Arvoisa puhemies! Viime keväänä Kreikka-tukipäätöksen yhteydessä sosialidemokraatit peräänkuuluttivat pankkien ja sijoittajien vastuuta näissä järjestelyissä ja rahoitusjärjestelmän laajempaa pelisääntömuutosta. Näissä valitettavasti ei ole päästy riittävän pitkälle. Kreikan jälkeen tuli Irlannin avustuspäätös, ja nyt on kovasti huhua siitä, että seuraavaksi olisi listalle tulossa Portugali. Portugalin varainhankinta näyttää vaikeutuneen. Vaikka kriisi ei ole lähtöisin eurosta vaan täysin vapaista markkinavoimista, niin myös me joudumme kärsimään tästä kriisistä. Tiedustelen hallituksen edustajilta:

Ovatko parhaillaan käynnissä neuvottelut Portugalin avustuspäätöksestä?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! On totta, että tilanne Euroopan rahoitusmarkkinoilla ei ole vielä rauhoittunut ja on paljon spekulaatioita ilmassa sen suhteen, selviääkö Portugali tästä kriisistä ja epävarmasta tilanteesta. Eilinen lainahuutokauppa meni hyvin ja oli sinänsä askel oikeaan suuntaan, mutta vielä ei varmuudella voida sanoa sitä, hakeeko Portugali apua vai ei.

Totta kai lähdemme siitä, että jokainen Euroopan maa noudattaisi K-linjaa, eli kasvua, kuria. Myöskin koordinaatiota Euroopan tasolla talouden hoidossa tarvitaan, ja tätä edellytetään tietenkin myöskin Portugalilta. Mutta tällä hetkellä ei todellakaan käydä neuvotteluita siitä, että Portugalia tuettaisiin, koska Portugali ei ole tukea pyytänyt. Yleisellä tasolla tietenkin myös pohditaan sitä, miten varmuudella pystytään rahoitusmarkkinat rauhoittamaan.

Arvoisa puhemies! Keväällä valtiovarainministeri taisi sanoa, että olemme saaneet markkinavoimista niskalenkin. Mutta kun katsoo nyt tätä keskustelua ja myös pääministerin tuoretta ilmoitusta, niin näyttää siltä, että tuo niskalenkki on ollut kyllä aika heikon sorttinen. Tässä olisi ehkä kannattanut ed. Asellilta kysyä hiukan apua, miten otetaan pitävä niskalenkki.

Eilen komissaari Olli Rehn ilmoitti, että tarvitaan lisärahaa siihen vakausrahastoon, joka viime keväänä perustettiin, että tämä 480 miljardia ei tule riittämään. Sen taustalla ilmeisesti täytyy olla se ajatus, että koska Portugaliin nuo rahat riittävät, sen jälkeen on tulossa vielä uusia maita, kuten Espanja. Hallitus joulukuussa sanoi, että se ei enää kannata lisärahan laittamista tähän vakausrahastoon, ja on torjunut aikaisemmin nämä ehdotukset. Onko hallituksen kanta komissaari Rehnin puheenvuoron jälkeen muuttunut?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Silloin keväällä markkinavoimat olivat kaatamassa Euroopan talouden. Hyvin monet maat olisivat kaatuneet viime toukokuussa, ellei silloin euroalue, ja vähän laajemminkin Euroopan unioni, olisi kyennyt tekemään ratkaisuja, jotka rauhoittivat tilapäisesti markkinat. Se ei ole johtanut siihen, että ne maat, joissa on harjoitettu vuosia huonoa talouspolitiikkaa ja jotka ovat epäilyksen alla, olisivat pelastuneet sen operaation ansiosta, vaan tilapäisesti saimme rauhoitettua markkinat ja nyt tuli on taas irti.

Eilen keskustelin komissaari Rehnin kanssa ja kysyin, mitä hän ja komission puheenjohtaja Barroso olivat sanoneet. He totesivat, että haluavat mahdollistaa sen, että 440 miljardia, joihin olemme siis sitoutuneet, olisivat käytettävissä. Eli he haluaisivat nimenomaan tätä puolta vahvistaa, ja se tietysti on ollut meilläkin tarkoitus, kun olemme sitoutuneet 440 miljardiin takuuvastuussa euroalueella, että se summa olisi oikeasti käytettävissä.

