Valtiovarainministeri  Sauli Niinistö

Herra puhemies! Nyt on eduskunnalle annettu uuden kulttuurin mukaisesti täydennysesitys ensi vuoden talousarvioon. Enäähän ei tulla kirjeenvaihdolla tänne vaan annetaan tällaisia täydennysesityksiä. Varoitan heti kättelyssä, että tämä ei ole viimeinen, vaan tuo niin sanottu työllisyyspaketti, tupoa tukeva täydennysesitys, annetaan, sikäli kuin tupo riittävän kattavasti syntyy, vielä joulukuun alkupuolella, alkupäivinä, niin kuin eduskunnan kanssa on aikaisemmin keskusteltu.

Jos tämän täydennysesityksen saldoa katsotaan, niin ei se nyt oikein hyvältä näytä. Päälinjathan täydennysesityksessä ovat nyt ne, että verotulojen kertymää joudutaan alentamaan. Tässä on nyt kysymys 200 miljoonan euron edestä tuloverotuksen arvion alentamisesta, juuri siitä samasta ilmiöstä, josta puhuimme jo tälle vuodelle annetun lisätalousarvioehdotuksen yhteydessä. Siis on käynyt ilmi, että yksityishenkilöitten pääomatulot, jotka ovat lähinnä osakkeitten luovutusvoittoja, ovat karisseet matkan varrella nopeampaan tahtiin vielä, kuin mitä on osattu arvioida. Lisäksi sitten on joitakin muita tulopohjan alenemisarvioita. Autoverotukseen arvioidaan mahdollisesti 50 miljoonan euron aukkoa. Tämä on äärimmäisen vaikeasti arvioitava kohde. Yhteensä siis nämä verotuottojen alennusarviot ovat 1 200 miljoonaa.

Tällä kertaa tämän esityksen tasapainoa auttaa se, että korkomenoissa lasketaan säästettävän tuntuvasti enemmän, kuin mitä vielä syksyllä. Se on suoraan johdannaista alhaisesta korkokannasta. Myöskin valtion lainasalkun keskikorko luonnollisesti pikkuhiljaa alenee. Täytyyhän muistaa nimittäin, että yhä vielä vuosittain kierrätetään sitä vanhaa 60 miljardin euron suuruista salkkua niin, että joka kierros tietenkin tuottaa myöskin sitten mukanaan tämän välillä, siis lainan kuoleutumisaikana, tapahtuneen korkojen laskun.

Edelleen ehdotuksessa osoitetaan sitten eräitä välttämättömiin tarkoituksiin suunnattuja menolisäyksiä niin, että niiden loppusumma on hiukan yli 50 miljoonaa euroa.

Päädytään siis tilanteeseen, jossa tasapainolukema heikkenee, alijäämää syntyy lisää, minkä johdosta ensi vuoden velanotoksi voidaan tällä hetkellä arvioida noin 250 miljoonaa euroa, tai jos otetaan huomioon myöskin sellainen velanotto, jolla on tarkoitus konvertoida olemassa olevia velkoja, aletaan liikkua jo puolen miljardin euron velanotossa.

Ongelmana siinä on se, että ensi vuosihan perustuu ennusteisiin ja myöskin tulopuoli perustuu ennusteeseen, sellaiseen ennusteeseen, että talous kasvaa 2,8 prosenttia. Olen todennut, että tällä kertaa tuossa ennusteessa on tiettyä toiveikkuutta mukana. Kaikki riskitekijät ovat siitä alaspäin. Siitä huolimatta tietysti ennusteessa edelleen pysytään. Ei sen korjaamiseen ole aihetta, mutta se tarkoittaisi meidän taloushistoriaamme nähden tuollaista hyvää keskitasoa olevaa talousvuotta. Samanaikaisesti siis hyvällä keskitason talousvuodella päädyttäisiin tällaisiin velanottomääriin, joita ilmeisesti tässä talossa on voimakas paine vielä lisätä talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Kyllä siitä seuraa sellainen johtopäätös nyt väkisin, että aletaan olla rakenteellisen alijäämän kanssa tekemisissä taas kertaalleen, ja rakenteellinen alijäämä on siinä mielessä kovin kiusallinen ilmiö, että se poistuu vain rakenteellisin toimin. Seuraavalle hallitukselle alkaa tässä kasautua kyllä pikkuhiljaa paineita. Tämän johdosta haluaisin voimakkaasti vedota eduskuntaan siinä, että ensi vuoden talousarviomuutoksissa pidettäisiin mahdollisimman niukkaa linjaa, ja jos nähdään sitten toisin kuin hallitus tiettyjä painotuseroja, pyrittäisiin hakemaan se raha jostain muusta, mikä ei sitten olisi enää yhtä kipeästi välttämätöntä. Muussa tapauksessa me olemme työntämässä jo seuraavalle eduskunnalle sellaista perintöä, että siellä joutuisi sitten vaalikentillä vähän teroittamaan saksia.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Ministeri Niinistö, kuten valtiovarainministerin sopii, oli varsin pessimistinen tässä alkupuheenvuorossaan. Mitä näihin yleisperusteluihin tulee, niin tässähän todetaan tämä vanha tosiasia, että kansainvälisestä taloudesta johtuva epävarmuus leimaa edelleen ensi vuoden näkymiä. Aivan niin kuin ministeri Niinistö sanoi, ei meillä ole varmuutta siitä, että Suomen talous kasvaa tosiaan 2,8 prosenttia, mutta ei meillä oikeastaan ole kyllä tietoa siitä, etteikö se näin voisi kasvaa ja mahdollisesti jopa enemmänkin.

Mitä Yhdysvaltoihin tulee, niin Yhdysvalloissahan on kuitenkin odotuksia yli 3 prosentin kasvusta ensi vuodelle, ja toisaalta korkoelvytys, jota nyt on annettu Yhdysvalloissa, ilmeisesti tulee osaltaan vaikuttamaan siihen, että tämä kasvu tavoitetaan. Myöskin pörssikurssien viime viikkoina tapahtunut nousu on jonkin näköistä uutta uskoa siihen, että talous on reaalisestikin nousemassa. Tosin pörssikurssit tietysti elävät omaa elämäänsä ja reaalitalous omaa elämäänsä. Mutta tosiasia tietysti on, että Amerikan velkaantuneisuus, niin yksityistalouden kuin kansantalouden, on se suuri epävarmuustekijä, joka saattaa heilauttaa jopa vielä kerran nämä pörssikurssit uuteen laskuun.

Puhemies! Kun sen lisäksi tiedetään, että Saksalla on todella suuria vaikeuksia — Saksa on meidän veturiksemme täällä usein mainittu — niin kyllä tässä kieltämättä on suuria talouden epävarmuuksia. Tässä jokin päivä sitten me saimme lukea, että itäinen Saksa on saanut joka vuosi 75 miljardia euroa läntiseltä Saksalta, ja kuinka pitkään tämä kehitys voi tällaisena jatkua, on kysymysmerkki.

Kun täällä eräässä keskustelussa totesin, että tällä hetkellä sittenkin näyttää siltä, että Aasiasta saattaisi tulla jonkin näköinen veturi ja erityisesti Kiinasta, täällä eräät sitä epäilivät. Totesin, kun nyt presidentti Halonen ja ulkoministeri Tuomioja ovat vierailulla Kiinassa, että lehtitietojen mukaan Suomen vienti on kymmenen viime vuoden aikana yhdeksänkertaistunut Kiinaan. Muun muassa Nokialla on 5 000 ihmistä töissä Kiinassa, joten ehkä voi olla, että ex oriente lux eli ’idästä valo’. Toivotaan nyt näin.

Puhemies! Mitä sitten tulee muuten tähän tilanteeseen, hallituksen esityksessä todetaan, että työllisyystilanne on pysynyt hyvänä tuotannon vaimeasta kasvusta huolimatta. Näin tietysti voidaan todeta, jos verrataan, mitä Suomessa on, minkälainen työllisyys meillä on. Me olemme kaikki iloisia siitä, ettei Suomen työttömyys ole tästä vaimeasta kasvusta huolimatta lähtenyt voimakkaaseen nousuun, vaikka nyt lomautuksia ja irtisanomistietojakin on olemassa.

