5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta
annetun lain 9 §:n muuttamisesta
Sinuhe Wallinheimo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Yhdyn julkisuudessa esitettyihin arvioihin
tästä hallituksen esityksestä. Suomessa
on jo muutaman vuoden ajan ollut pienpanimobuumi päällä,
ja tällä ratkaisulla valtio osoittaa omalta osaltaan
tukea tälle kehitykselle. Toivottavasti tämä kädenojennus
kannustaa myös niitä yrityksiä ottamaan
askeleita eteenpäin, jotka ovat suunnitelleet pienpanimotoiminnan
aloittamista tai laajentamista.
Silti tämänkään ratkaisun
jälkeen en puhuisi vielä siitä, että valtio
kannustaa riittävästi suomalaisen olutkulttuurin
kehittämistä. Isoin kanto kaskessa on voimassa
oleva alkoholilaki, joka evää pienpanimoilta oikeuden
myydä tuotteita esimerkiksi suoraan asiakkaille. On totta,
että pienpanimoille on jo tähän mennessä mahdollistettu
väylä saada tuotteitaan Alkon valikoimiin, mutta
sen toimivuus ei saa yrittäjiltä kovin korkeaa
arvosanaa. Tilanteessa, jossa käytännössä kaikki
pienpanimot taistelevat vähäisistä paikoista
Alkon valikoimassa, pienimmät tuottajat jäävät
väistämättä jalkoihin.
Panimoiden suoramyynnin kieltoa on menneinä vuosina
perusteltu tavoitteella vähentää runsaasta
alkoholinkäytöstä aiheutuvia kustannuksia.
Vaikka olenkin samaa mieltä siitä, että tämän
tavoitteen eteen tulee tehdä työtä, en
ole vakuuttunut siitä, että juuri pienpanimoiden
oluiden saatavuuden rajoittaminen myyntikiellolla ratkaisevasti
vähentää suomalaisen ongelmajuomista.
Pienpanimo-oluet ovat kuitenkin alkoholin hintasuhteeltaan sen verran
kalliita, että en usko kovinkaan monen ongelmajuojan käyttävän
niitä juodessaan. Kiellon asettaa kummalliseen valoon myös
se, että samaan aikaan tilaviinien suoramyynti on joissakin
tapauksissa jo sallittua — näissä tuotteissa
alkoholimäärät ovat oluita huomattavasti
korkeammat. Perusteluina poikkeuksille on usein käytetty
maaseudun yrittäjyyden tukemista. Eivätkö myös
pienpanimot kuulu nimenomaan tähän kategoriaan?
Siksi, arvoisa puhemies, mielestäni seuraavan hallituksen
on tehtävä muutos tämän kummallisuuden
korjaamiseksi: sallitaan pienpanimoiden suoramyynti suomalaisen
olutkulttuurin kehittämiseksi ja maaseudun yrittäjyyden
lisäämiseksi.
Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Arvoisa puhemies! Euroopan unionin jäsenmailla on
vapaus itsenäisesti myöntää pienpanimoille
valmisteveron alennusta jopa 50 prosenttia aina 20 miljoonaan litraan
asti. Tämän tarkoituksena on ensisijaisesti elvyttää perinteistä paikallista
oluentuotantoa ja tarjota maataloudelle ja pienyrittäjyydelle
mahdollisuus lisätoimeentuloon. Näin parannetaan
pienpanimoiden taloudellisia toimintaedellytyksiä ja lisätään
työpaikkoja. Mahdolli-suus alennukseen on vain niillä pienpanimoilla, jotka
ovat oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomia muista panimoista.
Veronalennuksia on Euroopassa käytössä useampia
eri malleja, mutta ne ovat pääosin sidottuja tuotantomäärään
ja alkoholipitoisuuteen. Vertailtaessa eri maiden malleja voidaan
todeta, että ruotsalaiset pienimmät panimot maksavat suhteessa
eniten veroa vertailumaista. Suomi ja Britannia tulevat seuraavina
5,5 miljoonaan asti, minkä jälkeen pienpanimoiden
verotus on vertailumaista korkeinta Suomessa saavuttaen huippunsa
10 miljoonan litran jälkeen, jolloin Suomessa alennus loppuu
kokonaan.
