Täysistunnon pöytäkirja 141/2014 vp

PTK 141/2014 vp

141. TORSTAINA 22. TAMMIKUUTA 2015 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

7) Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 6 §:n ja 20 luvun 1 §:n muuttamisesta

 

Jari Myllykoski /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tarkkanäköisyydestä ja tilanteen hallinnasta erityismaininta ja mitali, että huomioidaan edustajan tämmöinen viimetinkaisuus.

Lakialoite luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 6 §:n ja 21 §:n muuttamisesta on olennainen osa sitä prosessia, jota tässä eduskunnassa on jo muidenkin kansanedustajien toimesta haluttu edistää. Edustajat Elomaa ja Tiilikainen ovat tähän asiaan puuttuneet, ja osaltaan lainsäädäntöä on edistetty. On kuitenkin valitettavasti todettava, että tehdyt toimet ja lain korjaukset eivät ole edesauttaneet niiden henkilöiden ja pankkien asiakkaiden, joilla on maksuhäiriömerkintä, pankkitunnusten saamista.

On tärkeää todeta, että samaan aikaan e-laskutus ja kaikki teknologinen kehitys ovat edistyneet Suomessa ja pankit ovat ohjanneet ihmisiä, kuluttamistottumuksien käyttämistä ja laskun maksamista, nimenomaan niin, että ne tapahtuvat pankkien nettiyhteyksien varassa. Nettiyhteyksien käyttäminen pankkien toiminnoissa on täysin mahdotonta, jos henkilölle ei anneta tunnuksia.

Esimerkiksi tänä päivänä, otetaan vaikka Siikainen taikka joku muu pieni paikkakunta, pankit ilmoittavat, että tänä päivänä tähän ja tähän kellonlyömän aikaan on tiettyjen pankkipalveluiden saatavuus niille asiakkaille, jotka tulevat pankkiin. Pankit ovat supistaneet henkilöasiakkaiden käyntimahdollisuuksia, asioiden hoitamismahdollisuuksia. Kaikki on siirtynyt enemmän verkkopalveluiden piiriin. Henkilökohtainen asiointi on kalliimpaa kuin netin kautta tehtävä asiointi ja laskujen maksaminen. Tuntuukin jotenkin mahdottomalta ajatella, että juuri niiden henkilöiden kohdalla, joilla on maksuhäiriömerkintä ja jotka oletettavasti ovat juuri niitä henkilöitä, joilla on maksujensa maksamisen kanssa taloudellisia vaikeuksia, pankeille mahdollistetaan tällainen oikeus, että olemalla antamatta näille pankkitunnuksia nämä alistetaan käymään tiskillä pienenevien palveluaikojen puitteissa ja maksamaan sen laskun maksamisesta huomattavasti isompia palvelumaksuja.

Toivon, että tämä eduskunta ja vielä kiireesti hallitus voisivat muokata jo itse parantamaansa tähän liittyvää lainsäädäntöä niin, että pankeille muodostetaan seurantaa siten, että Finanssivalvonnan kautta voidaan langettaa seuraamusmaksuja pankeille tai pankkitoimijoille, jotka eivät anna pankkitunnuksia maksuhäiriöisille. Eli erotetaan ne, jotka ovat erittäin painavasta syystä pois pankkitunnusmaailmasta, ja silloin varmasti tullaan turvallisuuspoliittisiin sektoreihin, onko meillä terrorismin tukemiseen, rahanpesuun liittyviä kontakteja. Mutta ne pitää pankin yksilöidä, jotta voidaan nähdä, onko se erityisen painava syy todellinen ja sitä kautta estävä, ettei pankkitunnuksia anneta.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski ja monet muut kollegat ovat tehneet tärkeästä asiasta lakialoitteen, ja kun tuossa edustaja Myllykoski painotti nimenomaan tätä erittäin painavaa perustetta, niin löysin syrjintälautakunnan päätöksen viime vuodelta, ja siinä todetaan, että syrjintälautakunta kielsi syrjinnän etnisen alkuperän perusteella pankkipalveluissa. Eli tässä oli kyse siitä, että virolaisella passilla yritettiin saada tunnukset sähköiseen asiointiin pankissa ja pankki omaan yleiseen ohjeeseensa perustuen kielsi sen. Ja syyksi mainittiin myöskin riski siihen, että on olemassa lähtökohtaisesti suurempi riski rahanpesuun ja terrorismirahoitukseen, mutta kun hän ei kyennyt yksilöimään tämän hakijan kohdalla sitä, että tällainen syy oli olemassa, niin syrjintälautakunta antoi langettavan tuomion ja velvoitti muuttamaan ohjeen.

