Anu Vehviläinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa ehdotetaan,
että opintotukilain myöntämisperusteita
muutettaisiin ulkomailla opintojaan suorittavien Suomen kansalaisten
osalta. Suomen kansalaisen on nyt mahdollista saada opintotukea
ulkomailla suoritettaviin opintoihin, jos hänellä on
ollut vakituinen kotikunta Suomessa vähintään
kahden vuoden ajan ennen opintojen aloittamista ja jos opiskelua
ulkomailla voidaan pitää tilapäisenä.
Ulkomailla opiskelevan kannalta opintotuen myöntämissäädökset
ovat kuitenkin äärimmäisen tiukat ja
aiheuttavat opiskelijoiden kannalta pahoja väliinputoamistilanteita.
Otan tässä esimerkiksi nuoren miehen, joka opiskelee
kiropraktikoksi Englannissa. Kyseinen henkilö kouluttautui
alunperin Suomessa fysioterapeutiksi kymmenisen vuotta sitten. Laman
ollessa pahimmillaan hänellä ei ollut kotimaassa
työtä, hän oli työttömänä täällä.
Henkilö päätti lähteä vähäksi
aikaa työn perässä Sveitsiin tavoitteenaan
parantaa myöskin kielitaitoaan ja saada yleissivistystä.
Sveitsin-jakson jälkeen henkilö päätti
hankkia lisäkoulutuksen kiropraktikoksi. Suomessa ei anneta
tätä koulutusta, joten henkilö hakeutui
opiskelemaan Englantiin. Siellä hänen koulutuksensa
maksaa noin 500 000 markkaa. Henkilö ei saa opintoihinsa
Suomesta opintotukea, eikä myöskään
Englannin opintotukijärjestelmä häntä auta.
Tilanne tuntuu hänen kannaltaan todella kohtuuttomalta.
Syynä siihen, ettei henkilö saa Suomesta opintotukea,
on se, että hän oli Sveitsissä töissä kaksi vuotta
Suomen pahimman laman aikaan. Mikäli hän olisi
pysynyt kotimaassa ja nostanut työttömyyskorvausta
sekä mahdollisesti asumistukea ja toimeentulotukea, olisi
hänen opintotukikelpoisuutensa säilynyt nykyisiin
Englannissa suoritettaviin kiropraktikon opintoihin. Nykyiset opintotuen
myöntämissäädökset
ovat kyseisen henkilön kannalta suorastaan rangaistusluonteiset.
Nykysäädökset eväävät
henkilöltä opintotuen siksi, ettei kyseinen henkilö suostunut
jäämään työttömäksi
ja yhteiskunnan elätettäväksi vaan lähti
maailmalle töihin ja sivistymään, jos nyt
tässä asiaa näin kärjistää.
Kun aloin selvitellä kyseisen esimerkkitapauksen tilannetta,
minulle selvisi, että vastaavanlaisia tilanteita on monien
muidenkin henkilöiden osalta. On myös monia muita
aloja, joihin ei voi saada Suomesta koulutusta. Yhteistä kuitenkin
näille kaikille tapauksille, näille yleensä nuorille
naisille ja miehille, oli se, että Kela oli ollut erittäin
tiukka näitä kohtaan. Muutoksenhaku ei ole yleensä mennyt
läpi.
Arvoisa puhemies! Yhdenvertainen kohtelu on Suomessa ja Euroopan
unionin alueella jokaisen oikeus. Kun Suomen kansalainen hankittuaan
ammatillista pätevyyttä muualla Euroopassa menettää oikeuden
saada opintotukea aloittaessaan koulutuksen toisessa EU:n jäsenmaassa,
on kyseessä kohtuuton tilanne opiskelijan kannalta. Kun
tiedustelin asiaa kesällä opetusministeriöstä,
minulle kerrottiin, ettei lakia aiota muuttaa, vaan hankala tilanne
jatkuu ja koskettaa todennäköisesti muutamia kymmeniä ulkomailla
opiskelevia henkilöitä vuositasolla. Asiaan on
saatava muutos, joten esitän lakialoitteessani, että opintotukilain
1 §:n 4 momenttia muutettaisiin ulkomailla opiskelevien
kannalta joustavammaksi. Eli esitän momenttiin lisäystä:
"Opintotuen myöntämisen esteenä ei kuitenkaan
pidetä oleskelua ulkomailla ennen opintojen alkua, jos
siihen on perusteltu syy".
Arvoisa puhemies! Olen pohdiskellut viime kuukausien aikana
myös sitä, pitäisikö ehkä Opintotukikeskuksen
yhteydessä olla vaikka niin sanottu opintotukiasiamies
käsittelemässä erillisesti ulkomaisiin
opintoihin saatavaa opintotukea. Ensinnäkin käsittelyajat
ovat aivan kohtuuttoman pitkät näiden hakijoiden
kannalta. Sitten, kun esitän tässä lakialoitteessa,
että perustellusta syystä voisi oleskella ulkomailla
myös ennen opintojen aloittamista, olisi hyvä,
että nämä olisi keskitetty samalle henkilölle,
jolla olisi vertailupohjaa katsoa näitä.
Tämän lakialoitteen merkitys valtiontalouden kannalta
on erittäin mitätön, mutta totta kai
näiden henkilöiden kannalta, jotka opintoja ulkomailla
suorittavat, äärimmäisen tärkeä.
Minusta olisi oikeudenmukaista, että heidän tilannettaan parannettaisiin.
Kuuluu tähän päivään,
että ihmisten olisi entistä helpompi lähteä opiskelemaan
myöskin ulkomailla. Kiropraktiikka on yksi esimerkkiala
siitä, minkälaisia taitajia ei kouluteta Suomessa,
mutta uskon, että tulevaisuudessa näitä henkilöitä kuitenkin
meidän työmarkkinoillamme tarvitaan.
Keskustelu päättyy.