Kesäkuussa 2013 jättämääni
kirjalliseen kysymykseen "Mihin toimenpiteisiin hallitus
aikoo ryhtyä pienpanimoiden kasvun esteiden purkamiseksi?" sain
valtiovarainministeri Urpilaiselta vastauksen, jossa hän
lupasi hallituksen aikovan tarkastella mahdollisuuksia kehittää pienpanimoiden
verovapautta ottaen kuitenkin huomioon EU-lainsäädännön
ja mahdollisuudet toteuttaa alkoholipolitiikkaa. Asia on edennyt
koko ajan myös valtiovarainministeri Rinteen aikana, ja olen
todella iloinen siitä, että nyt vihdoin meillä on
hallituksen esitys aiheesta eduskunnan käsittelyssä.
Hallituksen esitys pienten riippumattomien panimoiden alkoholiverotuksen
keventämisestä ei voisi tulla parempaan aikaan.
Esityksessä ehdotetaan, että pienpanimoiden alkoholiveron alennusta
korotettaisiin siten, että 50 prosentin suuruinen alennus
alkoholiverosta ulotettaisiin koskemaan oluen vuosituotantoa 500 000
litraan nykyisen 200 000 litran sijaan. Lisäksi
ehdotetaan, että pienpanimoiden vuosituotannon ylärajaa
korotettaisiin 15 miljoonaan litraan nykyisestä 10 miljoonasta
litrasta. Veronalennusta ei kuitenkaan myönnettäisi
10 miljoonaa litraa ylittävälle tuotannonosuudelle.
On myös syytä panna merkille, että tämä verohelpotus
on tehty kustannusneutraaliksi eli valtion verotulojen ei pitäisi laskea
tämän toimen myötä.
Arvoisa puhemies! Suuret panimot ovat 80-prosenttisesti ulkomaalaisomistuksessa,
toisin kuin pienpanimot. Hallituksen esityksellä tuetaankin
nimenomaan työllistävää ja investointihalukasta
kotimaista kasvavaa elintarviketeollisuuden alaa, pienpanimoteollisuutta,
jonka kasvu heijastuu myös muihin toimialoihin. Pienpanimoilla
on ollut halukkuutta voimakkaaseen kasvuun, mutta pienpanimoalennuksen
päättyminen kuin seinään tuon
10 miljoonan litran kohdalla on padonnut tähän
asti kasvuhalut. Kun panimo on saavuttanut tilanteen, jossa se joko
joutuu pidättäytymään pienpanimoalennuksesta
kokonaan viimeisen vuoden osalta tai hyödyntämään
alennuksen ja maksamaan sen takaisin vuoden lopussa korkeine korkoineen,
sen ei ole kannattanut lähteä investointeihin
tuotannon ja työpaikkojen lisäämiseksi.
Nykytilanne on aiheuttanut kasvavia paineita siirtää tuotantoa
jopa ulkomaille 10 miljoonan litran rajan lähestyessä. Kotimaisilla
pienpanimoilla onkin kaikki mahdollisuudet merkittävään
kasvuun, mutta sen vauhdittaminen tuon 10 miljoonan litran kynnyksen
yli ilman valtion tukitoimia on ollut hyvin vaikeaa. Nyt se onneksi
mahdollistuu, mikäli eduskunta tämän
lakiesityksen hyväksyy.
Suomessa pienpanimoiden koko vaihtelee yhden henkilön
työllistävistä mikroyrityksistä aina kymmeniä työntekijöitä työllistäviin
pienyrityksiin. Suomessa toimii tällä hetkellä 35
pienpanimoa. Näistä noin 60 prosenttia tuottaa
vuodessa alle 200 000 litraa olutta. Pienpanimot tuottavat alle
3 prosenttia kaikesta oluttuotannosta Suomessa tällä hetkellä.
Se on kuitenkin kasvava teollisuuden haara. Vaikeina taloudellisina
aikoina kaiken kotimaisen teollisuuden tukeminen lisää työllisyyttä ja
tuo mukanaan kasvavaa toiveikkuutta. Pienpanimot ovat tärkeä osa
alueidensa paikallista pienyrittäjyyttä, ja niillä on usein
tärkeä merkitys alueelle myös matkailullisesti.
Siksi pienpanimoiden toimintaa on tuettava.
Lopuksi vielä yksi esimerkki. Esimerkiksi Laitilan
Wirvoitusjuomatehtaan osalta tämä lakiesitys toteutuessaan
realisoituu välittömästi vientipäätöksenä ulkomaille.