Mutta sitten tietysti voidaan esittää se kysymys, kuinka hyvä tämä meidän työllisyystilanteemme on EU-tasolla, ja katsoa eräitä muita talouden lukuja, joissa me taas olemme aivan EU:n kärkimaita. Mehän olemme kolmanneksi heikoin työllisyyden osalta. Tällä hetkellä Espanja on kaikkein heikoin ja sen jälkeen Kreikka ja sitten tulee Suomi, mitä tulee siis työllisyyteen. EU:n keskiarvo on 7,6. Kun se on painotettu keskiarvo, siinähän Saksa ja Ranska, jotka myös ovat suuria työttömyysmaita, painavat sen alas, niin että se ei ole kovin merkittävästi alempi kuin Suomen työttömyys.

Mutta sitten ehkä myös tähän lukuun, joka usein on todettu — haluan sen ministeri Niinistön aikanakin sanoa — että me olemme viime vuosien aikana luoneet yli 300 000 uutta työpaikkaa. Tässä on hyvin mielenkiintoinen mielipidekirjoitus Ari Ojanpellolta, jonka me kaikki tiedämme vilkkaana yhteiskuntapoliittisena keskustelijana. Siinä hän väitti, että kuitenkin todellisuudessa tehdyt työtunnit ovat vähentyneet kymmenen viime vuoden aikana 10 prosenttia niin teollisuudesta kuin kaiken kaikkiaankin, siis 10 prosentilla. Eli nämä uudet työpaikat ovat uudenlaisia.

Tästä me tulemme Suomen erikoislaatuisiin työmarkkinoihin eli suureen määrään pätkätöitä. Lehtitietojen mukaan me olemme EU:ssa kolmanneksi eniten pätkätöitä tekevä maa, eli näitä työsuhteitakin kannattaa tarkastella, samalla kun ollaan tietysti iloisia siitä, että yleensä työpaikkoja on syntynyt.

Mitä sitten tulee muihin talouslukuihin, haluan tässä todeta sen, että julkisen talouden ylijäämän osalta me olemme Luxemburgin jälkeen selvästi paras. Eli kun meillä vuonna 2001 vielä ennakkotietojen mukaan julkisen talouden ylijäämä on 4,9 prosenttia, sen ennustetaan tänä vuonna olevan 3,6 prosenttia ja ensi vuonnakin 3,1 prosenttia EU:n komission mukaan, tosin tämän hallituksen esityksen mukaan 2,7 prosenttia, mutta joka tapauksessa kolmisen prosenttia ylijäämäinen.

Mistä tämä ylijäämä tulee, kun ministeri Niinistö sanoo täällä, että meillä on rakenteellista alijäämää. Se tulee työeläkerahastoista. Tässä voi tietysti esittää sen kysymyksen, onko järkevää se, että me käytämme tuollaiset 4—5 prosenttia korkeampaa julkisen talouden ylijäämää kuin muut EU-maat keskimäärin, onko sillä vaikutusta esimerkiksi ihmisten ostovoimaan ja tätä kautta työllisyyteen. Jonkinlainen ahaa-elämys minulle on kyllä tullut siitä, että kysymys on siitä, että kun me olemme voimakkaasti korostaneet tiukan talouspolitiikan merkitystä, samanaikaisesti ihmisten ostovoima ei ole riittävästi lisääntynyt, jotta uusia työpaikkoja olisi syntynyt nimenomaan palvelualoille, jonne niitä olisi tarvittu.

Enkä usko esimerkiksi keskustan täällä usein esittämiin kaikenlaisiin poppakonsteihin siitä, että työnantajamaksujen pienellä alentamisella, esimerkiksi prosentin alentamisella, olisi suurikaan merkitys. (Ed. Pekkarinen: 10 prosenttia!) — 10 prosenttia voi olla vähän eri asia, mutta 10 prosenttia tuntuu jo kovalta luvultakin. — Eli tässä palvelujen osalta ei minun mielestäni muuta ratkaisua ole kuin se, että on riittävästi ostovoimaa ihmisillä. Siinä me tulemme siihen, minkälaista veroastetta me käytämme, mikä on nimenomaan työeläkerahastojen osuus. Työeläkerahastot ovat tämänkin kirjan mukaan noin 3 prosenttia ylijäämäisiä, ovat olleet ja ovat jatkuvasti.

Mitä tulee vielä eräisiin lukuihin, tässä voidaan sanoa todisteeksi sille, mitä äsken väitin, että meillä on jatkuvasti noin 5 prosenttia korkeampi julkisen talouden ylijäämä verrattuna muihin maihin: Esimerkiksi ensi vuodelle ennustetaan, että meillä olisi ylijäämää 3,1 prosenttia, siis EU-komission ennuste, kun EU:n keskiarvo olisi -1,5, eli 4,6 prosenttia tulisi tästä eroksi.

Ainakin henkilökohtaisesti pyytäisin ministeri Niinistöä ja muita miettimään sitä, onko tällä jokin syy-yhteys siihen, että meillä pysyy työttömyys korkeana, että ihmisillä ei ole riittävästi ostovoimaa. Vaikka olen henkilökohtaisesti ollut tähän asti sitä mieltä, että ei ole ehkä järkevää velaksi antaa verohelpotusta, niin kun työeläkerahastot ovat näin voimakkaasti ylijäämäisiä, saattaa sittenkin olla järkevää, että me todella tässä tupossa nyt helpotamme verotusta, mutta tietysti niin, että kaikki siitä sitten hyötyisivät, kaikkein köyhimmätkin ihmiset ja myös eläkeläiset ja työttömät. Näin ei ehkä välttämättä kaikilta osin tule käymään.

Minulla on se kuva, että helposti sen, mitä me velanmaksussa voitamme, me saatamme työttömyydessä hävitä. Eli kun ministeri Niinistö usein sanoo, että me säästämme koroissa, niin siinä on ainakin kysymysmerkki minulle tullut, häviämmekö me sen saman rahan sitten työttömyydessä, kun meillä on niissä maksuissa sitten sellaista ylimäärää, jolla me voisimme paremman ostovoiman kautta saada työllisyyden paranemaan.

Puhemies! Ihan lopuksi totean vielä tästä suomalaisen työväen joustamisesta, kerran aikaisemminkin on ministeri Niinistön kanssa keskusteltu joustamisesta: Tampereen yliopiston professori Pertti Koistinen on äskettäin todennut jossakin suurin piirtein näin, että hiljainen vallankumous tapahtui Suomen työmarkkinoilla 1990-luvulla, jolloin siirryttiin nimenomaan epätyypillisiin työsuhteisiin eli pätkätöihin. Voidaan nyt tässä todeta, että tämän saman tietolähteen mukaan kunta-alalla pätkätöissä on neljäsosa ihmisiä, 25 prosenttia, ravintola-alalla jopa yksi kolmasosa. Sama tietolähde kertoi sen, että tyypillisesti nämä pätkätyöt ovat naisvaltaisilla aloilla, suhteellisen matalapalkkaisilla aloilla.

Tässä tietysti voisi kysyä ministeri Niinistöltä ja muiltakin, jotka ovat vaatineet lisää joustoa, eikö tämä osoita, että Suomen työväestö eli palkansaajat riittävästi joustavat. Kun esimerkiksi Suomen kilpailukyky World Economic Forumin mukaan on tällä hetkellä toiseksi paras Yhdysvaltojen jälkeen, aikaisemmin oltiin ykkösiä, eikö tämä osoita juuri sitä, kun siellä on nimenomaan yritysjohtajienkin mielipiteitä, että yritysjohtajat ovat varsin tyytyväisiä siihen, että Suomessa kuitenkin meidän kilpailukykymme on hyvä nimenomaan sen takia, että palkansaajat joustavat? Totta kai on monia muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen.

