on pantu maatalouden niskaan. Siinä on katuviemärit, siinä on metsäojat, siinä on maantieojat, golfkentät sun muut. Ne ovat kaikki maatalouden rasitteena. Siinä mielessä syyllistetään väärää henkilöä ja väärää tahoa.

Ed. Meriläinen otti myös esille tämän eettisyyden, ja kuitenkin suomalaisena talonpoikana ja ympäri maailmaa maatalouteen tutustuneena voin vakuuttaa, että suomalainen maatalous on yksi maailman eettisimmistä maataloustuotannoista, väittäisinpä, että jopa kaikkein eettisin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Pahoittelen sitä, että maatalousministeri ei voi tässä keskustelussa olla mukana, koska hänellä on puheenjohtajakauden viimeinen maatalous- ja kalastusneuvoston kokous, joka tulee vielä jatkumaan myös huomisen päivän, eli se on poikkeuksellisen pitkä, kahden yön yli menevä, kokous. Ymmärsin, että tätä keskustelua ei pystytty ajoittamaan sellaiseen hetkeen, jolloinka hän olisi ollut täällä paikalla. Muutoinkin muutama ministeri joutuu olemaan vielä parlamentin komiteoissa, ja sen tähden tänä syksynä ehkä on poikkeusjärjestelyjä ollut. Toivon, että eduskunta on näiden suhteen kuitenkin pitkämielinen.

Minna Lintonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun oli pakko ottaa vastauspuheenvuoro, koska aika monet edustajat täällä ovat viitanneet puheisiini.

Sanon vaan sen, että maitokiintiöjärjestelmää tulee Suomessa kehittää. Se ei ole vielä tällä tavalla valmis.

Sitten kun on tämä viisaiden kerho, joka ottaa huomioon myös maatalouden, kun tästä kirjasarjasta puuttuu se maatalousnäkökulma, niin toivottavasti siihen viisaiden kerhoon otetaan myös joku nainen.

Sitten vielä ed. Hemmilä kritisoi sitä, että me olemme muka maa- ja metsätalousministeriön vallan kaappaamassa. Siitä ei ole kysymys. Keskustapuolueen taholtahan tuli Lauantaiseurassa sellainen kierrätysehdotus, että ministeriöitä ruvettaisiin kierrättämään, ja minä hyvää hyvyyttäni ehdotin, että sosialidemokraatit voivat ottaa maa- ja metsätalousministeriön, koska me voisimme saada yhtä hyviä tuloksia kuin opetusministeriössä olemme saaneet, elikkä olisimme sen jälkeen maatalouspolitiikassa maailman huippuja.

Toivon, että pääministeri ehtisi vielä vastata, käsitelläänkö siinä kokouksessa, missä Korkeaoja on, 141-asioita. — Mutta hän näköjään lähtee eikä vastaa tähän kysymykseen.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oli tietysti fiksua hallituksen taholta ja vähemmän ylimielisyyttä osoittavaa, että pääministeri vaivautui tänne esittämään pahoittelunsa eduskunnalle sen vuoksi, että sektoriministeri Korkeaoja ei ole voinut tulla tähän tilaisuuteen, tähän istuntoon, mukaan.

Mutta, herra puhemies, haluaisin kuitenkin nyt käydä keskustelua tulevaisuudesta ja siitä, miten maatalouden tulevaisuus ja miten viljelijöitten tulevaisuus voidaan turvata nimenomaan näillä rakennerahoilla — kuten ed. Nousiainen tuossa aiemmassa puheenvuorossaan vakuutti, että viljelijöitten ja maaseudun tulevaisuus on turvattu — kun niin paljon on puhuttu siitä, että maataloustulo on kymmeniä prosentteja alentunut viime vuosina. Maatalouspolitiikkaa voidaan tehdä niin monella lailla, (Puhemies koputtaa) ja siihen voidaan suhtautua myös monella lailla.

Herra puhemies! Haluan vielä ihan lopuksi todeta, että edellisen hallituksen aikana maatalouspolitiikkaa tehtiin niin, että maataloustulo nousi (Puhemies: Aika!) mutta keskusta oppositiosta arvosteli; nyt on päinvastoin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lintoselle tietoisku. Hän on saanut pöydälleen kalastus- ja maatalousneuvoston tämän alkuviikon kokouksen esittelymuistion sekä sähköisenä että paperiversiona, ja kun hän on lukenut sen tietysti läpi, niin kuin kaikki muutkin valiokunnan jäsenet, siitä käy ilmi, että 141-asiat eivät ole siellä listalla. Mutta sen ulkopuolellahan voi käydä mitä tahansa neuvotteluja.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan näin, niin kuin ed. Pulliainen sanoi, ja näistä asioista puhuttiin suuressa valiokunnassa. Mutta Suomen maataloushan on puun ja kuoren välissä, ja siellähän nyt tällä hetkellä on ministeri Korkeaojakin, nimittäin Brysselissä, ja siitähän pitkälti johtuu, tämä ongelma.

Ed. Lintonen aivan oikein on aktiivinen kansanedustaja, mutta mielestäni hänen esityksensä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhdistämisestä menee kyllä ehkä tuollaisen retoriikan puolelle.

Se, mikä on tärkeätä kuitenkin, on ympäristötuen kohtaavuus, ja kun meillä on ympäristötuki, niin sen pitäisi olla myös vaikuttava. Tämä on eräs sellainen asia, joka ei ole kylliksi kyllä ollut keskustelussa tässäkään salissa, vaikka sitä on kyllä toki sivuttu ja asia on ollut sillä lailla esillä, että olemme myös käyttäneet siitä täällä kyselytunnilla (Puhemies koputtaa) puheenvuoroja.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On aivan totta, niin kuin kokoomus on täällä sanonut, että maataloustulo on alentunut. Se on ihan selvä, siitä ei päästä mihinkään. Mutta sitten pitää muistaa, mistä se johtuu. Vuoden 2003 jälkeen kahden pääartikkelin hinta on noussut, energian hinta ja metallin hinta. Niiden molempien hinnat ovat nousseet kymmeniä prosentteja, noin 50 prosenttia muun muassa rakentamisen osalta ja koneiden osalta metalli. Ja kun nykyinen maataloustulojärjestelmä, -tukijärjestelmä, ei perustu hintoihin, vaan se perustuu yhteisen maatalouspolitiikan sopimuksiin, joilla päinvastoin yritetään kaikin tavoin EU:n taholta irrottaa tukia siitä varsinaisesta tuotannosta, nämä eivät seuraa toisiaan. Samaan aikaan markkinahinnat eivät ole kehittyneet niin kuin kustannukset, ja tästä tämä epäsuhta muodostuu.

Tämän hallituksen aikana ovat kuitenkin maataloustuet, ed. Hemmilä, nousseet kaiken aikaa. Kokonaisuutena maataloustuki on kohonnut, muutaman prosenttiyksikön kerrallaan, siinä on se kuuluisa 100 miljoonaa laajentumisesta ja Makeran pääomittamiset. Eli kyllä tämäkin hallitus on jotakin tämän asian eteen tehnyt.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä tukien irrottamisella tuotannosta on tietty tarkoitus. Siinähän on ajatus ajaa Suomi silleen, jotta joudutaan muiden maiden varaan, ja siinä mielessä minusta Suomen pitäisi tapella näitä tavoitteita vastaan.