Tämä tuo meille varsinaissuomalaisille mukanaan
investointeja ja työpaikkoja merkittävästi.
Kaikki riippuu toki kysynnästä, mutta esimerkiksi
USA:ssa kuulemma vientimarkkinoissa vetoa riittää.
Oleellista on, että tämän päätöksen
myötä pienpanimoiden riskinottokyky paranee. Useita
muita investointipäätöksiä on
alalla lähtenyt liikkeelle, ja tämän päätöksen
myötä ainakin kahdessa pienpanimossa voidaan nyt
kasvattaa tuotantoa tämän kasvun esteen poistuttua
ja tehdä sitä varten investointeja. Tämä päätös
ei maksa valtiolle mitään ja saa aikaan investointeja,
työllistymistä ja jopa niitä kipeästi
kaivattuja vientieuroja.
Kristiina Salonen /sd:
Arvoisa puhemies! Erilaisten erikoisoluiden harrastaminen ja
suomalainen pienpanimokulttuuri ovat viime vuosien aikana kasvaneet
ja kehittyneet voimakkaasti. Se toivottavasti kertoo hienoisesta
alkoholikulttuurin suunnanmuutoksesta, jossa laatu korvaa määrän.
Alueelliset pienpanimot ovat hyvin tärkeässä asemassa
vaaliessaan paikallista juomientekokulttuuria, ja niiden on myös
pieninä ja ketterinä helppo tuoda markkinoille
uudenlaisia tuotteita kuluttajille. Joidenkin suomalaisten pienpanimoiden
ongelmana on ollut se, että veronalennukseen oikeuttavan
vuosituotannon alhaisen enimmäisrajan vuoksi ne eivät
ole voineet investoida, työllistää ja
kasvaa suuremmiksi, vaikka halukkuutta olisi ollutkin.
Kuten edellä kuulimme, näihin muutostarpeisiin
vastataan nyt tällä lakiesityksellä.
Se on hyvin kannatettavaa, ja nämä uudistukset
ovat kannatettavia. Pienimmät panimot pystyvät
kasvattamaan tuotantoaan, kun taas suurimmat pienpanimot voivat
esimerkiksi viedä eteenpäin hankkeita, joiden
toteuttaminen on ollut aiemmin riskialttiimpaa.
Kuten edustaja Eloranta jo totesi, esimerkiksi Laitilan Wirvoitusjuomatehdas
pystyy nyt pienpanimoalennukseen oikeuttavan vuosituotannon rajan
noston vuoksi tuomaan Yhdysvaltain markkinoille uuden gluteenittoman
oluen, mikä ei nykyisen lain puitteissa olisi onnistunut.
Samalla odotettavissa on uusien työpaikkojen syntyminen
alueelle. Haluan siis kiittää edustaja Elorantaa
tästä hänen tekemästään
kirjallisesta kysymyksestä ja asian eteenpäinviemisestä ja
tietenkin ministeri Rinnettä tämän lakiesityksen
tuomisesta eduskunnalle.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Suomessa olutvero on Euroopan unionin korkein.
Se on 1,51 euroa olutlitralta, se on viisi kertaa suurempi kuin
Virossa, ja kun me puhumme aina Viron-tuonnista ja sielläkin
saattaa veromuutoksia tapahtua, niin täytyy muistaa, että Latviassa
ja Liettuassa tämä ero on kymmenkertainen ja se
meidän hankintapisteemme hyvin helposti siirtyy vähän
kauemmaksi.
Tässä verohelpotuksessa on erityisen hyviä asioita,
kuten se, että pienpanimot voivat nyt tuottaa maksimituella
500 000 litraa olutta. Tämä on koko verotuen
perimmäinen ajatus: että me tuemme pienyritystoimintaa
ja pieniä yrityksiä, kuten tässäkin
tapauksessa, joten tämä linja on täysin
oikea.
Mutta sitten itse en ole ihan tietoinen kaikista yksityiskohdista,
että mihin perustuu se, että tätä rajaa
pitää nostaa 10 miljoonasta 15 miljoonaan litraan.
