4) Hallituksen esitys polttoturpeen ja sillä tuotetun
sähkön toimitusvarmuuden turvaamista koskevaksi
lainsäädännöksi
Martin Saarikangas /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä turpeen huolto-
ja toimitusvarmuuden kehittäminen on äärettömän
tärkeä asia. Puolessa Suomen maakunnista turve
on tänään markkinoiden tärkein
polttoaine, ja siksi puollamme turpeen turvavarastoja koskevaa lakiesitystä.
Esitetty polttoturpeen varastotuki tuo helpotusta sekä huoltovarmuuteen
että turvetuottajien kokemaan epävarmuuteen. Turvekauppiaat voivat
ostaa turvetta tuottajilta tuotannon mukaan ja myydä kulutuksen
mukaan ilman varastointiin liittyviä pääomakuluja.
Tämä on siis tässä laissa erinomainen
asia.
Sen sijaan en pidä tästä turvelauhteen
syöttötariffijärjestelmästä.
Se on monessa suhteessa ongelmallinen, ja sitä ei olisi
tähän lakiin tullut sisällyttää.
Esitetty turvelauhteen syöttötariffijärjestelmä on
huono asetettuun tavoitteeseen nähden. Lisäksi se on kokonaan uusi ohjauskeino
sähkömarkkinoillamme eikä vastaavanlaista tukijärjestelmää ole
muuallakaan sovellettu. Syöttötariffithan yleensä kohdennetaan
uuden kapasiteetin rakentamiseen, ei olemassa olevan tuotannon tukemiseen.
Syöttötariffit ovat markkinoiden perusajatuksen
vastaisia, koska asiakkaat pakotetaan maksamaan tukea jollekin toiselle
tuotantomuodolle, vaikka eivät sitä lainkaan itselleen
hankkisi. Tämä on vastenmielinen osa tässä.
Olemme kuitenkin valmiita siihen, että hyväksymme
tämän valiokunnan lausumaehdotuksen, joka on täällä muotoiltu,
jossa edellytämme, että hallitus selvittää muista
EU-maista ja polttoturpeen syöttötariffista lauhdutusvoimalaitoksissa saatujen
kokemusten perusteella tariffien laajentamisesta uusiutuviin energianlähteisiin.
Sinne ne kuuluvat, eivät tänne turpeen puolelle.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä talousvaliokunnan
mietintö on saanut kylkeensä ympäristövaliokunnan
lausunnon, jossa ympäristövaliokunta kiinnittää huomiota myös
turpeen käytön muihin kuin ilmasto-ongelmiin eli
paikallisiin, lähinnä pintavesien laatuun, veden
virtauksiin liittyviin kysymyksiin. Soillahan on merkittävä puhdistava
tehtävä tulvavesien suhteen ja yleensäkin
vesitaloudessa. Ne ovat myös hyvin tärkeitä tulvien
ehkäisyssä. Nimenomaan alueilla, joissa suot on
kuivatettu ja joissa suot on otettu muuhun käyttöön,
tapahtuu tämä ilmiö, joka sitten näkyy
jokien tulvimisena.
Humuksen siirtyminen turvesoilta vesistöön hyvinkin
kauaksi, ei vain paikallisesti, on myös ongelmallinen.
Tämä ongelma on tuttu monella alueella Suomessa,
muun muassa Lappeenrannan—Valkealan välillä Salpausselän
pohjoispuolella kulkevan väliväylän rannoilla.
Siellä tämä humuksen vaikutus on varsin
merkittävä. Se vaikuttaa muun muassa sellaiseen
yksityiskohtaan kuin Kotkan, Haminan ja Pyhtään
raakaveden saantiin. Siellä valmistetaan Valkealan Kuivalan
kylässä tekopohjavesi. Humus on nyt jo rikastuttanut
alueen harjut, ja siellä joudutaan vedestä poistamaan
puhdistuskeinoin sitten humus ennen sen suihkuttamista ja siirtämistä tälle harjualueelle,
jossa enää tällaista puhdistusta ei tapahdu.
Näin ollen tämä polttoturve ei ole
todellakaan mikään ongelmaton energianlähde.
Se, että siitä saadaan energiaa vähemmän
kuin lähes mistään muusta energianlähteestä verrattuna
sen hiilidioksidipäästöihin, on ongelmallinen
asia. Se on nyt saamassa tämän tuen, jonka on
hallituksen esitys pitänyt sisällään
ja johonka nyt valiokunnat ovat yhtymässä.
Syöttötariffi on keino, jota hallitus ei ole
minkään muun energianlähteen kohdalla
käyttänyt hyväkseen, toivon mukaan käyttäisi
biopolttoaineiden ja tuulivoiman kohdalla. Siitä on kansainvälisesti
positiivisia kokemuksia. No, tämän polttoturpeen
kohdallahan perustelu on se, että se olisi kivihiilen suhteen
kilpailukykyinen näin menetellen. Tämä vuoteen
2010 ulottuva lainsäädäntö on
varmasti jollakin tavoin ajatellen nimenomaan turpeen kilpailukykyä kivihiileen verraten
perusteltua, mutta turpeen käytön laajempi lisääminen
mielestäni on kysymys, jota pitäisi erittäin
tarkoin aina miettiä. Käsitykseni mukaan tällä hetkellä Vapo
esimerkiksi on varsin laajasti liikkeellä eri puolilla
Suomea avaamassa turvesoita, suorittamassa uusia valtauksia.
Muun muassa eilen Ruokolahdella käytiin laaja kansalaistilaisuus,
joka liittyi uusien turvesoiden käyttöönottoon.
Tällä menettelyllä on myös laajoja
vaikutuksia alueiden luonnontilaan laajemminkin kuin tähän
vesistökysymykseen. Muun muassa tämä Ruokolahden
tilanne on siitä mielenkiintoinen, että aiottu
turvesuo on varsin laajalla erämaa-alueella, joka on osa
susilauman, neljän viiden suden lauman, reviiriä,
siis osa sitä. Tämä hanke tullee karkottamaan
tämän lauman ja ainakin muuttamaan sen alueen
luonnonolosuhteita. Tämä tilanne ei ole kestävä,
ja siis nimenomaan se ei ole kestävää,
että näitä avataan ikään
kuin aina siellä, mistä löytyy mahdollisuus,
vaan pitäisi ennen muuta keskitetysti katsoa, mitkä alueet
on hyvä käyttää edelleenkin polttoturpeen
nostoon, tehostaa nostoa siellä, missä se on jo
aloitettu, eikä ikään kuin täplittää tällä kertaa
nyt aika tavalla Etelä- ja Itä- ja Kaakkois-Suomea
näillä turvesoilla.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä määräaikainen
laki on todella kannatettava. Sen avulla pyritään
turvaamaan maamme huoltovarmuutta ja toisaalta myös sähkön
toimintavarmuutta tässä sähkön
ja lämmön yhteistuotannossa. Sääolosuhteethan
vaihtelevat eri kesinä, ja niin kuin tiedämme,
osa kesistä on sellaisia, että tämän
polttoturpeen kerääminen ja korjaaminen on erittäin
hankalaa ja sitä saadaan vähän kasaan.
Toisaalta tämän lain myötä ollaan
parantamassa tavallaan polttoturpeen asemaa verrattuna näihin
fossiilisiin ulkolaisiin polttoaineisiin eli ennen kaikkea kivihiileen
eli kotimaista polttoturvetta käyttävä voimalaitos
saisi osittaisen etusijan tässä ajojärjestyksessä,
ja tämä sitten tavallaan kompensoitaisiin tällä syöttötariffimaksulla,
rahoitettaisiin, ja senhän kuluttajat maksavat.
Arvoisa puhemies! Tähdennän vielä,
että totta kai on erittäin hyvä, että turpeen
asemaa parannetaan, mutta on myös muistettava, että kun
puuta poltetaan, niin tämä turve tavallaan on
parantamassa tätä palamisprosessia ja toisaalta
myös säästää tätä puunkäyttöä.
Toivon, että kaiken kaikkiaan turpeen asemaa pystyttäisiin
parantamaan eli myös tätä turvetta laajemmin
käyttämään jatkossa. Tosiasiassa
tällä hetkellähän erittäin
vähän turvesoista on tätä turvetta
otettu ja on huomattavasti lisää varaa sitä käyttää enemmän, ja
sekin tiedetään, että se on hitaasti
uusiutuva luonnonvara.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta tähän
keskusteluun.
Ensinnäkin, mikä koskee alun perin hallituksen
esitystä ja sitten tätä mietintöä,
niin minusta johtopäätökset ovat juuri
sellaiset kuin nyt tässä tilanteessa on syytä tehdä,
elikkä tässähän turve on vähän
persoonallisessa tilanteessa Suomessa kaiken kaikkiaan energianlähteenä sen
takia, että siitä varannosta, mikä sitä käytetään,
kai nyt tällä hetkellä 92 prosenttia
on Vapo Oy:n hommaa, loppu on Turveruukin hommaa ja sitten on muutama
pieni toimija tuolla Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosassa ja siinä kaikki.
Kun Vaposta valtio omistaa 51 prosenttia, niin tässä on
niin kuin valtio pelaa valtiolle huoltovarmuutta toteuttaen ja tässä tapauksessa
pelaa suhteessa kivihiileen, elikkä siis pitää muistaa
aina se konteksti, missä tämä operointi
tapahtuu.