Herra puhemies! Eikö juuri silloin, kun markkinat ovat ainakin tilapäisesti rauhoittuneet, niin kuin tässä viime viikkoina on ollut, olisi pitänyt intensiivisesti tehdä työtä uusien vaihtoehtojen pohdinnaksi? Ongelmahan on ollut se, että tässä on jouduttu aika lailla paniikkitilanteessa tekemään nopeasti päätöksiä, joita ei ole pystytty ennakoimaan eikä harkitsemaan loppuun saakka. Näin ollen herää esimerkiksi kysymys siitä, ovatko tehdyt ratkaisut kestäviä vai joudutaanko esimerkiksi Kreikan osalta joka tapauksessa velkasaneeraukseen. Juuri tällaista valmistelua siitä, millä lailla tämä voisi hallitusti tapahtua ottaen huomioon, että siinä on, totta kai, paitsi ongelmia niin myöskin perusteltujakin puolia, pitäisi nyt tapahtua.

Toinen kysymys on, kun edelleenkin elää, myöskin nyt viime päivien keskustelussa, ajatus eurobondien käyttöönotosta: onko hallituksen kanta edelleenkin sama, että se ei tätä kannata?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Hallituksen kantahan on ollut juuri se, että tämän niin sanotun Efsf:n osalta ollaan valmiita etsimään keinoja, että sen käyttöä voitaisiin paremmin hyödyntää kuin mitä tällä hetkellä on mahdollista. Todellakin, kun tilanne on se, että sitä voidaan hyödyntää vain 250 miljardiin euroon eikä 440 miljardiin euroon saakka, tätä pohdintaa onkin syytä tehdä. Muttei todellisuus ole sellainen kuin ed. Tuomioja ikään kuin antaa ymmärtää, että tässä Euroopan tasolla seistäisiin tumput suorana eikä tehtäisi mitään. Juuri tältä osin on pohdittu sitä, mitä voitaisiin tälle niin sanotulle vakausvälineelle tehdä sen käytön parantamiseksi ja helpottamiseksi niin, että se toimisi laajemmin ja paremmin kuin tällä hetkellä.

Mitä tulee sitten näihin eurobondeihin, niin siinä asiassa todellakin hallituksen kanta on ollut kielteinen. Se kielteinen kanta perustuu siihen, että toisin kuin tässä vakausvälineessä näissä eurobondeissa ei olisi sellaista vastikkeellisuutta kuin tässä vakausvälineessä. Jos tätä käytetään niin kuin käytettiin Irlannin kohdalla, niin Irlanti on joutunut todelliselle talouden matokuurille. Se ei ole mitään ilmaista rahaa, vaan vaaditaan erittäin kovaa talouskuria. Sellainen ei näihin eurobondeihin ainakaan nyt kaavaillussa muodossa sisältyisi.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Olen ed. Tuomiojan kanssa samaa mieltä siitä, että meillä ei ole ollut sääntöjä tämmöisen kriisin hoitamiseen. Niitä ei ole koskaan luotu, ja nyt olemme olleet siinä tilanteessa, että on pitänyt valita, luommeko vauhdista uusia sääntöjä toivoen, että kykenemme hillitsemään talouskriisiä, vai annammeko mennä maita nurin ihan vaan sen takia, että meillä ei ole sääntöjä. (Ed. Skinnari: Meillähän on säännöt!) Olemme valinneet sen ensimmäisen vaihtoehdon. Olemme tehneet työtä kaikkialla Euroopassa niin hyvin kuin osaamme.

Toistaiseksi Eurooppaan ei ole tämän kevään aikana nyt syntynyt uutta syvää finanssikriisiä, josta näimme esimerkkejä 2009 ja 2008, mutta ongelma on äärettömän kova. Ongelma on äärettömän kova ja emme ole pystyneet, siis Suomessa tai Euroopassa laajemmin, vielä täysin rauhoittamaan tilannetta. Niitä ongelmia, jotka syntyvät vuosikymmenien aikana eli huonon talouspolitiikan seurauksena, niitä ongelmia, jotka syntyvät, kun sijoittajat sijoittavat ilman riskiä hävitä rahojaan, ei päivässä tai kuukaudessa voi viedä pois. Nyt vaan yritetään handlata tilannetta niin, ettei koko talous menisi kaaokseen.

