Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt esitetään Suomeen todistajansuojeluohjelmaa, jota täällä ei aiemmin ole ollut. Useimmissa muissa Euroopan maissa on ollut tällainen lainsäädäntö jo vuosia, mutta nyt muun muassa poliisiviranomaiset ovat tuoneet esille sen käytännön tarpeen, mikä todistajansuojeluohjelmalle myös Suomessa on liittyen väkivalta-, huumausaine- ja talousrikoksiin, ihmiskauppaankin ja muihin vakaviin uhkailuihin. Näin ollen todistajansuojeluohjelmalainsäädäntö on tarkoitettu tilanteisiin, joissa henkilöön kohdistuvaa uhkaa ei voida torjua ilman, että hänet sijoitetaan uhkailijoiden ulottumattomiin. Tämä voi käytännössä tarkoittaa uutta asuinpaikkaa, tilapäistä peitehenkilöllisyyttä ja muita suojelutoimenpiteitä. Saman tiedon mukaan tätä arvioidaan tarvittavaksi käytännössä harvoin.

Todistajansuojeluohjelma on ensinnäkin tarkoitettu viimesijaiseksi toimenpiteeksi, jos uhkaa ei pystytä muuten torjumaan. Lähtökohtana on myös, että todistajansuojeluohjelma ei ole sidottu tietyntyyppisiin rikoksiin tai suojeltavan henkilön kertomuksen näyttöön rikosprosessissa, vaan kyse on nimenomaan hengen ja terveyden suojelemisesta. Edellytykset on arvioitava tapauskohtaisesti ja mahdollisimman seikkaperäisesti. Tavoitteena on suojella todistajan lisäksi myös muita hengen- tai terveydenvaarassa olevia henkilöitä.

Todistajansuojeluohjelman konkreettisesta päättymisestä hallintovaliokunta on esityksen ja asiantuntijakuulemisten pohjalta todennut, että todistajansuojeluohjelma voidaan päättää, jos suojeltava itse tekee suojelemisensa mahdottomaksi eikä siis käytännössä ole tosiasiallisesti sitoutunut ohjelmaan, on yhteistyöhaluton tai vaarantaa muita suojeltavia tai myöskin jopa viranomaisia, jotka ovat ohjelmassa mukana. Tähän liittyy siis oma henkilökohtainen suojelusuunnitelma, jota on noudatettava. Toki suojeltavan on saatava myöskin henkilökohtaista ohjausta, mitä tällainen suojelusuunnitelma tarkoittaa. Eli automaattisesti lopettaminen ei ole mahdollista, vaan tämä on aina harkintaa tapauskohtaisesti. Tällainen tilanne voi olla myöskin väärien tietojen antaminen ohjelman aloittamisen tai jatkamisen kannalta.

Esityksen mukaan peitehenkilöllisyys käytännössä on nyt mahdollinen, eli poliisilla on oikeus valmistaa ja tehdä vääriä asiakirjoja ja rekisterimerkintöjä. Todistajansuojeluohjelman toteuttamiseksi luodaan peitehenkilöllisyys, joka ei ole jäljitettävissä, toisin kuin tilanteessa, jossa henkilöturvatunnus tai nimi muutetaan mutta näistä muutoksista jää jälki väestötietojärjestelmään. Samalla on todettava, että alkuperäinen henkilöllisyys ei lakkaa olemasta, mutta suojeltava ei vain käytä tätä henkilöllisyyttä ja hän voi kuitenkin palata tähän, jos hengenvaaraa tai terveydenvaaraa ei ole.

Sitten todistajansuojeluohjelmassa kertyvien tietojen käyttö eli niin sanotun ylimääräisen tiedon käyttö. Tätä on pohdittu. Lakivaliokunta lausunnossaan pyysi hallintovaliokuntaa arvioimaan tietojen käytön mahdollisuuden. Siitä kuultiin, mutta lopputulokseksi tuli tästä pohdinnasta ja asiantuntijakuulemisesta, jonka hallintovaliokunta kuuli, perustuslakivaliokunnan näkemys siitä, että tässä yhteydessä ei ole mahdollista säätää poliisilain ja pakkokeinolain mukaista ylimääräistä tiedon hyödyntämistä mahdolliseksi ilman perustuslakivaliokunnan uutta lausuntoa. Näin ollen valiokunta kuitenkin on tehnyt lausumaehdotuksen, että tätä jatkotyöstetään. Tämän mietinnön mukaisesti se lausuma on siellä.

Todistajansuojeluohjelmaa koskeva todistamiskielto ja tietojen salassapito. Siihen myös valiokunta on ottanut kantaa niin, että todistamiskiellosta voidaan poiketa, jos ajetaan syytettä todistajansuojeluohjelman suojeltavaan henkilöön kohdistuneesta rikoksesta, muutoin todistamiskielto on yleinen ja poikkeukseton.

Todistajansuojeluohjelmasta säädettävän lain nojalla myöskin velvoitetaan perustamaan keskusrikospoliisin rekisteri. Samalla valiokunta muistuttaa asianmukaisesta rekisterinpidon ja -valvonnan ja henkilötietojen käsittelyn välttämättömyydestä.