Minusta nyt olisi ihan noin yleisen imagenkin kannalta paikallaan,
että ruvettaisiin reilusti puhumaan turpeesta seospolttoaineena,
kun eduskuntakin on sen mukaisia kannanottoja jo tehnyt. Kun kesäkuussa
käsiteltiin maatalouspoliittisen selonteon johdosta annettua
mietintöä, siinä yhteydessä harvinaisen
selvästi eduskunta totesi yksimielisesti, että kun
1,5 miljoonaa peltohehtaaria riittää elintarvikeomavaraisuuden
tur-vaamiseen, niin siitä jäljellä olevasta
750 000 hehtaarista satojatuhansia hehtaareja voidaan käyttää peltoenergian
tuotantoon. Kun siitä osuudesta 280 000 hehtaaria
menee ohraetanolin kaltaisesti valkuaisomavaraisuuden toteuttamiseen ja
loppu voidaan käyttää siis puhtaasti
energiatarkoituksiin, niin siitä seuraa automaattisesti
se, että se ei voi toteutua muuta kuin seospolttoaineyhdistelmän
kautta. Elikkä siis toisin sanoen eduskunta on jo ihan
käyttöteknisesti rajannut nämä asiat,
jolloinka pitäisi kokonaisuuden kannalta käyttää sitä terminologiaa,
joka tästä automaattisesti syntyy.
Sitten, arvoisa puhemies, se toinen puoli tästä, kun
tässä on tästä syöttötariffista
kysymys. Viimeksi eilisiltana Kalajoella oli MTK:n järjestämä Maaseudun
tila -seminaari, jossa keskeinen asia oli paitsi elintarviketuotanto
niin myöskin bioenergia-asiat. Kun tilaisuus, joka oli
saanut erittäin laajan kuulijakunnan, oli päättynyt,
niin melkoinen joukko maatalousyrittäjiä tuli
panelistien tykö ja kysyi, koska te saatte aikaiseksi Saksan
mallin mukaisen syöttötariffin kiinteään
hintaan, koska heillä on valmius tällä hetkellä ryhtyä biokaasun
avulla tuottamaan yhdistetysti sähköä ja
lämpöä ja heitä erityisesti
viehättää se ajatus, että 90
prosentin hyötysuhteeseen päästäisiin
ja kapasiteettia tämän homman hoitamiseen on.
Minä sitten annoin ymmärtää,
että minä olen ymmärtänyt, että eduskunnassa
sellaisia valmiuksia alkaa nyt syntyä, ja toivotaan, että viimeistään
hallitusohjelmakeskusteluissa tämä asia olisi
voimallisesti esillä ja heti seuraavan hallituksen, olipa
tuo minkä värinen ja koosteinen tahansa, ensi
töitä olisi tämän Saksan mallin mukaisen
syöttötariffilain tänne tuominen ja sen sitten uusi eduskunta veisi kiitolaukkaa
läpi, niin että tämän puolen
tämmöinen reunaehto toteutuisi.
Tässä on aika mielenkiintoinen asia sikäli,
että Saksassa hallitusvalta on päättänyt,
että nykyisen 5 000 yksikön lisäksi
muutaman seuraavan vuoden aikana aiotaan saada 25 000 yksikköä toimintaan,
mikä merkitsee sähkökapasiteettia 2 500
megawattia, ei siis mitenkään vähänlaisesti
ja aikamoisen lyhyellä aikataululla vielä toteutettuna.
Kaiken huippu on se, että siellä se bisnes on
viety paljon pitemmälle kuin täällä itse
asiassa kukaan ehkä on ajatellutkaan sillä tavalla,
että ulkomaiset toimijat tuovat laitteistot sinne, tekevät
tuotantosopimuksen ja tuottavat sitten tämän sähkön
ja lämmön, elikkä siis investoinnit tavallaan
tulevat maan rajojen ulkopuolelta.
Minä hartaasti toivon, että nykyinen kauppa- ja
teollisuusministeri tekee kaikkensa puhuakseen viimeiset epäröijät
ympäri mahdollisimman pian tässä asiassa.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Oikeastaan tämän asian käsittelyn
omalta osaltani lyhyeksi johdannoksi luen Euroopan parlamentin pöytäkirjasta joulukuun
14. päivältä sen käsitellessä biomassan
ja biopolttoaineiden strategiaa Biomass Action Plania, sen yhteydessä olevasta
asiakirjasta 2006/2082 (INI) lausuman: "The European Parliament
calls on the Commission to include peat, with regard to the life-cycle
aspect, as a long-term renewable energy source for biomass and bioenergy
production." Euroopan parlamentti siis pyytää Euroopan
komissiota ryhtymään toimenpiteisiin nimenomaan
elinikäisen tai pitkäjaksoisen tarkastelukulman
näkökulmasta sisällyttääkseen
turpeen pitkällä tähtäyksellä uusiutuvana
energiana biomassan ja bioenergian tuotantokuvioihin — oikein
hirveän vapaasti suomennettuna suurin piirtein näin.
En ollut varautunut tarkemmin suomentamaan, mutta se ajatus on suurin
piirtein tämä.
Minusta tämä on erittäin merkittävä Europan unionin
tekemä kannanotto, Euroopan parlamentissa julki lausuttu
ajatus, joka vastaa niitä ajatuksia, jotka pohjimmiltaan
ovat taustalla siinäkin esityksessä, mikä nyt
on tässä eduskunnan käsittelyssä,
totuus kun on selvästikin meistä suomalaisista
monien käsityksen mukaan se, että turve on vähintäänkin,
niin kuin tässä sanotaan, hitaasti uusiutuva energialähde.
Kun viimeksi kävin Amerikassa ja tapasin Yhdysvaltain
energiaministerin johdolla paitsi ministereitä myöskin
virkamiehiä, niin hekin pohdiskelivat, että niin,
kun me täällä Teksasissa pumppaamme tuolta
maan sisältä tuota öljyä, niin
paitsi että se öljy on CO2-päästöjä aiheuttavaa,
niin kyllä se tarkoittaa sitä, että se
alue siitä, missä tämä pumppaus
on tehty, on erittäin pitkäksi ajaksi pois käytöstä ja
aiheuttaa vielä osin ympäristöongelmiakin.
Mutta entäs kun te otatte siitä turvesuolta sen
turpeen pois, mitenkäs siinä käy? Eihän
se ole sataa vuotta käyttämättömänä, se
alue, vaan eikös siihen voi tulla esimerkiksi metsää?
Ja mitä on metsä? Se on nielu. Se on se, joka
syö nimenomaan CO2-päästöjä.
Vahinko vaan on se, että kansainvälisen yhteisön
Ipcc:n piirissä tätä ajattelua ei vielä ole
täydellisesti hyväksytty. Siellä meni
jo läpi ajatus siitä, että kategorioinnissa
ensimmäisen kerran rankattiin turve ulos kivihiilen kanssa
samasta kategoriasta. Mutta sehän ei vielä tarkoittanut
sitä, että päästökerrointa
esimerkiksi voitaisiin niitten ratkaisujen perusteella vielä muuttaa,
koska se pitäisi ensiksi — tai sanon mieluusti,
että pitää ensiksi — määritellä hitaasti
uusiutuvaksi energialähteeksi ja sen jälkeen me
voimme tehdä kenties toimenpiteitä, joilla sitten
turve myöskin täällä päästökertoimen
puolella saisi sen aseman, sen roolin, mikä sille ilmiselvästi
kuuluu.
Tämä oli tavallaan tausta sille, että nyt
kun ollaan tilanteessa, jossa on vaihtoehto, vississä energiantuotannossa
nimenomaan täällä lauhdesähkön
ja osittain sähkön ja lämmön
lauhdetuotannossa on tultu tilanteeseen, jossa on kivihiili ja turve
rinta rinnan, niin kyllä se — jos me itse voimme
siihen vaikuttaa — että me varmistamme, että tällaisissa
asetelmissa kivihiilen sijasta tulee käytetyksi kotimainen
turve, on isänmaallinen, se on ympäristöpoliittinen,
se on paikallinen, se on suomalaisen työvoimapolitiikan,
työllistämisen, näkökulmasta,
se on erittäin monista näkökulmista katsellen
ja arvioiden erittäin hyvä ratkaisu.
Minä annan aivan erityisen positiivisen arvion — jos
minä olen mikään antamaan sellaista, mutta
kuitenkin — sille analyyttiselle otteelle, millä ed.
Pulliainen tätä asiaa matkan varrella on käsitellyt.
Olen täysin vakuuttunut, että hän miettii
aivan tasan tarkkaan niitä aspekteja, mitkä liittyvät
ympäristönäkökulmiin, ja kun
hän niiden jälkeenkin on tullut siihen tulokseen,
että tämäntapaista ratkaisua tarvitaan,
niin se oli ainakin minulle henkilökohtaisestikin kyllä henkisesti erittäin
tärkeää, mitä hän omalla
käytöksellään tässä asiassa
on viestittänyt. Arvostan, totta kai, samalla tavalla myöskin
muiden näkemyksiä, mutta kun tiedän ed.
Pulliaisen pohdiskelleen läpi poliittisen uran näitä kysymyksiä aivan
erityisen tarkasti, niin halusin tätä seikkaa
nyt tässä korostaa.
Eli tämän me tällä teemme
nyt mahdolliseksi, ja hivenen olen pahoillani siitä, että ed.
Saarikangas ei voinut näiltä osin, tämän
syöttötariffin osalta — vaikka toiselta
osalta saattoikin hyväksyä ja olla tukemassa tätä esitystä — olla
tässä mukana.
Mitä tulee syöttötariffeihin vielä,
niin sehän on totta, kuten täällä sanottiin,
että ne eivät, niin kuin ed. Tiusanenkin sanoi,
ole vielä meillä käytössä olevaa
todellisuutta laajemmin. No, se alku on nyt tässä.
Siinä on monta syytä, minkä takia se ei
täällä muiden kotimaisten bio- ja uusiutuvien energialähteitten
kohdalla ole tällä hetkellä käytössä.
