Marjatta Vehkaoja /sd:

Arvoisa puhemies! Kolmikantapöydästä tuli meille hyvin myöhäisessä syksyvaiheessa tämä esitys. Mutta täytyy sanoa, että esitys oli sillä tavalla hyvä, että me myöskin salamavauhtia pääsimme sen valiokunnassa käsittelemään. Mistä on kysymys? Otsake olisi ollut hyvä sanoa heti ensimmäiseksi kuulijoille. Työttömyysturvalain muuttamisesta on kysymys ja koko siitä paketista, joka suuresti tulee parantamaan työttömien tilannetta.

Yhtenä syynä muutokseen on tietysti myöskin siirtyminen euroon. Se tässä tapahtuu myöskin. Työttömyyden peruspäivärahaa tullaan korottamaan niin, että se tulee ensi vuonna olemaan 135,27 markkaa. Se on tietysti euroihin tarkkaan muutettuna 22,75 euroa. Vastaavat korotukset tullaan tekemään työmarkkinatukeen ja myös ansioon suhteutettuun työttömyyspäivärahaan. Erittäin iloinen asia on myöskin se, että ansio-osan korotus toteutuu elikkä 42 prosentista 45:een päästään. Kysymys on siitä, että palaamme entiseen prosenttiin. Työssäoloehdon parantaminen on myöskin tässä mukana niin, että yhdistelmätuen osalta työssäoloehto tulee nyt kertymään puolesta siitä ajasta, jona tukea saadaan, kun tähän saakka se on kertynyt vain kolmasosasta.

Arvoisa puhemies! Tämä ratkaisu on erittäin tärkeä niiden toimenpiteitten joukossa, joilla on yritetty kohentaa ensisijaisten toimeentuloturvaetuuksien tasoa. Aina voidaan sanoa, ettei tämä nyt niin paljon ole, mutta haluan korostaa tätä suuntaa, että se on erittäin oikea. Nyt, kun nämä kaikki muutokset tehdään, toimeentulotuen tarve tulee pienenemään. Näin ollen toteutuu se meidän vahtimamme asia, että toimeentulotuen, viimesijaisen tuen tarvetta voidaan vähentää.

Näin ei kuitenkaan tapahdu ihan kaikissa tapauksissa. Meillä oli valiokunnassa esillä erikoistapaukset, muun muassa tällainen, jossa päiväraha on jo alentunut useita kertoja ja jossa työttömällä on huollettavia lapsia. Tämän tyyppiseen täsmätilanteeseen ei tämä ratkaisu tuo kohennusta. Haluammekin ehdottaa, että köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistoimia ei suinkaan tähän askareeseen lopeteta, vaan vauhdin on jatkuttava. Myöskin työttömyysturvan tason korottaminen on otettava jatkossa esille.

Työssäoloehdon kertymisestä voidaan sanoa, että se on myöskin omiaan parantamaan yhdistelmätuella olevien henkilöiden sosioekonomista asemaa ja oikeastaan myöskin ihmisarvoa. Me olemme huolissamme valiokunnassa kuitenkin siitä, että työsuhteen muodot yhteiskunnassa ovat moninaistuneet, mikä johtaa sosiaaliturvan kannalta hyvin erilaisiin tilanteisiin yksittäisissä tapauksissa, jotka kuitenkin asiallisesti saattavat olla erittäin rinnasteisia. Voi sanoa, että tästä kai löytyy myös tutkimustietoa, että tämän tyyppinen työsuhteitten pilkkominen enemmän työksi ja vähemmän työksi on yhtenä osasyynä taustalla, kun haemme syitä, miksi köyhyys on lisääntynyt. Köyhyyshän lisääntyy juuri sen takia, että nämä ihmiset eivät pääse tuetun työn piiristä sellaisen työn piiriin, joka kartuttaisi ansiosidonnaista turvaa.

Tämä keskustelu on ollut hirveän vaikeata sen takia, että aina kun puhutaan ansiosidonnaisen turvan piiriin pääsyn kysymyksistä, toinen puoli haluaa korostaa ikään kuin sitä seikkaa, että joo joo, mutta se kannustavuus. Toinen puoli haluaa huomauttaa, että tässä on peruskysymyksistä, perusturvallisuusasioista kysymys, että ansioturva-asioiden on oltava kunnossa kaikkien niiden osalta, jotka tekevät työtä, siltä varalta, että he esimerkiksi joutuisivat työttömiksi. Jollei tämmöinen keskusteluyhteys ole mahdollista, olemme aika jumissa näiden kysymysten edelleenkehittelyn kannalta katsottuna. Itselleni on täysin vesiselvää, että ansiosidonnaisesta turvasta ei säädetä sen takia, että ihmiset pilvin pimein siirtyisivät sitä aktiivisesti käyttämään, vaan se tehdään pahan päivän varalle jokaisen meidän kohdalle. Sen takia niiden asioiden täytyy olla kunnossa. Tähän primaarikeskusteluun ei kannustavuus voi kuulua.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän päivän Suomessa taloudellisella niukkuudella ja sen kokemisella vuonna 2001 on hyvin monet kasvot. Kun keskustelemme eduskunnassa luvuilla ja tilastoilla, menee kiistelyn kohde liian helposti siihen, miten tilastoja luetaan, mitä mihinkin verrataan jne. Köyhyydellä on kuitenkin kasvot. Se on osa suomalaisten arkea ja heidän elämäänsä jokainen päivä. Tosiasia on se, että edelleenkin maassamme on kymmeniä ja voi kai sanoa jopa satoja tuhansia ihmisiä, joka tapauksessa liian paljon, lapsiperheitä, yksinäisiä ihmisiä, työttömiä ja myös työssä käyviä, jotka elävät toimeentulon minimin varassa eivätkä he tule toimeen ilman, että yhteiskunta heitä taloudellisesti jokapäiväisessä elämässä selviytymisessä auttaa.