Arvoisa puhemies! Vasemmisto vastusti Kreikka-lainaa, me vastustimme Irlanti-takauksia. Syy oli selkeä: riskejä ottaneet, suuria voittoja tehneet pankit halusivat kaataa, sosialisoida ihmisten, tavallisten veronmaksajien, maksettavaksi ne riskit, joita ne olivat voittoja tavoitellessaan ottaneet.

Pääministeri Kiviniemi puhui K-linjasta. Voidaan sanoa, että Suomessakin on ollut K-linja, nimittäin Kiviniemen—Kataisen linja. On kyllä suuria puhuttu. Puhuttiin ensin niskalenkistä markkinavoimista, sitten juhlittiin pankkien stressitestejä ja lopuksi luvattiin olla tiukkoina Irlanti-neuvotteluissa. Joka kerta on jäänyt pelkkää tyhjää käteen. Millään tavalla ei ole edennyt transaktiovero, Tobinin veron kaltainen vero, ja millään tavalla ei ole bonuksia pantu kuriin pankeissa. Nyt esimerkiksi brittipankit, joita pelastettiin Irlanti-takauksella, ovat jakamassa miljardien bonuksia. Mitä te olette tehneet Irlanti-paketin jälkeen laittaaksenne kuriin finanssimarkkinoiden ahneuden ja voittojen törkeän tavoittelun?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Vauhdikasta retoriikkaa, mutta oikaistaan asiavirheet.

Ensinnäkin toukokuussa oli hyvin todennäköistä, että eräänä maanantaina, jota kohti kuljimme vääjäämättä, Euroopan talous olisi ajautunut suunnattomaan kriisiin. Koko euroalue, laajemmin EU, onnistui välttämään sen kriisin soveltamalla, keksimällä uusia sääntöjä, joilla pystyimme ottamaan niskalenkin niistä markkinavoimista, jotka olisivat taittaneet hyvin monet Euroopan maat kontalleen seuraavana maanantaina tai alkuviikkona. Ongelma ei poistunut sillä, mutta estimme katastrofin syntymisen.

Mitä tulee sitten Irlanti-neuvotteluihin, Suomen aloitteesta, Suomen painostuksen ansiosta niin Irlannissa kuin myös tulevissa mahdollisissa valitettavissa tapauksissa aina katsotaan vakuusmahdollisuudet. Niitä ei Irlannista ollut tällä kertaa saatavissa, se selvitettiin, mutta jos toisia autettavia tulee, niin toivon mukaan niistä saadaan. Mitä tulee bonuksiin, pankkiirien palkkausjärjestelmä on uusittu. Tiedoksi vaan: on uusittu. Onko se riittävä vai ei, joka tapauksessa olemme uusineet sen niin, että bonukset kertyvät pidemmän aikavälin eivätkä hetken voittojen kautta. Eli hyvin paljon on tehty. Transaktiovero on valmistelussa EU-tasolla.

Nämä ovat isoja asioita eikä niitä yhdessä yössä voida toteuttaa, mutta toivoisin, että vaikka vaalit lähestyvät, niin ihan kaikkea ei keksittäisi, vaan annettaisiin arvoa myös sille, mitä olemme vaikeassa tilanteessa saaneet aikaiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Minäkin toivon, ettei kaikkea keksittäisi. Olemme saaneet kuulla, miten pankkijärjestelmä koko Euroopassa romahtaa, jos ei näin tehdä. Minä en hetkeäkään usko, että koko järjestelmä romahtaisi. Voi olla, että jotkut pankit menisivät konkurssiin, mutta pankkijärjestelmä ei romahtaisi.

On sanottu, että monet Euroopan maat olisivat kaatuneet. Näin sanoi valtiovarainministeri Katainen muutama minuutti sitten. On väitetty, että euro heikkenisi. So what? Euron arvo dollariin nähden oli vielä joitakin vuosia sitten 0,9, nyt se on 1,3—1,4, ja maailma vaan pyörii.

