Inkeri Kerola /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä ollut lakialoite kansanedustajan eläkelain muuttamisesta on valmisteltu syksyllä yhteistyössä puhemiehen, eduskuntaryhmien puheenjohtajien sekä eduskuntaryh-mien kanssa.

Aloite merkitsee, että nykyinen sopeutumiseläke, johon on oikeus 7 edustajavuoden jälkeen, muuttuu määräaikaiseksi sopeutumisrahaksi. Valiokunta piti lakialoitteessa ehdotettua muutosta kannatettavana. Sopeutumisrahan määräaikaisuus on saman suuntainen yleisen eläkepolitiikan työhön kannustavien linjausten kanssa ja tästä syystä perusteltu. Muissakin eläkejärjestelmissä on pyritty luopumaan sellaisista eläkemuodoista, jotka mahdollistavat varhaisen eläkkeelle jäämisen.

Sopeutumisrahan saaminen edellyttää, että on toiminut kansanedustajana vähintään 3 vuotta. Sopeutumisrahan kesto ja taso puolestaan riippuvat edustajakauden pituudesta sekä saaduista palkkioista. Kuten mietinnössä todetaan, sopeutumisrahan minimimäärä on 28 prosenttia edustajanpalkkiosta eli nykyisestä palkkiosta laskettuna noin 1 750 euroa. Jos edustaja sopeutumisrahalle jäädessään saa jostain toisesta järjestelmästä ansioeläkettä, se yhteensovitetaan sopeutumisrahan kanssa. Lisäksi sopeutumisrahaa vähentävät täysimääräisesti niin ansio- kuin pää-omatulotkin. (Hälinää)

Pääomatulojen huomioiminen on tämän tyyppisten etuuksien ja ainakin eläkkeiden toimeenpanijoille uusi asia ja tulee toimeenpanossa edellyttämään tietojen keruuta tuloista myös jälkikäteen.

Sopeutumisrahan kesto määräytyy edustajantoimen pituuden perusteella ja on edustajavuosista riippuen 1, 2 tai 3 vuotta. Sopeutumisrahalle jäävän pitkään edustajana toimineen tulee olla iältään vähintään 56-vuotias ja yhden kauden edustajana toimineen vähintään 58-vuotias, jotta hän olisi oikeutettu sopeutumisrahaan tätä pidemmäksi ajaksi eli eläkkeelle jäämiseensä saakka. Kansanedustajain vanhuuseläkkeen ikärajana säilyy 65 vuotta. Valiokunta toteaa, että kokonaisuutena tarkastellen uudistus merkitseekin heikennystä edustajantoimen jälkeiseen toimeentuloturvaan.

Lakialoitteen valiokuntakäsittelyssä tuli esiin, että uudistuksella on heijastusvaikutuksia myös muuhun sosiaaliturvalainsäädäntöön, joita ei aloitteen lyhyessä valmisteluajassa ole voitu ottaa huomioon. Kun eläke muuttuu sopeutumisrahaksi, joka ei rinnastu eläkkeeseen eikä suoraan työttömyyskorvaukseen eikä ehkä kultaiseen kädenpuristukseenkaan, voi muita sosiaalietuuksia tai eläkkeitä myönnettäessä käytännön ratkaisutoiminnassa syntyä tulkintaepäselvyyttä etuuden huomioon ottamisesta. Tästä syystä valiokunta toteaakin, että erikseen on selvitettävä uuden etuuden mahdollinen huomioon ottaminen niin sairauspäivärahojen, vanhempainrahojen, vammaisetuuksien kuin perhe- ja työkyvyttömyyseläkkeen määrittelyssä.

Lakia tullaan soveltamaan ensimmäisen kerran vasta vuonna 2015, koska laki koskee edustajia, jotka valitaan ensimmäisen kerran tänä vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö on yksimielinen, ja valiokunta ehdottaa mietinnössään lähinnä lakiteknisiä tarkennuksia lakiehdotukseen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite on kaikkien eduskuntaryhmien ryhmänjohtajien allekirjoittama sopimus siitä, että kansanedustaja ei voi enää jäädä sopeutumiseläkkeelle eläkeikäänsä saakka, jos putoaa eduskunnasta tai luopuu tästä tehtävästä. Kyseessä on vanha laki vuodelta 1967, ja valtio maksaa näitä eläkkeitä yhteensä noin 2 miljoonaa euroa tällä hetkellä.