Yleensä verohelpotusten pitäisi koskea merkittävää määrää yrityksiä,
ja jos kysymys ei ole merkittävästä määrästä yrityksiä,
niin kyseessähän on silloin hyvin helposti laillistettu,
kohdennettu yritystuki, joka saa lain muodon. Tätä minä haluaisin
täällä olevilta asiantuntijoilta kysyä:
montako yritystä nyt on, jotka sijoittuvat tähän
10—15 miljoonan litran väliin?
Asia on myös periaatteellinen sen takia, että näillä yrityksillä saattaa
olla asiaa kaupan hyllylle kaupan omilla merkeillä, private
label -merkeillä, ja silloin, jos kaksi panimoa
kilpailee samasta hyllytilasta eri verotasoilla, niin joudutaan
kysymään, missä on yhdenvertaisuus ja
tasa-arvo. Nämä kysymykset minulla tulivat mieleen,
kun luin tätä hallituksen esitystä. Mielellään
kuuntelen täällä, mitkä ovat
ne yritysryhmät, joita tämä veroalennus
koskee.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Jokaisessa maassa on olemassa jokin sellainen
aine, millä ihmiset saavat päänsä sekaisin.
Suomessa se valitettavasti on alkoholi, ja se tuo mukanaan omat
kirot ja omat hyveensä. Joka tapauksessa tilanne on tällä hetkellä se,
että suomalaiset juovat 100-prosenttista alkoholia noin
10 litraa per asukas per vuosi. Tämän esityksen
mukaan tilastoimatonta tästä on noin 2 litraa
per asukas, eli sellaista 100-prosenttista alkoholia, jota tuodaan
maan rajojen sisäpuolelta.
Sinänsä nämä tilastot ovat
aika mielenkiintoisia, nimittäin THL:n mukaan tuo tilastoimaton osuus
on 22 prosenttia eikä 2 prosenttia, mutta mene ja tiedä,
miten on. Panimoliitto joka tapauksessa ilmoittaa, että Virosta
on tänne tuotu olutta 32 miljoonaa litraa vuonna 2013.
Se on aikamoinen määrä: kun muutetaan
se vaikka alennetuiksi veroeuroiksi, niin se on melkoinen määrä.
Mitä suuremmassa määrin me pystyisimme edesauttamaan
sitä, että meidän omat toimijamme, meidän
omat valmistajamme pystyisivät itse valmistamaan ne alkoholijuomat,
mitä Suomessa tarvitaan, niin sen paremmin meillä menisi. Joka
ikinen lahden yli tehtävä matka vie meiltä veroeuroja
pois, ja jokainen menetetty veroeuro lisää työttömien
ja työttömyyden määrää.
Se on sitten eri asia, mitä tehdään
varsinaisesti alkoholin kulutukselle, siitä ei tässä nyt
puhuta, mutta pienpanimoille ihan mielelläni soisin vielä paremman
veroalen kuin tässä. Mutta hyvä, että ollaan
edes tässä menossa.
Harry Wallin /sd:
Arvoisa herra puhemies! Olen tätä hallituksen
esitystä käsittelemässä valtiovarainvaliokunnan
verojaostossa, joten saan kuulla tästä asiantuntijoita,
enkä sillä lailla tässä vaiheessa
perusteellisesti ota kantaa. Mutta noin yleisesti voin sanoa, että tämä hallituksen
esitys on kannatettava sillä perusteella, että alueelliset pienpanimot,
joita on monella kaupunkipaikkakunnalla, ovat olleet pääsääntöisesti
aina taloudellisissa vaikeuksissa, ja se johtuu kysynnästä ja oluen
tekemisen hinnasta. Se on sen verran kallista ja kysyntä on
kuitenkin pienempää, niin aina seuraa taloudellisia
vaikeuksia.
Meillähän on monella paikkakunnalla myöskin
olutkulttuurin vaalimiseksi paikallisia seuroja, olutveljiä,
joissa ei ole humalahakuista juomista, vaan se on nimenomaan oluen
monipuolista nauttimista. Sen takia on tärkeää,
että tämä mahdollistaa myöskin
tällaisen kulttuurin jatkumisen.
Kun katsotaan kaupan tämänhetkistä tilannetta,
se on keskittynyt kahden suuren kaupparyhmittymän hallitsemaksi.
Näin voi sanoa myöskin, että massaoluttuottamisessa
vain suuret, isot panimot, jotka ovat ulkolaisia, hallitsevat. Minun
mielestäni tämä on hyvä asia,
että nyt mahdollistetaan pienpanimoille elämisen
mahdollisuus.