Sitten toinen asia, mikä tässä EU-aikana on selkeästi ollut ajatuksena; MTK on tässä jollakin tavalla lieassa ollut mukana. Kyllä meillä ajetaan alas tätä perinteistä perheviljelmäajatusta ja tehdään tämmöisiä isoja kolhooseja, jotka ovat niin valtavan isoja, että kohta eivät enää ihmiset jaksa hoitaa niitä, noin henkisesti, koska se vaatii kuitenkin hirveän työpanoksen ja välttämättä ei vierasta voi enää palkata sinne. Tämä on minusta huolestuttava piirre, ja sen takia odottaisin, että ainakin nyt jollakin tavalla Suomesta löydettäisiin sen tyyppinen ajattelu, että ei enää tästä paisutettaisi, koska kohta on niin — niin kuin tuossa naapurissa joskus — että on hirveän isot kolhoosit olemassa.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maataloustuet ovat hiuksenhienosti nousseet, kustannukset ovat nousseet, ja tuottajien saamat hinnat ovat hienoiseltaan olleet laskussa. Voidaan tietysti avoimesti kysyä, missä on suomalainen reilun kaupan ruoka, miksi suomalainen teollisuus ei maksa puhtaista, hyvistä raaka-aineista sisämarkkinahintoja vastaavaa hintatasoa. Meillä perusteena löytyy tälle väitteelle se, että meillä oli 90-luvun puolessavälissä täysin konkurssikypsiä lihataloja. Tänä päivänä ne porskuttavat erittäin hyvin. Mistä se tuotto on tullut? Sen tuoton niille on tuottanut suomalainen talonpoika keskimääräistä halvemmalla sianlihan hinnalla, naudanlihan hinnalla, ja ne on täällä sitten jalostettu. Kyllä meillä haasteita riittää, kun puhutaan nyt vaan yhteen ääneen teollisuuden suuntaan: tuottajille lisää tuottajahintaan.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluepolitiikka ja maa- ja metsätalouspolitiikka ovat hyvin lähellä toisiaan ja tukevat toisiaan. Tällä hallituksella on ollut hyvin tehoton aluepolitiikka, ja nyt kun vielä käy sillä tavalla, että maataloustulo on laskenut, niin kuin täällä on todettu, ja kehittämisrahat vähenevät, Makera-rahat vähenevät, muuttoaalto koko ajan pahenee, niin minä kysyisin lähinnä keskustapuolueen edustajilta, kun maatalousministeri ei ole paikalla, mitkä ovat sitten ne teidän keinonne, kun meneillään on historian pahin muuttoaalto, suhteellisesti pahin muuttoaalto. Millä te varmennatte sen, että maaseutu Suomessa voi hyvin ja että kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta yleensä jotain tulee myöskin maaseudulle?

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lintonen ei taida olla enää paikalla, mutta kun hän toisen kerran otti esille tämän maitokiintiöjärjestelmän, että se on huono ja sitä pitäisi muuttaa, niin ei hän vieläkään ole tuonut esille sitä, miten sitä pitäisi muuttaa, kiintiöjärjestelmää. Minusta olisi hyvä nyt tuoda esille sosialidemokraattien kanta — tämä on tärkeä kysymys maidontuottajille — siitä, mitä siinä pitäisi tehdä.

Ja toinen asia, minkä ed. Lintonen otti täällä myöskin toisen kerran esille, oli tämä ministeripaikkojen jako. Ei ole vaalejakaan edes käyty, puhumattakaan siitä, että olisi hallitusta muodostettu, ja hän on valmis nyt ottamaan sosialidemokraateille jo maatalousministerin paikan. Tuntuvat aika ennenaikaisilta tämmöiset puheet.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Maa- ja metsätalous on ollut vahvasti esillä tämän vuoden aikana. Maatalousselonteko, ympäristötuen tulevan ohjelmakauden ehdot, tulevan ohjelmakauden maaseuturahoitus sekä energiaselonteossa vahvasti esillä olevat uusiutuvat energialähteet ja biopolttoaineet ovat keskusteluttaneet kenttää. Maaseudun maatilojen huono taloudellinen kehitys on ollut suurin huolenaiheemme.

Maaseutuohjelman rahoitus oli iso päätös, ja se tuo pienen kasvun maaseudun kehittämisrahoihin. Julkinen rahoitus kasvaa 85 miljoonalla eurolla eli 2,5 prosentilla.

Tulevan ohjelmakauden ympäristötuen ehdot tiukkenevat. Käytännössä joudutaan tekemään lisäpanostuksia pelloilla, ja uhrauksista vastikkeeksi saatava korvaus pienenee. Tästä syystä ei ole varmuutta siitä, miten maatilat sitoutuvat näihin uusiin ehtoihin.

Uusiutuvat energialähteet ovat tulevina vuosina vahvasti esillä. On arvioitu, että jopa 500 hehtaaria peltoa voisi olla jo lähitulevaisuudessa energiakasvien viljelyssä ja biopolttoaineiden raaka-aineiden tuotannossa. Nämä mahdollisuudet meidän on täysimääräisesti hyödynnettävä. On huolehdittava myös riittävästä tutkimus- ja tuotekehitysrahasta energiatalouden edistämiseksi.

Metsätaloudessa eletään nyt korkeasuhdannetta. Runsas metsävarantomme ja metsien kasvu on hoidettava kunnolla. Hoitotoimet on tehtävä ajallaan, ja uusittuun Kemera-rahoitukseen on saatava riittävästi resursseja. Metsiensuojelussa vanhojen metsien suojelu pohjoisessa on viety jo päätökseen ja painopiste on Metso-ohjelmassa. Pohjoisessa sekä yksityiset että Metsähallituksen metsämaat tarvitaan ehdottomasti turvaamaan sahojen ja paperiteollisuuden raaka-ainehuoltoa. Metsät ovat juuri siinä kehitysvaiheessa, että uusia suojelualueita ei ala kestä. Meidän on edettävä uskottavasti tehtyjen sopimusten mukaan.

Metsästyksen osalta olen myös huolestunut suurpetojen kannan kehityksestä. Tänä syksynä metsästyksen ohessa tehdyt petohavainnot osoittavat kantojen kasvavan räjähdysmäisesti. Arviot petoeläinten määristä vaihtelevat jo nyt suuresti. Asutuksen pariin joutuessaan nälkiintyneet pedot ovat arvaamattomia. Kotieläinten lisäksi uhka on myös ihmisten yllä. Viimeinen tapahtuma, josta olen kuullut, oli Kuhmossa ajokokeen yhteydessä viime lauantaina. Susi söi koiran, melkeinpä sen tuomariryhmän silmien edessä. Sen voin aavistaa, että ei ole mukava keräillä sen lemmikin ja uskollisen ystävän rippeitä sieltä luonnosta ja mennä sitten kotiin niiden rippeiden kanssa. Suurpetojen osalta meidän on päästävä kansalliseen petopolitiikkaan. Pedot kuuluvat luontoomme, mutta uhkaksi ne eivät saa tulla.

Arvoisa puhemies! Metsästyksestä Natura-alueilla olen sitä mieltä, että metsästys näillä alueilla tulee pääsääntöisesti sallia. Ainoastaan niissä tilanteissa, joissa kasvien biodiversiteetti tai luonnonmukainen eläinkannan kehitys edellyttää metsästyksen rauhoittamista, metsästystä voidaan rajoittaa taikka äärimmäisessä tapauksessa se voidaan jopa kieltää. Tulevalla vaalikaudella metsästys suojelualueella tulee päätettäväksi, ja silloin metsästäjät on ehdottomasti otettava mukaan myöskin tähän lainsäädännön valmistelutyöhön.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Lintonen kävi täällä taas pöyhäyttämässä kusiaispesää. Muutama näkökohta hänelle kommenttina:

Hän kävi ilmoittamassa meille, että maitokiintiöjärjestelmä on kelvoton. Sehän tarkoittaa siis neuvotteluissa, joissa on demarimaatalousministeri, hänen mukaansa, että Suomi ei hyväksy nykyistä maitokiintiöjärjestelmää. Minä uskon, että tällaisella viestillä Suomen maatalousministeri saa runsaasti myötätuntoa Euroopan yhteisön maatalousministereitten piirissä. Siellä taitaa olla tällä hetkellä miltei enemmistö sellaisia valtioita, jotka ovat sitä mieltä, että vuoden 2015 jälkeen tästä Suomen maataloudelle ja maitotaloudelle aivan välttämättömästä järjestelmästä luovutaan. Olen äärimmäisen pahoillani tällaisesta lausunnosta. Me vihreät emme ainakaan ole missään nimessä tällaisen politiikan takana.

Täällä on puhuttu Makeran kohtalosta. Olisin toivonut, että ed. Lintonen puhuessaan puolueensa edustajana, johtavana maatalouspoliitikkona, olisi ilmoittanut, mitenkä Makeran vajaus täytetään.