Hallitus on tunnustanut tilanteen sopimalla köyhyyspaketista, jonka yksi osa on nyt käsittelyssämme oleva työttömyysturvalain muuttaminen, ja tällä erää vielä niin, että on saatu hyvinkin perinteisin menoin aikaan kokonaisuus, joka saanee — niin ainakin keskustassa toivomme — jatkoa tämänhetkisten lupausten mukaisesti vuodelle 2003.

Olemassa olevien ongelmien varsinaiseen ytimeen pääseminen näyttää olevan edelleenkin melko vaikeaa, ja se työ jää mielestämme kesken. Tällä tarkoitan sitä, että yhä useammalta suunnalta on saatu viestejä siitä, että meillä on kymmenien tuhansien henkilöitten ryhmä, joka elää arkeaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttöminä. Seurannaisvaikutuksineen se ajaa ihmisiä tilanteisiin, joissa jopa ihmisarvoisen elämän edellytykset ovat yksilötasolla vaarannettuja. Meidän on kannettava näistä ihmisistä huolta. Ongelmien tunnistaminen ja yksituumaisuuden löytäminen poliittisten päättäjien joukossa olisi askel eteenpäin. Pitää pyrkiä löytämään ratkaisuja ja myös etenemään niiden perusteella.

Arvoisa herra puhemies! Keskustaryhmä lähtee siitä, että ensisijaisten etuuksien tason tulee olla riittävä. Pitkäaikainen tukeutuminen tilapäiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen ei ole se tie, jota me haluamme kulkea. Valitettavan usein on niin, ja vieläpä niin, että olemassa olevan järjestelmän — kiitos tavan verottaa etuuksia — vuoksi henkilö joutuu maksaakseen veronsa turvautumaan sosiaaliturvan tuomaan apuun toimeentulotuen kautta. Tämä ei voi olla oikein, että yhteensovittamista näin tapahtuu, ainakaan pitkällä aikajänteellä. Voi kysyä, onko tässä tästä näkökulmasta asiaa tarkasteltuna mitään järkeä. Tästähän seuraa muun muassa se, että elämäntilanne, joka muutoinkin on riittävän vaikea, myös osaltaan nöyryyttää kyseistä henkilöä, ja jo se, että kokee näin, ei ainakaan luo uskoa parempaan tulevaisuuteen.

Nyt esitetty korotus työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatuen tasoon ei ole meidän mielestämme riittävä vaan sen olisi tullut olla tässä vaiheessa vähintään 10 markkaa päivältä. Tämäkään esittämämme indeksitarkistuksen jälkeinen taso eli 140 markkaa päivässä ei olemassa olevia ongelmia poistaisi, sen toki myönnän, mutta suunnasta ja oikeaan suuntaan kulkemisesta tässäkin asiassa on kyse semminkin, kun meidän tulee muistaa, että kyse on siis ihmisistä, jotka elävät päivittäistä arkeaan toimeentulonsa minimillä.

Arvoisa puhemies! Nyt ensimmäisessä käsittelyssä oleva laki muuttaa peruspäivärahan varassa elävien elämäntilannetta myönteiseen suuntaan, sen siis myönnän. Mutta esimerkiksi viime keväänä käymässämme köyhyysvälikysymyskeskustelussa ministerikin meille lupasi, että sosiaaliturvaa tullaan selkeyttämään ja yksinkertaistamaan. Äsken meillä oli keskustelussa määräaikainen laki siitä, miten näistä etuuksista verotetaan. Tämä, kun käytän sanaa "verotetaan", on yksi asia, joka ei ainakaan ole omiaan yksinkertaistamaan nykytilannetta. Eli meille on siis luvattu, että järjestelmiä yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Tämä lupaus jää ainakin tämän syksyn osalta odottamaan parempia myöhempiä aikoja.

