Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on myös kyse sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtoisesta budjettilinjauksesta, joka siis tehtiin viime syksyn budjetin yhteydessä. Mutta nämä aloitteet eivät ole yhtään vanhentuneet, vaan päinvastoin. Itse asiassa tämä kunnallisverotuksesta tehtävän perusvähennyksen korottamista koskeva aloite on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, koska ne uudet inflaatioluvut, jotka kertovat meidän taloustilanteestamme, kertovat myös sen, että hintataso on nousemassa, ja se koskee erityisen kipeästi kaikkein pienituloisimpia ihmisiä.

Tässä aloitteessa on lähdetty siitä, että kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärää nostettaisiin ja sitä nostettaisiin nykyiseltä tasolta 17 000 euroon. Ja jos pyrkii konkretisoimaan sitä, mitä se tarkoittaisi kaikkein pienituloisimpien ihmisten elämässä, niin niiden ihmisten kohdalla, joille jää tuloa alle 1 130 euroa, niin tuo korotus olisi noin 11 euroa kuukaudessa. Kun me olemme aivan oikein aiemmin, myös esimerkiksi ed. Zyskowiczin ja ministeri Sasin ollessa hallituksessa, tehneet sellaista politiikkaa, jolla työllisyyden nimissä on kevennetty palkansaajien verotusta ja tehty ansiotulovähennyksiä, jotka ovat suuntautuneet kaikkein pienituloisimpiin palkansaajiin, niin se on ollut aivan oikeaa politiikkaa. Mutta pitkällä tähtäimellä tästä on seurannut se epäkohta, että kun kuntien veroäyrit ovat nousseet ja kuitenkaan kaikki ihmiset eivät saa noita ansiotulovähennyksiä tai muita vähennyksiä, niin esimerkiksi pitkään työmarkkinatuella olleiden ihmisten verotus on kiristynyt kohtuuttomasti. Työmarkkinatuella olevat ihmiset ovat siinäkin mielessä tuloloukussa, että heidän toimeentulonsa on alle toimeentulotukiminimin, ja monet heistä, jotka elävät yksin, joutuvat hakemaan kuukausittain lisää toimeentuloa toimeentulotukiluukulta. Jos me samanaikaisesti, niin kuin tässä meidän budjettivaihtoehdossamme on, korottaisimme työmarkkinatukea ja tekisimme tämän perusvähennyksen korotuksen, niin nämä ihmiset välttyisivät tuolta turhalta toimeentulotuen hakemiselta. Se olisi mitä parasta tuottavuuspolitiikkaa, ja se myös helpottaisi kaikkein heikoimmassa toimeentuloasemassa olevien ihmisten tilannetta. Sen vuoksi erityisesti tässä tilanteessa, jossa meillä maksut ovat nousseet, jossa meillä inflaatio laukkaa ja hallitus suunnittelee vielä korottavansa palvelumaksuja ilman, että tuo raha edes jää kuntiin palvelutuotantoon, niin on välttämätöntä nostaa perusvähennystä, koska se kohdistuu kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Kyseessä on valtiovarainvaliokunnan sosialidemokraattien ja eduskuntaryhmän vastalauseeseen sisältyvä selkeä, konkreettinen esitys köyhyyden vähentämiseksi. Mutta tältä osinhan eduskunta joulukuussa budjetin käsittelyssään teki arvovalintoja. Me olemme eduskunnan enemmistöllä kuitanneet muun muassa 2 miljardin euron ylimääräisen, kaavamaisen velan lyhentämisen, mutta varaa ei ollut köyhyyden vähentämiseen 146 miljoonan euron ratkaisulla, perusvähennyksen nostolla.

Herra puhemies! On syytä kuitenkin tässä yhteydessä laajemmin käsitellä kriittisesti niin hallituksen kuin oppositionkin yhteisiä konkreettisia tekoja tai niiden vähyyttä köyhyyden vastaisessa työssä. Me olemme Suomessa siinä tilanteessa, jossa nälkäjonojen yhteydessä on tämän talon keskeisesti mentävä peilin eteen, ja ennen kaikkea nykyisen tilanteen pitkittymisestä on kokonaisuudessaan tietysti poliittinen päätöksenteko osavastuussa. Kysymys on edustuksellisen demokratian uskottavuuden palauttamisesta ja todellisen hyvinvointivaltion rakentamisen edellyttämistä ratkaisuista, kasvun hedelmien jakamisesta.

Perusturvan riittämätön tasohan on johtanut siihen, että toimeentulotuesta on muodostunut pysyvästi työmarkkinatukea täydentävä elementti, ja se pitää palauttaa viimesijaiseksi sosiaalityötä tukevaksi lyhytaikaisemmaksi avustukseksi. Meillähän maksetaan työmarkkinatukea noin 225 000 työttömälle. Kaksi kolmasosaa saa heistä samanaikaisesti yleistä asumistukea, joka kolmas joutuu täydentämään toimeentuloturvaansa toimeentulotuella, ja toimeentulovaikeuksissa olevallehan tämä ei riitä, vaan häntä kyykytetään ja luukutetaan tässä hyvinvointiyhteiskunnassa vielä siten, että 70 prosenttia heistä saa jotakin Kelan monista etuuslajeista. Kannustavuusongelman sijasta meidän on puhuttava oikealla nimellä "köyhyysloukusta". Suomalainen köyhä joutuu pärjäämään päivät 11 eurolla näiden viimeisten selvitysten mukaan.