Kyllä pitäisi tutkia selkeästi ja vakavasti muita vaihtoehtoja ja antaa tehdä velkajärjestely. Jos vielä sen jälkeen joku pankki menee konkurssiin, niin menköön. Kyllä meilläkin loppui Suomesta Säästöpankki, kun meillä oli kriisi. Mutta huolehdimme siitä, ettei koko pankkijärjestelmä romahda, ja se voidaan sitten tehdä rahalla, joka tulee taatusti selvästi edullisemmaksi (Puhemies: Minuutti on kulunut!) veronmaksajille kuin tämä järjestelmä. — Ei ole pakko kysyä. Tämä oli kommentti.

Arvoisa puhemies! Oikeastaan vastauksena jo tuohon edelliseen ed. Kalliksen puheenvuoroon. Meillähän on kokemusta yhden pankin kaatumisesta, joka aiheutti Suomen kansantaloudelle noin 10 miljardin menojen ja yli 6 miljardin verotulojen menetyksen. (Ed. Arhinmäki: Mikä on valuutta?) Jos menetettäisiin 1 500 pankkia, niin voisi olla, että menetykset olisivat paljon suuremmat. Meillä on tiedossa, että sekä kevään että joulun alla tehtyjen ratkaisujen ansiosta Euroopassa ja Suomessa talouskasvu on pystytty pitämään yllä.

Aina kun esittää ja kyseenalaistaa, pitäisi olla vaihtoehto. Kysynkin valtiovarainministeri Kataiselta: Onko siellä Euroopan neuvottelupöydissä ollut esillä veljespuolueiden, sosialidemokraattien, taholta sellainen vaihtoehto, sellainen pölyinen vaihtoehto, (Ed. K. Kiljunen: Rahamarkkinavero!) tuhon tie, jota täällä on esitetty?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jo tuossa aikaisemmin sanoin: Meillä ei ole ollut suunnitelmia tai sääntöjä kaikkien nyt nähtyjen kriisien hoitamiseen, mutta sitä kriisiä on vaan pitänyt hoitaa. Jos me olisimme levittäneet kädet, että ei hoideta, antaa kaikkien kaatua, antaa pankkien kaatua, antaa valtioitten kaatua, niin sitten me sopassa olisimme. Tätä kriisiä vaan on pitänyt hoitaa ihmisten, hyvinvointiyhteiskunnan, talouskasvun, työpaikkojen nimissä.

Kun ed. Kalli kysyi, onko vaihtoehtoja mietitty, niitä on mietitty. Pää juovikasta kutoo hyvin monessa maassa, kun me yritämme miettiä, mikä on veronmaksajille vähiten haitallinen vaihtoehto. Mutta niitä vaihtoehtoja ei hyvin paljon ole. Ei ole tuotu pöytään sen paremmin demareitten kuin muittenkaan puolueitten toimesta — siis eurooppalaisten päätöksenteon pöytään, hallitusten toimesta — vaihtoehtoa, joka olisi joku muu kuin nyt on toteutettu, vaan tämä on havaittu parhaaksi keinoksi. Eihän tässä nyt niin kuin juhlimaan päästä, mutta on pidetty maat pystyssä. Vaikea näitä asioita on hoitaa, mutta jos yhtään arvostaa hyvinvointia ja työpaikkoja, pitää vaan pistää kädet kyynärpäitä myöten saveen.

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys siitä, miten suomalainen veronmaksaja osallistuu tähän euroalueen rahoittamiseen. Olemme nyt sitoutuneet 8 miljardiin. Se on se 440 miljardin osuus, menee siitä sitten (Ed. Petri Salo: Takuilla!) nettona ihan mikä summa tahansa. Se on vakuudetonta vielä kaiken lisäksi, ja sitä nyt kukaan viisas ihminen ei yleensä tee. Tämä on 8 miljardia tällä hetkellä. Nyt on puhuttu siitä, että summaa pitää suurentaa.

Onko nyt niin, että se kaksinkertaistetaan, jolloin Suomen vastuut ovat 2 kertaa 8 eli 16 miljardia? (Ed. Ollila: Oikein laskettu!) Mikä on se katto? Tätä kautta kun valtiot takaavat pankkien velat ja sitten ne takaavat toisten valtioitten velkoja, jossain vaiheessa myös valtioitten veronmaksajien rahat loppuvat, ja silloin tulee se kaaos, mitä te olette niin kuin käytännössä yrittäneet nyt näin estää. Tässä mielessä kysymys on: Jääkö siellä lopuksi muita kuin Suomi ja Saksa, jotka yrittävät viimeisillä rahoillaan rahoittaa?

