Virpa  Puisto /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiontilintarkastajat luovuttivat kauttanne eduskunnalle 9.12. Valtiontilintarkastajien kertomuksen. On ollut mielenkiintoista seurata sen luovutustilaisuuden jälkeistä julkisuutta. 18 tiedotusvälinettä on ottanut asian käsittelyyn, ja niissä 80-prosenttisesti on puututtu palovaroitinratsiaan kodeissa, mikä liittyi arjen turvallisuuteen ja tulipalovaaraan, joka on vähän reippaasti käännetty. Muutama lehti on puuttunut ylivelkaantuneiden asemaan ja pari lehteä työvoimapalvelukeskusten tuloksellisuuteen. Kaikkiaan kertomuksessa on yli 20 aihetta, ja nyt olemme tilanteessa, jolloin seuraava vuoro puuttua tilintarkastuskertomuksen aiheisiin on kansanedustajilla. Nämä aiheet ryhmittyvät kolmeen pääteemaan: valtionhallinto ja talouden kilpailukyky, hyvinvoinnin edellytykset ja jo mainitsemani arjen turvallisuus ja ympäristönsuojelu.

Valtiontilintarkastajat korostavat, että kertomuksen aiheiden on oltava ajankohtaisia ja johtopäätöksissä on otettava huomioon tulevaisuuden haasteet. Viimeiset kertomukset ovatkin poikenneet aiemmista tilintarkastajien kertomuksista siten, että ne liikkuvat ajassa nykyisten ohjeiden ja säädösten mukaisesti. Hyvänä esimerkkinä tästä ajassa toimimisesta on viime keväänä valtiontilintarkastajien puuttuminen kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksiin, selvityksen tekeminen kesän aikana tilanteesta ja sen julkaisun myötä erityisosaamisen ja palvelujen tuottamisen tuominen julkiseen keskusteluun ja sen myötä yleiseksi ajankohtaiseksi aiheeksi huolen kansalaistoiminnan turvaamisesta ja sosiaalijärjestöjen merkityksestä osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovatkin joutuneet kunta- ja palvelurakennehankkeessa uudelleen arvioitaviksi. Merkittävä seikka on ensinnäkin se, että väestö vanhenee ja palvelurakenteella on vaikeuksia sopeutua julkisen vallan tiukkoihin rahoitusmahdollisuuksiin. Lisäksi ovat tulleet nämä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kyseenalaiset tulevaisuuden toimintamahdollisuudet, ja tähän liittyy Raha-automaattiyhdistystä koskeva valtioneuvoston kilpailulainsäädäntöön perustuva ohjanta ja Verohallituksen yleishyödyllisyyttä käsittelevät tulkinnat. Selvää on se, että hyvinvointiarkkitehtuuria on ajateltava uudelleen ja kunta- ja palvelurakennetta on uudistettava, kuten tänä päivänä tapahtuukin.

Tätä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta kun tarkastellaan tässä kertomuksessa, on ilmennyt selkeä puute, että tästä strategiasta puuttuu kokonaisote ja että nämä hyvinvointiin vaikuttavat toimenpiteet eivät muodosta selkeää hallinnonalojen rajat ylittävää poliittista ohjelmaa, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Monisäikeinen, usein kompromisseihin perustuva palvelujen kokonaisuus on huonosti hallittavissa. Samoin talouden kilpailukykyä koskevilla toimilla, muun muassa työn tuottavuuden nostamisella, saattaa olla kielteisiä vaikutuksia julkisen hyvinvointijärjestelmän toimivuuteen, jossa kuitenkin käytetään runsaasti ammattityövoimaa. Myös Valtiontilintarkastajien kertomuksessa on todettu se fakta, jota ei voi liian usein sanoa, että henkilöstön työkyvystä ja jaksamisesta on huolehdittava, koska sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto ei ole korvattavissa koneilla tai tietotekniikalla. Hankintalakia tulee noudattaa, mutta samalla tulee huolehtia arvokkaasta kansalaistoiminnasta sekä erityisosaamisesta.

Merkittävää on myös se, että hyvinvointipalveluja määrittelevät lait toteutuvat kunnissa kirjavasti ja kunnat ratkaisevat itsenäisesti palvelujen mitoituksen. Henkilökunnan ikääntymisen vuoksi työvoimapula saattaa heikentää palvelujen saatavuutta erityisesti pienissä kunnissa.

Valtiontilintarkastajat ovat arvioineet myös liikenteen infraa ja tavaravirtoja ja korostavat, että toimiva liikenneverkosto ja logistinen tehokkuus ovat Suomen menestymiselle välttämätöntä. Tilintarkastajat painottavat johdonmukaista, pitkäjännitteistä ja suunnitelmallista rahoituspolitiikkaa koskien liikenteen infrastruktuurin kehittämistä. Sujuvat tavaravirrat luovat kansantaloudelle reaalisia kasvuedellytyksiä ja yrityksille kilpailukykyä.