Päällekkäisten tarveharkintaisten etuuksien vuoksi on erittäin vaikea parantaa työtuloilla omaa taloudellista asemaansa; tästähän on useasti puhuttu. On tehty tiettyjä korjauksia, mutta työtulot pienentävät asumis- ja toimeentulotukia, nostavat päivähoitomaksuja ja vaikuttavat myös puolison vastaaviin etuuksiin. Pahimmillaan köyhyysloukusta ei pääse, koska kotitalous voi olla kuusinkertaisen tarveharkinnan kohteena. Merkittävien palkkaratkaisujen ja vahvasti ylijäämäisen valtiontalouden aikana tulee kyetä korottamaan työmarkkinatukea, lopettamaan puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen, ja on korotettava pienten tulojen verotukseen vaikuttavaa perusvähennystä, jota tämä esitys tarkoittaa. Sitä ei ole muuten korotettu, mikä on juuri hallituksen ja opposition yhteisen pohdiskelun paikka, vuoden 1991 jälkeen. Samalla kun ansiotulovähennystä on korotettu — melko suuriinkin tuloihin yltää — niin tämä ei ole koskenut kaikkein pienituloisimpia. Vähennys poistettiin sosiaalietuuksien saajilta. Pienituloisten aseman kannalta toimia kiirehtii myös se, että hallitushan on sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksilla, sitten tietysti tällä energia- ja matkakustannusten nousulla erityisesti vaarantamassa heidän asemaansa. Terveydenhuollon maksuista omavastuu on poistettava pienituloisten kotitalouksien ja eläkkeensaajien osalta. Uskon, että monella on tietoa niistä kanssaihmisistä, jotka eivät pysty lääkkeitään lunastamaan pienten tulojensa takia ja jotka todella ovat tässä hyvinvointiyhteiskunnassa ajautuneet köyhyyden, syrjäytymisen ja toivottomuuden maailmaan. Kyllä tämä on vakava paikka — puhutaan täällä miten hallitus—oppositio-asemasta — koko tämän edustuksellisen demokratian toimivuuden näkökulmasta.

