Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis jäteveroa koskeva lainsäädäntö ja sen uudistaminen. Edellisellä hallituskaudellahan oli jo kyse näistä samoista asioista, ja täytyy tunnustaa, että silloin sosialidemokraatit hävisivät hallituksen sisällä sen taistelun, jossa tätä jäteveroa olisi uudistettu terveempään suuntaan. Nyt meillä on käsillä tilanne, jossa kilpailu on epätervettä yksityisen ja julkisen toimijan välillä, kun kuitenkin yhteinen tarkoituksemme on se, että maassa syntyisi mahdollisimman vähän jätettä ja meidän haittaverot toimisivat oikeaan suuntaan.

Jätevero siis koskee Suomessa tällä hetkellä vain yleisiä kaatopaikkoja, ja Suomen virallisen jätestrategian ja Oecd:n ohjeidenkin noudattamiseksi jätevero tulisi kuitenkin pikaisesti laajentaa koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja. Nykyisessä muodossaan tämä jäteverolaki siis kohtelee erilaisia toimijoita eri tavalla. Lain mukaan veroa maksetaan jätteestä, joka toimitetaan kaatopaikalle, jota voi ylläpitää kunta tai jokin muu taho kunnan lukuun tai jota pidetään pääasiassa toisten tuottamien jätteiden sijoittamista varten. Yksityiset laitokset, jotka sijoittavat omille yksityisille kaatopaikoilleen jätteenlajittelunsa sivutuotteena syntynyttä jatketta, eivät siis maksa tästä jätteestä veroa lainkaan. Nykytilanne on terveen kilpailun näkökulmasta kestämätön.

Yksityiset kaatopaikat ovat saaneet perusteetonta kilpailuetua, vähän samalla tavalla kuin tuossa windfall-verossa tietyt toimijat ovat saaneet perusteetonta kilpailuetua ja ansiotonta arvonnousua. Mutta tässä yhteydessä olisi luonnonmukaista yhdenmukaistaa yksityisten kunnallisten jätelaitosten verokohtelu näiden yksityisten toimijoiden kanssa. Kun tätä kokonaisuudistusta ei vieläkään ole saatu aikaiseksi, niin silloin on tarpeen ja välttämätöntä tehdä pikaisesti tällainen erillinen muutoslaki. Tämä on ollut osa sosialidemokraattien vaihtoehtoista budjettia, ja sen kertymä valtiolle olisi noin 40 miljoonaa euroa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Filatovin ja muiden tekemän aloitteen tarkoituksena on verottaa kaatopaikkajätettä aikaisempaa enemmän. Ilmeisesti tarkoituksena on enemmänkin veropohjan laajentamiseen kuin ympäristönsuojeluun pyrkivä aloite.

Suomessa on jouduttu sellaiseen kummalliseen tilanteeseen, että valtavia metaanipäästöjä tuottavia kaatopaikkoja pidetään parempana vaihtoehtona kuin jätteiden polttamista lähes päästöttömissä jätteenpolttolaitoksissa.

Suomessa yhteiskuntajätettä hyödynnetään materiaalina, mutta jäljelle jää vielä iso määrä jätettä, joka menee kaatopaikoille. Sen sijaan jätteiden hyödyntäminen energiana on surkean vähäistä.

Suomessa kertyy polttoon sopivaa jätettä 7 miljoonaa tonnia vuodessa. Energiakäyttöön sopivat hyvin myös teollisuuden ja kaupan pakkaus- ja rakennusjätteet. Kun puolet kotitalouksien jätteistä ei sovellu kierrätykseen, se on voitava käyttää energiana jätteenpolttolaitoksissa. Jätteenpoltosta saatavalla energialla turvataan lämpö ja sähkö muutamalle Suomen kaupungille, ja, mikä tärkeintä, voimme säästää ulkomailta tuotavia kalliita polttoaineita.

Jätteenpoltosta on tullut kilpailukykyinen vaihtoehto energiantuotantoon, ja se yleistyy kovaa vauhtia Euroopassa. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistutkimuksessa on osoitettu, että jätehuollon kehittäminen on kustannustehokas keino vähentää kasvihuonepäästöjä.

Arvoisa herra puhemies! Jätteenpoltto ja tuotetun energian hyödyntäminen kuuluvat kustannustehokkaimpiin vaihtoehtoihin. Suomessa tarvitaan useita jätteenpolttolaitoksia ja jätteiden mädätyslaitoksia, joiden avulla energiaa voidaan merkittävästi tuottaa. Jätteiden energiakäyttö vähentää kasvihuonepäästöjä, koska jäte ohjautuu pois kaatopaikoilta ja tuotetulla energialla voidaan korvata muilla polttoaineilla tuotettua energiaa. Kaatopaikan kasvihuonepäästöjä voidaan vähentää jätteenpoltolla noin 99 prosenttia sekajätteen kaatopaikkaan verrattuna. On siis niin, että kaatopaikkojen sijaan jätteiden polttaminen on ympäristöystävällisin keino vähentää päästöjä ja korvata ulkomailta tuotua energiaa.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt se kolmas sosialidemokraattinen lakialoite, joka on tällainen ympäristöperusteinen. Tässähän nimenomaan tarkoitus on sekä ympäristönsuojelu, ed. Laxell, mutta totta kai myös veropohjan laajentaminen siinä mielessä, että mehän tarvitsemme niitä yhteisiä verotuloja, jotta voimme rahoittaa tätä yhteiskuntaa. Sosialidemokraatithan ovat niin edellisen asian kohdalla kuin tämänkin asian kohdalla valmiita ennakkoluulottomasti sitten nimenomaan ympäristöperusteisesti laajentamaan veropohjaa kuitenkin ilman, että se yksittäinen ihminen jää maksajaksi.

