Arvoisa herra puhemies! Uusi EU:n komissio lähti jämäkästi liikkeelle ja vapautti ensi töikseen vakaussopimusta räikeästi rikkoneet Saksan ja Ranskan kaikista velvoitteista. Kreikka väärensi itsensä rahaliittoon käytännöllisesti katsoen ja Italia manipuloi talouslukujaan.

Mikä on Suomen linja? Ovatko säännöt EU:ssa kaikkia varten, vai ovatko ne pelkkää silmänlumetta? Mitä Suomen hallitus aikoo tehdä, jotta EU noudattaisi omia päätöksiään?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tämän vakaussopimuksen kokonaisuus ja erityisesti tämä Saksa-, Ranska-, myöskin Kreikka-kohta, joka periytyi siis vuoden takaa jo Saksan ja Ranskan osalta, tulee tammikuussa ministerineuvoston Ecofin-neuvoston käsittelyyn. Nythän komissio on tehnyt oman pohjaehdotuksensa, muotoillut sen kyllä tavalla, jossa se on huomioinut Euroopan tuomioistuimen, EY:n tuomioistuimen, ratkaisun vuosi sitten, jossa ratkaisussa oli yksi osa sellainen, joka antaa neuvostolle harkintavaltaa enemmän kuin komissio aikaisemmin ajatteli. Sen vuoksi, kun komissio oli eri lähtökohdassa, tämä menikin tuomioistuimeen. Sillä tavalla komission uusi ehdotus voi olla linjassa. Yksityiskohtia en vielä tiedä. Suomi lähtee näitten osalta siitä, että voitaisiin tehdä uusi suositus, joka antaa kyllä tämän uuden lisävuoden, mutta on tuomioistuimen ratkaisun mukainen.

Arvoisa herra puhemies! Nyt ollaan hyvin lujana Turkkia kohtaan ja asetetaan sille kovia ehtoja.

Miten hallitus katsoo, onko tämä nyt linjassa, että toisaalta katsotaan sormien läpi suurten maiden vakaussopimuksen rikkomisia ja tätä talouskuria jatkuvasti ja toistuvasti ja sitten pyrkijöille asetetaan eri näköisiä ehtoja? Mikä on hallituksen kanta? Pääsisikö EU mahdollisesti itse EU:n jäseneksi tällaisella toiminnalla?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Tuo on reipasta tekstiä, johon itse en kyllä pysty. Mutta niin kuin totesin, tässä on takana myöskin tuomioistuinratkaisu, joka on sillä tavalla hyvä, että se antaa nyt uusia eväitä ja myöskin eväitä, joilla voidaan vakaus- ja kasvusopimusta Suomen näkemyksen mukaan kehittää ja joustavoittaakin ja samalla selkeyttää sen tulkintamahdollisuuksia. Tähän mennessä se taho, jonka reagointeja eniten katsotaan, on markkinat, ja markkinareaktiot eivät ole olleet suuntaan tai toiseen nyt oikeastaan kielteisiä taikka poikkeuksellisen myönteisiä. Tammikuu on yhdeltä osin ratkaiseva, mutta ratkaisevinta on sitten se, että jos tavoite toteutuu, siis se, että Eurooppa-neuvosto maaliskuussa saisi Ecofin-neuvoston esityksen vakaus- ja kasvusopimuksen kehittämisestä, silloin kyllä sitten katsotaan tätä luottamusta ja luotettavuutta ja virheitä oikeastaan ei saisi tapahtua enää.

Arvoisa puhemies! Vielä suurempi ongelma ovat tietysti USA:n vajeet, (Ed. Jaakonsaari: Mitä hallitus aikoo tehdä?) mutta se, että tällainen doping-ilmiö Kreikassakin on myöskin valtion kirjanpidossa, sehän on sietämätöntä, eikä voida sitä hyväksyä. Tietenkin on tärkeätä, että EU-maat pitkäjänteisesti hoitaisivat julkista talouttaan ja siihen myöskin sitouduttaisiin. Siinä mielessä kysyisin valtiovarainministeri Kalliomäeltä:

Oletteko vienyt vientituotteeksi näitä meidän budjettikehyksiämme, mihin me olemme täällä joutuneet sitoutumaan (Ed. Jaakonsaari: Jo edellisellä kaudella!) ja mielellämme teemmekin sen? Tämä toisi kuitenkin sellaista pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista julkiseen talouteen, jota Ranskassa, Kreikassa, Italiassa ja Portugalissa tarvittaisiin.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Kyllä tämä Suomen malli on hyvä vientituote, ja olemme aktiivisesti toimineet sen puolesta, kirjelmöineet sekä komission että muitten jäsenmaitten suuntaan, ja se on mukana tässä vakaus- ja kasvusopimuksen jatkokehittelyssä. Aivan äskettäin täällä oli tulevan puheenjohtajamaan pääministeri, joka on samalla valtiovarainministeri. Heidänkin listallaan kyllä tämä on. Se itse asiassa olisi erinomainen asia. Se liittyy Eurooppa-neuvoston päätelmiin sitten jatkossa, että voitaisiin linjata niin, että maat yhtenäisesti etenisivät tällaisen kehysjärjestelmän suuntaan, joka meillä on vallassa. Kreikan tilastokikkailu on sitten ihan oma lukunsa. Siitä itse asiassa kaikki osapuolet jo ovat syntejänsä tunnustaneet, sekä Ecofin-neuvosto, komissio että niitten alaiset virastot. Kreikkalaiset onneksi kaikista eniten ovat myöntäneet omaa virhettään.

Arvoisa puhemies! Ed. Soini otti täällä esille hyvin olennaisen asian. Silloin kun tähän Emuun Suomi liittyi, pidettiin erittäin tärkeänä juuri sitä, että tämä kasvu- ja vakaussopimus pysyy voimassaan ja että sen noudattaminen tuo vakautta meidän talouteemme, kuten on tähän asti kiitettävästi tuonutkin, nimenomaan korkotasoon. Kysyn valtiovarainministeriltä:

Kuinka huolestuttavana näette sen tilanteen, mihin täällä ed. Ala-Nissiläkin viittasi, että monissa maissa tällä hetkellä tätä kasvu- ja vakaussopimusta ei olla ollenkaan enää valmiita ottamaan vakavasti, ja koska ei pystytä kotimaisella tasolla tekemään niitä merkittäviä säästötoimia, niin ollaan sitä mieltä, että voidaan koko sopimuksesta livetä, ja yritetään hakea taloustieteellisiä perusteluja siitä lipeämiseksi, vaikka tilanne ei ole olennaisesti muuttunut siitä, kun me siihen liityimme?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Voin vakuuttaa, että kaikki jäsenmaat ottavat tämän sopimuksen vakavasti. Se on kaikkien etukin. Eräissä maissa, ennen kaikkea suurissa jäsenmaissa, Saksa ja Ranska ylimpinä, on erittäin suuria, historiaan, huonoon politiikkaan pohjautuvia vaikeuksia tällä hetkellä, mutta ne ottavat tämän vakavasti. Myös uudet jäsenmaat, joista tällä hetkellä useimmat, lähes kaikki, menevät yli näitten vajerajojen, ovat kuitenkin pyrkimässä rajojen sisälle ja sillä kovalla tavoitteella, että voivat päästä Emu-kuntoon ja myöskin eurovaluuttaa käyttämään, siis euroryhmän jäseniksi. Niillä on ohjelmat tähän tähdäten, ja itse uskon, että ne hyvin vakaasti ja tavoitteellisesti pyrkivät tähän tavoitteeseen.