Toistan sen, mitä sanoin täällä esimerkiksi tämän
lain lähetekeskustelussa, ja jossakin muuallakin olen sen
sanonut, että varsinkin silloin jos on se tilanne, että Suomessa
varsinkin vielä uutta ydinvoimaa rakennettaisiin — ja
myöskin kun nyt on uusi yksi iso voimalayksikkö tulossa — minusta
pitää voida arvioida jatkossa seuraavaa vaalikautta
ajatellen se, tarvitsisiko meidän ja olisiko tarkoituksenmukaista
ottaa käyttöön näitä syöttötariffeja
tai sertifikaatteja.
Minä pahoin pelkään, että ellei
jotain sen tapaista ole, tämä kotimainen bioenergia
ja uusiutuva energia ei tule markkinoille siinä vaiheessa, kun
lähestytään sitä tilannetta,
jolloin kertaheitolla markkinoille paukahtaa 1 600 megawatin teho
tai jatkossa kenties vielä enemmän. Jos me toimisimme
samanlaisilla markkinoilla, missä omenoita myydään
tai karkkeja myydään, jossa periaatteessa markkina
on koko maailma, niin ei tällaista ongelmaa olisi, mutta
meillä Pohjolassa kulutuksen määrä on
tietty. Jos se on 100 ja yhtäkkiä tuleekin markkinoille
120, niin niille 20:lle kerta kaikkiaan ei löydy käyttöä.
Koska rajajohtoja on vain tietty rajallinen määrä tällä hetkellä, niille
ei löydy käyttöä. Ei se ydinvoima
tällaisessa tilanteessa, jos se tulee 1 600 megan
tehoilla markkinoille, päätä sitä,
että pannaanpas verkkoon ainoastaan 800 megaa ja pannaan
800 lepäämään, vaan kyllä se
1 600 ottaa yhdellä kertaa markkinoilta sen siivunsa
ja muut sieltä häipyvät — näin
siinä käytännössä käy — taikka
jos eivät häivy, niin ainakin kokevat tietyllä tavalla ongelmia
ja vaikeuksia.
Näistä syistä, muun muassa näistä syistä,
minä en pidä mahdottomana sitä, etteikö jatkossa
todella pidä arvioida myös, ei vaan turpeen osalta suhteessa
kivihiileen vaan muutoinkin, näiden kotimaisten kohdalla
erilaisten syöttötariffien tai sertifikaattien
käyttöönottoa. Näinhän
useimmat muut maat ovat maailmassa menetelleet.
Aivan lopuksi sanon vielä sen, että se, mitä me tässä teemme,
tämä esitys, on tavattoman mitätön
kädenojennus kotimaisen energialähteen suuntaan
verrattuna siihen, mitä esimerkiksi Saksa tekee oman kotimaisen
polttoaineensa, kivihiilen, tukemiseksi. Se on hurja tuki, mikä siellä edelleenkin
siihen myönnetään. Ja vielä kun päästökerroin
kivihiilelle on laskettu ja turpeelle on laskettu, se on laskettu
sen paikallisuuden perusteella. Nyt kun se kivihiili kärrätään
sieltä kauempaa vaikkapa Suomeen, väitän,
että koska siihen kärräämiseenkin
menee energiaa, joka aiheuttaa pääsääntöisesti ympäristöpäästöjä,
se todellinen kivihiilen päästömäärä ekvivalenttia energiayksikköä kohti
on tällä Ipcc:n huonollakin laskentakaavalla yhtä paha
vähintään kuin tällä hetkellä turpeella
on.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Ilkka Kanerva.
Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Totean ministeri Pekkariselle, että on
hyvä, että turve on uusiutuva luonnonvara. Kun
talousvaliokunnassa kuusi vuotta sitten äänestimme,
niin voitimme yhdellä äänellä kannan,
että turve ei ole uusiutuva luonnonvara, mutta suuressa
valiokunnassa, Esko Ahon johtamassa valiokunnassa, me hävisimme sitten
taas, oliko se viidellä äänellä.
On hyvä, että Euroopan unionin komissio kannattaa
sitä, että turve on uusiutuva luonnonvara.
Mitä tulee sitten bioenergian hyödyntämiseen sähköntuotannossa,
niin tämä syöttötariffiasia todella
pitää tutkia hyvin tarkasti, koska muuten bioenergian
käyttömahdollisuudet pienenevät huomattavasti,
jos tätä syöttötariffisysteemiä ei saada
läpi.
Mutta mitä tulee tähän turpeen käyttämiseen polttoaineena,
niin meillä esimerkiksi Kymin Voima rakensi Kuusankoskelle
suuren polttolaitoksen, jossa 90-prosenttisesti käytetään
kuorta ja metsätähdettä, mutta sitten
loppu tarvitaan turvetta, että se seosprosessi palaa. Siinä mielessä on
erittäin tärkeää, että turpeen
käyttöä lisättäisiin
Suomessa.
Niin kuin ed. Tiusanen sanoi taas, siinä on harmi se,
että luonto likaantuu, vedet likaantuvat, mutta aina joka
asiassa on hyvä ja huono puoli, ja tässä nyt
on negatiivinen puoli juuri se, että luonto likaantuu,
ennen kaikkea vesistö.
Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin kommentoida ministeri Pekkarisen
toteamista tästä 1 600 megawatin tulosta,
että sitten on pakko lopettaa muut. On selvää,
että kun ydinvoima kytketään, se ajetaan
sitten täydellä, mutta ei meidän tarvitse
olla huolissamme. Mehän tuomme edelleen huomattavan määrän
siitä sähköstä, jonka me huippukulutusaikana
käytämme. Sen takia tämä turpeen
olemassaolo on tarpeen. Se on kotimainen polttoaine. Pitämällä sitä varastossa
me voimme koska tahansa käyttää sitä,
ja yhdistettynä puunkäyttöön,
niin kuin täällä on todettu, se on erittäin
tehokas.
Toteaisin ed. Tiusaselle, että siinä oli kyllä väärää tietoa,
että turve ei olisi lämpöarvoltaan muiden
veroinen. Silloin kun se yhdistetään puun käyttöön,
se lyö kivihiilen koska tahansa.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri äsken viittasi tähän
Saksan tilanteeseen ja siihen, kuinka siellä subventoidaan
tällä hetkellä kivihiili- ja ruskohiilikaivoksesta
otettua polttoainetta. Palautan mieleen sen, että kun kävimme
tämmöisen kiivaammanpuoleisen energiapoliittisen
keskustelun tässä — mitähän
siitä nyt on, neljä viisi vuotta sitten — täällä,
niin silloin tultiin katsoneeksi, mitenkä nämä asiat
ovat Saksan liittotasavallan budjetissa. Siellä oli avoimesti
miljardeja silloisia Saksan markkoja käytettäväksi
ruskohiilivarastojen hyödyntämisen tukemiseen.
Tämä tietysti merkitsee silloin käytännössä sitä,
että vähintä, mitä Suomessa
voidaan tehdä, on se, että kun Saksassa on kiinteähintainen
syöttötariffijärjestelmä käytössä,
Suomessa otetaan se kanssa käyttöön jo
ihan näistä markkinapoliittisista syistä.
Pitää muistaa, että meillähän
se piuha menee tällä hetkellä Ruotsin
ja Tanskan kautta Saksaan.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hieman vierastan sitä intomieltä,
jolla monet tässäkin salissa suhtautuvat tähän
turpeen uudelleenmäärittelyyn. Hallitustenvälinen
ilmastopaneeli Ipcc on leimallisesti ja nimenomaan tutkijoiden elin,
ja siellä on tutkijoiden tehtävä määrittää se,
mikä on se turpeen status ja mikä se ei ole. Ei
ole meidän tehtävämme eduskunnassa puskea
tieteeseen ja tutkijoille jotain tiettyä kantaa, vaan kyllä ne
tutkijat sen osaavat parhaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon
perusteella päätellä.
Mutta, arvoisa puhemies, meillähän energiapolitiikassa
yksi keskeisiä haasteita on ilmastonmuutoksen torjuminen,
ja sen kannalta olennaista on se, kuinka paljon päästöjä tuotetaan
seuraavien 50 tai seuraavien 100 vuoden aikana. Siinä tilanteessa
ei valitettavasti paljon auta se, jos turve sitoo sitten tulevien
tuhansien vuosien kuluessa sitä hiiltä takaisin,
vaan keskeistä on se, mikä on se ilmastovaikutus
tulevina vuosikymmeninä.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aluksi ed. Saarikankaalle: Ei ole poliittinen
kysymys se, kuinka paljon tulee hiilidioksidia, kun poltetaan tonni
ruskohiiltä, ja kuinka paljon siitä saadaan jouleja
taikka watteja. Se on ihan fysikaalinen asia, ja siinä ei
tarvitse katsoa, minkälaisia tutkijoita on, vaan katsotaan
vaan, mitä mittarit näyttävät.
Se ei ole väärää tietoa, ed.
Saarikangas, minkä sanoin.
Se oli aivan hyvä, minkä ministeri Pekkarinen totesi
juuri tämän suuren yksikön kerralla tuomisesta
tai siitä, että lähdetään
siitä, että aina kun on energiakysymys esillä,
niin päätetään uuden suuren
yksikön rakentamisesta, tässä tapauksessa ydinvoimalaitoksen.
Se ei ole kestävää kehitystä.
Ja aivan oikein, jos lähdetään ruskohiililinjalle,
niin Saksassahan on 20 uuden kivihiilivoimalaitoksen suunnitelma.