Myönteisiä odotuksia näiltä osin ei herätä tälläkään kertaa se tapa, jolla siis tämä esitys on tänne eduskuntaan tuotu. Niin välttämätöntä kuin eri näkökulmien ja eri tahojen mielipiteiden esiintuominen onkin, niin viestit sen työryhmän työstä, joka tämän asian on valmistellut, kertovat suurista vaikeuksista saada yhteinen tahto syntymään. Toisaalta se työ, joka on takana päin saavutetun esityksen muodossa, viitoittaa myös tulevaa sen suuntaisesti, että kun meillä on tiedossamme, että vuodelle 2003 on siis muutoksia luvassa lähinnä sisältöjen osalta, niin seuraavat kaksi vuotta olisi näiltä osin naulattu kiinni. Toivon, että näin ei ole, sillä tämä perusturva jos mikä edellyttää yksinkertaistamistyötä, ja siihen työhön meidän kaikkien on oltava valmiit.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha nousevat mainitut 8 markkaa 27 penniä. Se ei ole riittävästi, jotta työmarkkinatuella olevat pääsisivät toimeentulotuen piiristä pois, jos he ovat sen varaan joutuneet. Ikävän moni työttömistä on pysyvästi toimeentulotuen varassa, ja mitä pidempään työttömyys jatkuu, sen varmemmin tietysti liutaan toimeentulotuen pysyviksi asiakkaiksi. Mutta parempihan tämäkin on kuin ei mitään ja tietysti me vasemmistoliitossa ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä, jotka tämän olemme tähän ajaneet, emme voi kaikkein eniten valittaa, vaan meidän on syytä olla tyytyväisiä, että on edes tämä saatu.

Näistä tyylipisteistä, mistä ed. Rehulakin puhui ja tästä toteuttamistavasta: On kyllä merkillistä, että budjettiriihessä, jossa asiasta sovittiin, ei voitu tehdä selkeää päätöstä, että hallituksen esitys tuodaan budjettilakina välittömästi, niin kuin kaikki muut budjettilait tuotiin. Kyllähän siinä tarkoitus varmasti oli vähän osoittaa kaapin paikkaa. Enpä mene tämän syvemmälle tähän problematiikkaan.

Työttömien problematiikasta jatkan jonkin verran. Työttömät ovat jääneet ilman verohelpotuksia, koska heille ei enää kunnallisveron ansiotulovähennystä myönnetä. Tämä mahdollisuus, että olisi korotettu perusvähennystä, oli budjettiriihessä esillä, mutta se ei sitten edennyt. Pääsyynä sanotaan olevan sen, että siitä hyötyisivät sellaisetkin, jotka eivät verohelpotusta tarvitse. Työttömät ja muut pienellä päivärahalla olevat tarvitsisivat verohelpotusta kipeästi.

Siksi meillä oli opintorahan verovähennystä vastaava malli, jossa tuo vähennys kohdistettaisiin päivärahan saajiin. Se olisi mielestäni toimiva malli, se olisi enintään tämän päivärahan suuruinen, ja jos henkilö onnistuu saamaan työtä, niin silloin hän siirtyy tietysti taas kunnallisveron ansiotulovähennyksen piiriin palkkatulon osalta. Työttömyys- ja muiden päivärahojen osalta hän olisi päivärahavähennyksen piirissä. Kun hallitus nyt aikoo edelleen ensi vuoden puolella työttömien asemaa tarkastella ja pääministeri Lipponen on itsekin puhunut näistä verovähennysvaihtoehtoista, niin toivon, että todella vakavasti tämä niin sanottu opintorahavähennysmalli arvioidaan ja siltä pohjalta rakennetaan malli, joka tekee myöskin pienet päivärahat kokonaan verottomiksi aivan vastaavalla tavalla kuin ovat opintorahat ja toisaalta kansaneläkkeet.

On kyllä todella erikoista, että opiskelijat voivat tienata opintorahan päälle itse asiassa tuhansiakin markkoja kuukaudessa, mutta työtön, pienemmillä päivärahoilla oleva, ei oikeastaan voi tienata mitään. Laki, josta seuraavaksi puhumme, eli toimeentulotukea koskevan lain muutos, ei ole oikea ratkaisu tähän pulmaan vaan ratkaisua mielestäni pitäisi hakea nimenomaan verohelpotuksesta ja toisaalta sovitellun päivärahan tai yleensä työttömyyspäivärahan sääntöjen muutoksesta. Me tiedämme, että edessä on aika, jolloin työttömien määrä on lisääntymässä, ikävä kyllä. Silloin pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa ennestään, edelleen jäävät tilanteeseen, jossa heidän on kaikkein vaikeinta saada uutta työtä, edes pätkätöitä.

Työttömistä vajaakuntoisia arvioidaan olevan jo noin 90 000. Määrä on joka vuosi noussut samaan aikaan, kun työttömien kokonaismäärä on alentunut. Se kertoo selvästi juuri siitä ongelmasta, että työttömyyden vähentämiseksi ei riitä talouskasvu eivätkä tavanomaiset toimenpiteet. Tarvitaan nimenomaan toimia, joilla vaikeimmin työllistettäviä voidaan työllistää, ja niitähän meillä on tänään muitakin vajaakuntoisten ja vammaisten työllistämistä koskevassa esityksessä. Ne ovat, voi sanoa, oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä.