Arvoisa puhemies! Täällä on sanottu, että kysymys ei ole euron kriisistä, mutta kyllä jo 1998, kun asiasta eduskunnassa päätettiin, me vasemmalta toimme esille sen, että euroalue on liian epätasainen. Se ei ole optimaalinen valuutta-alue, ja nyt tämä näkyy.

Mutta sitten tähän EU:n Kreikka- ja Irlanti-linjaan. Siinä ei ole leikattu Kreikan tai Irlannin eliitiltä mitään. Kaikki leikkaukset osuvat kansaan. Kreikassa on 700 euron kansaneläkettä leikattu. Irlannissa on leikattu 8 euron vähimmäispalkkaa. Tämähän vie ostovoiman romahtamiseen, tämä teidänkin siellä suosittelemanne ja päättämänne linja. (Ed. Lahtela: K-linja!) Se johtaa silloin työttömyyden kasvun jälkeen köyhyyden kasvuun edelleen. Eli nyt te määräätte EU:ssa Kreikalle, Irlannille ja ehkä Portugalillekin jatkossa samaa linjaa, mitä Ahon hallitus harjoitti Suomessa 1990-luvun alussa. Tuotti jättityöttömyyden. Tämä linja, mitä te määräätte, on väärä. Yhtään Kreikan johtajaa, jotka huijasivat, ei ole pantu vankilaan eikä yhtään Irlannin johtajaa ole pantu vastuuseen väärästä politiikasta. Kansa maksaa.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari peräänkuulutti sitä, mitkä tässä veronmaksajien vastuut ovat. Tuon Lehman Brothersin konkurssin jälkeen, siitä alkaneen tapahtumaketjun myötä Suomeenkin valunut lama merkitsi suomalaisille veronmaksajille kyllä erittäin vaikeita aikoja. Juuri siksi olemme joutuneet ottamaan velkaa useita kymmeniä miljardeja euroja, kun ottaa tämän koko ajan, myös tulevan ajan huomioon. Eli tätä samaa kehityskulkua nyt tässä Irlannin ja Kreikan auttamisessa on pyritty estämään, että tästä ei koituisi suomalaiselle veronmaksajalle minkäänlaisia seuraamuksia.

Toisin kuin täällä on väitetty, niin kyllä tässä on sekä Suomessa että Euroopan tasolla mietitty kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja: mikä on sekä Suomen kannalta, suomalaisen tavallisen kansalaisen kannalta, että myöskin Euroopan kannalta se kaikkein järkevin, kustannustehokkain ja muullakin tavalla nopeimmin vaikuttava tapa tämän kriisin voittamiseen. Ei ole niin, että tässä on otettu ensimmäinen esillä ollut vaihtoehto, vaan vasta pitkän pohdinnan — tosin muutaman kerran on kyllä jouduttu hyvinkin tiukassa aikataulussa toimia tekemään — tuloksena näihin toimenpiteisiin on päädytty.

Mitä tulee sitten Efsf:n koon kasvattamiseen, niin siitä ei mitään virallista esitystä vielä ole tullut, vaan on ensi sijassa puhuttu siitä, että pitää pystyä tämän välineen käyttöä joustavoittamaan, että jos ja kun esitys tulee, niin totta kai sitä pohditaan siinä kokonaisuudessa, mitä muita toimenpiteitä mahdollisesti oltaisiin tekemässä.

Arvoisa puhemies! Tanskan entinen pääministeri Poul Nyrup Rasmussen kirjoitti eräässä eurooppalaisessa talousjulkaisussa jo vähän aikaa sitten, että väärin on hoidettu ja eurooppalaisen sosialidemokratian vastaus on: lisää yhteisvastuuta ja solidaarisuutta ja eurobondit on otettava käyttöön. (Ed. Kimmo Kiljunen: Rahamarkkinaverosta on ollut puhetta!)

No, minulta pyydettiin vastinetta tai tämmöistä kommenttia tähän kirjoitukseen. En voinut kirjoittaa, niin kuin hän, sosialidemokratian puolesta, en K:n puolesta, mutta H:n puolesta kirjoitin ja ilmoitin, että jokaisen kansakunnan pitäisi ensisijaisesti vastata omista veloistaan enkä kannata eurobondien käyttöönottoa.