Valtiontilintarkastajat ovat erikseen tarkastelleet joukkoliikennepalveluja ja esittävät huolensa joukkoliikennepalvelujen riittävyydestä niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueella.

Omana aiheenaan on tullut esiin velanhallinta- ja maksuhäiriömenettely, ja sitä arvioidessa valtiontilintarkastajat toteavat, että velkasovitteluhanke ei ole ollut riittävä. Velanhallinta- ja maksuhäiriömenettelyjen kohtuullistaminen erityisesti pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kannalta on tärkeää muun muassa suomalaisen yrittäjyyden ylläpitämiseksi ja riskinottoon kannustamiseksi. Useissa taustakeskusteluissa samoin kuin kertomuksen teksteissä tuodaan esiin yrittäjyyden tulevaisuus ja sen myötä riskinhallinta ja rohkaisu myös uudelleen yrittämiseen.

Kotoutumiskoulutuksen toimivuus on omana osionaan, ja se jättää valtiontilintarkastajien mielestä edelleen toivomisen varaa, vaikka koulutus auttaa maahanmuuttajia sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Koulutus on tärkeä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä toimenpide. Merkittävää on se, mikä on eduskunnassakin ihan viime aikoina puhuttanut, että kaikki maahanmuuttajat eivät koulutusta kuitenkaan saa ja erityisesti oppivelvollisuusiän ohittaneet nuoret ovat väliinputoajia. Maahanmuuttajien sosiaaliset ja psykologiset ongelmat vaativat myös huomiota. Maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin on kiinnitettävä enemmän huomiota, samalla kun pyritään edistämään työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa. Ulkomaalaislain arviointi ja ministeriöiden yhteistyö ovat keskeisiä käsittelyaikojen lyhenemisen toteutumisessa sekä tänne jäävien syrjäytymisen ennalta ehkäisemisessä.

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, kertomuksessa on käsitelty 20 eri ongelma-aluetta, ja toivomme tilintarkastajina ja tilintarkastusviraston henkilökunnan kautta, että eduskunnalla on mielenkiintoa kiinnittää näihin huomiota. Kertomuksen yhteenveto kokoaa kannanotot ja johdattelee tutustumaan tarkemmin kertomukseen.

Arvoisa puhemies! Yön tai illan tässä vaiheessa, (Puhemies koputtaa) kun itsekin aloitan 14. tuntia olemaan töissä, lopetan tähän.

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Valtiontilintarkastajien kertomuksessa tarkastellaan valvonta-aiheita Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edellytysten viitekehyksessä. Valtiontilintarkastajien kertomuksessa todetaan muun muassa nyt ajankohtaisesta aiheesta, että maailmankaupan suurimmat ongelmat koskevat kehitystä, maatalouden tukemista ja maataloustuotteiden kauppaa.

Kiinan ja Intian nousu maailmantalouden toimijoiksi näkyy jo suurena haasteena teollisuustuotteiden maailmankaupassa. Kehittyvien maiden osuus koko maailmankaupasta onkin kasvanut. Vuonna 2004 niiden osuus oli hieman yli kolmannes.

Palvelujen kauppa on ollut monenkeskisen kauppajärjestelmän ulkopuolella, sillä palveluja koskeva puitesopimus Gats tuli voimaan vasta vuoden 1995 alussa. Sopimus koskee kaikkia palvelualoja, mutta sen ulkopuolelle jäävät julkiset palvelut, joita ei harjoiteta kaupallisin perustein ja jotka eivät kilpaile muiden palveluntarjoajien kanssa. Muilta osin palvelukaupan avaamisen edut lienevät Suomelle pääsääntöisesti suojaamistarpeita suuremmat. Kansainväliset markkinat ja kauppa ovat pienelle maalle elinehto.

Tarkasteltaessa Suomen kilpailuasemaa alueellisesta näkökulmasta yritysten Suomeen sijoittumista vastaan puhuvat muun muassa pieni markkinapotentiaali perifeerisessä ja harvaanasutussa maassa sekä korkea työttömyys. Suomen eduksi voidaan kuitenkin laskea muun muassa korkea yleinen koulutustaso ja erikoistuminen korkean teknologian tuotteisiin. Kun maantieteelle emme voi mitään, on panostaminen korkeampaan opetukseen, innovointiin sekä tutkimus- ja tuotekehitykseen merkittävä mahdollisuus.

Esimerkiksi tietotekniikan palvelujen siirtymistä halvan työvoiman maihin on pidetty suurena uhkana, jota tosin Wto:n teettämän raportin mukaan saatetaan liioitella. Siirtymisestä ovat toistaiseksi merkittävimmän hyödyn saaneet Intia ja Irlanti. Teollisuusmaiden kansantalouksien kokonaisuuteen verrattuna tällainen ulkoistaminen ja yritysten uudelleen sijoittuminen on kokonaisvaikutuksiltaan toistaiseksi pientä, vaikka paikalliset vaikutukset voivat olla kohtalokkaat.