Täällä ed. Kankaanniemellä oli pienoinen harha siinä, mikä on täyttövaje. Kysymys ei ole muutamasta miljoonasta eurosta, vaan sadasta miljoonasta eurosta vähintään. Se on se suuruusluokka, jolla on jotakin merkitystä. Siinä yhteydessä pitää ratkaista myöskin se, millä tavalla avustetaan: kuinka paljon avustetaan hankkeita ja kuinka paljon lainoitetaan. Elikkä tämä politiikka pitää miettiä tässä yhteydessä aivan kokonaan uudestaan. Muuten siitä tulee semmoinen kestokuivumisilmiö Makera-rahastolle, ja sillä politiikalla ei ole tulevaisuutta.

On hyvä, että eduskunta innostui keskustelemaan tästä biokaasuasiasta. Oli meikäläiselle aikamoinen sokki eilispäivänä, kun Ari Lampinen kertoi, että hän on nyt käynyt asiakirjat, meidän aikaansaannoksemme, perusteellisesti läpi ja hallituksen esitykset ja asetustekstit ja siellä on tilanne sen laatuinen, että biokaasulaitokselle ei sentinkään eikä prosentinkaan tukea tule hankintahinnasta, vaan ainoastaan, jos hyötysuhde lasketaan 90 prosentista alle 40:een ja tuotetaan vaan lämpöä, sitten voi jopa 70 prosenttia saada hankintatukea. Kuulostaa aika persoonalliselta, kieltämättä. Tuossa jo pääministerille kuiskasin, että olisi hyvä, että pääministeri ottaisi tämän asian rooteliinsa mahdollisimman pikaisesti.

Sitten asiasta, josta olen sillä tavalla pahoillani kuin moni muukin täällä, muun muassa ed. Kähkönen juuri hetki sitten, nimittäin siitä, että me emme saaneet sitä petovahinkolakia tänne eduskunnan käsittelyyn. Se olisi ollut aivan ehdoton välttämättömyys. Siinähän on kysymys siitä, että omavastuu pitää saada pois, mutta tämä pitkittyminen merkitsee sitä, että suurpetojen vastustaminen maaseudulla vaan lisääntyy lisääntymistään.

Sitten vielä hyvin merkittävä näkökohta tähän budjettiin liittyen on se, että Maatalouden tutkimuskeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen käyttövarallisuudet laskevat niin paljon, että ihmisiä sanotaan irti, projekteja, hyviä hankkeita, todella ajankohtaisia hankkeita, ajetaan alas. Nyt juuri pitäisi tehdä täsmälleen päinvastoin sen takia, että me olemme olleet hyväksymässä suurta murrosta, mutta oikeaan suuntaan tähtäävää murrosta. Eduskunta on ollut täysin yksimielinen, kiitos valiokunnan puheenjohtajan ed. Lämsän, näissä asioissa. Kaikessa olennaisessa on viitoitettu aivan oikealle tielle tulevaisuuden maatalous- ja metsäpolitiikkaa, ja nyt sitten sitä tutkimusta, joka on täysin välttämätöntä sen tukena, ruvetaan ajamaan alas. Ei tässä ole mitään järkeä.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Maaseudun kehittämisohjelmat ovat osoittautuneet merkittäväksi välineeksi maaseudun kehittämisessä ohjelmakaudella 2000—2006. Maaseudulle on luotu uusia työpaikkoja ja elinvoimaa. Viime vuoden loppuun mennessä ohjelmien avulla on syntynyt yli 12 000 uutta työpaikkaa ja yli 4 000 uutta yritystä. Kylien kehittämiseen liittyvillä hankkeilla on aktivoitu ihmisiä toimimaan oman kotiseutunsa hyväksi. Samalla kehitetään uusia muotoja turvata maaseudun väestön peruspalveluja. Suurin osa rahoituksesta suuntautuu elinkeinojen monipuolistamiseen ja yritysten kehittämiseen.

Uuden maaseudun kehittämisohjelman toteutus käynnistyy ensi vuoden alusta koko Manner-Suomessa. Vuosille 2007—2012 laaditussa maaseutuohjelmassa uutta on erityinen painotus bioenergiaan. Haluankin puheenvuorossani keskittyä bioenergian edistämistoimiin, jotka liittyvät maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan budjettiin, erityisesti bioenergian tutkimus- ja kehityspanostuksiin sekä bioenergiaan liittyvän maaseutuneuvonnan resursseihin.

Arvoisa puhemies! Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan energiatuella on merkittävä rooli energiateknologian kehittämisessä ja kaupallistamisessa. On kuitenkin muistettava, että myös kotimaisten raaka-aineiden tuotannon kehitystyöhön tarvitaan kehityspanostuksia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Esimerkiksi ruokohelven tuotantoketjuun ja oljenpolttoon liittyvien tuotantoteknisten ongelmien ratkaisuun tarvitaan kehityspanostuksia. Tätä maa- ja metsätalousministeriön roolia selvittää parhaillaan työryhmä, joka valmistelee bioenergian tuotannon strategiaa. Työryhmä esittää linjaukset maatalousbioenergian edistämistoimista jo helmikuun loppuun mennessä.

Linjaukset metsäpohjaisen bioenergian edistämisestä valmistuvat kesäkuun loppuun mennessä. Tämän strategiatyön pohjalta hallitus voi päättää lisäpanostuksista maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehitystyöhön joko ensi vuoden lisäbudjeteissa tai vuoden 2008 talousarvion valmistelussa.

Seuraava etappi on peltobiomassaa, liikenteen biopolttonesteitä ja biokaasua selvittäneen jaoston loppuraportti, joka valmistuu maa- ja metsätalousministeriössä tämän vuoden loppuun mennessä.

Arvoisa puhemies! Myös käsittelyssä olevalla budjettiesityksellä on merkitystä bioenergiatuotannon kehitykselle. Haluaisin kiinnittää huomiota maaseutuneuvonnan merkitykseen. Neuvontatoiminnan ohjaava rooli on keskeinen bioenergia-alan kehityksessä. Osaaminen metsänomistajien ja maanviljelijöiden keskuudessa on yksi avaintekijöistä. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että eduskunta lisää budjettiesitykseen maaseutuelinkeinojen kehittämisen momentille 1 400 000 euroa, kuten valtiovarainvaliokunta on esittänyt. Tällä lisämäärärahalla tulee turvata neuvontajärjestöjen toiminta, joka edistää yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa yritystoiminnan monipuolistamista. Uhkakuvana on ollut, että valtionavun ja hankerahoituksen leikkaus aiheuttaisi jopa 150—170 henkilön vähennyksen vuonna 2007 neuvontaorganisaatioissa.

Tämän vuoksi on myös tärkeää, että eduskunta lisää metsätalouden edistämisorganisaatioiden valtionavun momentille 900 000 euroa, kuten valtiovarainvaliokunta on esittänyt. Pienenevän valtioavun tilanteessa alueellisten metsäkeskusten olisi vaikea irrottaa riittäviä varoja esimerkiksi puun energiakäytön neuvontaan. Ohjelmakauden päättyessä tämän vuoden lopussa bioenergianeuvojien työ jää kokonaan ilman EU-tukea. Esimerkiksi Rannikko-Pohjanmaan Puuenergiafoorumin toiminta on lakkautumassa vuodenvaihteessa. Määrärahalisäys toivottavasti osaltaan tukee bioenergianeuvonnan jatkumista uudelle ohjelmakaudelle siirryttäessä.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että vahvat maaseutumaakunnat oivaltavat omiin luonnonvaroihinsa perustuvan energiatuotannon mahdollisuudet. Valtion strategiatyön ja budjettivarojen rinnalla tarvitaan myös alueellista strategiatyötä ja alueellisten kehitysvarojen suuntaamista bioenergiatuotannon kehittämiseen. Tältä osin Keski-Pohjanmaan maakunta on yksi tiennäyttäjistä. Perhon kunta on ollut lämpöyrittäjyyden uranuurtajia, ja Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa on asetettu selkeät tavoitteet bioenergia-alan alueellisessa kehittämisessä.

Eero Lämsä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan kaksi asiaa.

Ensinnäkin tuohon ed. Pulliaisen esille tuomaan asiaan maitokiintiöistä. Haluan tässä selvennykseksi tuoda esille sen, että myös keskustan kanta on selkeästi se, että maitokiintiöjärjestelmän tulee olla myös tulevaisuudessa mahdollinen. Unionissa on suuria tuottajamaita, jotka haluavat luopua kiintiöistä, kiintiöjärjestelmästä, mutta se on ristiriitainen muun muassa unionin tavoitteiden kanssa, kun unionissa tavoitellaan sitä, että markkinoilta saataisiin enemmän hintaa. Jos kiintiöt vapautetaan, niin se tuo markkinoille lisää raaka-ainetta ja pudottaa hintoja.