Kävimme vastikään Berliinissä,
ja tilanne on se. He tekevät sen. Samalla siellä on
tällainen ajattelu, että hyvä, kaapataan se
hiilidioksidi sieltä piipun päästä,
eli he lähtevät hiilidioksidin hiilen takaisinottoon.
Mutta se taas on, aivan niin kuin ed. Tynkkynen
totesi, tulevaisuuden teknologiaa, joka ei tänään
vielä toimi.
Jari Leppä /kesk (vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Kyllä se tulevaisuuden tekniikka on tärkeää hahmotella
jo nyt. On ihan selvää, että myös
sekä turpeen noston että myös polton
osalta varmasti ne ympäristön haittavaikutukset
saadaan minimoitua. Näin on tapahtumassa kivihiilen osalta,
ja näin tapahtuu myös turpeen osalta.
Puhemies! Tämä laki on äärimmäisen
tärkeä, että se tulee voimaan sekä tämän
varmuusvarastoinnin osalta että myöskin syöttötariffin
osalta, ja myöskin panen tyydytyksellä merkille,
että muun muassa ed. Kuosmanen täällä oli
hyvin myötämielinen tälle syöttötariffien
hahmottamiselle myöskin muihin uusiutuviin energiantuotantomuotoihin.
Kun turpeesta vielä on puhe, niin se on siinäkin
mielessä tärkeä polttoaine, että se
on jopa ratkaisevassa asemassa toisen sukupolven liikennepolttoaineen
osalta Suomessa, ja meidän turvevaramme ovat yhtä suuret
kuin Norjan öljyvarat, niin että kyllä se
meidän kannattaa käyttää.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vaan, että kannattaa
kuitenkin muistaa ed. Saarikankaan puheenvuoroon liittyen, että Suomi
tuo, se on totta, niin kuin sanoitte, ed. Saarikangas, sähköä sekä Venäjältä — ja
se on aika lailla kiinteää se tuonti sattuneesta syystä — että hyvässä vesitilanteessa,
kun Pohjolassa on hyvä vesitilanne, 6—7 prosenttia
koko kulutuksesta keskimäärin tuolta Pohjolasta.
Mutta silloin, jos on semmoinen vuosi kuin 2003—2004, miten
silloin käy? Suomi saattaa nykytilanteessa viedä sähköä Pohjolaan,
(Ed. Saarikangas: Sitä minä juuri tarkoitin!)
ja silloin se sähkö ajetaan täällä nimenomaan
näillä hiililauhteilla tällä hetkellä ylös,
ja jotta sitä nyt ei ainakaan hiilellä ajettaisi,
niin ajetaan nyt mieluummin, jos kerran pitää meillä tuottaa
se Pohjolan sähkö, sitten turpeella.
Mutta halusin korostaa, että on sekä vuosia, jolloin
me tuomme, että vuosia, jolloin me jonkun verran viemme.
Ellei tätä kotimaisen bion asemaa turvata kaikissa
tilanteissa, niin kyllä se riski on mielestäni
olemassa, mihin täällä viittasin. Yhdyn
siihen, mitä ed. Kuosmanen sanoi. En minäkään
paljon enempää nyt esitä, mutta sen tarkkaa
selvittämistä, voisiko tämä tariffisysteemi
tai sertifikaatti olla käyttökelpoinen ratkaisu.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tähän alkuun ihan selvennykseksi
se, mikä on vihreiden kanta suhteessa turpeeseen, koska
siitä on vallinnut vähän erilaisia näkemyksiä.
Muun muassa Helsingin Sanomat kirjoitti siitä virheellisesti
taannoin. Vihreät ovat lähteneet siitä,
että silloin, kun on vastakkain ulkomainen kivihiili ja kotimainen
turve, meidän kannattaa työllisyys- ja aluepoliittisista
syistä suosia turvetta. Tässä tilanteessa
on siis perusteltua valita turve.
Emme siis suinkaan ole vastustaneet myöskään
turvelauhteen syöttötariffeja lähtökohtaisesti,
mutta olemme alusta alkaen kritisoineet ja ihmetelleet sitä,
minkä ihmeen takia ne tariffit otetaan käyttöön
pelkästään turvelauhteelle eikä uusiutuville
energianlähteille. Niin kuin keskustelussa on tullut esiin,
valtaosassa EU-maita on jo käytössä syöttötariffit
uusiutuville energianlähteille. Irlannissa ne ovat käytössä sekä turpeelle
että uusiutuville. Suomesta on nyt siis tulossa ainoa maa
maailmassa, joka varaa tämän sinänsä varsin
kelpo instrumentin pelkästään turpeen
käytön edistämiseen.
Erityisesti ihmettelen ministeri Pekkarisen viimeaikaista lausuntoa,
jonka mukaan kuudes ydinvoimala tarvitaan Suomessa sen takia, että bioenergiaa
ei ole saatu edistettyä tässä maassa tarpeeksi.
Tekisi mieli kysyä ministeriltä, minkä takia
ei ole tuotu sitten sitä esitystä uusiutuvia koskevasta
syöttötariffista jo aikaa sitten eduskunnan käsittelyyn.
Jos se olisi tuotu neljä vuotta sitten, niin koko tämä energiapoliittinen
keskustelu saattaisi näyttää aika toisenlaiselta.
Muun muassa Saksassa ja monissa muissa Euroopan maissa on muutamissa
vuosissa saatu uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun
sähkön osuus ja määrä räjähdysmäiseen
kasvuun syöttötariffeilla. Siihen olisi mahdollisuuksia
myös meillä, joskaan ei ehkä ihan samanlaisiin
järjestelmiin, kuin mihin vaikka Saksassa on menty, ei
meillä kannata lähteä.
Syöttötariffia kritisoidaan useimmiten parista eri
syystä, jotka tässäkin ovat tulleet esille.
Muun muassa ed. Saarikangas puhui siitä, että syöttötariffit
sopivat huonosti avoimille sähkömarkkinoille.
Olen tätä usealta asiantuntijalta yrittänyt tentata,
mutta vielä en ole kunnollista vastausta saanut siihen,
minkä takia ne syöttötariffit sitten kuitenkin
ovat toimineet varsin mainiosti Tanskassa, joka toimii tismalleen
samoilla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kuin
mekin täällä Suomessa. En ole myöskään
saanut selvyyttä siihen, minkälaisia valtavia
haitallisia vaikutuksia sähkömarkkinoille tällä syöttötariffilla
sitten olisi. Ilmeisesti ei juuri minkäänlaisia,
mutta näin iskulausetasolla usein viljellään
väitettä, että syöttötariffit
eivät muka sopisi avoimille sähkömarkkinoille.
Toinen syöttötariffien vastainen argumentti
on usein ollut se, että syöttötariffit
tulisivat liian kalliiksi. Tämä tietysti on siinä mielessä hyvä väite, että se
voi pitää paikkansa tai voi olla pitämättä paikkaansa.
Jos syöttötariffit suunnitellaan huonosti, toteutetaan
väärin, ylimitoitetaan suhteessa tarpeeseen, niin
kyllä ne tulevat kalliiksi. Tästä on
kokemuksia muista Euroopan maista. Mutta ei kai meidän
Suomessa ole mitään järkeä toteuttaa
syöttötariffia huonosti. Eikös meidän kannattaisi
toteuttaa se mieluummin fiksusti? Ja jos syöttötariffi
toteutetaan fiksusti, ja mielestäni tässä hallituksen
esityksessä syöttötariffin teknisessä toteutuksessa
on monia erittäin fiksuja ja punnittuja elementtejä,
niin silloin syöttötariffi on paitsi kohtuuhintainen
ratkaisu uusiutuvien energianlähteiden edistämisessä,
myös erittäin tehokas tapa edistää niitä.
Tästä näkökulmasta talousvaliokunnan
yksimielisen mietinnön lausuma, että Suomessakin tulisi
selvittää saatujen kokemusten perusteella syöttötariffien
laajentamista uusiutuviin, on erittäin tervetullut ja kannatettava.
Toivon todella, että ministeriössä se
otetaan vakavasti ja tätä selvitystyötä soveltuvin osin käynnistellään
pikimmiten.
Ehkä tähän loppuun, arvoisa puhemies,
voi katsastaa pikkasen kauemmaksi kuin nyt tässä määräaikaisessa
laissa eli visioida hieman, miltä tulevaisuus voisi näyttää.
Ensinnäkin itse katson, että kun Euroopassa pyritään
Euroopan laajuisiin, yhtenäisiin, avoimiin sähkömarkkinoihin
ja energiamarkkinoihin laajemminkin, niin olisi myös perusteltua,
että uusiutuvien energianlähteiden edistämisessä käytetyt
ohjauskeinot olisivat niin ikään yhteiset ja harmonisoidut
koko EU:n alueella. Ottaen huomioon, että valtaosassa EU-maita
on jo käytössä jonkinlainen syöttötariffijärjestelmä,
nimenomaan nämä tariffit tarjoavat varteenotettavimman
pohjan tällaiselle EU:n laajuiselle harmonisoidulle uusiutuvien
edistämisjärjestelmälle. Näin
voitaisiin minimoida mahdollisia kilpailukyky- ja muita markkinahaittoja,
kun sama järjestelmä olisi suunnilleen sellaisenaan
käytössä kaikissa jäsenmaissa.
Keskustelussa myös viitattiin hiilen talteenottoon
ja varastointiin, joka tunnetaan myös englanninkielisellä lyhenteellä ccs.