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen osalta totesin jo aluksi, että päivärahan korotuksen osalta voi sanoa, että esitys on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Ansiopäivärahan osalta voi todeta, että korotus 45 prosenttiin on hyvä. Valiokunnan mietinnössä tuodaan esille ongelma, joka liittyy siihen, että on katto, joka sanoo, että päivärahat voivat olla yhteensä lapsikorotuksineen 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta. Voihan sitä ajatella, että 90 prosentin korvaus päivärahaan on hirveän hyvä, mutta joka näin sanoo, ei tiedä, että päiväraha pitkäaikaistyöttömällä on pikkuhiljaa vajonnut ja vajonnut, se ansiopäiväraha, kun aina siitä 20 prosenttia voidaan leikata. Silloin ansiopäiväraha voi olla siinä 3 000—3 500:n paikkeilla. Kun siitä lasketaan 90 prosenttia, päiväraha ei todellakaan ole huimaava, kun kysymyksessä on henkilö, jolla on vielä lapsia elätettävänä. Tästä valiokunnan mietinnössä on kannanotto, ja se on todella tarkoitettu vakavasti otettavaksi.

Yhdistelmätukeen liittyvistä ongelmista ed. Tennilä varmasti tarkemmin puhuu. On hyvä, että työssäoloehtoa on nyt jatkettu, ja tässäkin voi sanoa, että ratkaisu on oikean suuntainen mutta riittämätön. Tämäkin on sentään nykyiseen tilanteeseen parannus, kun otetaan puolet yhdistelmätuesta huomioon työssäoloehdossa. Kun työssäolon paluuehto alenee kahdeksaan kuukauteen, niin paraneehan työttömän tilanne, mutta kyllä monelle voi olla sen kahden kuukauden jakson saaminen todella työn ja tuskan takana.

Eilen katselin lukuja, kuinka monet ihmiset ovat pudonneet ansioturvalta työmarkkinatuelle, ja luvut ovat kyllä todella suuria. Tähän yhdistelmätuenkin parantamiseen tarvittaisiin merkittäviä korjauksia nimenomaan niin, että kolmannen sektorin yhdistykset voisivat myös työllistää. Nyt toinen vuosi yhdistelmätuessa ei tätä mahdollisuutta suo, koska näillä järjestöillä ei yleensä ole omia varoja sijoittaa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Me puhumme nyt siitä ryhmästä kansalaisia, joka on aivan syrjäytymisen ja köyhyyden ytimessä. Kun eilen puhuimme pahoinvoivista ja syrjäytyneistä lapsista, niin heitä löytyy juuri tämän lain tarkoittamien vanhempien perheistä. Reaalituloja kuvaavat tilastot viime vuosilta kertovat varsin koruttomasti, että muiden väestöryhmien taloudellisen tilanteen kohentuessa työttömien kotitalouksien keskimääräiset tulot ovat olleet laskusuunnassa.

Valiokunnan käsittelyssä tässä yhteydessä oli myös ed. Leena Rauhalan toimenpidealoite, jossa muistutetaan siitä, että jos peruspäivärahaa korotettaisiin voimakkaammin, valtion menot eivät kuitenkaan samaa tahtia kasvaisi, koska toimeentulotuen tarve vähenisi. Tämän vuoksi mielestäni on perusteltua, että peruspäivärahaan saadaan korotus ja tuntuvampi korotus kuin hallitus nyt ehdottaa.

Sen vuoksi jätimme oppositiona keskustan ja kristillisdemokraattien vastalauseen. Toivon, että saamme äänestyksessä kannatusta tälle ehdotukselle, jota täällä puheenvuoroissakin on ainakin periaatteellisella tasolla tuettu.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Kyseessä on budjettilaki, joka sosiaaliturvan paranemisen takia on askel oikeaan suuntaan. Tässä kohennetaan nimenomaan ensisijaisen toimeentuloturvan tasoa. Tämä aiheuttaa sen, että itse varsinainen toimeentulotuki tulee vähenemään. Tässä ensinnäkin peruspäiväraha nousee 8 markkaa, toiseksi työttömyyspäivärahan ansio-osan suuruus nousee 42 prosentista 45 prosenttiin, kolmanneksi peruspäivärahaan ja ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan noustessa myös niiden perusteella määräytyvät muut etuudet nousevat ja neljänneksi yhdistelmätuella olosta tai työskentelyajasta luetaan puolet työssäoloehtoon, eli käytännössä käy niin, että tuella ollessa saa siis lisää tukea.

Tämä on askel oikeaan suuntaan, kuten jo sanoin. Laki on erittäin hyvin hyväksyttävissä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Edellä on puhuttu myönteisiä asioita ja tietysti arvosteltu, että tämä esitys on riittämätön. Kuitenkin kun historian tuntee ja muistaa, mitä tämänkin asian osalta on keskusteltu, nostetaanko työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa, niin vielähän taisi viime keväänä tuntua hyvin vaikealta se, jotta siihen ei tulisi kuin indeksitarkistukset. Silloin tuntui siltä, että millään ei peruspäivärahan korotukseen löytyisi tahtoa. Siitä pitää ministeri Siimekselle antaa kiitos, jotta hän kuitenkin ponnekkaasti on hallituksessa ollut sitä mieltä, jotta työttömillekin kuuluu vähän tästä hyvinvoinnista ja kasvusta hedelmiä jakaa. Nyt tässä tämä kahdeksan markan esitys on olemassa.