Toinen asia, minkä haluan tässä tuoda esille, liittyy ed. Hännisen esille tuomaan asiaan liittyen tähän susipolitiikkaan. Minusta tulevan hallituksen tulisi ottaa tämä asia todella vakavaan käsittelyyn ja asettaa tavoitteeksi, että susi voidaan poistaa tiukan suojelun piiristä unionissa, ja sen jälkeen voidaan ryhtyä toimiin, joilla voidaan susikantaa säädellä niin, että se todella ei ole häiriöksi niillä alueilla, missä ihmiset tekevät työtään, lapset käyvät koulua jne.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viljelijöiden kannalta valtion ensi vuoden budjetissa tärkeintä on tukitason turvaaminen. Kun EU-maaseuturahoitusta leikattiin EU:n laajenemisen johdosta, niin kansallisella tasolla on voitu nämä leikkaukset kompensoida, ja tätä pidän erittäin hyvänä. Tukitason turvaaminen on jatkossakin Suomen maatalouden kannalta erittäin tärkeää, ja edessä olevat muun muassa 141-neuvottelut ovat todella merkittävät, ja on tärkeää, että niissä onnistutaan, vaikka merkit eivät kovin lupaavilta ole näyttäneetkään.

Jos hallitus ansaitsee kehuja tukiratkaisuista, niin moitittavaa löytyy useista maatalouspääluokkaan kohdistuvista leikkauksista. Kun t&k-rahoitukseen ja ylipäätään innovaatioihin on budjetissa panostettu, niin maatalouden kohdalla näistä kehittämisrahoista on leikattu. Hallituksen esityshän piti alun perin sisällään lähes 3 miljoonan leikkauksen myös maaseudun kehittämisestä elikkä neuvonnasta, mutta valtiovarainvaliokunnan maatalousjaosto on nyt tehnyt esityksen, jossa tätä leikkausta on 1,4 miljoonalla eurolla korvattu, ja tämä on sinänsä hyvä asia, mutta aikamoinen leikkaus joka tapauksessa tähän neuvonnan kohdalle jää, ja se tietää vääjäämättä neuvontahenkilöstön vähentämistä ja tältä osin yhteiskunnan panostuksen merkittävää pienennystä.

Täällä on monessa puheenvuorossa puututtu Makeran rahoitukseen, ja siltä osin on pakko todeta, että esityksessä Makeran rahoitus on riittämätön, ja sama koskee myös Kemeran rahoitusta. Näköpiirissä on, että puunsaanti on vaikeutumassa. Ilmeisesti Venäjältä tuotavan puun hinta tulee nousemaan, ja kilpailukyvyn kannalta olisi tärkeätä, että panostettaisiin kotimaiseen puuraaka-aineen tuotantoon ja turvattaisiin metsän kasvu jatkossakin.

Myös lomituksen kehittäminen on pettymys viljelijöille. Yhtä lomapäivää toivottiin, ja tässä talousarviossa sitä esitystä ei tullut.

Täällä on monessa puheenvuorossa puututtu viljelijöiden tulotason alenemiseen, ja tosi on, että viljelijän tuntipalkka on pudonnut nyt viimeisten tutkimusten mukaan 3,4 euroon tunnilta ja kannattavuuskerroin on laskenut edelleen. Vuonna 2000 se oli 0,67 ja viime vuonna 0,44, elikkä maatalouteen sijoitetun pääoman tuotto on edelleen pudonnut. Täällä ed. Hemmilä on erityisesti syyttänyt tästä keskustaa, mutta kun tarkastellaan tulokehitystä, niin pitää kyllä nähdä ne todelliset tekijät, mitkä tässä taustalla on. Maatalouden rakenne sirpaloituu, ja osa tiloista laajentaa tuotantoaan ja investoi voimakkaasti. Tämä näkyy kannattavuudessa. Lähes puolet tiloista on lisännyt muuta yritystoimintaa tiloilla taikka hankkii ja on hankkimassa ansioita tilan ulkopuolelta. Tämä pitää nähdä tässä kehityksessä myös rinnalla, mutta merkittävä kustannustekijä on ollut energian hinnan korotus, ja tältä osin hallitus on viljelijöitten asemaa myös jonkun verran helpottanut.

Osaamisen merkitys korostuu myös maatalouden menestystekijänä niin kuin kaikissa muissakin elinkeinoissa. Koveneva kansainvälinen kilpailu ja kaupan vapautuminen pakottavat viljelijät investoimaan, ja tämä nimenomaan edellyttää, että investointiin löytyy rahoitusta. Samaan aikaan kun viljelijät ovat joutuneet investoimaan ja hankkimaan muita tuloja, myös paineet maataloustuotannossa ovat koventuneet ja ympäristövaikutuksiin kohdistuvat vaatimukset ovat erityisesti kiristyneet ja näyttävät edelleen kiristyvän, ja tämä aiheuttaa lisää työtä ja kustannuksia maataloudelle. Ravinteiden ja torjunta-aineitten käyttöä on ollut pakko vähentää, ja tämä näkyy muun muassa alentuneena viljan satotasona ja vaikuttaa kannattavuuteen.

Eläinten hyvinvointi on noussut yhä merkittävämmäksi tekijäksi ja myös tukiehtoihin tullut. Tässä kehityksessä pitää nähdä, että samanaikaisesti kun joudutaan panostamaan yhä korkeampaan ja korkeampaan tuotantoon, myös eläimet joutuvat yhä kovemmalle ja eläinten terveydenhoitoon joudutaan panostamaan.

Tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen vaaditaan lisää kehitystä, ja tuotantoa on dokumentoitava ja omavalvontaa on ollut lisättävä, ja tämä kaikki edellyttää lisää osaamista, ja panostusta tarvittaisiin tutkimukseen ja neuvontaan, että näistä haasteista voitaisiin selvitä. Siinä mielessä on erittäin valitettavaa, että näistä rahoista nyt ollaan leikkaamassa. Näen, että jatkossa, jos halutaan suomalaisen elintarviketalouden kilpailukyvystä pitää huolta, ainakin seuraavassa hallitusohjelmassa tähän pitää kiinnittää huomiota ja on turvattava tutkimuksen ja neuvonnan rahoitus jatkossa, jotta voidaan kilpailukyvystä pitää huolta.

Bioenergian tuotannon lisäämistä on vaadittu, ja sitä on saatava lisää. Meidän on turvattava kotimainen energiatuotanto, ja erittäin tärkeä rooli tässä on kotimaisella bioenergialla, ja tämäkin edellyttää panostamista osaamiseen, jotta biomassan tuotannossa onnistutaan ja saadaan myös sitten näitä biovoimalaitoksia perustettua.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on maatalouden osalta edessä kovat haasteet, ja siinä mielessä tuntuu hyvältä, että tässäkin talossa näyttää olevan aika laaja yhteinen tuki Suomen maataloudelle. Toivottavaa on, että se tulee näkymään myös seuraavissa talousarvioissa.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Pyydän anteeksi, mutta kun oli tärkeä puhelu ja kuvittelin, että se katkeaa siihen, mutta ei se katkennut.

Maatalouden tuloista on täällä nyt puhuttu aika paljon, ja kun viimeksi heiluttelin sitä Maaseudun Tulevaisuutta, jossa oli se 3 euroa 40 senttiä tunti, niin se on tietysti yksi luku, mutta mitkä ovat ne perusteet, millä sitten tämä luku on saatu aikaan, monellako työtunnilla, mitkä siihen ovat vaikuttaneet, niin se on ehkä jo vähän toinen juttu. Siinä mielessä minä äsken sanoin tästä tulotasosta sen, että meillä on vauras maaseutu, että meillä on kiinteistöt suhteellisen hyvässä kunnossa, meillä on konekanta hyvässä kunnossa, investointihalukkuutta näyttää olevan, ja se oli minun perusteeni sille, että meillä on vauras maaseutu tänä päivänä vielä.