Ulkomaisten investointien houkuttelu on keino vastata globaaliin kilpailuun ja uuteen työnjakoon. Ulkomaisten investointien houkutteleminen maahamme on alue, jossa tarvitaan selvästi nykyistä tehokkaampia toimenpiteitä ja yhteistyötä. Suomi on harvaanasuttu maa, jolla on syrjäinen asema ulkomaisten yritysten ja investoijien kannalta, mutta toisaalta turvallinen ja toimiva yhteiskunta, kehittyneet tieto- ja muun liikenteen verkostot sekä korkea koulutustaso korvaavat osittain maantieteen ja epäedullisen sijainnin aiheuttamia haittoja.

Toinen alue on matkailun edistäminen muun muassa imagomarkkinoinnin avulla ja erityisesti Lapin matkailun toimintaedellytyksistä huolehtiminen muun muassa hiljaisuuden elämyksiä tarjoamalla. Matkailupalvelujen hinnan ja laadun suhdetta onkin arvioitava kansainvälisen kilpailun ja kiristyvän hintakilpailun viitekehyksessä. Matkailun kehittäminen edellyttää kokonaisstrategian laatimista, jossa muun muassa maksukykyisten ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvattamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota.

Edellä olevista näkökulmista katsottuna on vahinko, että työvoima- ja elinkeinokeskukset toimivat varsin hajanaisesti. Te-keskusten ohjauksessa ei ole voitu välttyä erilaisten näkemysten ja toimintakulttuurien yhteentörmäykseltä ministeriöiden välisen puutteellisen yhteistyön vuoksi. Alueiden kehittämistä haittaa sektorikohtainen ohjaus, vaikka maakunnallisia kehittämistarpeita tulisi huomioida paremmin. Erityisesti koulutuspalveluiden tarjonnassa on esiintynyt vakavia ongelmia.

Arvoisa puhemies! Talousrikollisuuden torjunta lisää kansalaisten luottamusta suomalaiseen elinkeinoelämään, sijoitustoimintaan, hallintoon ja oikeuslaitokseen. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa on ensisijaista yritys- ja tuotantotoimintaa säätelevän järjestelmän yksinkertaisuus, selväpiirteisyys ja riittävä läpinäkyvyys. Voimavarojen riittävyyteen on kiinnitettävä huomiota. Edessä oleviin haasteisiin vastataan myös lisäämällä koulutusta, ottamalla käyttöön uusia verotarkastusoikeuksia ja uudistamalla kansainvälisen sijoitustoiminnan valvontaa.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun luin tätä Valtiontilintarkastajien kertomusta 2005 ja kuuntelin äsken puheenjohtajan ansiokkaan esityksen, niin totesin vain, että täällä on hyvin monia semmoisia tärkeitä asioita, jotka olisi varmasti hyväkin jokaisen kansanedustajan lukea. Otan täältä muutaman kohdan.

Toimiva kilpailu luo edellytyksiä menestymiselle. Täällä puhutaan, että viranomaisten kilpailuttamis- ja hankintaosaamista tulee parantaa ja julkisen tuen kilpailua vääristävät vaikutukset on minimoitava. Näinhän se todella on, että tätä osaamista meillä pitää vielä pitkälti kehittää.

Sitten täällä kohdassa työelämä, työkyky- ja kuntoutus sanotaan, että työterveyshuollolla ei ole resursseja ennalta ehkäisevään toimintaan, aivan totta. Sitten kun täällä puhutaan kuntoutuksesta, niin todetaan, että kuntoutuksen vaikuttavuutta ei ole pystytty seuraamaa eli ei pystytä sanomaan, mikä auttaa ketäkin, mikä on erittäin huono asia.

Sitten täällä puhutaan henkilöstön työkyvystä ja jaksamisesta, sosiaali- ja terveyspalveluista, ja todetaan hyvin, että ihminen ei ole korvattavissa koneella tällä alalla.

Joukkoliikenne on tärkeä haja-asutusalueiden ja kaupunkien asukkaille. Hyvä, tärkeä huomio. Ja sitten: Opetuksellinen syrjäytyminen on hyvinvointitappio. Tärkeitä asioita. Toivon, että tätä käytetään jatkossa ihan käsikirjana. Täältä löytyy hyvin monia tärkeitä päätöksenteon aiheita.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Olin ed. Kallion esityksessä kuulevani, taisin kuunnella sen verran huolimattomasti, harmaasta taloudesta kuitenkin. Kyllä minäkin olen iän kaiken seurannut sitä hommaa, ja minä ajattelen, että suhteellisen pienellä henkilöstöresurssimäärällä siellä, jos missään, tuotto olisi parasta kyllä.