Tämähän tarkoittaa sinällään työmarkkinatuella olevien ihmisten osalta, kun katsotaan kokonaispakettia, joka kuuluu köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn, että yksilapsiselle perheelle se ilmeisesti menee noin 500 markkaan, 492 markkaa, äsken nopeasti kynällä laskin, tulee bruttona kuukaudessa. Se ei ole vähäinen summa eikä sitä voi vähätellä. Oikeaan suuntaan tässä on menty. Jos on kolme lasta perheessä, niin se menee lähelle 800:aa markkaa bruttona, joten kun ed. Räsänen totesi, että tässä on menty huonompaan suuntaan, niin minusta ei pidä antaa myöskään väärää todistusta lähimmäisestä, vaan tunnustaa tosiasiat, jotta hyviäkin asioita sentään on tässä tapahtunut. Ainahan voi sanoa, että pitäisi tulla enemmän.

Ainakin työmarkkinatuella elävän ihmisen tai pariskunnan, jolla on lapsia, asema tässä huomattavasti paranee. Ongelma tulee siinä tilanteessa, jos sattuu olemaan siinä onnettomassa saumassa, jotta joutuu hakemaan toimeentulotukea. Siinä valitettavasti on tämä problematiikka, joka pitää saada ratkaistua. Tässä paketissa se ei tule ratkaistua, mutta jatkossa on toimittava niin, että työttömien päivärahojen korotukset tai lapsikorotusten korotukset eivät leikkaa toimeentulotukipuolta. Se kohtelee juuri heikoimmassa asemassa olevia kaltoin, mutta niille, jotka eivät toimeentulotukiluukulla ole, tämä esitys sinällään on suhteellisen hyvä.

Ainahan voisi kysyä, miksi sitä ei kahta markkaa enempää nostettaisi, jos 43 markkaa kuukaudessa tulee bruttona lisää. Siinä mielessä opposition yritys nostaa se kymppiin, jota meillä vasemmistopuolueiden taholta harrastettiin kovasti viime kevään aikana, olisi hirveän hyvä asia. Mutta kyllä minä uskon, että kun tällainen poliittinen realiteetti tiedetään ja kahdeksan markkaa on pitkien neuvottelujen ja kompromissien tulos, niin se kai tässä menee läpi. En pahakseni panisi, vaikka se olisi 12 markkaa, kun sinällään köyhien asialla ollaan.

Mutta sitten on toinen juttu, joka liittyy yhdistelmätuen työssäoloehtoon. Ihan itseäni harmittaa, kun aikanaan tuli tehtyä lakialoite n:o 63/2000 ja kun esitin lakialoitteessa työssäoloehdon kertymisestä, että se kerryttäisi puolella. Nyt sitten tämmöiseen on päädytty, niin kuin täällä todetaan, jotta tämä lakialoite kokonaisuutena toteutuu hallituksen esityksessä. Olisi pitänyt ilmeisesti esittää, että se olisi luettu kokonaan työssäoloehtoon, niin varmaan se olisi toteutunut. Mutta olin yhtä kaino tässä esityksessäni kuin oppositio nyt 2 markan korotuksen osalta. Sitä tuli ajateltua realistisesti, että jospa saisi kertymän vaikka puoleen. Se on kyllä perusteltu sillä tavalla, jotta kun yhdistelmätukihan muodostuu kahdesta osiosta, kun siinä on työmarkkinatukea ja työllistämistukea, niin kyllä kai nyt on loogista, että työllistämistuen osalta eli noin puolen etuuden osalta, joka muussakin tukityössä kerryttää työssäoloehtoa, olisi kerryttävä työssäoloehtoa kokonaan. Se tarkoitti nykyisessä tilanteessa puolta. Jatkossa nämä suhteet vähän muuttuvat, koska työllistämistuki ei nouse, mutta työmarkkinatuki nousee noin 2 900:aan. Silloin suhteet vähän muuttuvat maksajan näkökulmasta.

Työttömyysturvan ansio-osan nouseminen 42:sta 45:een prosenttiin on niitä kolmikannan aikaansaannoksia, joita edellisessä asiassa peräänkuulutin. Minusta tässäkin on asteittain palattu siihen asetelmaan, joka oli ennen lamaa. Ansio-osaprosentin pudotuskin oli niitä leikkauksia 90-luvun alussa, ja nyt tässä palataan tältä osin samaan tasoon, mikä on ihan tyydyttävä asia. Kun se edellinen asia vielä saadaan kuntoon, että se leikkaus, joka on 5 prosenttia tässä alussa, ennen kuin lasketaan päivärahaa, saadaan pois, niin sitten olemme vuoden 91 tai 92 tasossa prosenttien osalta ja laskutapojen osalta.