Se on nupullaan olevaa tekniikkaa, jota parhaillaan ja tulevien kymmenen
vuoden aikana koekäytetään useissa laitoksissa
eri puolilla maailmaa, muun muassa Pohjois-Afrikassa, Saksassa,
Norjassa ja Yhdysvalloissa. Voi olla, että se tekniikka
tarjoaa tulevaisuudessa paljonkin mahdollisuuksia. Jos näin pääsee
käymään, niin silloin on kyllä kiinnostava
mahdollisuus se, että kaikki fossiilisia polttoaineita
ja turvetta Suomessa hyödyntävät voimalaitokset
varustettaisiin hiilen talteenotolla ja varastoinnilla ja muunlaisille
voimaloille ei yksinkertaisesti myönnettäisi enää rakennus-
tai käyttölupaa. Niitä ei tässä maassa
enää ollenkaan sallittaisi. Silloin myös
fossiilisilla polttoaineilla, siinä määrin
kuin niitä siihen aikaan on tarvetta käyttää,
ja turpeella tuotettu energia olisi verraten päästötöntä.
Seppo Lahtela /kok:
Arvoisa herra puhemies! Huomaan tässä keskustelussa,
että vihreitten kanta uusiutuvaan energiaan, turpeeseen,
erityisesti polttoturpeeseen, on lientynyt ja menossa parempaan
suuntaan. Kun tätä vanhastaan olen pohdiskellut
ja nähnyt ja lukenut, niin puu on uusiutuva energia, mutta
kun se on turpeen joukossa, niin sitten se vaan ei olekaan. Kun päästään
tästä maailmassa eteenpäin ja jos EU:sta
ei oikein mitään hyvää ole viime
aikoina kuulunut, niin kuitenkin jos tämän asian
osalta siellä pohdiskellaan, niin parempaan suuntaan mennään.
Tämä hallituksen esitys ja talousvaliokunnan mietintö takaavat
sen, että polttoturpeelle syntyy tämmöinen
vakaa, tasainen varastointimahdollisuus ja käyttö.
Sillä luodaan urakoitsijoille myöskin semmoinen
mahdollisuus, että he pystyvät silloin, kun kohtuullista
keliä on, sitä turvetta nostamaan, ja varastot
pidetään sillä tasolla, että se jopa
huoltovarmuuden kannaltakin on tasavallalle hyväksi ja
eduksi. Tämä on erinomaisen hyvä.
Mutta on mielenkiintoista nähdä, että ed.
Tiusanen on linjoilleen uskollinen ja kantaa huolta siitä,
että kun uusia turpeennostoalueita syntyy ja tulee, niin
sudet joutuvat siirtymään sieltä toiselle
paikkakunnalle, ja tätä pitäisin erittäin
tervehdyttävänä ja tyydyttävänä asiana.
Ne siirtyvät kaakkoisesta Suomesta kohti tätä Pääkaupunkiseutua,
jolloin siinäkin päästäisiin
noin niin kuin koko kansakuntaa käsittelevään
tilanteeseen ja saataisiin tämä koko susiasia
parempaan järjestelmään. Vaikka se nyt
tähän turveasiaan ei paljon liitykään,
niin kun ed. Tiusanen huolta kantaa, niin hyvänä tämän
näen. Siellä ei tarvita sen paremmin Ruokolahdella,
Savitaipaleella kuin Luumäelläkään
niitä susia. Tulkoot vaan kaikki tänne Kehätien
tuntumaan. Silloin jokainen saa maistaa, miltä se tuntuu
ja mitä se on.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Valitettavasti ed. Seppo Lahtela ei eilen
ollut Ruokolahdella. Mielestäni tilanne on se, että nimenomaan
kunta, jossa on tapahtunut yksi ikävä onnettomuus,
karhu surmasi miehen, on sellainen, jossa pitäisi katsoa
myös se, missä ne sudet liikkuvat. Eikä se
ole mikään pilailun kohde, että siellä on
laaja korpialue, joka pitää sisällään
ne sudet, jotka kuuluvat suomalaiseen luontoon, eivätkä ne
liiku kylillä ja talojen pihoissa. Tämä on
ihan vakava tilanne, ed. Seppo Lahtela. En usko, että tilanne
ollenkaan muuttuu siitä paremmaksi, jos me kuvittelemme,
että täällä Mannerheimintiellä kävelisi
joku susi. Se pääsisi hengestään
kyllä nopeammin kuin juopunut jalankulkija.
Reijo Laitinen /sd:
Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys,
mitä nyt käsitellään, on hyvin perusteltu.
Esityshän perustuu eduskunnan hyväksymään
energia- ja ilmastopoliittisen selonteon linjaukseen turpeen kilpailukyvyn
parantamisesta. Tavoitteena on, aivan oikein, lieventää turpeen
käytölle päästökaupan
oloissa aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Onneksi nykytilanteessa ne
vaikutukset ovat hivenen lieventyneet.
Erityisesti esityksen hyväksyttävyys perustuu,
jos sitä ympäristönäkökulmasta
ajattelee, ennen kaikkea siihen, että syöttötariffijärjestelmän avulla
kotimaisesta polttoturpeesta saadaan edullisempi vaihtoehto kuin
kivihiili. Tämä merkitsee sitä, että turpeen
käyttö korvaisi kivihiilen käyttöä,
hyvä näin. Minä uskon myöskin
niihin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotka puoltavat sitä, että turve
on hitaasti uusiutuva luonnonvara ja energianlähde. Se
on kotimainen raaka-aine, jonka varantoa meillä on. Miksi
me emme sitä hyödyntäisi? Puun ja turpeen
yhteiskäyttö, yhteispoltto, on hyvin perusteltua.
Myöskin kaikki tutkimukset sitä puoltavat. Selvää on
se, että kyllähän ne suot sitten käytön
jälkeen toimivat hiilinieluna. Näin se vaan on.
Jos katsotaan sitten käytettyjä soita, niin kuten ministeri Pekka-rinen totesi,
niitä voidaan uusintaa metsäistutuksella jnp.
Vesistökysymysten osalta on ymmärrettävää, että alueella,
jolla suon käyttöön ryhdytään
ja sitä tehostetaan, syntyy epäilys siitä,
että lähivesistöt voisivat siitä kärsiä.
Toisaalta jokainen meistä, joka on käynyt tutustumassa
nykysoihin ja puhdistusmenettelyyn, voi todeta sen, että eipä sieltä juuri
enää lähde epäpuhtaita aineita
vesistöön.
Tämä on hyvä ja kannatettava ehdotus.
Kun olen myöskin tukemassa uusiutuvien energiamuotojen
kehittämistä ja uuden teknologian aikaansaamista
liittyen tähän syöttötariffikysymykseen,
olen myöskin hyväksymässä tämän
valiokunnan lausumaehdotuksen, että hallitus selvittää muista
EU-maista polttoturpeen syöttötariffista lauhdutusvoimalaitoksissa
saatujen kokemusten perusteella tariffien laajentamista uusiu-tuviin
energianlähteisiin. Kyllä se näin on,
että on hyvä, että tätä asiaa
selvitetään.
Ministeri Pekkarinen lähti, hän on hyvin aktiivisesti
täällä istunut, ja nyt on pakko todeta
ihan näin eduskunnan korokkeelta, että ministeri
Pekkarinen energia-asioissa on hoitanut tehtävänsä erinomaisella
tavalla. Hänellä on tietenkin pitkäaikainen
kokemus ollut valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaostossa
ja myöskin harrastusta näitten asioitten osalta,
mutta pakko on sanoa, että tällä hallituskaudella
energia- ja ilmastopoliittiset kysymykset ovat olleet hyvin merkittävällä tavalla
esillä. Edellisen eduskunnan tekemään
viidennen ydinvoimalaitoksen päätökseen liittyvät
ponnet ovat kaikki lähteneet liikkeelle hyvää vauhtia.
Niin sanottu risupaketti on edennyt myöskin teollisuuden
toimenpiteillä. Totta on se, että valtion — kun
ed. Kankaanniemi puistelee päätään — panostukset
olisivat voineet uusiutuvien osalta ja uusiutuvien kehittämisen
osalta olla suurempia. Mutta olen hyvin tyytyväinen ministeri
Pekkarisen toimiin energiapolitiikan alueella. Hän on siellä ollut
aktiivinen.
Erityisen ilahtunut olin siitä, kun hän tämän ministerikokemuksensa
ja todella voimakkaan asioihin perehtymisen kautta tuli julkisuuteen
todeten, että meidän tulee harkita hyvin vakavasti kuudennen
ydinvoimalan rakentamista ja luvan myöntämistä,
jos hakemus sille tulee, myöskin ilmastopoliittisista syistä sekä totta
kai siitä syystä, että meidän
on välttämätöntä vahvistaa
omaa sähköntuotantoa, omavaraisuusastetta, ja
näin turvata kaikissa olosuhteissa sähkön
luotettavampi saanti.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Muutama sana asiasta. On ihan hyvä,
että täällä on keskusteltu myöskin
menneistä vuosista ja menneitten vuosien energiapoliittisista
ratkaisuista. Muistetaan vain 1990-luvun alkupuolella keskustelut
ydinvoimasta ja se, miten ydinvoima silloin kaadettiin tässä salissa.
Muun muassa pääministeri Vanhanen on ollut sitä kaatamassa.
Jos näin ei silloin olisi tehty, tilanne olisi tänä päivänä aivan
varmasti toinen. Vastaavalla tavalla on hyvin positiivista, että vihreillä on
kanta muuttumassa myöskin turpeeseen nähden realistisemmaksi
jalat maassa -kannaksi. Saattaa olla, että näemme
vielä senkin ajan, että vihreät ovat
innolla samaa mieltä kuin me tänä päivänä tämänkin
lain osalta. Mutta jo Havukka-ahon ajattelijan mukaan jälkiviisaus
on sitä imelintä viisautta. Sitä ei kannata
kovin pitkälti harrastaa, mutta olkoon tämä noin pienenä muistutuksena menneestä.