Puhemies! Ihan lopuksi veroasteesta vielä ja sitten julkisesta velasta: Tässäkin todetaan, että julkisyhteisöjen velka on pudonnut vuoden 99 tasolta, jolloin se oli 46,8 prosenttia, ja ensi vuonna sen ennustetaan olevan 41,9 prosenttia. Mutta sitä drastisempi on muutos vielä valtionvelan suhteen, eli vuonna 99 valtionvelan osuus oli 56,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja ensi vuonna se tulee olemaan tämän ennusteen mukaan 41,7. Kaikki ihan hyviä lukuja, mikä itse asiassa todistaa sitä, mitä olen itsekin halunnut tässä todistaa.

Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg

Arvoisa puhemies! Kun talousarvio on tullut tänne nyt täydentävään käsittelyyn, haluan omalta osaltani sanoa kulttuuripuolesta ja nimenomaan kulttuurista ja liikunnasta, että tässähän nyt leikataan sitä budjettia, mikä on eduskuntaan jätetty. Se oli jo karsittu budjetti, mikä tänne silloin tuotiin. Siinä oli ainoastaan lisäyksenä lastenkulttuuriosio, 136 000 euroa. Nyt tämä 12 miljoonan euron lisäleikkaus, joka sinne nyt tulee lisää, on todellinen ongelma kulttuurin kehittämisessä. Vuosien mittaan on kertynyt tämmöinen kupla, joka nyt tietenkin puhkeaa tällä hetkellä. Kun sen kattaminen on kiinni kokonaan Veikkauksen määrärahoista, niin vastaisuudessa ei kyllä näin voida menetellä, vaan täytyy rakenteellinen uudistus tehdä niin, että siirretään entistä enemmän niitä valtionosuuksia varsinaisen budjetin puolelle, jotka kuuluvat todellakin sinne. Tässä kyllä tarvitsee tämä rakenteellinen uudistus tehdä. Siellähän on nyt lausuma, että yritetään kuitenkin hoitaa ne tärkeimmät asiat eli kansallisesti tärkeät kohteet muuta tietä, jotta budjettitasapaino kuitenkin säilyisi tulevaisuudessa. Mutta tämä on kyllä todella vakava paikka kulttuurin osalta.

Markku  Laukkanen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minunkin puheenvuoroni koskee nimenomaan Veikkauksen voittovarojen leikkauksen aiheuttamia seuraamuksia edunsaajille. Tästähän käytiin täällä viime torstaina kyselytunnilla aika mittava keskustelu, jossa valitettavasti ministeri Dromberg ei ollut puolustamassa toimialaansa. Ministeri Niinistö tuolloin kertoi, että leikkaus olisi vain 3 prosenttia toimialan menoista. Tämä lukuhan on laskettu toimialan kaikista menoista eikä tässä mielessä todellakaan anna oikeaa kuvaa siitä kokonaisuudesta. Ylijohtaja Kalevi Kivistö on kertonut, että todellisuudessa, kun tähän lisätään tupon vaikutus, prosentuaalisesti se tulee olemaan noin 9—11 prosentin luokkaa. Tietysti sillä tulee olemaan aika mittavat seuraamukset.

Nyt on välttämättä pakko kysyä Kansallisteatterin ja Oopperan, siis kansallisten kulttuuri-instituutioiden, kohtaloa, jos kerrotaan, että kahdeksi kolmeksi kuukaudeksi pannaan tällä menolla ovet kiinni. Miten te aiotte, arvon ministeri, tämän asian hoitaa? Sanotte vaan, että hoitakaa ja supistakaa ja sopeuttakaa. (Puhemies koputtaa) Ei se varmasti näin ole. Tähän täytyy olla joku vastaus, ja, herra puhemies, valtiovarainvaliokunta kantoi tänään kyllä vakavaa (Puhemies koputtaa) huolta siitä, että meillä on laki, jonka täytyy olla myöskin budjetin teon pohjana, ja se on nyt sivuutettu täysin.

Matti  Saarinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin kysyn: Miksi eduskunnan säätämiä lakeja ei ole otettu budjetin laadinnan pohjaksi? Eikö se olisi hyvän hallintotavan mukaista? Onko tarkoitus ylipäänsä lähteä toteuttamaan kirjastojen lakisääteisten valtionapujen ohjaamista normaaliin tilanteeseen? Jos niin on, niin minkä tähden tässä venkoillaan? Aikaa on ollut, on ollut ylijäämäisiä budjetteja. Aikaa on kulunut tässä mielessä todella pitkään, 11 vuotta. Vai synnytetäänkö nyt olosuhteet, että kiristetään tavallaan asiat yleiskatteen piiriin? Tämä ongelma on ollut pitkään tiedossa, se on itse aiheutettu, itse se voidaan korjata. Tämä 85 prosentin pykälä ei ole esteenä tämän asian hoitamiselle, niin kuin täällä kyselytunnilla hivenen epätarkasti annettiin ymmärtää. Tässä muutama kysymys.

Matti  Huutola  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri täällä erityisesti korosti sitä, että ollaan menossa rakenteellista alijäämää kohti. Sen verran tähän toteaisin, että nyt on kuitenkin todettu, että meidän yritystemme kilpailukyky on maailman huippua. Miten tähän rakenteelliseen alijäämään liittyvät nämä aika vahvat verotulojen menetykset, joihin ministeri viittasi? Tulossa ovat autoveron, alkoholiveron ja tupakkaveron alennukset, ja nyt on vielä muutoin aika rajujakin veroratkaisuja viime vuosina tehty, jotka selvästi alentavat tätä tulopohjaa.

Pentti  Tiusanen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hiukan jatkaisin tästä ed. Huutolan puheenvuorosta sitä keskustelua, jota täällä käytiin aikaisemmin tänään. Kun on tiedossa, että veropohja heikkenee — autoveron, alkoholiveron, ja myöskin muuten voidaan odottaa verokilpailun kiristyvän — niin miten on valtiovarainministeriön suunnalla etsitty uusia verolähteitä? Haittaverojen, joihin jäteveron voi kyllä ajatella kuuluvan, korotus on ollut vasta täällä eduskunnassa, mutta toisaalta jäteveroa ei ole haluttu ulottaa yksityisiin kaatopaikkoihin. Haluaisin tästä yksityisen kaatopaikan ulottamisesta jäteveron piiriin arvoisan ministerin käsityksen, koska siitä myös tänään keskusteltiin aikaisemmin täällä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varsinainen työllisyyskeskustelu varmaan käydään silloin, kun nämä tuposidonnaiset esitykset ovat eduskunnassa muutaman päivän päästä, mutta nyt jo äsken kuullun perusteella joutuu muistuttamaan ministeriä siitä, että kun analyysi kuitenkin on se, että tätä hidasta, lähes olematonta, kasvua tässä nyt poljetaan vielä jonkin aikaa, mutta tilanne näyttäisi sitten kuitenkin joskus myöhemmin ensi vuoden puolella selvästi parantuvan, niin kysymys väistämättä kuuluu, eikö politiikkaperäisillä ratkaisuilla, nopeilla, välittömästi vaikuttavilla ratkaisuilla, voitaisi sitä työttömyyden peikkoa vastaan käydä, ei sellaisilla, jotka johtavat tällaisiin rakenteellisiin menojen lisäyksiin, vaan sellaisilla, jotka ovat käytettävissä keinoina nyt tästä edespäin muutaman kuukauden ajan ja jotka ovat parasta lääkettä siihen pahimpaan työttömyyden uhkaan. Tällaisia me odotamme. Muutaman päivän päästä, ministeri, me tulemme täällä omalta osaltamme (Puhemies koputtaa) esittelemään tämän tyyppisiä keinoja.

Mikko  Kuoppa  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työvoimalta edellytetään yhä suurempaa liikkuvuutta. Kuitenkin Suomessa asuntotuotanto yhä enempi on suuntautunut omistusasuntoihin. Tuntuu siltä, että myöskin valtiovarainministeriön taholta lähdetään siitä, että kaikkien pitäisi ostaa omistusasunto, joka sitoo työntekijät entistä enemmän asuinpaikkakunnalleen, ja silloin siirtyminen työn perästä vaikeutuu. Tässäkään talousarvioesityksen täydennyksessä ei ole tätä sosiaalista vuorka-asuntotuotantoa otettu huomioon, elikkä aravakorot ovat liian korkeita. Eikö valtiovarainministeriössä vihdoinkin pitäisi tajuta se, että korkotasoa on laskettava, jotta se on kilpailukykyinen?