Onneksi täällä on aloitettu pieni rutina lähinnä keskustan ja kokoomuksen taholta siitä, kuinka huonosti menee, mutta siinähän kasataan paineita oikeastaan enemmän tuleville hallitusneuvotteluille, sillä kun täällä puhutaan näistä Makera-rahoista, niin siinähän on nämä 141-neuvottelut ja muutkin tukineuvottelut EU-tasolla käynnissä, ja miten niille käy, niin siitä tulee sitten Suomen, sanoisiko, taloudelle omat rasitteensa. Kysymys on siitä, miten sitten niissä Suomen sisäisissä neuvotteluissa päästään sopimukseen ja paljonko Bryssel antaa luvan sitten antaa tätä kotimaista rahaa. Elikkä nyt voi jo ennustaa, että maataloustulo tulee olemaan seuraavien hallitusneuvottelujen yksi kova kysymys.

Elikkä se linja, mikä oli minun mielestäni Lipposen hallituksilla, oli aika, sanoisiko, kova sillä lailla, että maaseutua ajettiin alas ohjelmoidusti, ja itse asiassa sitä ajetaan edelleenkin suurin piirtein samassa putkessa. Nyt on vaihtunut kokoomus kepuun ja ihan sama linja. Elikkä meillä on vielä tavoitteita tilojen lukumäärän vähentämiseksi, mutta sehän merkitsee sitä, kun on jakajia vähemmän, että silloin myöskin se mahdollistaa, sanoisiko, tulotason joko hitaamman laskemisen taikka sitten jopa nousun joskus, riippuen siitä, miten täällä Suomessa tästä asiasta päästään sopuun.

Täällä on Makera-rahoista puhuttu ja niistä huomenna äänestellään. Sama on Kemeran tilanne. Meillähän on valtavat työllisyystavoitteetkin sille, että Kemera-rahat nostettaisiin sille tasolle, mikä siellä on tarve, ja tarvehan on kymmeniä miljoonia lisää nykyiseen budjettiin, ja siitäkin huomenna äänestellään.

Sitten jos katselee maa- ja metsätalousvaliokunnan näitä kannanottoja ja toiveita lähinnä hallituspuolueille siitä, mitä pitäisi ottaa huomioon, niin voidaan sanoa, että aika vähän villoja tuli. Maatalouslomituksesta ainakin itse ajattelin, että se nyt on itsestäänselvä, kun sitä lupailtiin vähän joka nurkassa, mutta ei.

No, sitten jos katsellaan tätä tutkimuksen puolta, niin siinä vasemmistoliitto kyllä on vahvasti mukana, että meillä pitää panostaa maatalouden tutkimukseen eri lohkoilla, jotta meillä on tulevaisuus turvattu. Samoin on nämä vesiensuojelujutut, kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot. Sehän on aika ongelmallinen tänä päivänä, kun tilukset ovat pieniä ja niitä on paljon. Oikeastaan näihin valiokunnan toiveisiin voi hyvin yhtyä, mutta valitettavasti tässä budjetissa niitä ei kyllä vielä nähdä.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on harjoitettu maataloutta jo yli 4 000 vuoden ajan. Suomi on maailman pohjoisin maa, jossa maaseudun asutuksen perustana koko historiallisen ajan on ollut maatalous. Suomi on myös EU:n maaseutuvaltaisin jäsenvaltio, ja on hienoa havaita, miten virkeänä maatalous meillä toimii, vaikka suomalainen maaseutu ja maanviljelijät ovat olleet ja ovat yhäti jatkuvan muutosprosessin keskellä. Onhan suomalainen maatalous kymmenen EU-jäsenyysvuoden aikana joutunut kovaan ryöpytykseen, ja niinpä tällaisissa tilaisuuksissa ja puheissa aina on tarpeen pohtia näitä meille elintärkeitä asioita.

Maaseutu kattaa yli 90 prosenttia maamme pinta-alasta. Harvaanasutulla maaseudulla asuu noin 530 000 ja ydinmaaseudulla 880 000 ihmistä. Muuhun Eurooppaan verrattuna maaseutuväestön osuus on suuri ja asutus on harvaa. Rakennemuutos on koetellut suomalaisia maatiloja hyvin rankasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. EU-jäsenyyden aikana on lopettanut yli 30 000 maatilaa, ja sille muutokselle ei loppua ole näköpiirissä. Maatalous joutui sopeutumaan ilman siirtymäaikaa yhdessä yössä tapahtuneeseen maailman rankimpaan toimintaympäristön muutokseen. Tilakoko on kasvanut, tuottavuus on noussut merkittävästikin, mutta samaan aikaan viljelijöiden tulokehitys on jopa alentunut. Maataloudessa tehdään entistä enemmän työtä entistä pienemmällä ihmismäärällä.

Maaseudun ihmisten näkökulmasta muutos on ollut liian raju, liian nopea ja henkisesti aivan liikaa kuormittava. Viljelijäväestö elää henkisen jaksamisensa äärirajoilla. Tällaista kehitystä emme pitkään jaksa, ja tämä on päättäjien pakko ottaa huomioon. Se pitäisi tiedostaa myös tuottajia lähellä olevissa osuustoimintayrityksissä, jotka hyvin helposti kannustavat tuottajia suurentamaan ja lisäämään tuotantoaan. Suuruuden ekonomialla ei Suomen tuotanto-olosuhteiden eroja muuhun Eurooppaan kyetä koskaan kuromaan kiinni. Se olisi syytä tunnustaa ja tiedostaa ja toimia sen mukaan.

Suomalaisten maatilojen määrä on siis vähentynyt EU-aikana, vuosina 1995—2003 noin 25 prosenttia. Suhteellisesti eniten vähentymistä on tapahtunut Itä-Suomessa, 27 prosenttia, ja vähiten Pohjois-Suomessa, 19 prosenttia. Maatalous on nykyään monialaista. Vuonna 2000 maatiloja, jotka harjoittivat maatalouden ohella muutakin yritystoimintaa, oli yhteensä 27 prosenttia tiloista eli 21 800 tilaa. Kun mukaan lasketaan pienyritykset, joilla ei ole maatilakytkentää, saadaan maaseudulla toimivien pienyritysten yhteiseksi lukumääräksi 136 000 pienyritystä.

Suomen maatalouden ja maaseudun tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa ruokamarkkinoiden globalisaatio, EU:n laajeneminen, kuluttaja- ja ympäristövaatimusten vahvistuminen sekä maatalousteknologian kehittyminen. Tutkimusten mukaan seuraavan 20 vuoden aikana rakennemuutos jatkuu ja eläinmäärät tilaa kohden kasvavat. Samoin kasvaa tilan peltoala, automaatioteknologiaa hyödynnetään erityisesti kotieläintuotannossa, Internetin välityksellä käytävä viljan ja muiden tuotteiden ym. kauppa kasvaa, informaatio- ja viestintätekniikan osaaminen ovat tärkeitä kasvukauden viljelytoimenpiteissä. Tulevaisuuden viljelijät ovat useimmin osa-aikaisia, ja tilan sivuansiotkin lisääntyvät. Viljelijöiden on tiivistettävä yhteistoimintaa muun muassa urakointiketjujen, yritysverkostojen avulla.

Arvoisa herra puhemies! Koko suomalaisen maatalouden tulevaisuutta on pohdittu täällä eduskunnassa. Eduskunnalle annettiin maatalouspoliittinen selonteko viime vuoden syksyllä. Selonteko on kattava kuvaus sekä Suomen kymmenvuotisesta EU-jäsenyydestä että globalisaation tuomista toimintaympäristön muutoksista ja haasteista. Selonteko määrittää myös Suomen elintarviketuotannon keskeiset tavoitteet. Selonteko antoi oivan mahdollisuuden eduskunnalle hakea kuluttajilta, veronmaksajilta ja poliittisilta päättäjiltä oikeutus ja hyväksyntä elintarvikkeiden tuottamiselle maailman pohjoisimmissa olosuhteissa. On todettava, että ruuan turvallisuus tulee jakamaan maapallon ruokatuotantoa uudella tavalla lintuinfluenssan, hullun lehmän taudin ja sikaruttojen uhatessa ihmisten terveyttä.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan yksimielinen mietintö sekä eduskunnan hyvin asiallinen ja pääosin yksimielinen keskustelu viime kesäkuun puolivälissä antoi hallitukselle vahvan selkänojan Suomen maatalouden asioiden hoitoon EU:n puheenjohtajakautena tänä vuonna.