Meistähän tulee putoamaan eduskunnasta tai luopuu kansanedustajan tehtävästä noin yksi kolmasosa ensi eduskuntavaaleissa. Se merkitsee 60:tä kansanedustajaa. Tämä uusi sopeutumisraha ei kuitenkaan koske meitä. Nyt sopeutumiseläke muutetaan sopeutumisrahaksi, jonka pituus on, kuten puheenjohtajamme Kerola mainitsi, 1—3 vuotta riippuen siitä, kuinka kauan olemme olleet eduskunnassa. Pienin eläke tulee olemaan ensimmäisen kauden jälkeen 1 750 euroa kuukaudessa, ja siinä otetaan muut tulot huomioon, myös pääomatulo, niin että se on erittäin kohtuullinen. Ja vaikka sitä voi kutsua kultaiseksi kädenpuristukseksi, niin se ei ole kovinkaan kultainen. Sitä maksetaan 65 ikävuoteen saakka ja sopeutumisrahaa voidaan maksaa, kuten puheenjohtajamme sanoi, 59 ikävuodesta eteenpäin, jos ei siis ole tullut työelämään.

Varmasti me kansanedustajat, jos putoamme eduskunnasta, olemme niin fiksuja, että löydämme uuden työpaikan, niin että tämä laki tulee olemaan erittäin kohtuullinen eikä tule aiheuttamaan ongelmia seuraaville sukupolville. Valiokunta kuitenkin toteaa, että lainsäädännön selkeyden kannalta olisi tarpeen ajanmukaistaa kansanedustajan eläkkeitä sekä perhe-eläkkeitä koskevat lait kokonaisuudessaan.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Katson, että minun on tästä asiasta hyvä puhua, kun en ole enää seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdokkaana eikä tämä koske minua.

Mutta kun aikanaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana vastaavana aikana jouduin toteamaan, että huonosti valmisteltu laki työllistää ihan liian paljon valiokuntaa, valiokuntaneuvoksia ja muita lakiin vaikuttavia henkilöitä, niin tässä tapauksessa, kun luin tämän läpi, on taas vastaavanlainen tapaus, jossa tämän valmistelun aika on ollut liian lyhyt, ja tämä jättää valtavan paljon auki asioita, jotka tulee käytännössä myöhemmin vasta ratkaista. Sen takia toivoisin, että tämän tyyppisessä tilanteessa kuin nyt eletään, kiire aika ja muuta semmoista, tällaiseen lainsäädäntövalmisteluun kiinnitettäisiin vähän enemmän huomiota ja pyrittäisiin tekemään tältäkin osin, mitkä ongelmat tässä on havaittu, niin selkeäksi tämä muoto, että sitä ei tarvitsisi enää sitten tulkita erilaisissa toimielimissä.

Muilta osin on hyvä, että tämä on saman suuntainen kuin muukin eläkelainsäädäntö, ja tässä pyritään kannustavuuden kautta saamaan kansanedustajatkin aktiivisemmin hakeutumaan työelämään eikä jäämään lepäilemään sen eläkkeen varaan.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Voisin olla yksi niistä edustajista, jotka nyt jäisivät tämän kauden jälkeen nauttimaan sopeutumisrahaa jopa 25 vuotta, niin että siinä suhteessa täytyy sanoa puhemiehelle ja koko kansliatoimikunnalle, että tämä esitys on varsin perusteltu. Sehän nyt ei koske ketään meitä salissa istuvia, mutta näen tämän juuri niin, mihin ed. Valto Koski lopetti puheenvuoronsa, että tuo kannustavuus nimenomaan kansanedustajille tämän työrupeaman jälkeen on hyvin perusteltu. Siinä suhteessa puhemiehelle ja koko kansliatoimikunnalle ja puhemiehistölle täytyy antaa kiitosta, että tätä asiaa on viety ripeästi eteenpäin. Toivotaan, että nuo puutteet, joita tuossa esityksessä on, saadaan sitten valiokunnassa korjattua.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Todellakin ed. Koski on aivan oikeassa, että tarvitsemme kokonaisuudistuksen näihin kansanedustajien eläkkeisiin, ja siihen varmasti seuraava hallitus ryhtyykin innolla. Tämä vanha vuodelta 1967 oleva lainsäädäntö on ollut niin epäoikeudenmukaista, että kyllä oli hyvä, että ryhmänjohtajat uskaltautuivat tähän uudistukseen.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän tätä merkittävänä parannuksena, ja se on lähempänä sitä oikeustajua, miten uskon valtaosan ihmisistä ajattelevan ylipäätään siitä, millä tavalla erilainen turva on järjestetty sen jälkeen, kun työtehtävät loppuvat. On todella hyvä asia, että tähän on nyt tartuttu, ja haluan tässä yhteydessä vaan lyhyesti kiittää sekä puhemiestä että eduskuntaryhmien puheenjohtajia siitä, että tämä asia on nyt viety eteenpäin.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Itsekin olen pitkät ajat ihmetellyt niitä erityisiä lisäetuja, mitä kansanedustajille on annettu verrattuna muihin kansalaisiin. Niistä pitää pyrkiä mahdollisimman suoraan luopumaan. Minun mielestäni tämä, mitä ryhmien puheenjohtajat ovat nyt saaneet aikaan, on erittäin hyvä esimerkki siitä ja osoittaa suoraselkäisyyttä ja ryhtiä.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Käytän lyhyen puheenvuoron ihan ed. Valto Kosken innoittamana. Olen nimittäin samaa mieltä kuin hän tästä asiasta. Koko eläkelainsäädäntö on yksi tärkeimpiä asioita, millä meidän ihmisten tulevaisuutta ohjataan. Tämä on pakkotilanteessa ilmeisesti poliittisista syistä tehty ratkaisu, ja minä toivon kyllä, että tätä tarkastellaan kunnolla, niin kuin valiokunnan mietinnön loppuosassa sanotaan. Esimerkiksi tähän liittyviä tietoja ei nyt eduskunnalle kerrottu: kuinka paljon tällä hetkellä näillä nykyisillä eläkesäännöillä meillä on edustajia, jotka ovat eläkkeellä, ja miten kauan he ovat näitä asioita nauttineet, ja miten heidän myöhempi elämä on sitten mennyt eteenpäin. Toivottavasti tätä asiaa on käsitelty valiokunnassa, mutta siitä ei ainakaan kaikille edustajille tiedotettu. Eli tässä on paljon kehittämistä vielä edelleen. Tämä on ihan oikea askel, mutta aika vikkelästi otettu.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä lakiuudistus on nyt tässä pisteessä, ja olen ihan samaa mieltä, että tämä tarvitsee tällaista kokonaisuudistusta jatkon suhteen. On hyvä, että tämä on mennyt tähän suuntaan. Tässähän on kyse kansanedustajien eläkkeitten huonontamisesta, mutta tämähän vastaa paremmin sitä mielipidettä, joka kansalaisilla on. Minun mielestäni tämä on oikeudenmukainen uudistus.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin siitä, miten paljon näitä edustajia on ollut ja miten suuri tämä sopeutumiseläke on ollut: lakialoitteen perusteluista löytyvät kyllä kaikki vastaukset näihin liittyen.