Sitten puhutaan, riittävätkö meidän
turvevaramme, ja maalataan sellaisia kauhukuvia, että ne
näillä toimenpiteillä energiahuoltomme
vuoksi Suomesta loppuisivat. Minä olen lapsuuteni kahlannut Lapin soita niin
paljon, että voin tänäkin
päivänä sanoa, että ne eivät
muuten Suomesta tällä tavalla lopu. Niitä riittää vielä tuleville
sukupolville satoja vuosia eteenpäin. Turpeen käytön
takia energian hyväksi suot eivät lopu.
Sitten on toinen asia, onko se uusiutuva luonnonvara vai ei.
Minusta tässä salissa siitä on tarpeettomasti
keskusteltu jo aikaisemmin ja keskustellaan tänäkin
päivänä. Jos katsotaan biologisesti turpeen
syntyä, niin onhan se uusiutuva luonnonvara ja se syntyy
aivan samalla tavalla kuin öljy ja niillä on vain
oma historia ja elämänkaari, toisella pitempi
ja toisella lyhyempi.
Mutta olen sitä mieltä, että tämä hallituksen ehdotus
kaiken kaikkiaan on hyvä turpeen kannalta. Tämä on
pieni kädenojennus muiden maiden tapaan kotimaisen energian
tukemiseen, niin kuin täällä on jo todettu,
Suomen osalta. Keskisuomalaisittain katsottuna Keski-Suomihan on oikeastaan
todellinen turvemaakunta, siellä on Vapon pääkonttori,
joka työllistää, antaa verotuloja, toimeentuloa,
siellä on turpeen nostoa, turpeen kuljetusta. Meillä on
Jyväskylän kaupungissa iso turvevoimala, joka
on aikoinaan hyvässä yhteistyössä tehty
Imatran Voiman kanssa ja jossa nyt omistajia ovat Jyväskylän
kaupunki ja Fortum, ja Jyväskylän energiantuotanto-osakeyhtiö on
organisaationa siellä takana. Tarkoitus on ollut aikoinaan
tehdä siihen viereen toinen vastaavanlainen paketti, ja
toivon mukaan se sinne myöskin jossain vaiheessa tulee.
Minä olisin tässä yhteydessä halunnut
sanoa sen, että kun puhutaan turpeesta ja sen käytöstä energian
tuotantoon, niin kun tekniikka on kehittynyt eteenpäin
siten, että muun muassa savukaasunpesuritekniikkaa käytetään
yhä enemmän ja enemmän, olisin huomauttanut
ja toivonut edelleen kauppa- ja teollisuusministeri Pekkariselta aktiivisuutta
siinä, että Jyväskylän Rauhalahden voimalan
savukaasupesuri rakennettaisiin. Se tarkoittaisi 15 000
omakotitalon tarpeen verran lisäenergiaa, ja samalla ilma
puhdistuisi. Pitää muistaa, että maailma
muuttuu tekniikan osalta ja kehittyy ja siihen kannattaa myöskin
vastaisuudessa panostaa.
Toisin sanoen, kaikki edellä mainittu sanomani huomioiden
pidän tätä kokonaisuutta onnistuneena
ja annan sille myöskin tukeni ja toivon, että turpeen
käyttö vastaisuudessakin on mahdollinen suomalaisen
energian tuotannon puitteissa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhe-mies! Yksi
asia, joka unohtuu täysin tässä keskustelussa,
on hiilidioksidipäästöt. Suomi, niin kuin
Euroopan unioni, kamppailee nimenomaan siinä, pystyykö se
edes Kioton velvollisuutta täyttämään.
Suomi on tunnetusti ollut kovasti jäljessä viime
vuosina vuoden 1990 tason saavuttamispyrkimyksissä. Tällä hetkellä tilanne
on hiukan parempi kuin pari vuotta sitten, mutta olemme edelleen
suurissa vaikeuksissa.
On kysymys Kiotosta, joka oli alun pitäen noin 5 prosentin
tavoite, siis tuli pudottaa Oecd-maiden, siirtymätalousmaiden,
hiilidioksidipäästöjä vuoden
90 tasosta noin 5 prosenttia. Tosiasiallisesti erilaisten nielulisäysten
jälkeen se on pudonnut siitäkin, se varsinainen
tavoite, se realistinen tai sanotaan absoluuttinen tavoite, joka
siellä on ja joka ei ole siis suhteellinen. Ja tämän
jälkeen me tiedämme toki sen, että tämän
vuoden 2020 tavoitteen pitäisi olla noin 20 prosenttia, vuoden
2030 tavoite olisi 30 prosenttia.
Me puhumme turpeen käytön lisäämisestä. Puhutaan
vaihtoehdosta, ja täällä ministeri Pekkarinen
sanoi, että niiden kivihiililauhdevoimaloiden pitää kuitenkin
toimia. Ei niiden mitenkään pidä toimia.
KIO1-vaihtoehto, joka silloin vuoden 2002 toukokuun synkkänä perjantaina täällä hylättiin,
lähti siitä, että ne kivihiilivoimalat
eivät olisikaan toimineet niin kuin ne nyt toimivat. Ja
kivihiililauhteen tuottaminen ei ole perusteltua vain sen takia,
että joku haluaa ostaa jossakin muualla sähköä.
Kivihiililauhde on ongelma, ja se ei yhtään helpotu
ilmasto-ongelman kannalta, jos se vaihdetaan turvelauhteeksi, vaikka
sitä nyt tämä kilpailukysymys tässä tänään
onkin tätä hallituksen esitystä 100/2007
vp näiltä valtiopäiviltä viemässä eteenpäin.
Hiilidioksidin poistaminen, ccs-tekniikka, on tulevaisuuden
teknologiaa, joka ei ole edes vielä koelaitosvaiheessa,
varsinaisessa referenssilaitoksessa, niitä ei vielä ole.
Saksa tähtää niihin ja sen takia sanoo
lisäävänsä hiilivoimaloita,
mutta ne eivät käsitykseni mukaan korista kylläkään suomalaisia
turvevoimaloita edes vuonna 2020, siis 13 vuoden kuluttua. Ehkä ne
ovat 20 vuoden kuluttua vuonna 2027 jossakin näköpiirissä,
mutta missä ja minkä hintaisia ne ovat, mikä se
teknologian hinta on? Alussa se on varmasti kohtuullisen suuri.
Sitten sen taltiointi, minne se laitetaan, missä ovat ne
varmat paikat, mitkä ovat sen uhat sitten, tähän
varastointiin liittyvät uhkatekijät, se on taas
aivan toinen asia.
Eli emme me nyt voi ikään kuin innostua turpeesta
tällä tavalla. Jos turpeesta valmistettaisiin toisen
sukupolven liikennebiopolttoaineita, niin kyllä siitä se
bio-sana pitäisi ainakin pois jättää. Siihen,
että turvesuo uusiutuu, menee noin 8 000 vuotta,
ehkä 1 000 vähemmän tai enemmän,
joka tapauksessa sen uusiutumisluonne on aivan erilainen kuin niiden,
jotka Iccp on ihan oikeasti todennut uusiutuviksi, kuten esimerkiksi
puuenergian. Tämä on vain hyvä nyt pitää mielessä ja miettiä sitä,
mikä on oikeasti sitten ympäristön kannalta
myös kestävällä tavalla tämä vaihtoehto.
Se on selvää, että turve voi kilpailla
positiivisesti maahan muualta tuodun kivihiilen kanssa, mutta milloin
sitä kivihiiltä sitten täytyy tuoda, milloin
luodaan tämä kilpailutilanne, se on sitten taas
toinen juttu.
Pekka Vilkuna /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Turpeen uusiutumisesta, siitä käydään
jatkuvasti kiistaa, uusiutuuko se vai ei. Kyllä se minun
mielestä sillä mielen uusiutuu, koska Suomessa
käytetään vain osa siitä, mitä vuosittain kasvaa.
Onko meillä sitten se 20 000 kertaa enempi niitä soita,
jotka ovat kasvamassa, kuin niitä soita, joita käytetään,
jos 8 000 vuotta on se turpeen uusiutumisaika? Joka tapauksessa
me käytämme vain osan siitä turpeesta,
mikä Suomessa vuosittain uutta syntyy. Se on uusiutuva. Oli
kiva kuulla ed. Tynkkysen puhe. Vahinko vaan, etten kuullut kuin
loppuosan, mutta kuitenkin pääsin siihen käsitykseen,
että suhteenne turpeeseen voimana, energiana, teillä vihreillä on muuttunut
positiivisemmaksi. Jos näin on, se on hyvä asia.
Sitten tässä valiokunnan lausumassa on erittäin
hyvä asia se, että pannaan tutkimus käyntiin siitä,
miten muissa maissa EU:ssa on suhtauduttu näihin syöttötariffihommiin
muidenkin uusiutuvien energioitten suhteen. Edellisellä kaudella ympäristövaliokunnassa
käsittelimme ilmastoselontekoa, jokahan täytyy
tehdä joka hallituskausi, joka vaalikausi.
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusasen johdolla valiokunnassa istuimme,
ja silloin tähän ilmastoselontekoon sain omana
kappaleenani maininnan lähes sanatarkasti, että tulevaisuudessa
on lainsäädännöllä huolehdittava,
että biokaasulla tuotettu energia on tuotannollisesti kannattavaa. Tarkoittaa
yhtä kuin että biokaasullekin on saatava ennemmin
tai myöhemmin syöttötariffi, joka on
Saksassa jo voimassa ja käsittääkseni
aivan hyvin tuloksin. Biokaasupuolella on sen verran edistystä tapahtunut,
että nyt sen käytössä autot ovat
verovapaita. Kun sille saadaan vielä tämä syöttötariffi,
niin silloin ollaan oikealla tiellä.