Maaseutu on siis perustana elinvoimaiselle yhteiskunnalle. Sen rooli modernissa, työnjakoisessa yhteiskunnassa tulee määrittää. Maaseutu on asumista ja yrittämistä luonnon keskellä. Koko yhteiskunnan kannalta toimiva, yrittävä ja osaava maaseutu syntyy politiikkavalintojen tuloksena. Näillä oikeilla valinnoilla ja päätöksillä on kiire, jotta emme menetä maaseudun mittavien voimavarojen hyödyntämismahdollisuuksia.

Suomessa on panostettu mittavasti ruuan laatuun ja turvallisuuteen. Tämä ei kuitenkaan näy mitenkään tuottajahinnassa. Maatalouspoliittisessa selonteossa pidetään tärkeänä parempien markkinahintojen saamista tuottajille, keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi selonteossa ei ole. Miten saamme Suomessa kaupan kilpailuttamaan ruuan laadun ja turvallisuuden yhtäaikaisesti? Nyt ruoka on kaupassa pelkkä hintatuote. Se on erittäin kalliisti mainostettua nimenomaan "halvalla ruokaa" -teemalla. Kuluttajat maksavat tämän mainoslaskun, 152 miljoonaa euroa vuodessa, ruuan hinnassa. Muualla Euroopassa ruoka osataan ostaa ilman näitä mainoksiakin. Hyväksi malliksi kelpaa esimerkiksi saksalainen maatalousyrittäjäystävällinen verotus taikka sitten Ranska, missä hallitus viime vuonna heti, kun polttoaineiden hinnat olivat olleet viikon pilvissä, päätti maksaa 50 miljoonan euron tuen viljelijöille ja maaseutuyrittäjille kohonneisiin polttoainekuluihin. Ranskan hallitus päätti, eikä tietääkseni kukaan ole sitä kyseenalaistanut Brysselissä.

Maatalous on keskeinen osa elinvoimaista maaseutua, mutta yksinään maatalous ei pidä maaseutua elinvoimaisena. Menestyvä maatalous yhdessä muun pienyritystoiminnan kanssa tekee maaseudusta elävän yhteisön, jossa on mielekästä asua ja yrittää. Uskoa maaseudulla yrittämiseen, siis tulevaisuudessa, on rohkaistava.

Vaikka kiristyvä kilpailu ja EU:n aiheuttamat paineet ovat pakottamassa jatkuvasti uudistamaan maataloutemme tuotantorakennetta, tämän ei kuitenkaan saa antaa johtaa siihen, että luopuisimme perheviljelmäpohjaisesta maatalousmallista. Pelkällä tilakoon kasvattamisella emme ratkaise pohjoisista olosuhteista johtuvia tuotannon kannattavuusongelmia. Suomen maatalouden tulee jatkossakin eduskunnan hyväksymän selonteon mukaan perustua perheviljelmäpohjaiseen tuotantoon. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä perusteltua pyrkiä vain suuriin tiloihin, vaan myös pienemmille ja monitoimisille tiloille on annettava elämisen ja yrittämisen mahdollisuus. Hallitusohjelmassa on määritelty maatalouden rakenteen kehittämisen tavoitteeksi kestävällä tavalla kilpailukykyinen perheviljely.

Arvoisa herra puhemies! Maaseutu on asumista ja yrittämistä luonnon keskellä, ja maataloudessa se on yrittämistä luonnon antamilla ehdoilla. Maaseutu on kaupunkien keuhkot. Maaseutumme puhdas luonto — metsät, järvet, tunturit — on meille myös tärkeä rentoutumisen ja akkujemme lataamisen paikka. Siellä ovat meidän voimavaramme, työtä ja toimeentuloa yli 500 000 suomalaiselle. Olkaamme aidosti ylpeitä Euroopan maaseutumaisimman maan asemasta ja nimityksestä!

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Suomalaisen viljelijän toimeentulo koostuu pääosin kahdesta elementistä: tuottajan tuotteistaan saamasta hinnasta ja tuesta, joka noudattelee Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan säädöksiä ja linjauksia. Näistä hallituksen ja meidän kansanedustajien vaikutuspiirissä on viimeksi mainittu sen liikkumavaran puitteissa, jonka unioni meille tarjoaa. Siksi on ihan perusteltua, että maa- ja metsätalousministeri Korkeaoja on tällä hetkellä pitämässä Suomen puolia, suomalaisen viljelijän, suomalaisen ruuantuotannon puolia, neuvoston kokouksessa Brysselissä, koska sieltä ne reunaehdot hyvin pitkälle tulevat. Samaan aikaan meidän täällä on pidettävä huoli siitä, että niille kansallisille ratkaisuille, joilla me voimme edesauttaa viljelijän toimeentuloa ja kotimaisen elintarviketuotannon säilymistä, riittävä yksimielisyys tästä salista löytyy, ja sitähän me nyt haarukoimme.

Puhemies! Kokoomus on voimakkaasti arvostellut hallitusta tekemättömistä töistä. Kärki on kiinnittynyt aivan oikeisiin asioihin, Makeraan ja toisaalta viljelijän saamaan maataloustuloon.

Makeran osalta tämän hallituksen aikana on pääomitusta tapahtunut, mutta tilanteessa, jossa viimeisen EU:n maatalousuudistuksen yhteydessä Suomen investointitukitaso ei komissiolle kelvannut, vaan meidän piti tuota investointitukitasoa nostaa, Makeran rahat ovat vähentyneet huomattavassa määrin, ja tuota pääomittamista tarvitaan nyt entistä enemmän. Mutta se, mitä kokoomus sanoi, että seuraavan hallituksen ei ole enää mahdollista sitä tehdä, ei pidä paikkaansa, vaan seuraavan hallituksen velvollisuus on tehdä tämä Makeran pääomittaminen vähän suuremmalla summalla kuin millä tämä hallitus on tehnyt. Miksi näin? Siksi, että Vanhasen hallitus on kansallisia maataloustukia lisännyt EU:n laajentumisen myötä sen kuuluisan 100 miljoonan verran. Se on erittäin merkittävä päätös suomalaisen ruuantuotannon kannalta. Samaan aikaan se on pystynyt myöskin varmistamaan sen, että suomalaiset tuet ovat nousseet, vaikkakin aivan hienoisesti, mutta kuitenkin suunta on ollut ylöspäin. Tämä on ollut äärimmäisen tärkeää. Nämä kolme asiaa Makera mukaan luettuna täytyy ehdottomasti hallitukselle plussaksi lukea.

Mutta se toinen asia eli maataloustulon alentaminen, siinä se huoli on olemassa, ja siinä voi myöskin kokoomuksen kritiikkiin yhtyä: näin on tapahtunut jo usean vuoden aikana, siitä emme pääse yli emmekä ympäri. Mutta kun tämän asian avaamme, havaitsemme sen, että kun maataloustuet eivät seuraa kustannuksia, vaan ne sovitaan aivan muissa pöydissä kuin kustannusten nousun seurannassa, niin silloin tulee ainoaksi liikkuvaksi elementiksi tuottajahinnat. Tuottajahinnat eivät ole kehittyneet läheskään niin paljon ja sillä tahdilla kuin mitä kustannukset ovat nousseet, ja erinomaisella tavalla ed. Salo tuossa aiemmin tämän problematiikan kuvasi. Pahimpina nousijoina siellä ovat ilman muuta öljyn ja metallien hinnat, ja nämä ovat erittäin voimakkaasti vaikuttaneet siihen kustannusten nousuun, jonka maatalous on osakseen saanut.

Puhemies! Ruuan raaka-aine ansaitsee oikean ja kunnollisen hinnan, reilun kaupan hinnan. Tätä termiä käytetään kaukaisista tuotteista, kun meille tuodaan maataloustuotteita tuolta Etelä-Amerikasta, Afrikasta, mutta tähän mennessä juuri kukaan ainakaan tuolla elinkeinoelämän puolella ei ole puhunut reilusta kaupasta kotimaassa. Tämän maan tuottajat ansaitsevat reilun kaupan hinnan tuotteelleen. Me otamme ympäristön huomioon, tuotamme ruokaa kestävällä tavalla, eläinten hyvinvointiin kiinnitetään aivan erityistä huomiota tautivapauksineen, jäljitettävyyksineen jne., ja tästä meille aiheutuu selvästi enemmän kustannuksia kuin monille muille kilpailijamaille yhteisen eurooppalaisen maatalouspolitiikan sisällä, puhumattakaan Maailman kauppajärjestön säädöksistä. EU:n sisällä tämä merkitsee jopa 30 prosentin kilpailuhaittaa meille, ja tämän täytyy myöskin näkyä tulevaisuudessa tuottajahinnan muodostuksessa. Se on vähintä, mitä tällä hetkellä elinkeinoelämä ja ruuanjalostajat ja kauppa voivat tehdä.