Kiitän myöskin edustaja Elorantaa aktiivisesta
osallistumisesta ja hyvästä puheenvuorosta.
Jaana Pelkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Suomalainen alkoholipolitiikka yleisesti
on varsin surkuhupaisaakin seurattavaa eikä positiivisia
sanoja juurikaan ansaitse. Tämä hallituksen esitys
on osin poikkeus, ja on ollut ilo huomata ja kuulla, että näinkin
moni kansanedustaja on samaa mieltä tästä asiasta.
Suurimpaan verohelpotukseen oikeuttavan rajan noustessa puoleen
miljoonaan litraan pienpanimot voivat muun muassa kehittää toimintaansa,
tehdä investointeja ja, mikä tärkeintä,
työllistää. Pienpanimoiden osalta olisi
korkea aika muutoinkin herätä todellisuuteen ja
sallia ulosmyynti ilman erillisten elintarvikekioskien perustamispakkoa.
Olemme tehneet yhdessä joukon kansanedustajia kanssa yli
puoluerajojen lakialoitteen, jossa pienpanimoiden ulosmyynti sallittaisiin
9,5-prosenttisten ja sitä miedompien oluiden osalta. Maailmalla
on lukuisia loistavia esimerkkejä siitä, miten
pienpanimoista on nopeasti kasvanut merkittäviä työllistäjiä ja
myöskin vienninedistäjiä. Tähän
kasvukehitykseen nykyinen holhoava sääntely ei
kuitenkaan valitettavasti johda.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Minä tarkastelen tätä lähinnä makuelämysten kautta.
Kun ajattelee, että suurpanimoita on pari kolme merkittävää ja
pienpanimoitten markkinoillepääsy on hankalaa,
niin tällä tavalla heidän tuotantokustannuksiaan
tietyllä tavalla pystytään tulemaan vastaan
ja markkinoilletulo on sitä kautta sitten helpompaa. Ja
kun katselee tällä hetkellä esimerkiksi
pienpanimotuotteita, niin en minä usko, että se
lisää alkoholin kulutusta, vaan se antaa vain
erilaisia makuelämyksiä niille, jotka oluesta
tykkäävät, ja kuulun heihin. — Kiitos.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Todellakin, meillä on väärällä tavalla
holhoava alkoholipolitiikka. Oluen ja viinan tuonti Virosta on valtavaa,
tilanne on hälyttävä, veroeurot menevät
sinne. Olisi parempi alentaa myös ravintoloissa myytävien
alkoholien hintaa, joko ravintolassa myytävän
alkoholin alvia tai sitten viinaveroa muuttamalla, mieluummin niin,
että ihmiset joisivat hallitusti alkoholia. Se on toinen
asia.
Mutta tämä esitys, mitä hallitus
nytten on tässä tuonut esille, on minusta ihan
kannatettava, että nimenomaan parannetaan pienpanimoiden alkoholin
tarjontaa, oluen tarjontaa. Itse olin mukana myös tuossa
kansanedustajien ryhmässä, joka myös
haluaisi sallia sen, että 9,5-prosenttisten ja sitä miedompien
oluiden osto olisi mahdollista ja voitaisiin luopua kioskeista ja
muista keinotekoisista esteistä.
Kaiken kaikkiaan: Totta kai tämä veronalennus
jossain määrin voi myös aiheuttaa vuotuisien
verotulojen menetystä. Mutta uskon, että tällä on
yrittäjyyden ja suomalaisen maaseudun kannalta suuri merkitys,
ja siinä mielessä kannatan lämpimästi
tätä esitystä.
Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä pohti, onko kyseessä yritystuki.
Meillä Suomessa on kuitenkin 35 pienpanimoa, joista 60
prosenttia tuottaa todellakin alle 200 000 litraa, mutta
nämä pienpanimot ovat sellaisia, että ne
ovat kaikki pikkuhiljaa kasvamassa ja kasvavat koko ajan, ja yhä useammat kolkuttelevat
niitä rajoja ja käsittääkseni — vaikkeivät
nyt välttämättä samaan aikaan,
mutta pikkuhiljaa — tulevat siellä perässä.