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri tässä esittelypuheenvuorossaan totesi, että edessä on rakenteellisia uudistuksia ja muutoksia. Kysyn: Tarkoittaako se, mitä nyt tähän budjetin lisäykseen on sisällytetty tuolla kulttuuripuolella, sitä, että rakenteellinen muutos korkeakulttuurin puolella — Kansallisooppera, Kansallisteatteri — olisi se, että lähitulevina vuosina säännöllisesti 2—3 kuukautta henkilöstö on lomautettuna ja näytöksiä ei ole?

Anu Vehviläinen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta se, että ministeri Niinistö ei omassa puheenvuorossaan ottanut esille edes tätä veikkausasiaa, kertoo siitä, että hän ehkä pitää tätä hyvin mitättömänä asiana, toisin kuin täällä toisella puolella salia pidetään. Itse sanoitte, että ei pitäisi laittaa huonoa perintöä uudelle eduskunnalle. Minusta te olette avannut jo huonon perinnön laittamisen veikkausvoittovarojen suhteen, koska olette laittanut sinne uusia eriä kuten Kansallisteatterin rahoitusasian, velanhoitokulut. Eihän se ole hyvä asia, että näin tehdään. Tiedätte varsin hyvin, että sitten vuonna 2004 se rahasumma on jopa kaksinkertainen, mikä silloin sinne menee. Te itse olette aloittanut nyt tämän huonon perinnön jakamisen.

Valtiovarainministeri  Sauli  Niinistö

Arvoisa puhemies! Se, etten puuttunut Veikkauksen rahoitukseen, selittyy sillä, että en puuttunut näihin muihinkaan menolisäyksiin. Minusta ne ovat luettavissa sillä tavalla, ettei se ollenkaan auta, jos niitä täällä tavailee. Kyllä tämä keskustelu aina on sujunut.

Mutta käydään nyt se Veikkaus lyhyesti vielä kerran läpi. Minun matematiikkani mukaan noin 370 miljoonasta miinustettaessa 13 puhutaan 3 prosentista. On tietysti sitten ihan taktinen näkökulma se, jos kerrotaan, että juuri tämä 3 prosenttia sulkee meidän kansallisesti kaikkein tärkeimmät kulttuurilaitoksemme. Mutta silloin minä kysyn, mihin ihmeeseen se 97 prosenttia sitten menee.

Sitten, ed. Saarinen, te olette itse ollut täällä isolla metakalla säätämässä lakia, jossa vaadittiin, että vähintään 15 prosenttia pitää kirjastomenoista palauttaa budjettirahoitteisiksi. Me esitämme nyt 30 prosenttia palautettavaksi ja te väitätte, että me toimimme lainvastaisesti. Ei nyt ihmeessä voi sentään noin sanoa. Me olemme esittämässä kaksi kertaa yli teidän toivomuksenne, mutta jos te moititte meitä siitä, että se on lainvastaista, niin sitten on hallitus hankaluuksissa, kun hallitus haluaa tällaisen lähestymisen nyt tehdä.

Ed. Elolla oli varsin mielenkiintoinen puheenvuoro, niin kuin aina, ja myös ed. Pekkarisella. Minusta juuri tämäntapaisia, laaja-alaisempia kysymyksiä olisi aina ilahduttava käsitellä eduskunnassa, koska niissä moni asia sitten selviää. Ed. Elo, nuo lukemanne pitävät täysin paikkansa, mutta minulla on kuitenkin sellainen tunne, onkohan sittenkin niin, että nämä suurta alijäämää nyt tekevät maat, Saksa kärjessä, potkaisevat kyllä lujaa itseään nilkkaan. Se tulee vastaan väistämättä.

Ed. Pekkarinen, se, mitä tällä lyhyellä aikavälillä voidaan kaikki yhdessä yrittää, on luoda sitä tulevaisuudenuskoa ja luottamusta. Tänään Kaupan Keskusliitossa kerrottiin, paitsi että Suomessa ostovoima on lisääntynyt, muistaakseni neljänneksi eniten Euroopassa, myöskin että suomalaisten kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on aika korkeaa tasoa edelleen. Silloin on kyllä tärkeää, että julkiselta sektorilta tulee sellainen sävel, että me hoidamme kyllä tämän homman ilman, että velkaannutamme teitä tai lapsianne. Minusta se on luottamuksen keskeinen sanoma, että joku hoitaa hommansa. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Anteeksi kovasti. Joudun pyytämään myöskin eduskunnalta anteeksi sitä, että joudun poistumaan tästä keskustelusta, mutta niin kuin tässä on käynyt ilmi, keskusteluun jää lukuisia tilaisuuksia vielä.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Rakenteellinen alijäämä, arvoisa ministeri, on syntymässä myös monen kunnan talouteen ja näin myös Helsingissä, jossa nimenomaan heikentynyt talouskehitys ja toteutettu yhteisöverotulojen siirto joudutaan kattamaan kunnallisveroa korottamalla ja ottamalla lainaa yli kaksi kertaa se määrä, jonka valtio tulee ottamaan ensi vuonna ja siitä huolimatta peruspalvelujen järjestäminen on uhanalaista. Kun tämä keskustelu liittyy talousarvion kokonaiskäsittelyyn, niin tähän varmasti palataan ja myös niihin odotuksiin, joita on syytä hallitukselle jatkossa esittää nimenomaan kuntien verotusoikeuden toteutumisen suhteen.

Haluan kiinnittää tässä yhteydessä erityisesti huomiota yhteen yksityiskohtaan. Kun täällä on myönteistä 10 miljoonan määrärahan lisäys syrjäytymisuhan alaisina olevien lasten ja perheiden hoitoon, totean, että Helsingissä on suuren kaupungin ongelmat. Lastensuojelussa on tällä hetkellä lähes 10 000 lasta, ja kun muualla maassa 1 000 lapsesta 11 on otettu kodin ulkopuolella kasvatettaviksi, Helsingissä heitä on 24 tuhannesta. Suuressa kaupungissa luonnolliset auttamisverkostot ovat harvemmassa kuin pienissä yhteisöissä, ja niinpä useasti syrjäytymiskehitys edellyttää varhaista puuttumista. Toivon, että kun määrärahaa kuntien kesken, tätä pientä määrärahalisäystä, jaetaan, myös kaupunkielämän erityispiirteet huomioidaan.

Nils-Anders Granvik /r:

Värderade herr talman! Några kommentarer kring anslaget under jord- och skogsbruksministeriets huvudtitel angående pälsdjurskatastrofen och hjälpen till de drabbade pälsfarmarna i Österbotten.

Det är en lättnad att vi har kommit så här långt i eftervården av pälsdjurskatastrofen i Österbotten, att vi har regeringens förslag till komplettering av budgeten innehållande ett belopp på knappa 3 miljoner för att delvis ersätta de skador som katastrofen förorsakade den drabbade farmarna.

Arvoisa herra puhemies! Viereltä katsojan on varmasti vaikea kuvitella ilmapiiriä, joka levisi seudulle, kun 50 000 kettua kuoli tai oli pakko lopettaa. Tarhaajat latoivat eläimet pienten vuorten korkuisiksi kasoiksi, ja omistajat näkivät suuren osan elämäntyöstään tuhoutuvan. Perheitten taloudellinen tulevaisuus oli kerta kaikkiaan vaakalaudalla. Jo varhaisessa vaiheessa oli selvää, että suurin osa vahingon kärsijöistä ei pystyisi aloittamaan alusta ilman yhteiskunnan apua.

Tarhaus on hyvin pääomavaltainen elinkeino. Vahingot arvioidaan 6,5 miljoonaksi euroksi, summa, joka osoittaa, että tämä oli niin mittava katastrofi, että rehutehtaalla ei ollut sellaisia resursseja, että se olisi voinut auttaa tarhaajia pahimman yli. Olemassa olevat vakuutukset on luonnollisesti tarkoitettu paljon pienemmille onnettomuuksille eikä näin suurta katastrofia varten. Kukaan ei osannut odottaa näin laajamittaista suuronnettomuutta.