Turpeen syöttötariffi on tämän
päivän keskustelun aihe. Sen olemassaolo on välttämätöntä hyvin
monelta kantilta. Turve itse asiassa on niin paljon suurta ja kallista
konekantaa vaativa prosessi, sen suosta irrottaminen, varastointi,
kuljettaminen, että ei ole mitään mieltä pitää turveurakoitsijoita
löysässä hirressä koko ajan
odottaen, milloin on se viikko, milloin on se kuukausi, että saadaan
polttaa, pystytään polttamaan turvetta ja ajamaan
sitä laitokselle. Täytyy saada ja tällä lainsäädännöllä saadaan
jäntevä, pitkäjänteinen, selkeästi
semmoinen käytäntö turpeelle, että urakoitsijat
voivat tehdä investoinnit ja voivat turvata perheensä leivän,
tietävät, että he voivat joka päivä lähteä liikkeelle.
Tämä on kotimaista työtä, tätä ei
viedä meiltä Kiinaan. Tämä on
meidän huoltovarmuusasia. Tämä on erittäin
isänmaallinen lakimuutos, mitä nyt ollaan tekemässä,
ja on kiva kuulla, että sitä kannatetaan salissa
lähes laidasta laitaan, oppositio on yhtä lämpimästi
asian kannalla kuin hallituskin.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä todeta, ettei
jää sellaista käsitystä, että ed.
Tiusanen olisi ajatuksineen yksin, että hän on
nostanut kyllä keskusteluun tärkeitä näkökohtia
ja monista asioista voi olla oikeastaan prikulleen samaa mieltä.
Mutta sitten kommentteja näihin muutamiin keskustelussa
esitettyihin kantoihin.
Ed. Laitinen väitti, että energiakäytössä ollut turvesuo
sitoo aina hiiltä, että tämä on
täysin selvää, että se sitoo
hiiltä. Kyllä itselläni on niitten tutkimusten
perusteella, joita itse olen lukenut, hieman toisenlainen käsitys
tästä. Esimerkiksi Ilmastonmuutos ja Suomi -teoksessa,
jossa pohditaan aika perusteellisesti soitten ja ilmastonmuutoksen
välistä yhteyttä, johtopäätös
kai oli kutakuinkin sellainen, että riippuu hyvin pitkälle
siitä suotyypistä, että mikä sen
nettovaikutus ilmastoon on, sekä luonnontilaisen suon että sitten hyödynnetyn
suon sen hyödyntämisen jälkeen. Eli sellaiset
kovin yleispätevät lauseet, että turvesuo
sitä tai turvesuo tätä eivät
välttämättä pidä kauhean
pitkälle paikkaansa.
Ed. Laitinen myös puhui ministeri Pekkarisesta niin
kauniisti, että harvoin kuulee niin kauniita sanoja oikeastaan
muualla kuin ihmisten hautajaisissa. Täytyy kyllä ehkä vähän
hillitä nyt ed. Laitisen intoa sillä,
että ministeri Pekkarisen kaudella — ja arvostan
ministeri Pekkarisen asiantuntemusta ja intoa monissa asioissa erittäin paljon — ministeri
Pekkarisen kaudella ei ole otettu käyttöön
lähes ainuttakaan uutta toimenpidettä uusiutuvien
energian lähteiden edistämiseksi tässä maassa.
Ja vaikka ministeri Pekkarisesta suunnattomasti pidän,
niin kyllä tämä nyt on sellainen poliittinen
laiminlyönti, että ei siitä voi kiitoksia
jakaa, ei millään mittarilla mitattuna. Olisi
tietysti hyvä, jos ministeri Pekkarinen olisi kertomassa,
minkä takia hän ei ole neljään vuoteen
saanut esitetyksi eduskunnalle juuri ainuttakaan uutta toimenpidettä,
jolla uusiutuvia olisi tässä maassa edistetty.
Syöttötariffit olisivat todellakin olleet yksi
sellainen, ja on suunnaton sääli, että vielä emme
niitä päässeet nyt uusiutuvia edistävässä muodossa
täällä käsittelemään.
Edustajat Vielma ja Vilkuna kiittelivät vihreiden turvekantaa.
Kiitos kiitoksista. Olen itse ollut talossa vasta kaksi ja puoli
vuotta enkä voi kauhean hyvin puhua sitä edeltävästä ajasta,
mutta ainakin kaiken tämän ajan, minkä olen
eduskuntaryhmässäni vastannut energiapolitiikasta, suhtautuminen
on ollut kyllä tismalleen sama. Ei se siitä mihinkään
ole muuttunut. Eli tilanteessa, jossa kivihiili ja turve ovat vastakkain,
tulee suosia turvetta. Mutta tilanteessa, jossa turve ja uusiutuvat
ovat vastakkain, valinta on tismalleen hyvin selvä. Pitää suosia
uusiutuvia energian lähteitä. Emme voi lisätä turpeen
käyttöä, mutta turve voi tietyissä olosuhteissa
korvata tuontipolttoaineita, ja sellaisessa tilanteessa sen suosiminen on
todellakin perusteltua myös vihreiden mielestä.
Se ei myöskään tarkoita toki blankovaltakirjaa
minkälaiselle turpeen hyödyntämiselle
tahansa. Ympäristövaliokunnan lausunnossa tätä lakia koskevaan
talousvaliokunnan mietintöön on hyvin tuotu esille
niitä ympäristöongelmia, paikalliselle
luonnolle aiheutuvia ongelmia, joita turpeen nostoon liittyy, ja
niitä ei tule väheksyä, vaan niitten
vähentämiseen pitää aktiivisesti
pyrkiä ja turpeen nosto todellakin keskittää sellaisille
turvesoille, joilla ne haitat ovat mahdollisimman vähäisiä.
Ed. Vielma esitti täällä, että suot
eivät lopu. Se nyt varmaan ehkä inhimillisestä näkökulmasta voi
pitää paikkansa, mutta se, mikä kyllä loppuu, on
luonnontilaiset suot. Etenkin Etelä-Suomessa luonnontilaisia
soita alkaa olla jo kohtuullisen vähän, ja jos
niitä nakerretaan vielä energiakäytön
takia — kesällä pyöräilin
aika paljon turvesoiden halki tuolla Pirkanmaalla — jos
vielä luonnontilaisia soita tästä nakerretaan
energiakäytön takia, niin kyllä ne vähiin
käyvät ennen kuin loppuvat. Eli siihen ei tule
mennä vaan todellakin keskittää turpeen
nosto sellaisille alueille, jotka eivät ole enää luonnontilaisia.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys polttoturpeen ja sillä tuotetun sähkön
toimitusvarmuuden turvaamista koskevaksi lainsäädännöksi
on hyvä ja on saanut täällä todella
tunnustusta.
Me kaikki ymmärrämme, että Suomella
on suuret energiavarat. Niitä on Suomen soissa. Turvevarannot
ovat todella mittavat, samoin kuin meillä on kasvava puuenergia
metsissä, jotka ovat ympäristöystävällisyyden
sielu hiilinieluina. Suomella on valtavat energiamahdollisuudet,
kun me käymme vain hyödyntämään
kotimaista energiaa kaikissa muodoissaan.
Keski-Suomi on metsien maakunta, Keski-Suomi on myös
turpeen maakunta. Näitä molempia tulisi käyttää energian
tuotantoon, lämmön ja sähkön
tuotantoon. Keski-Suomessa tätä tehdäänkin,
mutta tätä tulisi edelleen tehdä enemmän.
Tulisi myös harkita sitä, voitaisiinko tuottaa
sähköä ilman kuljetuskustannuksia siellä, missä energia
suorastaan kaatuu päälle tai on muutoin lähellä,
tarkoitan metsissä turvesoiden äärellä.
Kuljetus on sinänsä kuljetusyrittäjille
tärkeä toimeentulon lähde, monet työllistyvät
Keski-Suomessakin juuri kuorma-autoilijoina kuljettaessaan turverekkoja
tai puuenergiaa, mutta tulisi harkita myöskin nämä vaihtoehdot,
voitaisiinko aivan siellä lähikuljetusmatkan etäisyydellä tuottaa
jo sähköä, olisiko luotavissa sellaisia
sähköntuotantolaitteita, joita on jo kehitelty,
mutta ilmeisesti ei ole vielä saatu riittävää kaupallista kannattavuutta,
että voitaisiin sähköjohtoja myöten
siirtää sähköä, energiaa
moneen käyttöön, niin liikenteeseen kuin
lämmitykseen, valoon, teolliseen käyttöön,
kotien käyttöön. Sähköjohdothan
ovat olemassa metsäisilläkin seuduilla melko läheltä tavoitettavissa.
Näitäkin vaihtoehtoja tulisi voida selvittää.
Samoin mielestäni tulisi enemmän hyödyntää myöskin
junakuljetuksia polttoturpeen ja bioenergian kuljetuksissa. Muun
muassa Jyväskylässä kävimme
Keski-Suomen kansanedustajina tutustumassa siellä olevaan
voimalaitokseen. Pistoraide on voimalaitokselle aivan erinomaisen
hyvä. Kun kysyin, milloinka siitä on tullut turvejuna tullut, ei suoranaisesti
osattu sanoa, joten vuosia siitä on. Kuitenkin rekkamäärä,
joka tuo turvetta, on valtava. Ymmärrän, että energiaa
tuodaan paikoista, minne ei ole rautatietä, mutta on myös
paikkoja, minne on rautatie. Muun muassa liikenteeltä katkaistu
ja osin lakkautettu Haapamäki—Pori-rata on turvesoitten keskellä.