Kun tätä asiaa käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, niin todettiin, että ne, jotka toteuttavat tätä lainsäädäntöä, pystyvät toteuttamaan lainsäädäntöä tämän lakialoitteen perusteella. Sen ovat tehneet ryhmäpuheenjohtajat yhdessä sihteerin ja puhemiehen kanssa, ja mielestäni on hämmästyttävää, että onnistuttiin niin pienessä ajassa tekemään niinkin hyvä kuin tämä on. Mutta sitä kohtaa muutettiin, että kansliatoimikunta ei käsittele näitä hakemuksia: siihen tuli muutos, että kanslia käsittelee ne.

Tänne jäi kansanedustajien kohdalle se, että meidän eläkeikämme on 65 vuotta, kun normaali eläkeikä on 63—68 vuotta. Siinä oli se ajatus, että muutkin kokisivat sitten samalla tapaa, että eläkeikä olisi korkeampi, mutta tästä asiasta kyllä ryhmissäkin ilmeisesti käytiin aika tiivis keskustelu.

Minun mielestäni tämä on sikäli lainsäädäntöä, että tämä tehtiin niin kuin pystyttiin, kuultiin asiantuntijat aika lyhyesti, mutta tämän lain kanssa pystyy tälläkin hetkellä elämään. Tässä ei ollutkaan tarkoitus yhteensovittaa näitä asioita muihin sosiaaliturvaetuisuuksiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että tämä lainsäädäntö on yleisen oikeustajun mukainen, kansalaisten hyväksyttävissä, siitä näkökulmasta, mihinkä kuuluu tietysti se erityistoimi, mikä kansanedustajan työ on. Toisaalta on se näkökulma, mitä se merkitsee niille, jotka ovat pitkään edustajina ja jotka sitten lopettavat edustajantoimensa tulevaisuudessa pitkänkin edustajauran jälkeen, jolloinka tilanne on heidän kohdallaan aika tavalla työelämässä toinen kuin se oli silloin, kun he lähtivät työelämästä. Näin ollen tämä on tasapainoinen.