Minä haluan myöskin laajentaa tämän edelliselle tontilleni eli sisäiseen turvallisuuteen. Edellinen hallitus laati ensimmäisen kerran sisäisen turvallisuuden ohjelman edellyttämälläni tavalla, laajana turvallisuuskäsitteenä kattaen myös sosiaalisen turvallisuuden ja syrjäytymisen vastaisen työn. Siinä on nimenomaan sosiaalinen turvallisuus keskeistä, syrjäytymisen vastainen työ. Ja ehkä sinne kokoomuksenkin puolelle: Kannattaisi myöskin, kun tässä ulko- ja turvallisuuspoliittisella puolella olette pyrkineet kovasti kunnostautumaan, ottaa haltuunne myöskin turvallisuuden vähän laajempaa strategiaa esimerkiksi tutustumalla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaan marraskuulta 2006. Väestön toimeentuloturvalla ja toimintakyvyllä tarkoitetaan myöskin väestön sosiaaliturvan ja väestön sosiaalisen turvallisuuden varmistamista. Tältä osin ehkä kansakunnan henkistäkin kriisinkestävyyttä voitaisiin parantaa nyt varustautumalla oikeasta päästä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Rajamäelle olisin todennut, että olen samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan sisäisen koheesion ja sitä kautta myös yhteiskunnan turvallisuuden kannalta on tärkeätä, että yhteiskunnassa taloudelliset ja sosiaaliset erot eivät repeä liian suuriksi tai ainakaan niiden, jotka ovat yhteiskunnassa syrjäytyneet ja kokevat olevansa syrjäytyneitä, ainakaan niiden kohdalla tilanne ei saa pahentua. Mutta se kritiikki, jota ed. Rajamäki kohdisti muun muassa nykyiseen hallitukseen, on mielestäni sikäli perusteetonta, että nykyinen hallitus on yhtäältä korottanut eräitä merkittäviä pienituloisimpien etuuksia, kuten tuntuvasti kansaneläkettä, ja tulee myös korottamaan eräitä perhe-etuuksia ja toisaalta hallitus on asettanut nimenomaan tämän sosiaaliturvauudistuskomitean laaja-alaisesti näitä asioita uudistamaan tarkoituksena se, että yhtäältä kannustetaan työntekoon, silloin kun ihminen on työkykyinen, mutta toisaalta työkyvyttömille turvataan kaikissa tilanteissa riittävä toimeentulo.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti kyllä vaan, ed. Zyskowicz, on niin, että tämä teidän sosiaaliturvaa uudistava komiteanne, mistä te nyt paljon puhutte ja täälläkin monessa istunnossa olette sen nimiin vannoneet, niin ellei sillä ole tätä päivää enempää taloudellista liikkumavaraa, tarkoitan siis lisää resursseja sinne sosiaaliturvan puolelle, niin ei sieltä tule ratkaisuja, jotka voisivat merkittävällä tavalla poistaa tätä eriarvoisuutta yhteiskunnasta ja tätä köyhyyttä. Se suuri ongelma on se, että sanotaan, että tehkää kustannusneutraalisti jotakin. Mitä te luulette, että sieltä tulee tuloksena? Me olemme äärimmäisen huolestuneita sosialidemokraateissa juuri tästä asiasta, että teidän menokehyksenne on väärin mitoitettu. Me palaamme varmasti kevään aikana tähän keskusteluun, mutta kävimme sitä jo vuosi takaperin näihin samoihin aikoihin vaalien jälkeen, eli siis tällä menokehyksellä ette pysty valitettavasti poistamaan tätä eriarvoistumiskehitystä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä tilanteessa te olette tehneet konkreettisia pienituloisten ja köyhyydessä elävien ihmisten asemaan vaikuttavia ratkaisuja. Ne liittyvät nimenomaan näihin maksujen korotuksiin, toisaalta energia- ym. puolella tulee selvästi kustannuspaineita. Tässä yhteydessä, totta kai, toimeentulokokonaisuuden selvittäminen on tärkeätä ja nimenomaan arjen turvallisuuden oikea läpikäynti näiden etuuksien muodostumisen osalta. Mutta haluan korostaa sitä, että syrjäytymisen torjunta vaatii tekoja köyhyyden poistamiseksi ja tältä osin tämä hallitus ei ole tehnyt konkreettisia tekoja. Esimerkiksi perusvähennyksen korottamisella olisi oikeasti autettu niitä, jotka ovat kaikista vaikeimmassa asemassa. Ei tämä olisi ollut iso ratkaisu hallituspuolueiden tunnustaa, että tässä on virhe ja jälkeenjääneisyys.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rajamäki harjoitti puheenvuoroissaan jo jonkin verran itsekritiikkiä viittaamalla sekä nykyisen hallituksen että nykyisen opposition aikaansaannoksiin. (Ed. Rajamäki: Nimenomaan!) Haluan kuitenkin sanoa, että tässä suhteessa pienimpien etuuksien ja vähäosaisimpien tilanteen parantamisessa tämä nykyinen hallitus on tehnyt aika lailla paljon verrattuna esimerkiksi edelliseen hallitukseen. Opintotukea on korotettu ensimmäisen kerran moniin moniin vuosiin, kansaneläkkeeseen on tehty kertaheitolla korotus, ottaen huomioon myös tämä kantokykyluokan poistaminen. (Ed. Rajamäki: Sen teki edellinen hallitus!) Kansaneläkkeisiin on nyt sitten yhdessä se ja nykyisen hallituksen päättämä 20 euron korotus huomioon ottaen tehty suurempi korotus kuin ilmeisesti koskaan minun aikanani täällä eduskunnassa, ja olen kuitenkin kolmisenkymmentä vuotta täällä ollut, ja tällä vaalikaudella myös, kuten sanoin, esimerkiksi pienimpiä perhe-etuuksia, jotka liittyvät sairaus- ja vanhempainrahoihin, ollaan korottamassa. (Puhemies koputtaa) Sen lisäksi on asetettu tämä komitea, joka kokonaisvaltaisesti uudistaa sosiaaliturvan kenttää.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä sanottiin, että puuttuu tekoja. Se, mitä olemme tehneet — olemme tarjonneet työikäisille työtä. On upeaa, että 10 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä on työllistynyt nyt viimeisen vuoden aikana. Sen lisäksi olemme tehneet juuri näitä äsken mainittuja pienituloisten eläke- ja muita korotuksia. Tuossa minulla kävi vieras, joka oli erittäin iloinen siitä, että hänen eläkkeensä oli noussut yli 700 euron, oli saanut 64 euroa lisää eläkkeeseen, ja se oli hänen mielestään upea teko, jota on varmasti odotettu vuosikymmenet.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aikana vuodessa on luotu 100 000 uutta työpaikkaa. Se on parasta sosiaaliturvaa, ja näitten ihmisten toimeentulotaso on olennaisesti parantunut. Tarkoitus on, että kun tämä sosiaaliturvaselvitys tehdään, pidetään huolta siitä, että työnteko kannattaa aina. Meidän ongelmammehan on syrjäytyminen ja se, että ihmiset eivät ole työssä. Sen takia se, että ihmisten kannattaa mennä töihin, että ei jäädä köllöttelemään sosiaaliturvalle, on se perusratkaisu, joka on tarkoitus tehdä tämän hallituksen aikana. Uskon, että kun kokoomus tätä asiaa hoitaa, se myöskin onnistuu.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On totta, että tämä sosiaaliturvatoimikunnan, -komitean, työ on todella vaikeaa ja haastavaa, mutta jo muutama pieni uudistus on paljon parempi kuin ei mitään. Otetaan nyt huomioon esimerkiksi se, että meillä on lukuisia etuuksia, joita voidaan yhdistää, meillä nämä etuudet syövät toisiaan, tämä voidaan poistaa. Esimerkiksi työttömyysturvalla elävä, peruspäivärahalla oleva, työmarkkinatuella oleva, voi tehdä töitä ilman, että hän menettää sen työttömyyskorvauksensa. Paljon tällaisia uudistuksia on tulossa, todennäköisesti, jotka jo nyt, voi sanoa, ovat parempia kuin ei yhtään mitään. Ei kannata tätä sosiaaliturvatoimikunnan työtä väheksyä ja halveksia. Raha ei ratkaise kaikkea, kyllä järjestelmän yksinkertaistaminen, yhden luukun periaate, kyllä sekin tuo tuloksia.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voi, anna mun kaikki kestää, ed. Ben Zyskowicz! Kauanko vielä jaksatte tuota samaa asiaa tuoda esiin kohdassa kuin kohdassa. Me tiedämme, että opintotukikorotus tuli liian myöhään, ja eläkkeisiin teimme osuutemme viime kauden lopussa, ja nyt te jatkoitte. Kiitos siitä, mutta meillä on myös köyhiä ihmisiä ja köyhiä eläkeläisiä, niin pienituloisia eläkeläisiä kunnissa maksamassa kunnallisveroa, että siihen tämä lakialoite etsii ratkaisua. Sen tarvitsisimme, ja teidän täytyisi aukaista silmät.