Lopuksi vielä hallintovaliokunta otti kantaa anonyymiin todistamiseen, josta on myöskin hallituksen esitys käsitteillä eduskunnassa, ja toteaa, että todistajansuojeluohjelma ja anonyymi todistaminen eivät ole toisiaan pois sulkevia järjestelyjä, niitä molempia voidaan tarvittaessa käyttää.

Tiedon antamiseen suojeltavan olinpaikasta hallintovaliokunta toteaa, että todistajansuojeluohjelman vahvuus perustuu siihen, ettei tietoa ohjelmassa olevista henkilöistä anneta edes muille viranomaisille, ei välttämättä edes paikallispoliisille, ellei se ole ohjelman toteuttamisen kannalta välttämätöntä.

Hallintovaliokunta puoltaa yksimielisesti tätä hallituksen esitystä ja lakimuutoksia. 2.—5. lakiehdotuksiin on tehty teknisluontoisia säännösten muuttamisia.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että vihdoinkin. Vihdoinkin saamme Suomeen todistajansuojeluohjelman ja myös lain siitä. Se on loistavaa. Tätä on odotettu. Me olemme ilmeisesti EU:n viimeinen maa, johon tämä on tulossa. Tätä on kaivattu toistakymmentä vuotta poliisin keskuudessa, etenkin sellaisten poliisien, jotka tekevät työtä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden parissa.

Heti aluksi täytyy muistaa, että tällä lailla ei suojata pelkästään todistajia, vaan myös rikoksen uhreja tai muita vakavassa hengenvaarassa tai terveydenvaarassa olevia henkilöitä. Siinäkin mielessä tämä on loistavaa. Elikkä rikoksen uhrien suoja paranee.

Onhan poliisi joutunut aikaisemminkin todistajia ja rikoksen uhreja suojelemaan, mutta se on tapahtunut puutteellisella lainsäädännöllä ja myös heikoilla menettelytavoilla. Sanotaan, että se ei ollut nyt kovinkaan tehokasta, ja voi sanoa, että joissain tapauksissa lakia on jouduttu hieman venyttämään.

Mutta nyt onneksi — kun järjestäytynyt rikollisuus kuitenkin on eräs vakavasti otettava uhka meidän yhteiskunnalle, ja se ei ole ainakaan vähenemään päin — tämä lainsäädäntö tuodaan, koska tällä monesti taistellaan järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Eikä pidä unohtaa näitä uudehkoja asioitakaan: puhutaan ihmiskaupasta, laittoman maahantulon järjestämisestä sekä vaikkapa kunniaväkivallasta tai kunniamurhista. Tämä on oiva työkalu tällaisten tapauksien ehkäisemiseen.

Todistajansuojeluohjelma on aina viimeisin keino. Se on erittäin raskas kaikille osapuolille, ehkä eniten juuri sille suojeltavalle, koska pahimmillaan tai, voi sanoa, parhaimmillaan tässä tapauksessa tämä suojeltava henkilö saa uuden henkilöllisyyden ja joutuu muuttamaan täysin vieraalle paikkakunnalle tai jopa ulkomaille ja katkaisemaan kaikki suhteensa entisiin kavereihin, tuttuihin ja jopa perheeseensä. Tämä ei ole helppo juttu, mutta se on silloin toimiva juttu, jos jonkun henki tällä pystytään pelastamaan, ja siinä mielessä tämä on loistavaa.

Samaan aikaanhan tuolla on hallituksen esitys anonyymista todistelusta, ja siihenkin otettiin kantaa. Ainakin minun mielestäni tämä on hyvin paljon lievempi toimenpide, ja tällä anonyymin todistelun oikealla käytöllä ehkäistään monia todistajansuojeluohjelmia ja niiden käynnistämistä Suomessa, joten sitä myös pitää käyttää. Täytyy tässä sivulauseena sanoa, että näitä molempia hallituksen esityksiä — nyt hallituksen esityksiä, mutta aikaisemmin näitä koskevia esityksiä lakimuutoksista — ovat lähes kaikki ihmisoikeusjuristit aikoinaan vastustaneet, mutta onneksi nyt nämä lait kuitenkin tulevat voimaan, koska näillä parannetaan rikosten uhrien ja myös todistajien asemaa.

Mikään hallituksen esitys ei valitettavasti ole täydellinen. Tässäkin on korjattavaa. Kuten valiokunnan puheenjohtaja tuossa sanoi, me olemme tämmöisen lausumaehdotuksen, hyvinkin tiukan, tehneet jatkotyöskentelystä, ja se liittyy nimenomaan tallenteiden käyttöön. Voidaan puhua tämmöisestä niin sanotusta ylimääräisen tiedon käytöstä, jota syntyy esimerkiksi silloin, kun kuvataan suojeltavan asunnon porraskäytävää. Tätä tallennetta saa käyttää vain ja ainoastaan tähän suojeltavaan kohdistuvien rikosten selvittämiseen ja nimenomaan todisteena rikoksen suuruusluokasta riippumatta. Se on ihan hyvä, että näin on, mutta nyt valitettavasti tätä samaa tallennetta ei voi käyttää sellaisten rikosten näyttönä, jotka kohdistuvat joihinkin muihin ihmisiin, vaikkapa naapureihin. Se on epäkohta. Onneksi sitä kuitenkin meidän tulkintamme mukaan näyttönä, tai anteeksi, tutkintaan suuntaavana keinona, voi käyttää, mutta ei suoranaisesti näyttönä oikeudessa. Mutta tähän tarvitaan ehdottomasti parannuksia ja korjauksia ja jatkotyötä.