Ja käsittääkseni nyt ainakin kahden panimon
osalta tämän rajan muuttaminen realisoituu investoinneiksi. Niin
kuin sanottu, EU:n jäsenmailla on vapaus valmisteveron
alennukseen aina 20 miljoonaan litraan asti, mutta nythän
me olemme varovaisia, olemme nostamassa sitä vain 15 miljoonaan
litraan asti. Varaa siihen nostamiseen vielä on, ja kun
EU:ssa ollaan, niin varmaan niiden sääntöjen
mukaan mennään.
Edustaja Wallinheimo puuttui pienpanimoiden suoramyyntiin, ja
onkin varmasti hyvä asia, että se jossain vaiheessa
toteutuisi. Mitä ministeri on asiasta kertonut, niin mietojen
oluiden suoramyyntioikeus olisi jo kirjattu alkoholilain kokonaisuudistukseen,
mikä ei, ikävä kyllä, ole vielä tällä kaudella
tulossa eduskunnan käsittelyyn, mutta sitten ensi kaudella.
Toivottavasti se pykälä siellä pysyy
voimassa, että saadaan miedot oluet suoramyyntiin pienpanimoissa.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! En ole oluen enkä pahemmin muittenkaan alkoholituotteiden
käyttäjä, mutta suomalaiset käyttävät
ja saavat kyllä käyttääkin,
kunhan tämä käyttö pysyy kohtuumäärissä.
Minä en usko, että tämä laki
tulisi missään tapauksessa lisäämään alkoholinkäyttöä,
vaan erittäin hyvä asia on se, että se
tulee suuntaamaan suomalaisten alkoholinkäyttöä enemmän
tukemaan kotimaista pienyritystoimintaa ja yleensäkin kotimaisten
raaka-aineiden käyttämistä.
Tämän lain osalta on minun mielestäni
kyse ennen kaikkea suomalaisesta yrittäjyydestä, pienyrittäjyydestä ja
maaseudun kehittämisestä. Byrokratiaa tulee muutenkin
jatkossa yhä enemmän keventää ja
eri säädöksiä tulee helpottaa, jotta
maaseudulla voidaan harjoittaa monimuotoista elinkeinotoimintaa.
Suomalaisista raaka-aineista tulee voida jalostaa monipuolisia,
erilaisia myöskin alkoholituotteita. Moni ihminen on maaseudulla
aloittanut erilaisia alkoholiin liittyviä jalostustoimintoja,
mutta lähes kaikki ovat sen lopettaneet, ja syynä ovat
olleet kuulemma erilaiset byrokratiasäädökset
ja -kuviot.
Tämä on askel eteenpäin, mutta minun
mielestäni meidän alkoholiin liittyviin säädöksiin
tulee tehdä vielä paljon muutoksia, jotta meidän
pienimuotoinen alkoholintuotantotoiminta olisi mahdollista suomalaisista
raaka-aineista.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Olutkulttuuria on Suomessa edistettävä ja
pienpanimotoimintaa on edistettävä, ja sen lisäksi kaikki
promillerajoitteet ja muut pitää poistaa paikallisesta
myynnistä silloin, kun on kyse olutkulttuurin ja pienimuotoisen
yritystoiminnan edistämisestä. Minun mielestäni
tämmöisestä holhoavasta otteesta pitää päästä pois,
ja siinä mielessä täällä on
tehty hyviä lakialoitteita tämän asian
edistämiseksi.
Tämä hallituksen esitys juuri tämän
alarajan noston kohdalla on kannatettava, koska se koskee nimenomaan
pienyritystoimintaa ja pienpanimotoimintaa. Mutta kun Suomi on pieni
maa ja me alamme vertailla kansainvälisesti, niin Ruotsissa
ei ole lainkaan vastaavanlaista verohelpotusta, Isossa-Britanniassa
se on muistaakseni 6 miljoonaa litraa, Irlannissa 2 miljoonaa litraa. Minä toivon,
että täällä olevat valtiovarainvaliokunnan
edustajat — sitä en kyllä tiedä,
onko heitä täällä paikalla — pohtivat
tarkkaan sen, miksi tämä raja sitten nostetaan
10 miljoonasta 15 miljoonaan litraan. Nimittäin täällä käytettiin
joku puheenvuoro, jossa viitattiin, että se koskisi kahta
yritystä. Minun mielestäni tämä täytyy
asiantuntijoiden avulla arvioida, miksi tämä tehdään. Jos
se koskee vain paria yritystä, niin se on laillistettu
kohdennettu yritystuki. Jos nämä yritykset kilpailevat
samasta hyllytilasta kaupoissa vaikka jonkun private labelin nimissä tai
jonkun muun ja tuottavat ihan samanlaista tuotetta täysin
samanlaiseen kulutusmyyntiin, miksi toiselle pitää antaa
veroetu ja miksi toiselle ei? Tämä on vähän
periaatteellinen kysymys, että tässä ei
saa liian suppealle mennä.