Muuten pidän tätä myönteisenä. Toivehan pitää hallitukselle ensi syksyä varten olla, koska köyhyyttä ja syrjäytymistä on yhä edelleen ja niiden uhkaa olemassa, jotta hallitus sitten panostaisi budjettiriihessä ensi kesän aikana myös peruspäivärahan korotukseen lisää ja sitä kautta saataisiin näiden heikompien asemaa myös korjattua.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha kohoavat 8 markkaa 20 penniä päivälle eli noin 178 markkaa kuukaudessa. Lisäksi työmarkkinatukeen saadaan takaisin lapsikorotus.

Korotus ei ole kaikkinensakaan paljon, vähänhän se on, mutta voi, kuinka lujassa tämäkin vähäinen korotus on ollut! (Ed. Vehkaoja: Kyllä!) Voin kyllä omasta mielestäni perustellusti sanoa, että vain vasemmistoliiton lujuus tässä asiassa pelasti huono-osaisimmille työttömille nämä korotukset. Kolmikantahan tuotti vain sinänsä tarpeellisen korotuksen ansiosidonnaiseen turvaan, eli palattiin siltä osin siihen oikeaan prosenttiin. Kolmikannassa eivät kuitenkaan hoituneet työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, joille valtaosa työttömistä on jo pudonnut. Kyllä me näemme tämän oman tappelumme tulokseksi, ja tietysti näemme myös sen, että on tätä tuettu sosialidemokraattienkin taholta. (Ed. Vehkaoja: Se oli reilusti sanottu!) Tämä on ollut ihan myönteinen saavutus ja kokemuksena myös sillä lailla rohkaiseva, että täällä eduskunnassa pystytään tuloksiin, kun tiukka ote otetaan.

Yhdistelmätuen osalta olen tyytyväinen siihen, että työssäoloehtoa parannetaan. Nyt on vuodesta saanut työssäoloehtoa vain neljä kuukautta, jatkossa saa yhdistelmätuella oleva sitä kuusi kuukautta, ja se on selvä parannus tietysti sekin.

Mutta sitten tulee iso kysymysmerkki. Minkä takia yhdistelmätuen toinen vuosi on nyt siten tähän lakiin jäänyt, että palkkaaja ei saa valtiolta muuta kuin työmarkkinatuen? Tässä tulee se ongelma, esimerkiksi meilläpäin Lapissa, että tätä toista vuotta eivät voi käyttää työttömien yhdistykset tai muut pienet ja vähävaraiset yhdistykset ja yhteisöt. Minkä takia tätä asiaa ei hoidettu niin, että toinenkin vuosi olisi ollut mahdollista tosiasiassa myös näiden käyttää, jotka sitä yhdistelmätukilaista toisena vuonna ehkä eniten tarvitsevat? Tässä odotan vastauksia nyt niiltä, jotka valiokunnassa ovat tätä olleet vielä tarkastelemassa. (Ed. Vehkaoja: Kyllä ed. Tennilä tietää syyn!) — Minä en tiedä, mikä on syy. Minä en yksinkertaisesti ymmärrä, koska tässä ihan turha pukki jää tähän sinänsä myönteiseen ratkaisuun eli tämän yhdistelmätuen toiselle vuodelle pidentämiseen. Olisi tämä pitänyt hoitaa kerralla kuntoon, ja täytyy vielä katsoa, mitä tässä on tehtävissä.

Eli kyllä tässä on saavutus saatu, se pitää nähdä, köyhimpien suomalaisten osalta, sillä juuri pitkäaikaistyöttömyys on köyhyyden perussyy ja peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella oleminen on se tekijä, joka sitten köyhyyden yleensä laukaisee. Mutta sitten kuitenkin, arvoisat vasemmistolaiset ja muutkin hyväsydämiset, kyllä meidän pitää nähdä, että haaste on edelleen erittäin iso meidän päättäväiselle vaatimustoiminnallemme ja tuloksien saamisellemme, vaikkapa sitten ensi vuonna. Me olemme tapelleet nyt peruspäivärahalaisille ja työmarkkinatukilaisille ehkä reilut 200—300 markkaa korotuksia kuukaudelle, jos lapsia on, mutta esimerkiksi ministeritason tuloihin ensi vuoden veroratkaisu antaa noin 4 500 markkaa vuodessa lisää käteen eli useita satasia kuukaudessa. Niillä, joilla on isot tulot, kuitenkin se käteenjäävä raha lisääntyy paljon enemmän kuin näillä köyhimmillä. Suhteellisesti tämä koko ajan menee huonompaan suuntaan.