Hallitus vastasi esimerkillisen nopeasti avun tarpeeseen, joka oli aivan silminnähtävä. Periaatepäätöksen jälkeen, joka tehtiin hallituksessa välittömästi sen jälkeen, kun sitä oli informoitu vahinkojen suuruudesta, tarhaajat saivat uutta toivoa. Kiitoksia hallitukselle ja erityisesti pääministerille ja myöskin ministereille Jari Koskiselle ja Sauli Niinistölle nopeasta toiminnasta.

Vahingonkorvauksien valmistelu on myös sujunut hyvässä tahdissa. Lopullisten laskelmien esittelyn jälkeen maa- ja metsätalousministeriön valmistelu saatettiin loppuun nopeasti. Valtionhallinnossa on mahdollista toimia nopeasti, kun päättäväiset ihmiset tietävät, mitä he haluavat. Valmistelu oli lisäksi hyvin tehty. Tämän osoittaa se, että valmistelu piti loppuun asti.

Herr talman! Regeringen har handlat konsekvent i förhållande till sina egna linjedragningar. För att vi skall ha en levande landsbygd måste vi ha näringar och därmed arbetsplatser som gör det möjligt att leva kvar i byarna. Farmningen är en naturlig del av landsbygdsnäringarna och därför vill jag ännu uttala min tillfredsställelse över regeringens snabba och resoluta ingripande som kommer att rädda många arbetsplatser inom det drabbade området.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan muutaman sanan sanoa edelleenkin vielä Veikkauksen voittovara-asiasta. Näen niin, että tässä on kaksi pääongelmaa.

Ensinnäkin Veikkauksen tuotto on arvioitu itse asiassa vuodesta toiseen VM:n toimesta jatkuvasti liian suureksi, ja tästä tuottoarvion ristiriitaisuudesta pitäisi todellakin vihdoin päästä eroon. Mehän viimeksi viime perjantaina lisätalousarvion yhteydessä jouduimme tekemään korjauksia jo tämänkin vuoden osalta.

Toinen pääongelma mielestäni on se, että veikkausvoittovaroilla katetaan vuodesta toiseen sellaisia menoja, jotka kuuluisivat normaalin budjettirahoituksen piiriin. Hyvä esimerkki tämmöisestä asiasta, jonka tavalliset kansalaiset mieltävät ja mekin miellämme peruspalveluksi, on kirjastot. Nyt debatissa otin jo esille sen, että minusta on äärimmäisen vaarallista, että veikkausvoittovaroilla ruvetaan rahoittamaan uusia toimintoja, kuten esimerkiksi Kansallisteatterin lainanhoitokuluja. Nythän sivistysvaliokunta lausunnossaan valtiovarainvaliokunnalle on ottanut muun muassa tähän kantaa ja esittänyt, että ei aloitettaisi tällaista tietä. Se olisi ensi vuonna ensimmäisen kerran, mutta kun kerran aloitetaan tämä, on aika todennäköistä, että se saattaisi olla seuraavankin vuoden budjetissa.

Toinen vastaavanlainen uusi asia on, että kulttuurilaitosten valtionosuuksien indeksikorotuksia on nyt laitettu Veikkauksen voittovaroin rahoitettaviksi. Näistä johtuen, tällaisista uusista tehtäväalueista veikkausvoittovarojen puolelle, on käynyt jo nyt niin ensi vuotta silmälläpitäen, että ne ovat aiheuttaneet jonkinasteisen leikkauskierteen taiteen vanhoihin rahoihin.

Eli tässä on jo perusongelma, ja suuri lisäongelma tuli nyt tämän täydentävän talousarvioesityksen muodossa. Viime viikkojen kuulemisen perusteella valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa on tullut todella selväksi, että Veikkauksen edunsaajat: tiede, taide, kulttuuri ja nuorisotyö, eivät muutoinkaan kylve rahassa. Nyt tämä täydentävä esitys on edelleen kylmä suihku erityisesti taiteelle, ja itse katson, että siellä erityisesti harkinnanvaraisille. En halua sanoa, että se olisi merkityksetöntä, mutta voi puhua vähän tämmöisestä salarahasta, jossa vaikuttavuus ja mittakaava ei ole suuri, mutta pienelläkin rahalla saataisiin paljon aikaiseksi. Huomasin, että tuossa täydentävässä esityksessä oli perusteluissa mainittavaksi muun muassa sellainen kohta, että kuvittajat oli otettu pois edunsaajien, apurahojen, piiristä. Voi olla, että se ensinnä tuntuu aika merkityksettömältä asialta, että eihän nyt tarvitse kuvittajia rahoittaa, mutta sitten kun pohdimme sitä, keitä ne kuvittajat ovat ja keille he kuvittavat, niin näinhän on, että kuvittajat kuvittavat mahdollisimman pienille lukijoille, eli mitä enemmän kuvia, sitä pienemmistä lukijoista on kysymys. Tässäkin salissa on viime kuukausien aikana erittäin paljon kannettu huolta nimenomaan lapsista ja lasten henkisestä ja myös fyysisestä hyvinvoinnista. Tätä kautta Veikkauksen voittovarojen väärä arviointi ja sitä kautta leikkaus vaikuttaa myös ihan lastenkin kulttuuritoimintaan.

Maanantaisessa, eilisessä, valtioneuvoston kokouksessa hallitus hyväksyi lausuman, jossa vakuutetaan, että turvataan näiden kansallisesti merkittävien alueiden: taiteen, tieteen, kulttuurin ja liikunnan ja nuorisotyön, toiminnot ja hallituksen aikaisempien päätösten arviointi toteutetaan opetusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä. Jäin itse pohtimaan sitä, ketä hallitus pystyy tällä vakuuttamaan. Jos puhutaan kansallisesti merkittävistä toimijoista, silloin varmaan monille tulee mieleen juuri Kansallisteatteri ja tämmöisiä isoja kohteita, mutta ei juurikaan todellakaan ne kuvittajat tai elokuvataiteen tekijät tai muut vastaavat.

Tämän puheenvuoroni tueksi haluan myös tuoda esille sen, että taiteilijajärjestöt ovat itse omissa arvioissaan myös ottaneet esille ne alueet, mihin he katsoisivat, että pitäisi olla harkinnanvaraista rahaa käytettävissä. Lista alkaa näin: vähälevikkinen kirjallisuus, valtion taidehankinnat, teatterit ja orkesterit, valtionosuudet, alueellisen taiteen edistäminen, valtakunnalliset kulttuuritapahtumat, lastenkulttuurin edistäminen jne. Me emme ehkä vielä tässä yhteydessä tiedä sitä, miten monille kymmenille, ehkä jopa enemmillekin, aiheutamme päänvaivaa, kun tämä leikkaus tuli tässä vaiheessa. Totta kai nämäkin tahot, joita leikkaus koskettaa, ovat joutuneet pohtimaan jo, kun ollaan melkein joulukuussa, miten ensi vuonna tulevat sitten toimeen ja miten rahoittavat toimintansa, ja tässä aivan viime metreillä sitten tulee tämmöinen ylimääräinen leikkaus.

Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että eduskunnan ei tule hyväksyä veikkausvoittovarojen tuoton väärinarvioinnista johtuvia leikkauksia kulttuuri- ja taidepuolelle.

Kulttuuriministeri   Kaarina  Dromberg

Arvoisa puhemies! Käytetty puheenvuoro tietysti puhui siitä, mikä on nyt edessä, että me saamme tämän asian hoidettua. Siinä mielessä on erittäin tärkeätä, että eduskunnassa myöskin nämä asiat käydään syvällisesti läpi.