Tässähän siis taustalla, mihin ed. Filatov tuossa hyvin viittasi, on muun muassa tämä viime kauden loppupuolella tapahtunut jätelainsäädännön osittaisuudistus, jota sosialidemokraatit siis hallituspuolueena vastustivat, vastustivat siksi, että osaltaan se edelleen pahensi sitä kilpailutilannetta kunnallisen puolen ja yksityisen puolen välillä. Ja aivan ehdotonta olisi ollut, että siinä yhteydessä olisi pitänyt korjata tämä epäsuhta liittyen jäteveroon. Sitä ei silloin korjattu ja eduskunta yksimielisesti muuten taisi jopa hyväksyä tähän liittyen ponnen, että tämä pitäisi korjata, jos muistan oikein. Näin taidettiin siellä ympäristövaliokunnassa silloin ponsi tehdä, vaikka en itse enää jäsenenä siellä ollutkaan. Mutta demarithan siis vastustivat tätä osittaisuudistusta monesta syystä. Se lisäsi muun muassa kuluttajan kustannuksia ja lisäsi ympäristöpäästöjä ja vähensi valtion jäteveron tuottoa, eli siinä oli monta syytä. Mutta tämä vero oli yksi syy siihen, että tämä kilpailutilanne entisestään paheni. Minun mielestäni on reilua ja oikeudenmukaista ja hyvin järkeenkäypää, että tämä uudistus tehtäisiin nyt sitten nopeasti. Tästä on todella eduskunta antanut terveisiäkin sen osittaisuudistuksen yhteydessä, ja samaan aikaan kiirehtinyt jätelainsäädännön kokonaisuudistusta, mikä nyt on laitettu vireille ja siellä on työryhmä, mutta sieltä vasta joskus 2010 kenties tulee jotakin ulos, jos tulee. Ja siitäkään ei ole mitään varmuutta, selvitetäänkö siellä tätä jäteveroasiaa (Puhemies koputtaa) vai eikö. Eli nämä ovat isoja, vakavia kysymyksiä.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Jatketaan ilmasto- ja energiapoliittisella aiheella, sillä täällä salissa nyt tällä hetkellä jatkaa suurin ympäristöpuolue plus ed. Laxell, hyvä niin.

Tämä sosialidemokraattien allekirjoittama lakialoite lähtee siis siitä, että jäteverolaki kohtelisi eri toimijoita tasa-arvoisesti. Esteet terveelle kilpailulle koskien kuntien ja yksityisten kaatopaikkojen hintapolitiikkaa pitää pystyä myös purkamaan. Se, että jäteveron piiriin tulisivat tässä kohdin kaikki ne jätteet, jotka sijoittuvat kaatopaikalle, on omasta mielestäni kyllä vähintäänkin kohtuullista. Täällä salissa aina helposti mietitään, mistä rahat, kun palveluita ja tarpeita on paljon. Tämä on hyvin kohtuullinen verorasite.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on tullut esille kaikki ne hyvältä lainsäädännöltä vaadittavat periaatteet, ja päinvastoin, kuin täällä ed. Laxell sanoo, laaja veropohja on myös yksi tärkeä yhteiskunnan tavoite, niin että veroja tulee tasaisesti joka vuosi, jotta menot voidaan kattaa. Tämä on yksi tärkeä asia. Mutta nämä ympäristöpoliittiset näkökohdat tässä ovat myös oikeudenmukaisuuden perusta, minkä takia tätä veroa pitää tehdä, ja myös sitten EU:n ja Oecd:n politiikka tukee tätä tavoitetta. On toisaalta ihan valitettavaa se, että näyttää nyt siltä, että hallituksen ote yleensäkin on herpaantunut tässä lainsäädäntötyössä. Ehkä nyt on annettu hallituksen lainsäädäntötyön johtaminen ed. Laxellin hartioille, enkä epäile yhtään, etteikö hän sitä pysty tekemään paremminkin kuin monissa asioissa hallitus, mutta yleensä tämän eduskunnan työskentelytavan mukaan on niin, että hallitus johtaa lainsäädäntötyötä, mutta en tiedä, missä se on sitä tällä hetkellä johtamassa.