Ei nämä eläkeläisverotuskysymykset tai moni muu kohdennu näille, jotka maksavat kunnallisveroa 1 500 euron vuosituloista. Tähän korotukseen köyhyysasiantuntijoiden mukaan kannattaa panostaa, kun olemme asiantuntijoiden kanssa kaivelleet, mikä on se tapa. Tietenkin viime kaudella se oli asumisen omavastuun 7 prosentin poistaminen, (Puhemies: Minuutti!) ja nyt se on tämä. Tähän kysymykseen haemme vastausta. Kiitos vaan muista luennoista, mutta tämä on nyt agendalla.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille sillä lailla, että asiat kuitenkin sanotaan ja tunnustetaan niin kuin ne ovat. Jos viime kaudella ei olisi tätä kuntien kalleusluokituksen poistoa tehty lainsäädännöllisesti, niin uskallan epäillä, että tämä hallitus olisi sitä ohjelmassaan, saati menokehyksissään huomioinut, koska aina aiempina kertoina, kun siitä on lausuttu, että se tulee poistaa, sitä ei koskaan mukamas muistettu huomioida menokehyksissä. Näin olisi varmasti käynyt taas tällä kertaa.

Mutta onneksi viime kaudella tehtiin eduskunnassa lainsäädäntö valmiiksi niin, että vaikka voimaantulo tuli vasta vaalien jälkeen, niin se oli pakko huomioida. Siitä on moneen kertaan todettu, että se ei ollut kauhean sopusoinnussa meidän perustuslakimme kanssa, ja sitäkin suuremmalla syyllä, kun vuodesta 72 sen poistamista on kiirehditty, niin jo oli aikakin, että saimme viime kaudella sen tehtyä. Totta kai tämä on ollut osa yksi sitä kansaneläkeratkaisua, mikä nyt näkyy ihmisten kukkarossa. Hyvä näin, mutta jotta faktat tulevat kohdalleen, niin se oli edellisen hallituksen saavutuksia, ei nykyisen.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuli hassu tunne äsken, kun sekä ed. Zyskowicz että ed. Sasi tuolla kovasti pyysivät vastauspuheenvuoroa. Ovat innokkaita, ovat varmaan kohta ilmoittautumassa SDP:n puheenjohtajapeliin, kun ovat siellä niin innokkaasti huudelleet välihuutoja tähän liittyen.

Mutta asiaan sen verran vielä, että minä kyllä toivoisin, että edustajat Sasi ja Zyskowicz voisivat nyt mainita nimenomaan tämän hallituksen niitä suuria urotekoja, minkä perusteella oikein ja hyvin on syntynyt työpaikkoja. Kyllähän me kaikki tiedämme, että nimenomaan edellisen hallituksen hyvä talouspoliittinen pohja on mahdollistanut tämän kehityksen, ja kiitos edelliselle hallitukselle tästä hyvästä talouspoliittisesta pohjasta. (Ed. Zyskowicz: Ei, vaan sitä edellisen!)

Se, mikä on nyt ongelma ihan aidosti, on tämä köyhyysongelma, ja tämä ei ole minun keksintöni, että hallituksen kehys on tähän alimitoitettu. Viimeksi tänään, vai oliko eilen, Uutispäivä Demarista luin Jorma Sipilän haastattelun, jossa hän kiinnitti vakavalla tavalla yhteiskuntapoliittisena asiantuntijana juuri tähän ongelmaan, tähän kahtiajakautumiseen, huomiota ja nimenomaan totesi tästä Sata-komitean työstä, että kustannusneutraalisti (Puhemies koputtaa) ei vaan pystytä sitä köyhyyttä poistamaan.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme varmasti kaikki ilahtuneita siitä, että työpaikkoja on syntynyt, ja se on ollut sen kasvupolitiikan tulosta, mitä Suomessa on harjoitettu. Siinä, miten työllisyys kehittyy, on yleensä toimenpiteisiin nähden lähes vuoden viive. Eli hyvällä omallatunnolla voi sanoa, että se työllisyystulos, mikä meillä nyt on käsissä, on itse asiassa edellisen hallituksen talouspolitiikan tulosta. Toivon, että tämä jatkuu, että samanlaisella politiikalla voimme mennä eteenpäin, että Suomen sosiaaliturva kestää ja meidän koko yhteiskuntamme kestää.

Mutta se, mikä on huolestuttavaa noissa työllisyysluvuissa, on se, että osa-aikatyön määrä on kasvanut merkittävästi. Kuitenkin tämä hallitus on tehnyt päätöksen siitä, että pitkään pysyvää osa-aikatyötä tekevä ihminen ei voi enää jatkossa saada soviteltua päivärahaa, niin kuin nykyjärjestelmän puitteissa voi, mikä tarkoittaa, että aika iso osa näistä nyt osa-aikatyössä olevista ihmisistä joutuu tosiasiallisesti valitsemaan työttömyyden tulevaisuudessa, koska heidän toimeentulonsa (Puhemies: Minuutti!) jää alinta päivärahaa alhaisemmaksi. Tämä ei mielestäni, ed. Zyskowicz, ole kovin kannustavaa politiikkaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomessa viime vuosina noudatettu perustalouspolitiikka on mielestäni ollut suhteellisen järkevää, niin edellisen hallituksen, kuin sitä edellisen, kuin nykyisenkin hallituksen aikana.

Mitä sitten tulee tähän kaikkein köyhimpien ja pienituloisimpien eläkeläisten verotukseen, niin ei ole siten, että pienituloisimmat eläkeläiset joutuisivat maksamaan kunnallisveroa. Pienituloisimmat eläkeläiset eivät maksa valtionveroa eivätkä kunnallisveroa. Näiden kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten, jotka saavat siis täyttä kansaneläkettä, heidän kohdallaan, ottaen huomioon tämä kalleusluokkapoisto plus nyt täällä päätetty 20 euron tasokorotus, lopputuloksena on suurempi korotus kuin käsittääkseni ainakaan 30 vuoteen on täyttä kansaneläkettä saaville pienituloisimmille eläkeläisille voitu osoittaa.