Puhemies! Yksi asia, joka on myöskin kovasti tapetilla, on viljelijöiden jaksaminen. Tässä lomitus oli yksi niitä asioita, joita tälle vaalikaudelle lähdettäessä oltiin halukkaita kehittämään ja linjattiin kehitettävän. Samaan aikaan kirjattiin myöskin hallitusohjelmaan, että kehitetään luopumistukijärjestelmää, ja samalla tavalla merkittiin myöskin hallitusohjelmaan, että kehitetään yt-laki. Miksi rinnastan nämä kolme asiaa? Siksi, että hallituskumppani tulkitsi näitä kolmea asiaa eri tavalla. Yt-lakia valmistelemassa oli yksimielinen työryhmä, niin kuin kaikkia muitakin näitä äsken lueteltuja. Yt-lain osalta kehittäminen merkitsi toimialan laajentamista, luopumistuen osalla se tarkoitti sen heikentämistä, ja lomituksen osalta kehittäminen tarkoitti säilyttämistä ennallaan. Tämä on yhteisen politiikan nurjia puolia. Siksi tämän asian ei pidä jäädä tähän, vaan se täytyy oikaista, ja siihen tarvitaan tietenkin hallituksen yhteistä tahtoa ehdottomasti.

Toinen asia, mikä liittyy jaksamiseen ja jaksamisen varmistamiseen, on tietenkin se, että nykyisessä rakenneuudistuksessa ja rakennemuutoksessa, joka viljelijöitä kohtaa, me pystymme oikealla tavalla mitoittamaan meidän voimavaramme: meidän taloudelliset voimavaramme, meidän henkiset voimavaramme ja meidän fyysiset voimavaramme. Näistä kolmesta asiasta koostuu jaksaminen. Tähän meidän myöskin päättäjinä täytyy kiinnittää huomiota, ja tässä tullaan tutkimukseen, tässä tullaan koulutukseen, kehitykseen, neuvontaan ja liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen.

Puhemies! Muutama sana energiasta. Uusiutuva energia on ollut tämän eduskunnan lempilapsi. Hyvä niin. Se olisi saanut olla jo edellisen eduskunnan, mutta silloin oltiin liikaa tuon perusvoiman lumoissa. Bioenergia, uusiutuva energiatuotanto, muodostaa maaseudulle aivan uudenlaisen mahdollisuuden. Se tulee käyttää hyödyksi. Se ei vaan lähde liikkeelle ilman, ettei valtio ole siinä mukana niin investointitukien osalta kuin myöskin veroetujen osalta. Tällä tiellä minusta hallitus on ihan hyvin liikkeelle lähtenyt, mutta se tarvitsee jatkoa, muuten niitä tavoitteita omavaraisuudesta ja tuontienergiariippuvuudesta luopumisesta ja sen pienentämistä ei tulla saavuttamaan. Samoin se tietää sitä, että kun maaseudun tuotteelle tulee lisää kysyntää, niin se tuo myöskin lisää markkinahintaa, jos ja kun markkinat toimivat oikein, ja jos markkinalakien mukaan mennään, niin näin pitää tapahtua. Tämä luo mahdollisuuden myöskin sille reilun kaupan hinnalle ja oikealle tuottajahinnalle, jota me tässä olemme peräänkuuluttaneet.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Niitä edustajia, jotka ovat tämän keskustelun kuluessa väittäneet, kuten äsken ed. Leppä, että maatalouden tukieurot ovat lisääntyneet, kehottaisin muistuttamaan mieliin, mitä maatalousjaoston puheenjohtaja ed. Vihriälä tämän keskustelun ensimmäisessä puheenvuorossa toi esille. Hän valitteli, miten maatalouden budjetti on pienentynyt 70 miljoonalla eurolla, siis budjettivarat ovat vähentyneet 70 miljoonalla eurolla viime vuodesta. Jos ette tätäkään vielä usko, niin menkää maa- ja metsätalousministeriön pääluokan sivuille. Sivulta 330 budjettikirjasta löytyvät nämä tiedot. Jollette vielä tätäkään usko, niin menkää kysymään maanviljelijöiltä, ovatko tukieurot lisääntyneet.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt täytyy erottaa kaksi asiaa: maatalouspääluokka ja maataloustuet. On selvää, että maatalouspääluokan budjetti on pienentynyt, se on aivan oikein, ed. Hemmilä on siinä oikeassa. Mutta maataloustuki on hiukan noussut, lievästi noussut. Tämä pitää paikkansa aivan varmasti. Mutta miten se on jakautunut? Se on jakautunut eri tavalla sen uudistuksen jälkeen, joka tälle vaalikaudelle lähdettäessä tuli Euroopan unionista voimaan. Se on jakautunut eri tavalla eri tuotantosuuntien, eri tukivyöhykkeiden ja eri tilojen välillä. Tästä on kysymys silloin. Toisilla se on alentunut selkeästi, aivan oikein, mutta toisilla se on vastaavasti myös kohonnut.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen maatalouden tulevaisuudennäkymät eivät joka tapauksessa mieltä ylennä. Maailmankaupan vapautuminen tulee jatkumaan, ja erilaiset suorat ja välilliset tukitoimet mitä ilmeisimmin vähenevät. Suomalainen maatalous joutuu kilpailemaan entistä tiukemmin ja vaikeammista lähtöasetelmista lähtien. Meidän pitää parantaa tukipolitiikan ennustettavuutta sekä pyrkiä järjestelmän byrokratian vähentämiseen. Jos Suomessa on tarkoitus ylläpitää maatalouden toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa, tarvitaan ennustettavuutta ja mahdollisuutta tulojen kasvattamiseen. Nykyinen veitsenterällä eläminen ja negatiivinen tulokehitys on pitkän päälle kestämätöntä monelle maatalousyrittäjälle.

Ed. Tiilikainen kysyi omassa puheenvuorossaan kokoomuksen toimenpiteitä ja konsteja, millä kannattavuutta parannetaan. Tästä talosta niiden konstien täytyy löytyä. Ne on etsittävä yhdessä ja löydettävä, ei kuitenkaan tökkimällä toisia, mitä kukin on jättänyt tekemättä. Maaseudun pitää olla kilpailukykyinen vaihtoehto niin asumisessa kuin yrittämisessä. Se edellyttää toimivaa perusinfraa ja palvelutasoa. Tällä hetkellä tilanne ei ole näin, vaan esimerkiksi tiestön heikko kunto maaseudulla on äärimmäisen huolestuttavaa. Metsätalouden kehittämiskeskuksen mukaan nykyinen yksityistieverkko ei ole riittävän hyvälaatuinen, vaan lisärahoitusta metsäteiden kunnossapitoon tarvitaan välttämättä.

Maaseudun kehittämisessä on tuettava monipuolisuutta. Jatkossa maatalousyrittäjien on haettava tulonsa aiempaa leveämmältä sektorilta. Perinteisten maatilojen monimuotoisuutta, tai paremminkin monitoimisuutta, on edistettävä kaikin mahdollisin konstein. Maatiloilla voidaan harjoittaa yrittäjyyttä monella alueella, joista esimerkiksi maatilamatkailu on yksi keskeisimmistä elinkeinoista tulevaisuudessa. Metsätilojen osalta meidän on kyettävä ehkäisemään metsänomistuksen pirstaloitumisen aiheuttamaa passiivisuutta tukemalla metsänhoitoyrittäjiä.

Metsätaloudesta voisin todeta vielä, että nyt kun nämä metsäklusteripaikkakunnat on nimitetty, on syytä tarkoin arvioida, minne klusterivetovastuu sijoitetaan. Kaakkois-Suomessa on maailman suurin metsäteollisuuden keskittymä. UPM-Kymmene ja Stora Enso ovat kohdentaneet omat tutkimustoimintansa Lappeenrantaan ja Imatralle, joten on perusteltua, että yliopistokaupunki Lappeenranta toimisi klusteripaikkakuntien veturina.