Minun mielestäni kuitenkin täytyy huomioida,
että meillä on isoja kotimaisessa omistuksessa
olevia panimoita, joilla on toimintaa maan rajojen ulkopuolella,
ja kaikki veronlisäykset — niitä on tehty
puolenkymmentä, kaksi kertaa viimeksi pelkästään
olueen — lisäävät paineita siirtää työpaikkoja
ja tuotannollista toimintaa maamme rajojen ulkopuolelle Viroon,
Latviaan, Liettuaan ja Valko-Venäjälle. Tämäkin
pitää teidän valiokunnassa ottaa huomioon.
Markku Rossi /kesk:
Herra puhemies! Pienpanimoita on Suomessa 35 tällä hetkellä,
ja on tietysti hyvä niiden panimoiden kannalta, että pystyvät
toimimaan paremmilla edellytyksillä Suomessa.
Herra puhemies! Iso kysymys on tietysti se, kuinka kannamme
huolta ylipäätänsäkin kotimaisesta
tuotannosta ja elintarvikkeiden jatkojalostuksesta, mitä tietysti
oluen paneminen omalta osaltaan myös on, kaikki muutkin
juomat mukaan lukien. Tässä tullaan tietysti sen
ison kysymyksen ääreen, miten meidän
veroerot kohtautuvat niin etelässä Viron suunnalla
kuin vastaavasti myös Venäjänkin suunnalla,
ja tämä on iso kysymys koko tämän
suomalaisen panimoteollisuuden kannalta, kuinka se pysyy sitten
pystyssä.
Kun on sanottu, että suomalainen alkoholipolitiikka
on holhoavaa, niin on hyvä muistaa, että 5.4.1932
kello 10 Suomessa kumottiin tuo niin sanottu kuuluisa kieltolaki
kansanäänestyksen pohjalta, joka oli ensimmäinen
kansakuntamme historiassa. Kun tähän päivään
on tultu, niin alkoholin kulutushan todellakin nousi, mutta se on nyt
tässä viimeisen vuoden aikana hieman alentunut,
ja se on hyvä suunta.
Tämän holhoavan alkoholipolitiikan peruslähtökohta
tietysti on, että pyritään ehkäisemään
alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia haittoja ja vaurioita,
jotka lopuksi sitten koituvat yhteiskunnan maksettavaksi. Tämä on
varmaankin tämän niin sanotun holhoavan alkoholipolitiikan
perusta. Se, kuinka paljon siinä voidaan käyttää tällaista
ihan tavallista maalaisjärkeä, on sitten toinen kysymys,
ja kuinka pitkälti erilaisissa rajoituksissa, jopa esillepanossa
tai kuvissa tai muissa vastaavasti mennään, on
tietysti vähän sitten oma ajan ilmiö.
Herra puhemies! Oleellista on pystyä turvaamaan koko
suomalaisen elintarviketalouden ketjun säilyvyys myös
Suomessa, ja silloin se koskettaa jatkossa myös ihan kaikkia
Suomen panimoita.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Koska tässä sai puhua vielä pidempään,
niin sen verran jäi tuossa sanomatta vielä tästä,
että ehkä tässä holhoavassa
alkoholipolitiikassa on juuri ollut se ongelma, että kyllähän
alkoholistit sen juomansa saavat joka tapauksessa, vaikka lasten rahoista.
Mutta se, mitä minä itse toisen ammattini kautta
olen nähnyt, niin on hyvin surullista, että ihmiset
tulevat ravintoloihin kello 12 yöllä valmiiksi
erittäin kovassa humalatilassa. Näköjään
tämä politiikka ei ole parantanut tätä suomalaisten
alkoholikäyttäytymistä.