Nyt täällä meidän sosialidemokraatit, jotka väittävät olevansa kansainvälinen liike, edustavat aivan eri linjaa kuin eurooppalainen sosialidemokratia, ja molemmat (Puhemies: Nyt kysymykseen!) eivät voi olla oikeassa. Kysyn ministeri Kataiselta: Onko eurooppalainen sosialidemokratia tuonut tämän oman linjansa esiin siellä ja miten se eroaa tästä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Espanjassa on sosialistihallitus, Kreikassa on sosialistihallitus, Portugalissa on sosialistihallitus, joissakin maissa on muita hallituksia, mutta me olemme kaikki yrittäneet etsiä yhteistä ratkaisua, eikä siellä ole tämän kaltaista keskustelua kuin mitä Suomen eduskunnassa on käyty eli että meidän näkemyksemme jakautuisivat niin kuin yö ja päivä, että toiset ovat sitä mieltä, että ei kannata taata lainoja, vaan kannattaa antaa maan kaatua. Monen varmasti tekisi mieli ajatella niin.

Meitä on pohjoinen ryhmä, joka ajattelee niin, että jokaisen pitää hoitaa omat asiansa niin hyvin kuin osaa, ja sitten on toisenlaisia ajattelutapoja suuremman solidaarisuuden puolesta. Mutta ihan aidosti täytyy sanoa, kun ed. Manninen kysyy, että ei siellä Ecofin-pöydässä tai — ehkä pääministeri voi kertoa — pääministereitten pöydässä ole tullut demareitten taholta mitään vaihtoehtoa, joka olisi toinen kuin nyt tehty. Ehkä se näkyy myös siinä, että kun eri parlamenteissa on käsitelty Irlanti-kysymystä tai Kreikka-kysymystä, niin eivät siellä sosialidemokraatit ole vaihtoehtoa esittäneet. Suomi on poikkeus tässä. (Puhemies: Nyt seuraavaan kysymykseen!)

Arvoisa puhemies! Ensin suomalaiset eläkerahastot ja sitten Suomen valtio ovat lainanneet Kreikalle rahaa hyvällä korolla. Tietysti tärkeätä on, että vakaus säilyy, että me saamme ne rahamme takaisin emmekä menetä niitä (Ed. Arhinmäki: Hyvä bisnes!) ja jopa hyödymme tästä toimenpiteestä.

Nyt demarit ovat sanoneet, että on väärin, että korkealla korolla lainataan näille maille rahaa. Nyt Kiinan valtio on lainannut sekä Kreikalle että Portugalille tai ostanut näitten valtioitten lainoja. (Ed. Lahtela: Hyvällä korolla!) Toimiiko nyt Kiina jollakin tavalla väärin, ja pitäisikö sitä rangaista, kun se sijoittaa näihin valtionlainoihin omia rahojaan? (Välihuutoja vasemmalta) Olisin vielä kysynyt: Onko Kiinalla kenties joitakin poliittisia motiiveja tässä toiminnassa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että ne valtiot, jotka nyt lainaa tarvitsevat, sitä jostakin saavat. En halua lähteä arvioimaan kenenkään luotonantajan motiiveja, erityisesti valtiollisten luotonantajien motiiveja. Mutta ehkä kannattaa suhteuttaa siihen, niin kuin lehdistä luimme, että Kiina oli ostanut Espanjan velkapapereita 6 miljardilla eurolla ja jos oikein muistan, niin tämän vuoden jälleenrahoitustarve Espanjassa on 220 miljardia euroa, (Ed. Arhinmäki: Vastatkaa Sasin kysymykseen, onko hyvä bisnes lainata Kreikalle!) joten se ei ole kovin suuri summa, mutta hyvä, että valtiot saavat markkinoilta rahaa. Se on aina pois kaikesta yhteisvastuuajatuksesta.