Me joudumme kuitenkin toteamaan, että voimasuhteet ovat nyt tällaisia, mutta kyllä tämä saavutus rohkaisee, että on pystytty se peruspäivärahan korotuskin ja työmarkkinatuen korotus lopulta painamaan läpi. Se rohkaisee. Toisaalta meitä haastaa se, että kokoomus on esimerkiksi veroratkaisuissa kuitenkin nytkin pystynyt hoitamaan oman kannattajakuntansa edut erittäin hyvin ja rahassa moninkertaisesti siihen verrattuna, mitä me köyhimmille olemme saaneet.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka tässä edellisessä puheenvuorossa ed. Tennilä toi esille myönteisenä, että on saavutuskin tämän esityksen kautta edessä meillä, niin haluan kuitenkin korostaa sitä, että ei minun mielestäni ole oikein se, että työttömät ovat se ryhmä, jonka tulokehitys on edelleen negatiivinen. Kun elämme tällaisessa tilanteessa, jolloinka haetaan ihmisarvoa ja tasa-arvoa ja arvostusta erilaisille ryhmille, niin ihmettelen suuresti, ettei valiokunnassa löytynyt yksimielisyyttä ja tahtoa viedä pidemmälle tätä, kun täällä valiokunta kuitenkin kannanotossaan huomauttaa, että peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tason korottaminen ei merkitse kaikille työttömyysturvaa saaville vastaavaa tulojen lisäystä, koska korotus leikkaantuu toimeentulotuen pienenemisen vuoksi tai sen vuoksi, että ansioon suhteutetun päivärahan suuruus lapsikorotuksineen voi olla enintään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta.

Tämä, että nämä sitten nimenomaan leikkaantuvat, että kokonaistoimeentulo kuitenkin heikkenee, on se epäkohta tässä. Olisin todella toivonut, että olisi voitu vaikka saada ponsi tähän, että nopeasti ryhdytään toimenpiteisiin tämän järjestelmän kehittämiseksi sillä lailla, että tämä yhteensovitus ei heikennä vaan parantaa työttömien toimeentuloa ja kannustaa heitä, rohkaisee myöskin lyhyenkin työn hakemiseen.

Kyllä täytyy sanoa, että tämä tasokorotus on liian pieni, tosiaan, onko se 12 markkaa tai enemmän. Siinä mielessä tässä vastalauseessa olevat perustelut pitäisi nyt ottaa vakavasti. Todella toivon myöskin, että tässä salissa vielä voisimme äänestyksessä, mikäli tämä esityksenä tulee sitten, jokainen omalta osaltamme arvioida, onko nyt aika antaa myöskin ihmisarvoa näille työttömille.

Mikko  Kuoppa  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan huomauttaa, että eihän tämä työmarkkinatuen korotuksen vika ole, jos toimeentulotuki leikkaantuu, (Ed. Vehkaoja: Aivan!) vaan nimenomaan pitäisi muuttaa sitten toimeentulotukilakia niin, että se ei leikkaisi työmarkkinatuen korotusta, joka tulee. Periaatteessa olen ilman muuta sitä mieltä, että työmarkkinatuen korotus on oikea linja ja ensisijaisen sosiaaliturvan tulisi olla sen tasoinen, että ihminen ei automaattisesti joudu hakemaan viimesijaista toimeentuloturvaa elikkä toimeentulotukea, ja näin ollen tätä ensisijaista sosiaaliturvaa tulee korottaa. (Ed. Vehkaoja: Aivan!) Tämä on siinä mielessä oikean suuntainen, mutta se on todettava, että eihän tämä missään tapauksessa riittävä ole.

Leea  Hiltunen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti, aivan näin juuri, mutta olisinkin halunnut nähdä, että valiokunta olisi nämä kaksi asiaa käsitellyt käsi kädessä. Ei voida käsitellä erillisinä näitä korotusasioita ja tämän järjestelmän heikkouksia, jotka heikentävät tuloa. Siinä mielessä puheenvuorossani toivoin sitä pontta, että olisi edes ponnessa viestitetty sillä tavalla, että tämä epäkohta tulee korjata niin, että tulot eivät heikenny, kun näitä yhteensovituksia joudutaan toteuttamaan.

Marjatta Vehkaoja  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä joudun keskustelun yhteydessä kyllä inhorealistisesti palauttamaan mieleen, että meidän sosiaaliturvalainsäädäntömme on niin vaikea, että on täysi utopia kuvitella, että ilman valmistelukoneistoa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ryhtyy tekemään ex tempore -muutoksia, kun kuitenkin tiedämme, että niillä on vaikutuksia moniin moniin eri suuntiin. Tässä on todella kysymys nyt siitä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sen takia meidän on niin vaikea näissä kysymyksissä liikkua. Kun me olemme kysyneet esimerkiksi valiokuntana, mikä on lopputulos yksittäisen kansalaisen kohdalla, niin ei meinaa löytyä ihmistä, asiantuntijaa, joka pystyisi meille kertomaan, kun kaikki eri etuudet huomioon otetaan, elämäntilanteet jnp., mikä se on. Tämä on hyvin riskipuuhaa.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoroni kommentoidakseni ed. Esa Lahtelan puheenvuoroa. Hän on nyt poistunut salista, mutta pöytäkirjoja varten totean, että hän kuunteli huonosti puheeni. En suinkaan sanonut, että tässä esityksessä mentäisiin väärään suuntaan. Tämä esitys on todellakin askel oikeaan suuntaan. Totesin, että viime vuosina työttömien reaalitulojen kehitys on ollut negatiivista. Tämä suunta on ollut viime vuosina väärä.