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan minun mielestäni tämä on tältä osin loistavaa työtä, mitä hallitus on tehnyt, todistajien ja rikosten uhrien aseman parantamiseksi. Täällä on monia hyviä hallituksen esityksiä, lakihankkeita, joilla rikosten uhrien asema on parantunut, ja näistä ainakin minä olen erittäin tyytyväinen.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen ja iloinen siitä, että hallituksen ryhtiliike oikeus- ja kriminaalipolitiikan osalta saa edelleen jatkoa tämän lain myötä. Jos otetaan huomioon se, että vakavien rikosten valmistelu on kriminalisoitu, anonyymi todistelu, sakon muuntorangaistuksen palauttaminen ja nyt tämä todistajansuojeluun liittyvä lakiesitys, niin nämä ovat oikeansuuntaisia toimia, jotta kriminaalipolitiikkaan, rikoksen tutkimiseen ja myöskin ennaltaehkäisyyn saadaan lisää voimaa kriminaaleja ja rikollisia vastaan. Senhän täytyy olla yhteiskunnan tarkoitus ja tavoite.

Tässä todistajansuojeluohjelmassa on tarkoituksena todistajien ja muiden vakavassa hengen- ja terveydenvaarassa olevien henkilöiden suojeleminen, ja tämä antaa nyt lainsäädännölliset puitteet sille, kun näihin tilanteisiin on jouduttu ja niitä on kohdattu. Poliisitoiminnassakin näitä ongelmia on jouduttu ratkaisemaan aiemminkin, mutta nyt on lainsäädännölliset puitteet, ja silloin sitä voidaan tehdä ohjatusti ja suunnitellusti näissä puitteissa.

Tähän todistajansuojeluohjelmaan törmätään varmasti silloin, kun ollaan tekemisissä vakavan järjestäytyneen ammattirikollisuuden kanssa. Nämä rikokset todennäköisesti liittyvät huumerikollisuuteen, ihmiskauppaan, vakaviin väkivaltarikoksiin tai jopa kansainväliseen ammattirikollisuuteen. Monessa muussa maassahan tämänkaltainen todistajansuojeluohjelma on käytössä, ja siellä on saatu hyviä kokemuksia tästä. Ennen kaikkea tällä suojellaan todistajia, niitä ihmisiä, jotka ovat oikeuden puolella, ja tämä suunnataan niitä vastaan, jotka ovat rikollisia ja vääryyden puolella.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn edellisten puhujien mielipiteeseen siinä, että on äärimmäisen hyvä ja tärkeä, sanalla sanoen korkea aika, että myös Suomeen saatiin todistajansuojeluohjelmalaki. Se auttaa rikoksessa osallisia, jotka haluavat tunnustaa ja todistaa oikeusprosessissa. He uskaltavat todistaa paremmin ja sitä kautta myöskin auttaa poliisia esitutkinnassa ja tietysti oikeuslaitosta löytämään objektiivisen totuuden siitä asiasta.

Mutta ei niin hyvää, etteikö jotain huonoakin tai korjaamisen varaa jäänyt. Valiokuntatyöskentelyssä kiinnitimme huomiota tähän ylimääräisen tiedon käyttöön, joka tässäkin muutamassa puheenvuorossa on tullut esille. Meillä oli perin hämmentävä tilanne, kun jouduimme toteamaan, että jossakin todistajansuojeluohjelmassa olevan henkilön turvallisuutta varmennetaan esimerkiksi videovalvonnalla tai tv-kameralla, ja jos tähän kameraan tallentuu jonkun toisen rikoksen yhteydessä saatua kuvaa, niin sitä ei voida hyödyntää tämän toisen rikoksen tutkinnassa, ja se oli perin erikoinen asia. Meillä oli kiire aikataulu, ja tämän takia jouduttiin sitten tämä asia valiokunnassa päättämään, mutta sellaisilla saatesanoilla, että vähintään seuraavan hallituskauden aikana pyritään saamaan tähän korjausliike, elikkä saadaan tämä laki sille tasolle, että ylimääräistä tietoa voidaan käyttää todisteena taikka ainakin sitä voidaan käyttää tutkinnan suuntaamisessa hyväksi. Se on aivan selkeä asia, että kaikkea tietoa, mikä poliisille tulee, poliisin pitää pystyä esitutkinnassa hyödyntämään, ja tarvittaessa myöskin sitten oikeudessa pitää pystyä tämä tieto ottamaan käyttöön, kun arvostellaan teon objektiivisuutta. — Kiitoksia.