Haluan nyt kuitenkin vielä todeta, kun ministeri Niinistö sanoi, että leikkaus on yleisesti kolme prosenttia, että se on näin. Mutta kun sitten lasketaan, että siitä otetaan valtionosuusoikeutetut toiminnot pois, niin todellisuudessa taiteen puolelle jää kyllä liki kymmenen prosentin leikkaukset ja samoin liikunnankin puolelle. Siinä mielessä mielestäni on tärkeätä, että nämä keskustelut käydään avoimesti läpi ja saadaan järkevät päätökset ja tehdyt päätökset, mitkä ovat jo olemassa, vietyä läpi. Siinä mielessä tämä yhteistoiminta eduskunnan kanssa on myöskin tärkeätä, että tulevaisuudessa turvataan kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoimen määrärahat.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota vain yhteen ainoaan yksityiskohtaan tässä budjetin täydennysesityksessä. Tässä nimittäin Ratahallintokeskukselta ehdotetaan vähennettäväksi 8 miljoonaa euroa, josta sanotaan, että se aiheutuu Oulu—Iisalmi/Vartius-sähköistyshankkeen etenemisaikataulun tarkentumisesta. Kuitenkaan siis kokonaisvaltuuteen ei tämän mukaisesti puututtaisi. Totean siitä sen, että tässä on kaksi asiaa ollut hyvin kriittistä: on se dieselkalusto, joka noilla rataosuuksilla on liikenteessä, sen uusimistarve, ja toinen on radan kunto suhteessa erittäin painaviin kuljetuksiin, todella raskaisiin kuljetuksiin, pellettikuljetuksiin Venäjän puolelta ja Suomen puolelta Rautaruukin Raahen tehtaille jnp. Elikkä mitään kanttia tinkiä tästä kokonaisaikataulusta ei todellakaan ole. Toivottavasti valtiovarainvaliokunta ottaa tämän mietinnössään huomioon.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kun tuo kohta on auki, niin sopii samalla todeta se, että Ratahallintokeskuksen tulevaisuutta uhkaavat liikenne- ja viestintäministeriön sisältä lähteneet lausunnot siitä, että pitäisi Ratahallintokeskuksen rooli muuttaa ja samalla myöskin rahoitus suorittaa niin, että VR-yhtymä — VR Osakeyhtiö ja VR-Rata Oy — tulisi menettämään asemaansa. Se on varsin kielteinen asia.

Toinen asia on, puhemies — täältä on nyt valtiovarainministeri joutunut lähtemään — se tosiasia, että kun me käsittelemme rakentamiseen liittyvää asiakokonaisuutta, nimenomaan yleishyödylliseen rakentamiseen liittyvää kysymystä ja korkokattoa ja yleensäkin tuota korkoa, jota yleishyödylliset joutuvat käyttämään lainaa otettaessa, niin tällöin mielestäni eduskunnalla pitää olla valmius tehdä esitys, joka vastaa suunnilleen markkinakorkoa. Tämä asia on sitten ajankohtaisempi, jos tuporatkaisu syntyy, ja sen vuoksi tuodaan uusi hallituksen talousarvioesitystä täydentävä esitys eduskunnalle.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Lausun ensinnäkin iloni sen johdosta, että sektoriministeri, ministeri Dromberg, on laittanut niin sanotusti takkinsa likoon näitten hyvien asioitten puolesta ja linjakkaasti puolustaa esitystään. Sehän hänen rooliinsa sopii, koska hän on niin keskeisesti ollut mukana silloin, kun tätä lainsäädäntöä laadittiin. Pitkälti hänen työnsä ansiosta sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta on syntynyt koko se päätöspohja, miltä pohjalta eduskunta päätti näistä kahdesta eri laista siinä arpajaislain yhteydessä. Ministeri Dromberg silloisena sivistysvaliokunnan puheenjohtajana on ihan temppelinharjalla. Mikä on vielä somaa, nykyinen sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ed. Lindén puolestaan on ollut taas kulttuuriministerinä, että tässä on tällainenkin sattuma. Toivon vaan voimia, että naisten hennot hartiat kestävät näitten paineitten alla, kun tästä ei näytä vallitsevan niin riemastuttavaa yksimielisyyttä eduskunnan ja hallituksen välillä.

Nythän mitataan tässä veikkausasiassa, lähdetäänkö sille tielle vai ei. Jos ensimmäisen tilaisuuden tullen hihna luistaa, millä eväillä jatkossa vaaditaan, että pitää lainmukaisesti lähteä toimimaan? Tämä on se paikka, koska veikkausasetusta on 11 vuotta vuosi kerrallaan samalla tekstillä siirretty väliaikaisesti voimaantuloa siirtämällä. Tämä oli 12. vuosi, kun näitten asioitten kanssa venkoillaan. Tätä taustaa vasten ei ole ollut mitään merkitystä, minkälainen on ollut valtion taloudellinen tila. Näissä asioissa se ei ole heijastunut mihinkään. Hallitus ei ole niin sanotusti korvaansa lotkauttanut, olkoon kuka tai ketkä tahansa siellä hallituksessa. Tässä on aika pitkä tämä historia taaksepäin, milloin olisi voinut asiat hoitaa.

Esimerkiksi vaan: liikunnan määrärahat ovat tänä päivänä samalla tasolla kuin olivat vuonna 91 ilman mitään inflaatiotarkistuksia. Väitetään, että kulttuurin määrärahat ovat kasvaneet. Silloin tuijotetaan rakenteellisesti veikkausvoittovaroilla tapahtuvaa kulttuuritoimen rahoitusta. Vastaavasti peittoa on leikattu sieltä verovaroin rahoitettavalta puolelta. On tapahtunut vaan rahoitusrakenteessa muutos. Ei kulttuuritoimi ole päässyt mitenkään rahassa rypemään. Päinvastoin, siellä on suuria ongelmia, joista esimerkiksi Kansallisteatteri käy yhtenä suurena. Se pakotettiin ottamaan jättilaina olosuhteissa, kun valtion budjetit olivat runsaasti ylijäämäisiä. Pieni teatteri noin 250 miljoonan markan lainataakan alla: eihän se selviä sieltä tavanomaisilla raameilla, tavanomaisilla kiintiöillä, vaan jollakin lailla tämä vekseli on nyt hoidettava. Se vaatii erityisjärjestelyjä. Tämä on ollut tiedossa. Ei tämä tule yllätyksenä. Kansallisteatterissa muistaakseni valtionosuuden määrä on luokkaa 70 prosenttia, jolloinka se on lähestulkoon valtion teatteri. Tämän vuoksi sitä ei olisi pitänyt pakottaa jättivelan ottamiseen.

Ikään kuin vastauksena poissa olevalle ministeri Niinistölle, kun hän syyllisti minua, että olin väittänyt, että hallitus toimii lainvastaisesti: En minä niin väittänyt, vaan minä kysyin, miksei hallitus ota budjetin laadinnan lähtökohdaksi sitä lainsäädäntöä, jonka eduskunta on täällä säätänyt ja jonka voimaantulo on 1.1.2003, vaan ottaa budjetin laadinnan lähtökohdaksi sen, että eduskunnan säätämien lakien voimaantuloa väliaikaisesti siirretään, lähtee siis heti vesittämään ja murentamaan eduskunnan uunituoretta lakia. Tätä minä kysyin. Hän ei kyllä siihen vastannut, vaan alkoi moittia, että väitän hallituksen toimineen lainvastaisesti. Ei toimi, jos eduskunta menee hyväksymään sen hallituksen esityksen, että lakien, tämän jakosuhdelain ja sen kirjastopottia koskevan lain, voimaantuloa siirretään. Eli en ole syyttänyt hallitusta lainvastaisesta toiminnasta.

Myöskään kysymykseeni hyvästä hallintotavasta ministeri Niinistö ei vastannut. Ei voi olla hyvän hallintotavan mukaista, että venkoillaan tällä tavalla, jos on kerran tarkoitus lähteä sille tielle, että kirjastojen lakisääteiset valtionosuudet siirretään normaaliin päiväjärjestykseen eli verovaroin rahoitettavaksi. Selvyyden vuoksi sanon, että kirjastotoimelta ei ole esitettykään eikä ajateltukaan leikattavan mitään, vaan kysymys on rahoituksen rakenteesta.