Mitä tulee sitten vielä tulevaisuuteen, (Puhemies koputtaa) niin odotan paljon tältä sosiaaliturvakomitealta.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee kalleusluokituksen poistamiseen, niin totuushan on se, että 2006 hallitus tuli esityksellä, jossa oli tarkoitus kalleusluokitusta tai etuja sen mukaisesti jatkaa, jolloin perustuslakivaliokunta, joka oli sanonut aikaisemmin jo useampaan kertaan, että jos ei kalleusluokitusta uudisteta, niin sitä ei voida jatkaa, jolloin perustuslakivaliokunta 2006 sanoi, että nyt se on loppu. Kaksi vuotta annettiin vielä armonaikaa, että 2008:aan asti voitiin jatkaa, mutta silloin piti mennä uuteen järjestelmään, ja siinä tilanteessa valtiovarainministeriö sitten tunnusti, että näin on tehtävä. Tältä osin täytyy sanoa, että yksimielinen perustuslakivaliokunta oikeastaan on tässä ollut se, joka on tämän muutoksen käynnistäjä ja syy.

Mitä tulee näihin kehyksiin, niin kun valtion menot ovat kaiken kaikkiaan 40 miljardia euroa, ja nyt täällä puhutaan 100 miljoonasta, hyvinvointipalveluihin käytetään muutama 10 miljardia euroa, niin tässä suhteessa se, että sinne laitetaan 100 miljoonaa enemmän, ei fundamentaalisesti mitään etuja ja tilannetta olennaisesti paranna. Siinä suhteessa täytyy sanoa, että puhe on nyt enemmän poliittisesta retoriikasta kuin käytännön teoista. (Puhemies koputtaa)

Jos lapsiperheitä katsotaan, niin ne ovat ehkä vaikeassa asemassa, sen osoittaa Veronmaksajain Keskusliiton viimeinen selvitys.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siitä, kuka on vaikuttanut mihinkin, muutama näkökohta.

Ensinnäkin, koko viime vuoden tulos on edellisen hallituksen aikaista, koska se hallitus teki budjetin, jota noudatettiin aika pitkälle, vain syksyllä muutamalla lisäbudjetilla vähän höystettiin. Tätä tämän hallituksen kokonaisaikaansaannoksena saamaa budjettia on sovellettu käytäntöön vasta reilu 1,5 kuukautta, niin että tässä suhteessa kaikki suuret näytöt ovat edessäpäin ehdottomasti. Toivoa sopii, että tämä mahdollisuus pystytään käyttämään tässä hallituksessa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Minä toivon, että Suomessa löytyisi sellaisia sosiaaliturvan uudistamismalleja, jotka todellisuudessa ajaisivat toimeentulotuen pariin vain väliaikaisesti elämästänsä muuten selviämättömät ihmiset. Meillä on siellä ihmisiä, jotka joutuvat kuukaudesta, vuodesta toiseen turvautumaan toimeentulotukeen, ja silloin se ei ole oikea osoite. Kun on mahdollisuus korjata tilannetta, niin miksi pyörittää rahaa hyvin pienistä tuloista kunnallisverotuksella ja sen jälkeen palauttaa sitä toimeentulotuen kautta? Tämä lakialoite tuloverolain muuttamisesta niin, että kunnallisveron perusvähennystä korotettaisiin, on vastaus tähän näin. Tämä on köyhyysasiantuntijoiden esittämä mahdollisuus myös puuttua sitten pieniin, ei kaikkein pienituloisimpien tuloihin, vaan pieniin tuloihin.

Meillä on Suomen taloustilanteessa, jota edellisissä puheenvuoroissa kovasti kehuttiin — ja siinä on paljon hyvää, työllisyys on parantunut ja kehitys ollut vakaata — nähtävissä myös kaaostumista. Ei pitäisi olla rinta rottingilla hallituspuolueiden enää siinä vaiheessa, kun inflaatio lähtee sellaiseen laukkaan, mihin se on nyt lähtemässä. Paljon pahempia aikoja Suomessa on eletty, mutta en minä tästä sulkaa hallitukselle hattuun laittaisi. Kun inflaatio lähtee syömään pienituloisten ihmisten ostovoimaa, niin olisi järkevää ja välttämätöntä katsoa silloin tarkastuksia, ja tässä tämän alarajan nostamisen tarkastaminen on tehty sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetin esittämisenä. Totta, hinta 146 miljoonaa voi olla vähän, kun katsotaan miljardien panostuksia hyvinvointiin, mutta tämä kohdentaminen osuu nyt pienituloisiin, jotka varmasti ostovoimassa tämän lisäyksen tarvitsisivat.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä on sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän aloite tuloverolain 106 §:n muuttamisesta siten, että kunnallisveron perusvähennys nostettaisiin 1 480 eurosta vuodessa 2 000 euroon vuodessa, ja totean, että erittäin hyvä aloite, kohdistuu varmasti pienituloisiin ihmisiin, jotka elävät taloudellisesti suhteellisen ahdasta elämää tässä maassa. Olisin vain toivonut, että tämä esitys olisi tullut sosialidemokraattiselta ryhmältä jo esimerkiksi kolme neljä vuotta sitten, siinä vaiheessa, kun edellinen hallitus istui ja siellä oli muun muassa sosialidemokraattinen valtiovarainministeri, joka kylläkin toi varallisuusveron poiston tänne, mutta ei tuonut näitä tämän tyyppisiä esityksiä. Hyvä näin!