Nyt haen tähän sitten rinnastusta siihen, että tässähän, jos ylipäätään kielletään nykyisen käytännön mukaan se, että pankkitunnuksia ei saa, näiden henkilöitten pahin rikos saattaa olla vain se, että heillä kerta kaikkiaan on ollut niin vaikea taloudellinen tilanne, etteivät ole kyenneet siitä selviytymään ja siitä on tullut sitten merkintä viralliseen rekisteriin. Mutta näitä ihmisiä on kyllä tavattoman paljon. Ja sinällään se, että on taloudellisissa vaikeuksissa, ei ole kyllä mikään yksilöity syy epäillä, että juuri se henkilö syyllistyisi rikolliseen menettelyyn. Siltä osin tuota syrjintälautakunnan päätöksen logiikkaa voisi kyllä soveltaa näiden tässä lakialoitteessa tarkoitettujen henkilöitten osalta.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Kyse on niin sanotuista peruspankkipalveluista. Näihin lasketaan siis pankkitili ja maksuväline ja maksujen välityspalvelu. Itse asiassa, kun edellisen kerran tätä peruspankkipalvelulakia korjattiin, niin silloin hallitus olisi ollut valmis sisällyttämään niihin myös verkkopankkitunnukset sekä pankkikortit. Eduskunta kuitenkin päätti silloin rajata niin, että vain Visa Electron -tyyppinen maksukortti kuuluu näihin peruspalveluihin. Pankkikortti jätettiin silloin ulkopuolelle, ja syynä oli, että pankkikorttia voidaan periaatteessa käyttää niin, että tili voidaan ylittää tuon pankkikortin kautta.

Eduskunta ei kuitenkaan ottanut kantaa verkkopankkitunnuksien luonteeseen, ja näin ollen olemme tässä tilanteessa, jota nyt vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on lakialoitteellaan korjaamassa. Itse olen samaa mieltä lakialoitteen tekijän kanssa. Minun mielestäni tänä päivänä on perusteltua lisätä verkkopankkitunnukset pankin peruspankkipalveluihin ja etsiä sitten jokin muu keino rajata sieltä pois esimerkiksi niitä toimintoja, jotka eivät ole välttämättömiä. Tällä hetkellä verkkopankin kautta esimerkiksi tilin avaaminen on mahdollista, ja sitä ei välttämättä ole syytä tarjota, mutta nämä tietyt palvelut on syytä löytää. Ehkä suurempana on sitten se, että näitä verkkopankkitunnuksia käytetään tänä päivänä myös tunnistautumiseen muissa palveluissa, esimerkiksi verottajan vero.fi-palveluissa ja usean yrityksen palveluissa.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla eduskunnassa kävimme keskustelua sähköisen tunnistamisen lainsäädännöstä. Se jossain vaiheessa varmasti osittain tulee tätä tarvetta helpottamaan, ja toivottavasti meillä syntyy vielä vahvempi sähköisen tunnistautumisen malli, jolla voidaan sitten näitä palveluita kaikille tarjota. Mutta tässä vaiheessa annan tukeni edustaja Myllykosken lakialoitteelle, jolla verkkopankkitunnukset tulisivat peruspankkipalveluksi.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä voi kiitellä edustaja Myllykoskea. Hän on tehnyt erittäin hyvän lakialoitteen, ja niin kuin hän käytti ensimmäisen puheenvuoron, perustelut olivat kanssa aivan laajat asiaan. Kun mietimme, että konttoriverkostoa ollaan haja-asutusalueilla purkamassa ja noin poispäin ja entistä enemmän siirrytään verkon kautta tapahtuvaan maksuun, niin ajatellaan juuri, että jos ihmisellä on luottohäiriömerkintä eikä hän saa näitä tunnuksia, niin hänen on erittäin vaikea kyllä asioida. Silläkin perusteella lakiehdotus on erittäin hyvä.