Siellä on turvesoita, ja sieltä viimeisimmäksi
on turvekuljetuksia tehty muun muassa Aitonevan laajoilta soilta.
Jos tuo metsäinen rata olisi koko osuudeltaan liikenteen
käytössä, niin osaltaan se voisi myös
hyödyntää turpeen ja metsäenergian
kuljetuksia sinne, missä käyttöäkin tapahtuu.
Keski-Suomen vahvuus ovat todella turveyrittäjät
ja turvesuot erityisesti Karstulan seudulla, Pylkönmäellä,
pohjoisessa Keski-Suomessa. Yrittäjät ovat investoineet
paljon säille alttiiseen yritystoimintaan. Pidän
tuotakin hyvin arvokkaana asiana.
Samalla toivon, että meillä tehtäisiin
kaikki voitava sen eteen, että meillä hyödynnettäisiin näitä energiarikkauksia
monipuolisesti. Puusta voitaisiin saada erilaisia tisleitä,
jotka ovat hyvin arvokkaita moneen käyttöön,
ja polttaa sen jälkeen ympäristöystävällistä,
puhdasta hiiltä. Tämä olisi yksi mahdollisuus
hyödyntää kasvavia ja uudistuvia metsävarantoja.
Samoin turpeen hyödyntämismahdollisuudet ovat
monet, muun muassa liikennepolttoaineeksi. Meidän tulisi
päästä Suomessa tuotetun energian omavaraisuuteen
hyvin pitkälti, ja siihen meillä on onneksi mahdollisuuksia.
On hyvä, että Suomessa on tajuttu tällä hetkellä myös
se, että tarvitaan sähköä riittävästi.
Viides ydinvoimala on rakenteilla, ja minun mielestäni
on välttämätöntä, että kuudes
ydinvoimala laitetaan mahdollisimman nopeasti suunnitteluun, että energiayhtiöt
tekisivät tästä anomuksen. Me tarvitsemme
edullista energiaa. Meidän ei tule olla sillä tavoin
kuin tällä hetkellä olemme tuontienergiasta
eri muodoissaan riippuvaisia. Energiaomavaraisuus on osa huoltovarmuutta,
mutta se on ennen kaikkea myös kotimaista työtä,
työllisyyttä, ja sitä kautta lisää kansantulon
myönteistä vaikutusta.
Seppo Lahtela /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinonen puheenvuorossaan käsitteli, tavanomaiseen
tapaan erittäin hyvässä puheenvuorossa,
sitä, että rautatiet eivät
ulotu tämän turve-energian kuljetuskapasiteettireiteille
jne. Ymmärrän sen erinomaisen hyvin, mutta olisin toivonut
ja odotinkin kovasti, että ed. Oinonen olisi käsitellyt
sitä, että kanavat ja vesitiet eivät ole
niin kuin kohdallaan ja liity tähän asiaan, jolloin
siitä puheenvuorosta olisi tullut aivan täydellinen,
mutta eihän semmoista puhetta ole, etteikö sitä aina
sivullinen paikkaamaan pääsisi taikka pyrkisi.
Herra puhemies! Minkä takia puheenvuoron pyysin: ed.
Tiusanen puheenvuorossaan pohdiskeli, että suo uusiutuu
8 000 vuoden kuluttua. Tästä asiasta
olen jyrkästi eri mieltä, mutta täytyypä perehtyä vähän
asiaan niin, että löydän myöskin
sitä toisen luokan faktatietoa ja sen jälkeen
käyn kiistelemään siitä, kauanko
suo kasvaa ja kuinka se uusiutuu.
Mutta myöskin ed. Tiusanen puheenvuorossaan käsitteli
näitä hiilidioksidipäästöjä ja
Kioton sopimuksen velvoitteita jne. Täytyy muistuttaa,
että muistaakseni melko tarkkaan Suomen päästöt
ovat 0,015 promillea maailman päästöistä,
niin että kun ei tässä nyt oikein vaan
kävisi sillä lailla, että säästämme
itseämme hengiltä, koska se on sama, tuotammepa
tai lopetamme, siitä ei kyllä maailma sen paremmaksi
tule, vaikka meidän tietysti osuutemme pitää myöskin
tästä maailman vastuusta kantaa. Mutta se on eri
aika ja paikka, mistä siitä sitten oikein todella
asiaa pohditaan ja loppuun saakka puidaan.
Tämä esitys, tämä mietintö on
hyvä. Tällä on helppo mennä eteenpäin.
Tämä on avaus Suomen parempaan tulevaisuuteen
kotimaisen energiahuollon eteen, minkä perusteella hallituskin sen
varmaan alun perin on tehnyt ja luonut.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuten ed. Seppo Lahtela äsken totesi,
niin olemme ed. Lahtelan ja asiantuntijoiden kanssa myös pohtineet
tätä kanavaverkostoa, joka on todella merkittävä kuljetusvaihtoehto.
Sitä ei vain ole vuosikymmeniin riittävästi
hyödynnetty. Suomi on järvien maa, ja Sisä-Suomesta,
aivan sieltä Keitelepohjan perukoilta on jo nyt mahdollisuus Päijät-Hämeeseen
Lahtea myöten tuoda vesiteitse kuljetuksia. On rakennettu
kallis Keitele—Päijänne-kanava. Kyllä tämä on
yksi mahdollisuus. Haittapuoli on vain talven jäätyminen,
ja minä uskon, että vielä semmoisia talvia
tulee, että kunnon jäätkin koetaan, mutta
on myöskin aluksia, jotka pystyvät itse murtamaan
sen jääpeitteen, mikä Suomen järviin
muodostuu; tällaisia asiantuntijat vakuuttavat olevan.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelalla nyt kyllä oli
pilkku näissä luvuissa aika väärässä paikassa.
Jos oikein kuulin, te väititte siis, että Suomen
osuus maailman ilmastopäästöistä on
0,015 promillea. Tarkennan hieman niin, että Suomen osuus
maailman väestöstä on noin promille eli
tuhannesosa. Suomalaiset asukkaat tuottavat päälukua
kohti moninkertaisesti maailman keskiarvoon verrattuna päästöjä.
Tästä seuraa se, että Suomen osuus maailman kokonaispäästöistä on
kuitenkin useita prosentin kymmenyksiä, joka tämän
kokoiselle maalle on kyllä aika paljon. Se ei tietysti
yksinään ratkaise koko ilmasto-ongelmaa, että me
täällä vähennämme päästöjä,
mutta ei ratkaise kyllä sekään, että mikään
muukaan sitä tekee. Kyllä Texasissa tai jossain
Kantonin provinssissa Kiinassa voidaan ihan yhtä lailla
ajatella, että meitä on niin vähän,
me aiheutamme niin pienen osan maailman päästöistä,
ettei voi mitään tehdä. Jokaisen maailman
asukkaan, jokaisen maailman valtion, on kannettava oma vastuunsa
ilmastonmuutoksen torjumisesta.
Ed. Matti Kangas merkitään
läsnä olevaksi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tämä salityöskentely
on joskus vähän hankalaa, kun pitäisi
tehdä töitä myös työhuoneessa,
mutta ed. Seppo Lahtelan pari kommenttia kuulin sinne. Ensimmäinen
oli tämä kanavakommentti. Kehottaisin ja rohkaisen
ed. Seppo Lahtelaa toimimaan Saimaan kanavan puolesta. Siinä on
kanava-asiaa ihan yllin kyllin.
Sitten todella tämä, mihin ed. Tynkkynen jo viittasi,
se että suomalaisten hiilireppu selässä meillä itse
kullakin on todella moninkertainen keskimääräiseen
nähden tällä planeetalla. Jos ajatellaan
intialaista 500 kilon hiilidioksidireppua, niin se on todella köykäinen.
Jokainen todella voi perustella, jokainen tämän
maapallon valtio voi perustella, jollakin lailla aina sen, miksi
meidän ei pitäisi suorittaa päästöjen
vähentämistä, miksi me olemme erityisasemassa,
ja tämä suomalainen perustelu jääköön. Pitäisin
kiinni siitä, että meidän pitäisi
Kioton sopimus omalta osaltamme pistää täytäntöön
ja EU:ssa toimia sen puolesta, että vuoden 2012 jälkeen
saadaan sopimus, joka velvoittaa mahdollisimman laajasti tämän
planeetan eri valtioita, ja olla siinä mukana pitäen
selkeästi mielessä päämäärä,
ettei keskilämpötila nouse enempää kuin
2 celsiusastetta.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Tä-mä on tärkeä lakiesitys,
ja pitää nyt pitää huoli, että turpeen
asema polttoaineena taataan ja se korvaa kivihiiltä. Meillähän
on merkittävät turvevarat, suuremmat kuin Norjan
kaasu- ja öljyvarat, ja niitä hyvin vähän
käytetään. Se on kansantaloudellisestikin
niin työllisyyden kuin muunkin kannalta erittäin
tärkeää.
Kioton sopimuksesta sanoisin, että se pitäisi pistää voimaan,
mutta siihen pitäisi kyllä sitoutua kaikkien maiden,
USA:n, Kiinan, Intian ja näin. Suomi ja EU yksipuolisesti
otti Kioton sopimuksen käyttöön, ja nyt
muun muassa teollisuutta täältä lähtee
sellaisiin maihin, missä saa sitten savutella rauhassa
ja näin. Tällaisia porsaanreikiä ei pitäisi
tässä globaalissa taloudessa pitää.
Kyllä siitäkin täytyy lähteä,
että Suomen on huolehdittava, että täällä pysyy
teollisuus ja työpaikat ja määrätynlainen
kilpailukyky. Tämä on hyvä lakiesitys.
Yleiskeskustelu päättyy.