Kun totean, että tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet sellaiset edustajat kuin Filatov, Kantola, Skinnari, Viitanen, Urpilainen, Kumpula-Natri ja Johannes Koskinen, vain Tuomioja ja Kimmo Kiljunen puuttuvat, niin voi sanoa, että tämä varmaan on tulevaa politiikkaa myös, koska saattaa olla, että näistä seitsemästä joku johtaa sosialidemokraattista puoluetta tulevina vuosina ja voi silloin vaikuttaa asioihin vahvasti, kun täällä ei taida Heinäluoman nimeä ollakaan.

Herra puhemies! Esitys on siis oikean suuntainen. Rinnalle kyllä nostan myös lapsiperheet, pienituloiset lapsiperheet, joiden kohdalla tarvitaan kiireesti toimenpiteitä talouden vahvistamiseksi.

Herra puhemies! Yhdyn myös siihen, ehkä vähän poikkeuksellisesti oppositiosta katsoen, että Vanhasen toisen hallituksen ohjelma on erittäin hyvä. Siellä on paljon sellaisia lupauksia heikommassa asemassa olevien aseman parantamiseksi, joita todella tarvitaan. Mutta valitettavasti jo viimekeväinen kehyspäätös ja tämän vuoden talousarvio ja varmaan nyt valmisteilla olevat suunnitelmat jatkoa ajatellen ovat olleet kylmä suihku tuolle hyvälle hallitusohjelmalle. Hallituksella ei todellakaan ole todellista halua korjata niitä epäkohtia, joihin nyt, jos koskaan, olisi varaa.

Tämä perusvähennyksen korottaminen on yksi verotuksen puolella, ja toinen on varmasti lapsiperheiden ja yksinhuoltajien aseman edelleenparantaminen. Mutta mitä puhuukaan valtiovarainministeri Katainen? Hän vain puhuu, että kaikissa tuloluokissa tuloverotuksen keventämistä pitää jatkaa, eli hyvätuloisten verotuksen keventäminen on edelleen hallituksen keskeinen ohjelmanumero, ja nämä sosiaalisesti oikeudenmukaiset kohdennukset ovat unohtumassa. Tämä on ikävää.

Kun annoin tunnustusta tuosta hallitusohjelmasta, niin totean, että joitakin parannuksia todella on nyt tehty jo perusturvaankin, mutta toisella puolella on se, että hallituksen toimenpiteet ovat johtaneet siihen, että ruuan, asumisen, liikenteen ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen rasitteet ja kunnallisverotuksen kiristyminen ovat syöneet jopa yli sen, mitä hallitus on antanut näille heikoimmassa asemassa oleville, eli lopputulos on se, että heikoimmassa asemassa olevat eivät ole tämän hallituksen politiikasta hyötyneet lainkaan, ja tämä on se suuri epäkohta, joka meillä on tässä, ja siihen pitäisi voimakkaasti puuttua. Eläkeläisille indeksiturva tuo jälkikäteen osittaisen korjauksen näihin korotuksiin, mutta lapsiperheille ei oikeastaan mitään kautta tule korjausta tällaisiin lisärasitteisiin.

Herra puhemies! Tässä puhuttiin vähän työllisyydestä ja todettiin, että 100 000 uutta työpaikkaa on tullut jo tämän hallituksen aikana, ja se tilastollisesti pitää paikkansa. Lienee niin, että 30 000 työpaikkaa on menetetty, lähinnä teollisuudessa, ja sitten 100 000 on tullut nettona uusia, ja ne ovat tulleet pitkälti palveluihin ja muualle semmoisiin aloihin, jotka ovat erittäin suhdanneherkkiä ja esimerkiksi vientiteollisuuden kannalta eivät lähellekään niin hyviä kuin mitä on menetetty, ja menetysten määrä tuntuu vain kasvavan. Viittaan Kemijärveen ja moniin muihin, metsäteollisuuteen ja muihin näihin aloihin. Sitten voisi vielä tutkia, mutta ei taida olla vielä tilastoja, mitä esimerkiksi viime vuonna tehdyt työtunnit, miten kehittyivät tehtyjen työtuntien määrät. Epäilen, että ei lähellekään niin hyvin kuin tuo netto, 100 000 työpaikkaa, kertoisi, eli osa-aikaisten ja pätkätöiden määrä on edelleen vain joko kasvanut tai ainakin valitettavan korkealla, ja se näkyy myös ihmisten toimeentulossa ja vaikeuksissa.

Herra puhemies! Tänään kello 12 Stakes julkaisi tämän raportin Suomalaisten hyvinvointi 2008. Täällä on mielenkiintoisia tietoja. Nämä kohdistuvat nyt kyllä ennen kaikkea viime vuosina harjoitettuun yhteiskuntapolitiikkaan. Täällä muun muassa todetaan päätuloksista hyvinvointipolitiikan osalta, että tulonsiirrot tasaavat tuloeroja vähemmän, koska vähimmäisturvan taso on laskenut suhteessa palkkoihin 20—25 prosenttia kymmenen vuoden aikana, ja tämä selittää myös suhteellisen köyhyyden kasvun. Siis vähimmäisturvan taso suhteessa palkkoihin on kymmenen viime vuoden aikana laskenut 20—25 prosenttia. Se on kyllä tämän talouskehityksen, mikä meillä on ollut, näkökulmasta todella huolestuttava tieto. Tässä nyt varmaan edellisetkin hallituspuolueet voivat katsoa peiliin, miksi on päästetty näin tapahtumaan.