Arvoisa puhemies! Tuhon tietä EU ja Suomi kulkevat. Miten kauan ja miten monella miljardilla Suomen veronmaksajat vielä rahoittavat holtittomasti talouttaan hoitavia maita ja riskisijoittajia? Tällainen politiikka on perussuomalaisten ja, uskon, koko kansan silmissä suorastaan moraalitonta. Mitä teette sen jälkeen, kun Portugali ja Espanja ovat veronmaksajiemme sylissä?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kaikki ne päätökset, joita hallitus on tehnyt yhdessä muiden Euroopan valtioiden ja erityisesti euromaiden kanssa, ovat tähdänneet siihen, että Eurooppa ei syöksyisi samanlaiseen lamaan kuin missä me olimme kaksi vuotta sitten. Sen myötä meilläkin on budjettivaje. Onneksi pystyimme hallituksen toimin estämään sen, että työttömyys ei päässyt räjähtämään käsiin, vaan olemme päässeet työttömyydessä jälleen laskevalle uralle. (Ed. Rajamäki: Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, köyhyys kasvaa!) Ja juuri siksi, että uudestaan emme olisi tässä taantumatilanteessa, meidän pitää nämä rahoitusmarkkinat pystyä vakauttamaan, ja tähän mennessä siinä on onnistuttu. Hallitus tekee päätöksiä nimenomaan siitä näkökulmasta, mikä on suomalaisille parhaaksi.

Arvoisa puhemies! Eurooppalaisten demarien yhteinen linja on, että täytyy puuttua tämän taudin syihin. Keskeinen syy on täysin holtittomaksi päästetyt markkinavoimat, pankkien ja sijoittajien suurimittainen keinottelu, joka käynnisti tämän koko kriisin, ja nämä suuret tuotot, joita täällä vielä ed. Sasi kehtaa kehua. Sitten kun ne riskit laukeavat, tullaan tuomaan lasku veronmaksajille myös täällä Suomessa. Tähän pitää puuttua. Se edellyttää rahoitusmarkkinaveron säätämistä, muitakin perusteellisia muutoksia, muun muassa pankkien palkitsemiseen puuttumista, josta täällä on puhuttu.

Mutta tässä riskinä on, että jos mennään tähän täydelliseen yhteisvastuuseen, mitä täällä eräät näyttävät kannattavan, niin sen seurauksena tietysti Suomessa ja monessa muussa maassa, joka on hoitanut hyvin asiansa, tulee ennätyssuuri lasku kohoavien valtionlainojen korkovaatimuksen nousun takia. Siksi kysynkin: Onko hallitus miettinyt, että johonkin tämä raja pitää vetää, kuinka pitkälle tätä yhteisvastuuta ulotetaan, jotta emme ole tilanteessa, että hyvin käyttäytyneet joutuvat maksamaan holtittomasti käyttäytyneiden sijoittajien laskun?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ongelmien syyt vaihtelevat maittain. Kreikassa ongelmien syy oli huono talouspolitiikka. Muutamassa muussa maassa — en nyt lähde niitä maita luettelemaan nimiltä — on sama ongelma. Irlannissa ongelma oli se, että talouskasvua haettiin liian vahvalla pankkisektorin kasvustrategialla ja liian kovalla luottoekspansiolla. Eli siellä erityisesti pankkisektori oli ongelmien lähde, ei niinkään hallituksen huono finanssipolitiikka. Näin ollen ratkaisuja pitää hakea nimenomaan sieltä, että tiukennamme EU:n sääntöjä niin, että huono talouspolitiikka euroalueella ei ole enää yhtä mahdollista kuin se on tähän saakka ollut. Toisaalta me tarvitsemme sijoittajat vastuuseen, niin kuin olemme jo päättäneet, vuodesta 2013 lähtien. Siinä vaiheessa, kun maa ei ole enää vakavarainen, sijoittajat hävitkööt rahansa. Tämä tulee vaikuttamaan huonon talouspolitiikan maihin niin, että rahan hinta nousee, mutta niin saa noustakin, koska tässä pitää olla kannusteita. Tästä siis olemme jo päättäneet. Tämä tulee voimaan vuonna 2013.

Kiitän sosialidemokraatteja tuesta, jota hallitus on saanut tässä asiassa! Olemme tehneet tämän, tässä meillä on yhteinen näkemys. En tiedä, onko tässä eduskunnassa kovin monta — hallituksen puolella ei ainakaan ole ketään — joka kannattaisi tämänkaltaista yhteisvastuuta, että veisimme talouspolitiikan vastuun jäsenmaille.