Ministeri Niinistö esiintyy hyvin taitavasti täällä eduskunnan edessä, jos joku ei vielä tiedä, että arpajaislain yhteydessä päätettiin toinenkin laki. Ministeri Niinistö esittelee täällä erinomaisen hyvin sen, kuinka paljon kirjastojen valtionosuudesta siirretään verovaroin katettavaksi ja kauhistelee niitä prosentteja. Hän unohtaa sen, hän vaikenee kuoliaaksi sen, että samassa yhteydessä eduskunta on päättänyt, että edunsaajille, siis nuorisotyölle, tieteelle, taiteelle ja liikuntakasvatustyölle, lakisääteisesti turvataan niitten osuudet. Ne prosentit on kirjoitettu lakiin, ja näitä prosenttiosuuksia niin sanotussa jakosuhdelaissa ei hallitus lähde toteuttamaan. Tämä on se naula, jonka pitää lähteä vetämään. Ne ovat jäykkiä prosentteja. Ne katsotaan taskulaskimesta. Tämä kirjastomomentti joustaa sen mukaan, että ensin pitää veikkausvoittovaroista laskea, paljonko lakipykälien mukaiset jako-osuudet edunsaajille tekevät, ja katsotaan sitten viivan alta, mitä jää jäljelle kirjastojen valtionosuuksiin veikkausvoittovaroista, ja siltä osin, kun jää paleltamaan, täydennetään verovaroilla. Ajattelun pitää kulkea näinpäin. Tässä ministeri Niinistö, niin reilu mies kuin onkin monasti, pelaa pikkaisen sammutetuin lyhdyin, ei kerro sitä toista asiaa. Hän kertoo yksipuolisesti, vähän niin kuin asianajaja oikeudessa: tuo vain itselleen edullisia näkökulmia esiin. On siis säädetty, että veikkausvoittovaroja saa käyttää enintään 85 prosenttia kirjastojen lakisääteisiin valtionosuuksiin. Vähintään, sitten jos mennään minimiin, se on nolla. Se on jotakin nollan ja 85 prosentin välillä.

Eli kaiken tämän paatoksella ja suoraan sydämestä puhutun jälkeen totean, että jos on tarkoitus noudattaa eduskunnan tahtoa, niin on turha venkoilla. Mutta jos on kysymys jostakin muusta, niin mitä se muu voisi olla, sitäkö, että yritetään synnyttää olosuhteet, eräänlainen katastroof, jonkinlainen turbulenssi, että päästään olosuhteisiin, neuvottelutilanteeseen, milloinka veikkausvoittovarat siirtyisivät budjetin yleiskatteeksi? Jos tämä on siellä kulman takana odottamassa, niin tätähän eduskunta ei ole alkuunkaan lakeja säätäessään tarkoittanut eikä ole siihen suuntaan ollut näitä kuljettamassa. Nyt, valitan, on pakko tämmöinen epäilys tässä yhteydessä herättää ja kysyä, lähdetäänkö toteuttamaan lainsäädäntöä vai odottaako yleiskatteisuus-mörkö jossakin kulman takana.

Aivan lopuksi, herra puhemies: Kun Veikkaus Oy on lamankin aikana ollut ennätyskunnossa, tekee historiansa parasta tulosta, niin tämä ongelma ensinnäkin, mikä liittyy näihin ylimittaisiin tuloarvioihin, on ollut ennustettavissa, aivan niin kuin Kansallisteatterinkin kohdalla on tiedetty tarkalleen eräpäivä, ja kun tämä on ihan itse tuotettu, niin tästä kyllä maan hallitus ja eduskunta ihan omin voimin ja toimin selviää. Tämä ei tule mistään dollarin kurssista eikä globalisaatiosta tai kansantaloudesta, tämä on ihan meidän omissa kammareissa kehitetty. Sen takia tuntuu vähän tylsältä näinkin pitkään tästä puhua, kun tämä on tämmöinen kotitekoinen ja kotikutoinen. Toivoisin, että vahva hallitus tämmöisessä asiassa näyttäisi sen suuruutensa — vahvahan taipuu, heikko katkeaa — ja toivon, että hallitus tajuaisi tässä asiassa taipua. Tämä on ikään kuin tekninen korjaus hallituksen epätarkkaan budjettisuunnitteluun. Tämmöistä ei voi eduskunnan menolisäyksenä pitää alkuunkaan, kun tämän olisi pitänyt alkujaankin lähteä eduskunnan säätämistä laeista ja sisältyä hallituksen alkuperäiseen budjettiesitykseen.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa puhemies! Onkohan se ministereiden kovuutta vai heikkoutta, ettei sitä oikeaa esitystä tule sieltä, niin kuin on eduskunta edellyttänyt. Toivotaan, että tämä lähtee oikeille raiteille, näinhän se ei voi jatkua.

Mutta itse tähän talousarviolisäykseen: Ihan tyydytyksellä voi merkitä siinä, lisäykset alueiden kehittämiseen. Vaikka ne ovat pieniä rahalisäyksiä, mitä tässä on tullut, ne ovat kuitenkin äärettömän tärkeitä, että pystyttäisiin niitä alueita omaehtoisesti kehittämään. Mikä tärkeintä, ammattikorkeakouluille ja ammatilliseen koulutukseen osoitetaan sinne tarvittavia määrärahoja, koska ne ovat niitä todellisia helmiä, jos ne pidetään ajan tasalla, että ne iskevät aina siihen tarpeeseen, mitä meidän elinkeinoelämämme tarvitsee. Silloin tulee todellista työllisyyden hoitoa ja sitä kautta myöskin elantoa vähän harvempaankin asutuilla seuduilla.

Toisaalta on hyvä, että tähän turkistarhaukseen, vaikka tiedän, että se tässäkin salissa aiheuttaa vähän erilaisia näkemyksiä, kuitenkin osoitetaan määräraha, koska ihan meidän vientiämmekin ajatellen sieltä tulee selviä valuuttatuloja ja se on erittäin merkityksellinen muun muassa meillä Pohjanmaan alueella elinkeinona, joten sitä kannattaa edelleen kyllä silloin avittaa, kun joitakin ongelmia siellä sattuu.

Toisaalta olisin kyllä odottanut tähän energiapolitiikkaan reilusti korkeampaa tukirahaesitystä kuin täällä on esitetty. Jotakin tälläkin on suuntaa antavaa merkitystä, mutta ei päästä niihin tuloksiin, mitä päätöksiä eduskunta teki energiakeskustelussa, kun päätimme ydinvoimakysymyksestä.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitykseen eduskunnalle vuoden 2003 talousarvioesityksen täydentämisestä sisältyy niin hyvää kuin huonoakin. Ymmärrän kulttuuriministerin, voisiko sanoa, tuohtumuksen ja huolen kulttuuri- ja liikuntamäärärahojen osalta, ja olisi todella toivottavaa, että siinä voitaisiin palata hiukan paremmalle tasolle kuin tänä päivänä on. Tiedän, että siellä tehdään erinomaisen hyvää työtä, ja tämän tyyppinen esitys, mitä tullut on, on kyllä isku vasten kasvoja.

Mutta asia, minkä takia minä tulin tänne: Tulin antamaan hallitukselle kiitosta ja ehkä nimenomaan erityisesti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta. Olen itse saanut vuosikausia seurata Pohjanmaalla kettutarhayrittäjien hirvittävää painetta oman laillisen elinkeinonsa harjoittamisessa. Se on alkanut turkistarhaiskuista ja on jatkunut edelleen, kun on puhuttu koko elinkeinon tulevaisuudesta ja mahdollisuudesta säilyä. Eduskunnassakin on tehty lakiesitys, jonka perusteella turkistarhaus kiellettäisiin elinkeinona. Siellä kuitenkin tehdään kovaa työtä, luodaan työpaikkoja maaseudulle, työpaikkoja, joita todella olisi erittäin vaikea sinne muuten tuoda. Ne ovat nimenomaan syrjäisemmille maaseuduille tulevia työpaikkoja, ja monta kertaa vähemmän kouluja käyneelle väelle.