Herra puhemies! Sitten täällä todetaan sosiaalisista ongelmista muun muassa, että toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden määrä on edelleen lähes kolminkertainen verrattuna aikaan ennen lamaa, ja tämän taulukon mukaan meillä on noin 400 000 toimeentulotukea saavaa ihmistä tässä maassa edelleen. Se on hirvittävän suuri määrä, kun ajatellaan, että se on se viimesijainen toimeentulon muoto. He eivät saa työtuloja eivätkä tietenkään pääoma- ja muita hyviä tuloja mutta eivät myöskään ensisijaisia etuuksia niin paljon, että viimesijaiseen ei tarvitsisi mennä. Tämän määrän pudottaminen edelleen alemmaksi pitäisi olla hallituksen ykköstavoite. 400 000 toimeentulotuen varassa elävää henkilöä ei Suomessa saisi vuonna 2008 olla eikä tulevaisuudessa, mutta hallituksen toimenpiteet eivät tältä osin lupaa juurikaan parannusta.

Herra puhemies! Toivon, että kaikki edustajat ottavat netistä Stakesin kohdalta tämän päivän nämä asiakirjat ja tarkkailevat niitä, ja erityisesti tietysti hallituspuolueissa näiden pitäisi olla vahvassa kulutuksessa, ehkä muualla vähän niin kuin tunnontuskia tuottamassa, onko kaikki tehty oikein, mihin olisi ollut mahdollisuus.

Herra puhemies! Tämä lakialoite kuitenkin on hyvä, oikean suuntainen ja vie kehitystä oikeaa kohti, mutta todellakin olisi toivonut, että tämä olisi tullut edelliseltä hallitukselta, jolloin se olisi varmasti myös toteutunut.

Herra puhemies! Vielä lyhyesti tuohon kansaneläkekysymykseen. Kansaneläkkeen varassa olevat lähimmäisemme ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, ja nyt kun korjattiin kansaneläkkeitten osalta tämä vuosikymmenten vääryys eli tämä kuntakalleusluokitus poistettiin, se tapahtui todella perustuslakivaliokunnan yksiselitteisellä, ehdottomalla määräyksellä, ettei sitä enää voi jatkaa, eli se oli puhtaasti vääryyden korjaaminen. Ei turkulaisia ja tamperelaisia voida ajatella, että pidetään vuosikymmenestä toiseen tarkastamatta kustannustasoa niin eriarvoisessa asemassa. Näin oli kuitenkin.

Minä en nyt sen varaan laskisi hirveän paljon, että se poistettiin. Se korjasi vain sen todella olemassa olleen pitkäaikaisen vääristymän, ja sen jälkeen sitten todellinen tasokorotus oli se 20 euroa. Sitten lasketaan indeksit mukaan, mutta kun tiedämme, että indeksi korvaa vain osan syntyneistä kustannusnousuista, niin ei nyt ihan hirveästi kannata ylpeillä tällä kansaneläkkeiden tasokorotuksellakaan. Todellisuudessa se korotus tähän päivään nähden, kustannuksiin nähden, ei ole korjannut näitten meidän isiemme ja äitiemme taloudellista asemaa kunnialliseen tasoon.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi kysyi ihan aiheellisesti täällä juuri, miksi joitain asioita ei ole tehty aiemmin taikka miksi me olemme tässä missä olemme.

Ed. Filatov esittelypuheenvuorossaan kertoi kunnioitettavasti sitä historiaa, mitä edellisessä hallituksessa tehtiin, mihin panostettiin, nimittäin työllisyyteen, ja tunnustamme reilusti: Kyllä, tämä osio jäi lapsipuolen asemaan sen suhteen, mutta olemme vakavasti ottaneet aloitteen nyt käsiimme. Olemme vakavasti ajamassa sitä myös tulevaisuudessa. Tämä ei ole mikään tämmöinen populistinen poliittinen kikka, vaan tämä on aivan todellinen asia, jota sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ajaa myös tulevaisuudessa. Toki toivomme, että myös pienimpiä toimeentuloetuisuuksia saadaan korotettua, koska näiden yhdistelmähän on aivan olennainen tekijä siinä suhteessa, mitä itse kullekin jää käteen, kuka joutuu milläkin luukulla kiertämään tai ei joudu.

Tämä perusvähennyksen korottaminen vähentäisi kunnallisverokertymää 146 miljoonaa, ja esitimme myös meidän vaihtoehtobudjetissamme, että tämä kompensoidaan nimenomaan kunnille, että kunnat eivät jää kärsimään tämän korotuksen aiheuttamasta pulasta sitten taas.

Sitten täytyy muistaa, että hallitusohjelmassahan on mainittu tämä sama asia. Hallitus on varmasti kanssamme samoilla linjoilla. Voidaan vaan kysyä sitä, miksi hallitus ei ole tuonut tätä esitystä jo nyt. Toki olemme peräänkuuluttaneet täällä monia muitakin hallituksen esityksiä, missä ne viipyvät. Tietty tekoaika niille sallittaneen, mutta jonkinlaisen prioriteetin olisi luullut olevan tässä kohtaa kunnossa.

Vielä kerran kirjoihin ja kansiin, jottei jää vääristynyttä mielikuvaa kuntien kalleusluokituksen poistosta: Perustuslakivaliokunta ei lausunut mitään uutta viime kerralla. Se vain toisti sen saman, mitä se oli lausunut jo aiemmin, että järjestelmää ei tule jatkaa enää tämän ja tämän jälkeen, minkä jälkeen hallintovaliokunta edellisen kerran lyhensi sitä sallittua määräaikaa, minkä jälkeen perustuslakivaliokunta antoi jälleen saman sisältöisen lausunnon, että vielä tämän kerran, (Puhemies koputtaa) mutta ei enää sen jälkeen. Hallintovaliokunnan määrätietoinen toiminta takasi ja turvasi sen, että se poistui vihdoin.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan todeta sen, että työpaikkojen lisääntyminen on tapahtunut hallituksesta huolimatta, ei sen ansiosta. Tämän hallituksen toimien vaikuttavuus tullaan näkemään sitten aikanaan.