Eikä — lopuksi — puhemies, ole mitään syytä siihen, että kansanedustajalla on niin sanottuja erityisetuja ollessaan kansanedustajana, ja heidän suhteessaan eläkelainsäädäntöön tällaiset edut täytyy pystyä poistamaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Pikkuisen toisenlaisesta vinkkelistä annan tähän keskusteluun oman panokseni. Nimittäin kun näitä arvokkaita puheenvuoroja on kuunnellut, niin siinä on yksi semmoinen huomionarvoinen yksityiskohta: se, että kaikkia tällaisia asioita pitää tarkastella historian valossa siinä ajassa, missä kulloinkin on eletty. Tämä on tyypillinen asia, jossa asenneilmasto on muuttunut — tässä on nyt kohta 24 vuoden kokemus sen aika tiiviistä seurannasta tässä salissa — ja keskusteluja tästä asiasta on käyty monta kertaa. Muistetaan vaan nykyisen varapuhemiehen Kääriäisen ehdotus, että alennetaan palkkoja, joka johti jonkinlaiseen luopumiseen lomaltapaluurahoista, jotka silloin olivat käytössä. Elikkä siis toisin sanoen hyvä, että eletään ajassa, ja kaikki ne, jotka vaikuttivat tähän suuntaan myönteisesti, ovat kiitoksen ansainneet.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Todella valtio maksaa näitä kansanedustajan eläkkeitä 10,7 miljoonaa euroa vuodessa, ja näitä sopeutumiseläkkeitä siitä on 2 miljoonaa. Minulle oli suuri yllätys se, että nämä maksetaan valtion kassasta eikä eläkeyhtiön rahoista. Eli kyllä omasta mielestäni olisi hyvä, että nämä eläkerahat maksettaisiin johonkin yhtiöön, jossa on myöskin nämä rahastot ja muut puskurit tätä varten.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Nythän tämä sinällään on hyväksyttävä, mutta alun perin kun tästä käytiin keskustelua, niin ihmettelin sitä, minkä takia kansanedustajan palkkio ei voi olla palkkaa, koska se olisi muuttanut koko tämän ajatuksen sillä tavalla, että ei tarvitsisi tehdä tämmöistä erillistä systeemiä ollenkaan vaan sitten, jos kansanedustaja sattuu tipahtamaan, hän saisi työttömyysturvaa, jolloin se sitten määritettäisiin samalla tavalla kuin muillekin ihmisille määritetään. Kun katsoo kansanedustajan palkkion tasoa tällä hetkellä, niin ensimmäisenkin kauden kansanedustaja saisi enemmän työttömyysturvaa kuin nyt saa tätä sopeutumiskorvausta.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Vakuudeksi sille, mitä äsken puheenvuorossani tarkoitin, lainaan valiokunnan kannanotosta sivu 2:n osalta seuraavat tekstit: "Valiokunta huomauttaa, että sopeutumiseläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi sopeutumisrahaksi edellyttää, että erikseen selvitetään, miten uusi etuus, sopeutumisraha, otetaan huomioon muita sosiaalietuuksia, kuten sairauspäivärahaa, vanhempainrahaa tai vammaisetuuksia myönnettäessä." Sitten todetaan: "Samoin olisi tarpeen selvittää sopeutumisrahan vaikutus muun muassa eläkkeen kertymiseen ja työkyvyttömyyseläkkeen ja perhe-eläkkeen suuruuden määräytymiseen." Sen lisäksi vielä valiokunta katsoo, että "lainsäädännön selkeyden kannalta olisi tarpeen ajanmukaistaa edustajien eläkkeitä sekä perhe-eläkkeitä koskevat lait kokonaisuudessaan vastaamaan niin sisällöltään kuin terminologialtaan paremmin voimassa olevan työeläkelainsäädännön sääntelyä." Tämä vain todistukseksi siitä, mitä sanoin, että tämä jättää paljon asioita auki, jotka pitää selvittää ja siltä osin ei vastaa hyvää lainsäädännön tasoa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on kiitelty paljon nyt tehtävää muutosta, joka on hyvä. Mutta itse olisin kaivannut muutosta vielä lähemmäksi sellaisen tavallisen kansalaisen tilannetta, jonka määräaikainen työsuhde päättyy. Mielestäni olisi voitu harkita sellaista vaihtoehtoa, jossa kansanedustajan työstä maksettaisiin todellakin palkkion sijasta palkkaa, kuten pormestaritkin saavat. Eli olen jossain määrin samoilla linjoilla kuin ed. Lahtela.

Kansanedustajan työ on päätoimista, eikä se ole semmoinen tavallinen luottamustehtävä, niin kuin kunnalliset luottamustehtävät, joita hoidetaan aina sivutoimisesti. Siinä mielessä tämmöisestä päätoimisesta luottamustehtävästä mielestäni voitaisiin maksaa palkkion sijasta palkkaa. Tosin en tiedä, miten se vaikuttaisi eläketuloihin. Jos on paljon sellaisia edustajia, jotka saavat täyden työeläkkeen, onko se sitten niin, että jos kansanedustaja saisi palkkaa, se leikkaisi jotenkin eläketuloja? Sekö siinä on se ongelma?

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustajille Esa Lahtela ja Ruohonen-Lerner totean, että te olette sitten myöskin sitä mieltä, että ketjuttamiskielto olisi tässä kansanedustajan hommassa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä ne sovitetaan yhteen, eläketulot ja pääomatulot ja nämä sopeutumisrahat. Tämmöinen meillä on systeemi.