Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Viime maaliskuussa tuli tietoon, että Wärtsilä konserni
siirtää dieselmoottoritehtaiden valmistelun Italian
Triesteen ja lopettaa Turun dieselmoottoritehtaan. Turun tehtaalta
on nyt vuodenvaihteessa jäämässä työttömäksi
yli 300 ammattitaitoista ja kokenutta metallialan työntekijää.
Viime maaliskuun jälkeen muiden muassa pääministeri Vanhanen
kävi Turun tehtaalla jakamassa ymmärtämystä irtisanottaville
ja kertoi, että työpaikkoja pyritään
järjestämään. Myös
työnantaja Wärtsilä ja paikalliset työvoimaviranomaiset ovat
markkinoineet, että työpaikkoja kyllä järjestyy.
Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan ainoastaan 19 työntekijälle
on löytynyt työtä muualta ja siten yli
300 työntekijää joutuu työttömäksi.
Ihmettelenkin, eikö hallituksella todellakaan ole tarjota
mitään muuta kuin tätä pääministeri Vanhasen
ymmärtämystä irtisanottaville työntekijöille.
Mitä hallitus aikoo nyt tehdä?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Tuolla Wärtsilässä todellakin
on pyritty tuomaan työvoimapalveluita sinne tiloihin jo
siinä vaiheessa, kun ihmisillä on irtisanomisaika
ollut käynnissä, ja silloin siellä on
etsitty niitä ratkaisuja. Osalle tämä työ on
jo löytynyt tänä aikana, mutta se suurin
osa on ehkä sitä joukkoa, joka koulutuksen kautta
löytää itsellensä työn,
koska siellä ei suoraan ole aivan saman ammattiosaamisen
työpaikkoja vapaana, mutta kuitenkin sellaisia, joissa
täydennyskoulutuksella tai osaamisen täydentämisen
kautta huomattavasti suurempi joukko voi työtä itselleen
löytää kuin se, joka sen nyt jo on löytänyt.
Annika Lapintie /vas:
Arvoisa herra puhemies! Viime vuosina on ollut paljon keskustelua siitä,
että nuoret eivät enää hakeudu
metallialan koulutukseen ja metallialan oppilaitoksiin. On ollut
huolta myös siitä, että tulevaisuudessa
on aito pula osaavista ja ammattitaitoisista metallityöntekijöistä.
Itse asiassa nuorten haluttomuus lähteä metallialan
koulutukseen ei kylläkään ole ihme. Miksi
ihmeessä nuoret hakeutuisivat alalle, jossa työntekijöitä kohdellaan
näin huonosti kuin tässä Wärtsilän
tapauksessa on tehty? Ammattitaitoiset — vaikka ministeri
Filatov yritti väittää, että he
eivät sitä ole — ovat kuitenkin ammattitaitoisia,
hyvinkoulutettuja työntekijöitä, ja heidät
potkitaan nyt pellolle voittoa tuottavasta tehtaasta.
Miten hallitus aikoo nyt tähän ongelmaan reagoida?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! En väittänyt, että he
olisivat ammattitaidottomia. Tämä on kyllä myös
edustajan itsensä tulkintaa. Kyse on siitä, että sille
ammattitaidolle, joka heillä on, ei ole suoraan kysyntää tuon
alueen työmarkkinoilla, mutta hyvin lähellä olevalle
ammattitaidolle on enemmän kysyntää.
Silloin on kyse osaamisen täydentämisestä,
joka parantaa ihmisten työllistymismahdollisuuksia. Enkä olisi
valmis leimaamaan koko metallialaa huonoksi työnantajaksi,
koska niin metallialan sisältä kuin kaikkien muidenkin
alojen sisältä löytyy sekä hyviä työnantajia
että työnantajia, joiden toimissa on parantamisen
varaa. Onneksi tällä hetkellä näyttää siltä,
että erityisesti metalliteollisuuden vienti on tuon pitkän
ja vaikean sukelluksen jälkeen lähtenyt parempiin
lukemiin.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Näiden työvoimapoliittisten
toimenpiteitten ohella voi kiteyttäen sanoa, että jokaiseen
sellaiseen investointihankkeeseen, joka tuolla toimialalla, sillä alueella
on syntynyt, jos on yritys, joka on saanut tilauskantaa, sen tilauskannan
realisoimiseksi valtio on vastannut maksimaalisesti niillä tuilla,
mitkä EU hyväksyy käytettäviksi
tuiksi. Valitettavasti vaan tilauskantaa ei ole syntynyt niin paljon
kuin tarjolla oleva työvoima olisi antanut myöten.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ongelmahan on se, että teollisuus
ja yritykset tällä hetkellä investoivat
pääasiassa ulkomaille. Tämä Wärtsilänkin
tapaus johtuu nimenomaan siitä, että markkinat
ja työvoima on halvempaa Italiassa kuin Suomessa. Kun pääoma karkaa
Suomesta ja vasemmisto huutaa täysillä täällä,
että varallisuusvero poistettiin jne., niin totta kai,
kun pääoma menee sinne, missä on sen tulevaisuus.
Se tulevaisuus ei ole Suomessa, jos Suomesta ei poisteta lahja-
ja perintöveroa seuraavaksi, niin kuin Ruotsissa tehtiin.
Kysyn valtiovarainministeriltä:
Aikooko hallitus tuoda tämän esityksen nyt kiireellisesti
tänne Suomeen, että työmies saa töitä Suomessa
eikä jää työttömyyskortistoon,
niin kuin ministeri Filatov täällä esittelee?
Toinen varapuhemies:
Välittömästi aiheeseen liittymätön
kysymys, mutta ministeri Kalliomäki voi vastata.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Verotus on laaja käsite, ja ed. Kuosmanen
osaa hyvin käyttää tätä laajan
käsitteen raamia. Perintövero liittyy näköjään
kaikkeen, kyllä minäkin sen olen huomannut. Sen
merkittävin seikka valtion talouden kannalta on se, että sen
tuotto on 475 miljoonaa euroa vuositasolla. Sitten pitäisi
ed. Kuosmasen kanssa ehkä yhdessä löytää jokin
muu vastaava tuottomahdollisuus, jos tästä halutaan
lähteä purkamaan tärkeätä veromuotoa.
Hallituksella ei siihen ole ollut mahdollisuuksia, ei hallitusohjelmassakaan
eikä sen jälkeen. Verotusta katsotaan muuten kyllä tietysti
kokonaisuutena, ja jos ongelmakohtia on, niitä pyritään
paikkaamaan.