Mutta mitä tulee kunnallisveron perusvähennyksen nostamiseen, niin se on enemmän kuin tarpeen. Täällä ed. Filatov mainitsi jo voimakkaan inflaatiokehityksen, mutta se on tarpeen myöskin siksi, että meillä kunnallisverotus kiristyy jatkuvasti. Tälle vuodelle 119 kuntaa nosti kunnallisveroaan. Aritmeettinen kunnallisvero on jo yli 19 prosenttia, kunnallisverotuloillakin painotettu yli 18,5, ja näyttää siltä, että kunnallisvero tulee kiristymään jatkossakin. Kunnallisveron kiristyminen kohdistuu erityisen voimakkaasti ja kipeästi pienituloisiin, jotka eivät myöskään hyödy valtionverotuksen kevennyksestä, koska he eivät maksa valtionveroa. Valtionverotuksessahan verotettavan tulon alaraja on tällä hetkellä 12 600 euroa vuositasolla. Eli meidän täytyisi löytää selkeästi sellaisia toimia, joilla voidaan keventää pienituloisten kunnallisveroa, ja perusvähennyksen nostaminen on selkeästi tällainen toimenpide.

Mielestäni meidän pitäisi pidemmällä aikavälillä pystyä tekemään kunnallisveroon sellainen rakenteellinen muutos, että laskennallisen köyhyysrajan alla olevista tuloista ei maksettaisi lainkaan myöskään kunnallisveroa. Tämä selkeyttäisi järjestelmää ja vähentäisi myöskin tulonsiirtojen tarvetta.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallio kyllä tuossa edellä puhui asiaa, eli tähän suuntaan ehdottomasti kannattaa liikkua jatkossa. Tämä tulonjaollinen ongelma, mistä myös ed. Kallio puhui, on aivan totta.

Se on todella huolestuttavaa, mihin ed. Kankaanniemi tässä aikaisemmin viittasi, että nyt tuntuu hallituksen prioriteettina olevan vain ja ainoastaan painottaa näitä valtion tuloveron kevennyksiä mieluummin kuin sitten satsauksia sosiaaliturvaan tai kunnallisiin palveluihin, ja todellakin samaan aikaan, kun kunnissa sitten se verotus kiristyy ja kunnat velkaantuvat jnp., tämä tulonjaollinen ongelma on entistä suurempi ja hallitus kiihdyttää sitä pahalla tavalla omine toimineen.

Ed. Paasio hyvin puhui tästä prioriteettijärjestyksestä. Luulisi, että kun hallitusohjelmassa on tämä perusvähennys, niin tämän kaltainen toimi otettaisiin heti sinne kärkeen, koska tällä pystyisi nopeasti tekemään paljon, mutta sen sijaan me saamme eteemme sitten näiden kaikista rikkaimpien maatalousyrittäjien ja yritysten perintöveron kevennyksen, mihin täällä jo viittasin aiemmin. Eli tässä on nyt pikkuisen ongelma tämän järjestyksen kanssa.

On totta, että varmasti viime kaudella olisi voinut tämänkin asian eteen tehdä enemmän, mutta kuten sanottu, silloin on painotettu työllisyystoimia, on painotettu kunnallisten palveluiden rahoitusta, sinänsä oikeita, äärimmäisen tärkeitä asioita, ja varmasti liikkeemme nyt sitten on valmis ottamaan sen viestin, mikä kenties äänestäjiltä näiden asioiden seurauksena meille tuli viime vaaleissa, varsin tosissaan ja haluamme todella näitä asioita eteenpäin viedä.

Se on nyt harmi, että täällä näin vähän tätä keskustelua syntyy, mutta onneksi täällä on valppaita hallituspuolueiden edustajia. Varmasti viette näitä terveisiä eteenpäin omiin ryhmiinne.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Laki tuloverolain 106 §:n muuttamisesta on tässä käsittelyssä, ja ratkaisu keventäisi toki pieniä tuloja saavien verotusta ja on siten oikeudenmukainen sosiaalisesti, niin kuin täällä on esitetty. Perusvähennyksen korotus kuitenkin vähentäisi kunnallisverokertymää 146 miljoonaa. Kysynkin tässä: Miten tämä on linjassa opposition kuntatalouden kurjistamista koskevien näkemysten kanssa, kurjistamista tämä kuitenkin tarkoittaa?

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pakkaselle: Totesin omassa puheenvuorossani nimenomaan, että meidän vaihtoehtobudjetissamme tämä on kompensoitu kunnille.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voisin vain lisätä tähän, että jos katsotaan vaikka tällä hetkellä kunnissa sosiaalityön tilannetta ja sitä pulaa, joka meillä on sosiaalityöntekijöistä, niin sillä, että osa niistä ihmisistä, jotka säännönmukaisesti käyvät hakemassa toimeentulotukea täydentääkseen peruselinehtojansa, saataisiin pois tuolta sosiaalitoimen piiristä, saataisiin vapautettua resursseja siihen sosiaalityöhön, jota kipeästi tarvitsemme esimerkiksi lastensuojelutyössä. Sen vuoksi on kyse myös kunnallistalouden tuottavuuden edistämisestä. Tämä toki yksin ei ratkaise sitä ongelmaa, että meillä on ihmisiä, jotka joutuvat hakemaan joko toimeentulotukea tai tulonsiirtoja, jotta he voisivat maksaa verotuksensa. Sen vuoksi me tarvitsemme kokonaisuudistusta sosiaaliturvaan, mutta tämä on yksi askel siihen suuntaan.