Täällä on 2010 kirjallisen kysymyksen tehnyt Annika Lapintie, ja silloin ministeri on vastannut, että lähtökohtaisesti kaikilla pitää olla verkkopankkioikeus, ja ainoastaan painavista syistä pankki voi kieltäytyä mutta luottohäiriömerkintä ei ole tässä niin painava. Toivotaan, että lakiesitys menee eteenpäin ja saadaan näille ihmisille, joita on tuhansin määrin Suomen maassakin, oikeutta näihin asioihin.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! On erittäin aiheellista puhua ja keskustella tämän aihealueen ympärillä. Tätähän on tosiaan pidetty yllä jo pitkän aikaa esimerkiksi edustaja Elomaan toimesta, ja nyt tätä on onneksi pikkasen helpottanut juuri tämä vahva sähköinen tunnistaminen, mikä täällä on aikaisemmin käyty läpi, eli pankkitunnukset eivät ole enää ainoa semmoinen keino, millä voidaan päästä näihin muihin palveluihin, mutta se on vieläkin niin merkittävässä asemassa — ja oikeastaan tämä muu kehitys on vasta alkusuoralla — että kyllä tämän pitäisi olla tavallaan semmoinen oikeus, mikä kuuluu kaikille, että pääsee osaksi tätä yhteiskuntaa.

Pankkiasiointi palvelutiskillä on tosiaan nykypäivänä paitsi todella vaikeaa, koska konttoreita on vähennetty ja vähennetään koko ajan, myös kallista. Ja jos on luottohäiriömerkintä lähtökohtaisesti syynä siihen, ettei saa pankkitunnuksia, niin pankkihan toiminnallaan aiheuttaa asiakkaalle tämmöisen kierteen, jolla palveluista peritään isompi maksu, ja maksuhäiriöitä tulee varmaan entisestäänkin. Eli tämä pyörii ympyrää, ja joka tapauksessa pitäisi päästää helpommalla tai sitten tiputtaa niitä palvelumaksuja huomattavasti siinä palvelutiskillä. Mutta kyllä tämä sähköinen asiointi kehittyy ja kasvaa monella muullakin alalla koko ajan, ja onneksi tämä sähköinen tunnistaminen jossain vaiheessa tulee olemaan muutakin kautta mahdollista kuin pelkästään pankkitunnuksilla.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kiitos lakialoitteen lähetekeskusteluun osallistuneille kansanedustajille erittäin rakentavasta ja hyvästä vuorovaikutuksesta.

On pakko yhtyä edustaja Jalosen puheenvuoron viimeiseen osaan juuri siinä, että tunnistautuminen etenee. Tähän asti tämä kuitenkin vielä on hieman ristiriitaista, että maksullisten palveluiden osalta maksullisiin palvelujärjestelmiin tunnistautumista ja mahdollisuuksia palveluiden itselle saamiseen ovat pankit hallinnoineet, ja tässä ovat nyt menneet varmaan yhteiskunnan omat tavoitteet siirtyä älykkääseen, nopeampaan digitaaliseen ja internet-aikaan, ja siinä mielessä ehkä nyt seuraamme sitten Viron esimerkkiä ja koetamme kompata sitä kautta.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia asian käsittelyn mahdollistamisesta.

Keskustelu päättyi.