Haluan vielä korjata senkin väärän käsityksen ed. Esa Lahtelan puheenvuorossa, että opposition ja hallituksen esitysten ero olisi 2 markkaa. Esitysten ero on 5 markkaa. Hallitus esittää 5 markan korotusta ja oppositio 10 markan korotusta päivärahaan. Sen lisäksi tulee sitten 3 markan indeksikorotus kumpaankin ehdotukseen.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä siihen ajatukseen, että tämä ehdotus on oikean suuntainen, mutta, vanhaa työmarkkinatermiä käyttäen, riittämätön. Täällä joskus aina esitetään, että yrittäjyyden tukeminen ja kannustaminen sulkisi pois sen, että työttömistä ja työttömien perustoimeentulosta huolehdittaisiin. Henkilökohtaisesti en näe näitä kahta asiaa toisensa poissulkevina vaihtoehtoina, vaan meidän yhteiskunnassamme voidaan huolehtia molemmista sektoreista.

Sen sijaan esittäisin kysymyksen vasemmistoliiton suuntaan. Kun teillä on veroministerin paikka hallussanne, miten te kommentoitte sitä, että veroratkaisuissa 5 000 markan kuukausituloissa veronkevennys on noin 41 markkaa ensi vuodelle, ja kun mennään yli 30 000 markan, se on 166 markkaa eli nelinkertainen? Eikö tässä suhteessa olisi voitu lähteä myöskin markkamääräisesti samoihin veronkevennyksiin kaikissa tuloluokissa eli suuretkin tuloluokat olisivat tyytyneet siihen, mihin pienet tuloluokat joutuvat tyytymään? Näin olisi säästetty muutama miljardi markkaa viime vuodesta ja ensi vuodesta käytettäviksi juuri kaikista köyhimpien ihmisten aseman parantamiseen ja suomalaisen perusturvan ja peruspalvelujen hoitamiseen.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Puhemies! Kristillisille haluan vielä todeta, että tässä on kuitenkin saatu selvä korotus. Se on riittämätön, mutta ilman meidän kovaa otettamme ja sosialidemokraattien tälle tappelulle antamaa tukea tätäkään ei olisi tullut. Ei mitään olisi saatu, koska kolmikannassa peruspäiväraha ja työmarkkinatuki unohtuivat alun perin kokonaan. Ansiosidonnaistakin pitää korottaa. Sekään ei ole ollenkaan riittävä. Mutta tietysti ensimmäinen huoli on köyhimmistä työttömistä, jotka nyt olivat jäämässä jalkoihin, mutta onneksi jotakin on saatu.

Ihan peruslinjana, perusetuja on joka tapauksessa korotettava. Jos niitä ei koskaan lähdetä korottamaan, eihän tästä lopulta tule mitään. Ei mitään verohelpotustakaan voida antaa, jos ei perusetuja nosteta. Linja on nyt ihan oikea, mutta sen lisäksi pitää katsoa yhteensovitukset ja myös veroratkaisut.

Veroratkaisujen osalta minä totean henkilökohtaisena mielipiteenäni, että niissä ei ole minkään näköistä solidaarisuutta ensi vuoden osalta.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Seivästölle haluan todeta vain, että silloin kun työttömyysturvasta, työttömyyspäivärahasta, poistettiin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, vasemmistolla ei ollut veroministerin paikkaa. Tämähän on nyt yksi suuri ja paha puute. Mielestäni myöskin työttömyysturvan saajilla tulisi olla ansiotulonvähennysoikeus, joka tällä hetkellä heiltä puuttuu. Silloinhan heidän verotuksensa kiristyy. On täysin kohtuutonta, että esimerkiksi 30 000—40 000 markan vuosituloilla toimeentuleva työtön ei saa minkäänlaista verohelpotusta, kun sen sijaan taas 500 000 markan vuositulot saava hyvätuloinen ihminen saa useitten tuhansien markkojen verohelpotukset vuodessa. Onhan ihan selvää, ettei tämä mikään oikeudenmukainen ratkaisu ole, puhumattakaan että tämä olisi ollut solidaarinen veroratkaisu, joka nyt on tullut. Minä olen tätä arvostellut ja tulen arvostelemaan myöskin jatkossa.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Ei minulla ole mitään vaikeutta antaa tässä asiassa vasemmistoliitolle ja sosialidemokraateille tunnustusta. Te olette tehneet ihan oikean suuntaista ja hyvää työtä. Mutta toivoisin nyt, vasemmistoliittolaiset, kun täällä muun muassa sosialidemokraattien taholta eilen todettiin niin, että siellä on valmiutta luopua ensi vuonna veronkevennyksistä suurituloisille kokonaan ja suunnata se raha köyhille ihmisille, että te tässä suhteessa nyt opastatte ministeriänne toimimaan tämän suuntaisesti, että vuoden 2003 budjetissa ei ole suurituloisille mitään suuria veronkevennyksiä, vaan lähdetään köyhyyttä ja eriarvoisuutta todellakin poistamaan, niin kuin perinteisesti vasemmistopuolueet ovat tässä yhteiskunnassa halunneet tehdä yhdessä kristillisten kanssa.