Sen sijaan, kun puhutaan tästä avoimesta,
tällaisesta keskieurooppalaisesta, voi sanoa, oluiden maistelukulttuurista,
niin se nyt on ehkä lähempänä sitä,
mitä meidän pitäisi tavoitella. Siinä mielessä tämä esitys
on ihan hyvä. Pienpanimoiden vero toki on myönnettävä nimenomaan kotimaisten
panimoiden tuottaman oluen ohella myös tuontioluille. Tämä on
tietysti vähän komplisoitu kysymys, mutta toisaalta
välttämättä nämä pienpanimo-oluet
eivät ole tässä se iso ongelma. Ilmeisesti
sieltä ulkomailta ei niin paljon ole niitä tulossa.
Kaiken kaikkiaan sanoisin vielä tästä ravintolapuolesta,
että se työllistää nuoria ihmisiä paljon
ja myös sellaisia nuoria, jotka eivät välttämättä osaisi
olla kahdeksasta viiteen -työssä. Monet,
jotka ravintola-alalla työskentelevät, ovat tällaisia
vähän erikoispersoonia, ja väitän,
että tämä on hyvä työpaikka
monille heistä, tämä ravintolassa työskentely.
Ne nuoret, jotka sitten kotona juovat, niin se on suuri ongelma.
Siinä tulee syrjäytyminen ja kerta kaikkiaan erakoituminen
pois yhteiskunnasta. Mieluummin niin, että ollaan toisten
seurassa ja haetaan tätä sosiaalista puolta. Sehän
on myös näissä pienpanimotuotteissa yksi
tärkeä pointti.
Markku Rossi /kesk:
Herra puhemies! Edustaja Alatalo puuttui mielenkiintoiseen asiaan, joka
liittyy tähän alkoholinkulutukseen, nimenomaan
ravintoloissa, ja ravintolan tapakäyttäytymiseen.
Tässä oikeastaan heittäisin kyllä haasteen
taiteilijoille, niille esiintyville taiteilijoille, jotka aina ravintolassa
esiintyvät. Nimittäin tänä päivänähän
on siirrytty jo ajat sitten järjestelmään, jossa
huippubändit ja esiintyjät aloittavat varsin myöhään
yöllä. Jos tuota ravintolakelloa voitaisiin kääntää vaikka
pari tuntia aikaisemmaksi, esimerkiksi niin, että bändit
aloittaisivat yhdeksältä tai kymmeneltä puolen
yön sijasta, niin tämähän johtaisi
siihen, että porukka ei joisi kotona ja sitten valmiiksi
päihtyneenä saapuisi ravintolaan, vaan se ilta
alkaisi varhemmin ja loppuisi myös varhemmin. Elikkä neljän
kolmen aikaan ei olisikaan sitten sitä ruuhkaa, vaan ihmiset
ehkä lähtisivät kotiutumaan jo tuolla
yhden kahden aikaan.
Kysymys on myös vähän tällaisesta
ravintolakellon säätämisestä,
ja tämä vain esimerkkinä siitä,
että alkoholipolitiikkaankin voidaan vaikuttaa monella
tavalla, ei yksistään sillä, mikä on valtion
verojen tai muiden säädösten taso.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Tosiaan me menimme nyt vähän
ulos tästä pienpanimoasiasta. Kommenttina täytyy
sanoa sen verran, että tätähän
yritettiin muun muassa ministeri Hyssälän aikaan,
että ravintoloiden aukioloaikoja rajoitettaisiin, mutta
siitä nousi niin hirveä meteli sitten alalla,
että se ei tuntunut toimivan. Minä olen ihan samaa
mieltä tässä, että pitäisi
mennä terveempään kulttuuriin, ja ei
niin, että kotona juodaan kalsarikännejä,
vaan mieluummin nautittaisiin ravintoloissa hallituissa olosuhteissa.
Sen verran vielä tästä hyvästä esityksestä,
joka koskee näitä pienpanimoita, niin edelleen
korostan sitä, että näihin kuuluvat myös
nämä vähän vahvemmat oluet,
9,5-prosenttiset: että myös niitä voitaisiin
myydä, koska ne ovat myös esimerkiksi Englannissa
iso, voi sanoa, nautintoaine ja elintarvike. Siinä mielessä tässä varmasti
täytyisi tämän hallituksen esityksen
lisäksi tehdä tulevia toimenpiteitä näiden
pienpanimoiden toiminnan parantamiseksi.
Keskustelu päättyi.