Arvoisa puhemies! Maatilatalouden kehittämisrahaston avustuksella tuetaan maatilojen investointeja ja sukupolvenvaihdoksia. Se on koettu erittäin keskeiseksi työvälineeksi maatalouden rakennemuutoksen edistämisessä. Lähivuosikymmenien aikana tapahtuu valtava määrä sukupolvenvaihdoksia, joten Makeralle riittää tehtäviä. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut rahastopääomakannan voimakas väheneminen. Eduskunta hyväksyi viime kesänä maatalousselonteon yhteydessä lausuman, jonka mukaan hallituksen tulee osoittaa Makeraan riittävät resurssit, jotta pääomakanta ei heikkenisi. Hallituksen esityksessä ensi vuoden budjetiksi tuo lausuma on unohdettu, sillä ensi vuodelle osoitettu rahoitus ei riitä kattamaan edes kuluvalta vuodelta siirtyvien hakemusten rahoittamista, puhumattakaan ensi vuoden tarpeista. Tältä osin hallituksen esitys on hämmästyttävä. Kun meillä on vielä keskustalainen maatalousministeri, niin herää kysymys, onko keskusta riittävällä tahdolla ja voimalla pyrkinyt turvaamaan maatalouden rahoituspohjan. Mikäli Makeran pääomat loppuvat, on edessä entistä hankalampi tie löytää rahat maatalouden välttämättömiin menoihin.

Arvoisa herra puhemies! Maatalousselonteon yhteydessä eduskunta antoi lausuman myös maatalouden tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan rahoituksen turvaamisesta. Tässäkin asiassa hallituksen talousarvioesitys on jättänyt eduskunnan tahdon huomiotta, kun esityksen mukaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen rahoitusta leikataan yli 200 000 eurolla. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti asiaan huomionsa, mutta mielestäni tässä on kyllä syytä herätellä keskustelua maatalousministeriön budjettivalmistelun epäonnistumisesta. Toivottavasti tulevaisuudessa ja seuraavassa hallituksessa sitoudutaan nykyistä hallitusta paremmin selontekoihin ja erityisesti eduskunnan tahdonilmaisuihin.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Minulla oli nyt parempi onni kuin eilen puheenvuoron osalta, kun käytin sen viime yönä kello yksi suurin piirtein.

Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälä sanoi esittelypuheenvuorossaan, että kun tulimme EU:n jäseneksi, ei meillä ole omaa maatalouspolitiikkaa ollutkaan vaan yhteinen EU-maatalouspolitiikka. Hän myönsi myös sen tosiasian, että maataloustulo on laskenut koko tämän punamultahallituskauden. Ed. Vihriälä osoitti puheenvuorossaan muutenkin alistumista tilanteeseen, ja sitä kertoo myös koko vuoden 2007 budjettiehdotus. Maa- ja metsätalouden osuus siinä on kehitykseltään selvästi huonoin, heikoin muihin pääluokkiin verrattuna. Ihmettelen keskustapuolueen edustajien roolia punamultahallituksessa tästä johtuen. Heidän jos kenenkään luulisi tietävän ja tiedostavan tilanteen ja toimivan aivan päinvastoin. Nyt on tehotoimien aika, arvoisat keskustapuolueen edustajat, eikä jarrujen painamisen aika, jota tämä budjettiehdotus on.

Arvoisa puhemies! Maatalouden rinnalla metsätalous on eräs maamme hyvinvoinnin kulmakiviä. Haluan tässäkin yhteydessä korostaa sitä, että budjetin tulee pitää huoli siitä, että teollisuuden tarvitsema puuntuotanto maassamme turvataan. Tulevina vuosina joudumme entistä enemmän tulemaan toimeen omia metsiä hakkaamalla, ja se edellyttää, että nuo metsät ovat hyväkuntoisia jokaisessa kasvuvaiheessaan. Niin ikään on huolehdittava siitä, että yksityistieverkosto on sellaisessa kunnossa, että se mahdollistaa joustavan ja taloudellisen puunkuljetuksen.

Arvoisa puhemies! Haja-asutusalueiden vesihuollon osalta avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin ovat mielestäni erittäin tärkeät. Tuota määrärahaa tulisi vain nostaa rohkeasti siitä, mikä se on nyt esillä olevassa budjettiehdotuksessa. Se olisi keino huojentaa haja-asutusalueiden rakentamiskustannuksia ja lisäisi rakentamista haja-asutusalueilla. Tänä päivänä ovat kaikki tekniset keinot olemassa sekä veden, maan että ilman osalta. Saasteet voidaan poistaa. Hyvä ajoneuvokanta antaa oikeutta sille, että voi asua kauempana jnp. Tältä osalta tässä budjetissa olisi myöskin vesihuoltoon tullut kiinnittää enemmän huomiota.

Yhteen ongelmaan kiinteistöjen vesihuollon osalta haluan kuitenkin vielä kiinnittää huomiota. Kun vesihuoltoinvestointeja on toteutettu, on eri puolilla maata ilmennyt toteuttamisessa runsaasti ongelmia. Ympäristökeskusten resurssit eivät riitä noiden töiden valvontaan eivätkä toteuttamiseen. Kaikkein pahin tilanne syntyy silloin, kun ympäristökeskus vastaa toteuttamisesta ja samalla valvoo itse itseään. Tähän organisatoriseen ongelmaan tulisi kiinnittää välittömästi huomiota. Tänä päivänä on jo meneillään oikeustapauksia maassamme, ja se on huono merkki.

Arvoisa puhemies! Meiltä kansanedustajilta on peräänkuulutettu julkista kantaa metsien petoeläimiin eli lähinnä susiin. En ole halunnut olla asiassa yli-innokas, mutta kerron nyt tuon kantani innokkaana luontoihmisenä ja metsästäjänä. Susikanta on päästetty aivan liian suureksi, ja määrää tulisi pienentää välittömästi. Maatalousministeri Korkeaojan tulisi olla tältäkin osin rohkeampi ja aktiivisempi. Ei voi olla oikein, että yhdessä pitäjässä, kuten esimerkiksi Keski-Suomessa Kuhmoisissa, sudet ovat tappaneet kymmeniä koiria ja aiheuttavat pelkoa ihmisten keskuudessa itsensä ja lastensa puolesta. Luonnon ja eläinten suojelussa pitäisi aina muistaa, että jos vaakakupeissa ovat vastakkain ihminen ja peto, niin pedon tulee olla asetelmassa toissijainen. Jos ratkaisuun ei päästä lainmukaisin keinoin, valitettavasti ottavat jotkut ihmiset oikeuden omiin käsiinsä, ja siitä meillä on huonoja esimerkkejä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan puuttua kalastukseen ja siihen liittyvään tutkimus- ja yritystoimintaan. Maamme vedet ovat puhdistuneet todella kiitettävästi viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Sekä yhdyskuntien että teollisuuslaitosten jätevedet on tässä talossa laadittujen lakien mukaisesti pitänyt puhdistaa jo kolme vuosikymmentä sitten. Suomi on tehnyt jopa maailmanlaajuisesti huippuhyvää ympäristötyötä, ja tämä on meidän erinomainen vientituotteemme, jos vain haluamme. Tästä ja velvoiteistutuksista on seurannut se, että kalakanta muun muassa sisävesissä on parantunut erittäin hyvin ja olisi mahdollista, että kalastus olisi siellä paljon voimakkaampaa kuin se on tänä päivänä.

Edellä esitetyistä syistä johtuen pitäisi luoda innovaatioita — tämä onkin hyvä loppu tälle puheenvuorolle, kun kauppa- ja teollisuusministeri on paikalla — joiden avulla kalastus elinkeinona elpyisi ratkaisevasti ja kalastukseen liittyvää jatkojalostusta lisättäisiin eri puolilla maata. Arvoisa ministeri, japanilaiset olisivat tämän jo tehneet, ja me keskisuomalaisina tietysti toivomme, että ministeri myötävaikuttaa siihen, että ensimmäiset innovaatiot ovat Päijänteen ympärillä.