Se paine on ollut kyllä hirvittävä, mitä he ovat joutuneet kokemaan sekä näiden iskujen että muiden uhkakuvien osalta. Tilannetta ei kyllä ollenkaan helpottanut tuo syksyinen aamu, kun turkistarhaajat tarhoilleen mennessään joutuivat kohtaamaan näyn, jossa pahimmillaan tarhoilla kaikki ketut olivat lamaantuneita, halvaantuneita, kuolemassa tai kuolleet pois. Kaiken sen jälkeen, mitä aikaisemmin oli tapahtunut elinkeinon osalta, voi arvata, että siellä oli kyllä varmasti pala kurkussa ja itkukin lähellä. Tämän myrkytystapauksen alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Se on sinänsä erittäin ikävä asia, mutta ollaan nähtävästi aika monimutkaisen prosessin kanssa tekemisissä ja siinä mielessä on ymmärrettävää, että lopputulos voi olla tämäkin.

Kun 50 000 kettua yhtäkkiä kuolee, jo pelkästään nahkamenetykset ovat merkittäviä, mutta lisäksi tulevat sitten muutkin elinkeinoa koskevat teot. Siinä mielessä täytyy pitää erinomaisen hienona asiana, että hallitus maa- ja metsätalousministerin, pääministerin ja valtiovarainministerin johdolla on pystynyt näin nopeaan reagointiin tulemalla vastaan turkistarhaajia tämän katastrofin heitä kohdattua. Pitää muistaa, että mikään pakkohan valtiovallalla ei olisi ollut tällaista kädenojennusta suorittaa turkistarhaajia kohtaan, ja siinä mielessä täytyy todella antaa iso arvo sille, että on pystytty näin nopeasti reagoimaan. Mielestäni se on myöskin turkistarhaajille selkeä viesti siitä, että maan hallitus katsoo heidän elinkeinonsa tärkeäksi valtakunnalle ja on valmis omalta osaltaan edistämään tämän elinkeinon harjoittamista.

Tällainen päätöshän ei tietenkään voi olla jatkuva, vaan olen ymmärtänyt, että tähän valtioneuvoston päätökseen sisältyy myöskin edellytys siitä, että tässä ryhdytään toimenpiteisiin niin, että tämän tyyppinen tapahtuma ei pääsisi uusiutumaan. Olen myöskin ymmärtänyt, että asianomaiset viranomaiset ovat jo lähteneet liikkeelle lainsäädännön ja asetusten täsmentämiseksi näiltä osin, että tällaista ongelmaa ei pääsisi jatkossa tulemaan. Mutta annan pohjalaisten turkistarhaajien puolesta erinomaisen suuret kiitokset siitä, että valtiovalta on reagoinut näin myönteisellä tavalla tähän asiaan.

Myöskin, kun saatiin syntymään Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma, joka lähti hiukan toiselta pohjalta kuin aikaisemmin, eli nyt lähdettiin aika pitkälle toteuttamaan näitä suojeluasioita vapaaehtoisuuteen perustuvalta pohjalta, on erinomaisen hyvä, että valtiovalta omalta osaltaan on nyt sitten myöskin käynnistämässä käytännön toimenpiteitä tämän asian edistämiseksi eli täällä on nyt lisärahaa 200 000 euroa luonnonarvokaupan pilottihankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Eli meillä on kehitelty erityisesti tuolla Satakunnan puolella luonnonarvokauppajärjestelmä, jolla pyritään saamaan suojelun piiriin vapaaehtoisella tavalla maanomistajalta sopivia alueita ilman, että tarvitsisi mihinkään totaalisuojeluun lähteä. On erinomaisen hyvä, että valtiovalta on nyt heti aluksi valmis tukemaan tällaisia pilottihankkeita, joilla voidaan sitten nähdä se, päästäänkö tässä tulokseen vai ei.

Myöskin Metsähallituksen osalta on laskettu miljoonalla eurolla tulosaluetta sen takia, että sinne tulee työvoimakustannuksia luonnonsuojelualueiden ennallistamiseen ja hoitoon, joten myöskin siellä puolella päästään eteenpäin. Toisaalta näen myöskin aivan oikean suuntaisena sen, että energiatukeen on laitettu lisää rahaa. Mielestäni se on kuitenkin selvä signaali siitä, että tätä puolta halutaan myöskin viedä eteenpäin.

Eli jos on ikäviä asioita tässä täydennysosassa, niin siellä on myöskin myönteisiä asioita.

Seppo  Lahtela  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viitaten äskeiseen puhujaan ed. Mäki-Hakolaan, vaikka kaakkoisesta Suomesta katsonkin tätä ja meillä turkistarhaus ei sellaisenaan näyttele sen laatuista osaa, niin kuin se on Pohjanmaalla, eikä varsinkaan näitä vahinkoja ole sattunut niillä vähäisilläkään tarhauksilla, mitä siellä on olemassa, niin on tervehdittävä myönteisenä ja hyvänä asiana, että hallitus on ottanut tässä vastuuta tähän tapahtuneeseen vahinkoon. Puuttumatta mitenkään aikaisempiin myönteisiin puheenvuoroihin toteaisin tässä, että valitettavasti vain tämä myrkyttynyt rehu ja sen myrkytyksen syy on jäänyt epäselväksi. Täytyypä vain ajatella, että sillä mielikuvituksella, mitä itse tässä asiassa ajattelen, eipä tiedä mikä siellä takana on ollut olemassa, mutta se nyt ei ole ratkaisevaa tähän asiaan. Oleellista on, että myöskin tällä rintamalla Pohjanmaalla elämä jatkuu ja uskotaan tulevaisuuteen niin, että merkittävänä vientitulojen tuojana, niin kuin turkistalous on olemassa, Suomessa sillä on mahdollisuutta myöskin eteenpäin. Tämän jos minkä tarhaajien mielialaa pitäisi kohentaa, että valtiovalta kantaa osavastuuta siitä, voisi sanoa, melkein luonnonkatastrofin muotoisesta tapahtumasta.

Herra puhemies! Edelleenkin ed. Mäki-Hakolan puheenvuoroon nähden jatkaen: Metsätalouden edistämiseen ja valvontaan nähden tämä vapaaehtoisuus ja sille myönnettävä lisämääräraha metsäluonnon hoidon edistämiseen on nähtävissä myönteisenä asiana. Tässä on päästävissä oikeaan suuntaan, kunhan kaikilta pakkotoimenpiteiltä ja väkivaltaisuudelta tässä yhteiskunnassa tämän metsän osalta vain koetetaan pysyä mahdollisimman kaukana. Vapaaehtoisuus on se, mikä säilyttää luonnon oikean näköisenä myöskin tuleville polville.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Työllisyydestä on viime päivinä puhuttu hyvinkin voimakkaasti. Tässä hallituksen budjetin täydennysosassa ei kuitenkaan työllisyyteen kovin merkittävästi ole puututtu. Näin ollen onkin syytä odottaa, että tässä niin sanotun tupopaketin yhteydessä tulevassa täydennysosassa sitten työllisyyteen puututtaisiin nykyistä enemmän elikkä työllisyysvaroja ja investointivaroja, joilla parannetaan työllisyyttä, tulisi lisää, koska työttömyys uhkaa kasvaa ja sitä kautta yhteiskunnan ongelmat ja myöskin menetykset kasvavat.

Toisena asiana, jota jo äsken ministeri Niinistöltä kyselin: sosiaalisen asuntotuotannon, vuokra-asuntojen, rakentaminen on pudonnut hälyttävästi, ja suurin syy siihen on, että aravalainan korkotaso on kohtuuttoman korkea. Näin ollen, jos halutaan pitää vuokrat edes siedettävällä tasolla tässä maassa, on yhteiskunnan kyllä tultava mukaan vuokra-asuntotuotantoon sillä tavalla, että voidaan rakentaa nykyistä edullisempia vuokra-asuntoja niin, että ihmiset pystyvät näissä vuokra-asunnoissa asumaan. Siis on täysin kohtuutonta odottaa, että pienipalkkaiset pätkätyöläiset voisivat hankkia omistusasuntoja, kun kumminkin he joutuvat työn perässä liikkumaan paikasta toiseen. Se olisi myöskin epätaloudellista, sillä kuten jo aikaisemmin totesin, niin asunto sitoo ihmistä aika vahvasti siihen paikkakuntaan, jossa hän asuu.