Kyösti  Karjula  /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan päätavoite on aikaansaada Suomeen maailman paras innovaatioympäristö. Siinä mielessä on erittäin havahduttavaa, että me joudumme 02.50 yöllä käynnistämään tämän hallinnonalan keskustelun. Voisi sanoa, että tämä on eduskuntaan jo pitkään periytynyt lähtökohta, että tämän keskeisen hallinnonalan keskustelu on vuosi toisensa jälkeen yöaikaan. Siksi, arvoisa puhemies, vetoaisin, että kun kauppa- ja teollisuusjaosto pidättäytyy nyt pidemmistä matkoistakin tämän vuoden aikana, olisiko mahdollista, että tulevan vuoden keväällä käytäisiin ajankohtaiskeskustelu suomalaisen innovaatioympäristön kehittämisestä, joka voisi toteutua niin sanotusti ihmisten aikaan ja joka mahdollistaisi sen, että myös kansanedustajat pääsisivät aktiivisesti mukaan tämän keskeisen ja tärkeän hallinnonalan kehittämiskeskusteluun.

Mielestäni tämä tavoiteasetanta on perusteltu valinta, sillä tutkimus- ja kehitystoiminnalla sekä koulutuksella voidaan vaikuttaa kansantalouden tuottavuuden ja työllisyyden kasvuun. Talousarvioesityksen mukaan teknologiarahoitusta lisätään hallitusohjelman mukaisesti ja sitä suunnataan entistä tehokkaammin uutta tietämystä ja osaamista luoviin sekä innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia avaaviin riskipitoisiin kohteisiin. Tavoitteena todellakin on, että Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö ja että Suomen kilpailukyky on kansainvälisissä vertailuissa huipputasolla.

Teknologiainnovaatiopolitiikan määrärahat nousevat 534,6 miljoonaan euroon, joka on noin 9 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän. Tekesin myöntämisvaltuuksia korotetaan noin 16 miljoonalla eurolla. Tiukka menokehys huomioon ottaen määrärahalisäys on kohtuullinen, mutta ei vielä riittävä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Suomalaisen yritys- ja innovaatiopolitiikan keskeinen ongelma on siinä, että vain pieni osa innovaatioista johtaa uusien kasvuyritysten perustamiseen. Näin siitä huolimatta, että innovaatiotuotanto on maailman huippua. Myös innovaatioiden kaupallistaminen ja tuotteen saattaminen markkinoille voi olla meillä usein ongelmallista.

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta on laadittukin strategia aloittavien innovaatioyritysten siemenrahoituksen ja palvelujärjestelmän uudistamiseksi. Sen mukaan tarvitaan nopeavaikutteista uutta toimintamallia, joka sitoo keskeiset innovaatio-organisaatiot ja yksityiset toimijat yhteen alkavien yritysaihioiden kehittämiseksi sijoituskelpoisiksi. Tätä varten tulisi perustaa syöttörahasto, johon tulisivat sijoittajina mukaan muun muassa Sitra ja Suomen teollisuussijoitus. Yksityiset pääomasijoittajat kytkettäisiin mukaan oikean toimintastrategian varmistamiseksi. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että siemenrahoituksen vahvistaminen on tärkeää ja perusteltua innovatiivisen kasvuyrittäjyyden edistämiseksi.

Valiokunnan mielestä myös yritysten neuvontapalveluja tulisi samanaikaisesti tehostaa. Etenkin aloittavien yritysten kannalta on tärkeää, että perustamis- ja alkuvaiheessa on saatavilla asiakaslähtöistä neuvontaa, johon liittyy kokonaisvastuu asiakkaan tarvitsemista palveluista. Tällöin on myös tärkeää, että yhteistyö te-keskusten, Tekesin, Finpron ja Finnveran kanssa toimii saumattomasti ja että asiakkaille tarjotaan kokonaisvaltaisesti ne palvelut, jotka ovat yrityksen tarpeiden kannalta ajankohtaisia. On myös tärkeää, että te-keskukset toimivat aidosti ja aktiivisesti alueen yritystoiminnan tukena ja kehittäjinä.

Jotta Suomen kilpailukykyä ja innovaatioympäristöä koskevat tavoitteet voitaisiin saavuttaa, tarvitaan myös voimakasta panostusta osaamisen vahvistamiseen sekä osaamis- ja rahoituskapeikkojen poistamiseen. Tämä edellyttää määrätietoista panostamista muun muassa johtajuuteen, yrittäjyyteen, liiketoimintaan ja markkinointiin sekä kansainvälistymiseen liittyvään osaamiseen. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää yhä voimakkaammin myös tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kehittämistä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että osaamissisältöjä vahvistetaan akateemisen yrittäjyyden lisäämiseksi.

Teknologiset innovaatiot ovat myös tulevaisuudessa keskeinen osa Suomen innovaatiojärjestelmää, mutta on kuitenkin tärkeää, että niiden lisäksi kehittyy myös muita, esimerkiksi sosiaalisia ja prosessi-innovaatioita. Tulopoliittisen neuvottelutuloksen yhteydessä onkin sovittu, että hallitus ottaa tutkimustoiminnan, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämisehdotukset pikaisesti tarkasteluun. Valiokunta toteaa, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi on tärkeää, että lisäresurssit sisältyvät jo kevään 2005 lisätalousarvioon. Tästä syystä valiokunta katsoo, että valtion osakemyyntitulojen käyttöperiaatteita tulee arvioida uudelleen kehyspäätöksen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Te-keskusten organisaatioon ollaan suunnittelemassa merkittäviä muutoksia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työvoimahallinto on näistä muutoksista johtuen suunnittelemassa työvoimapalveluiden siirtoa osittain pois te-keskuksista seudullisten työvoimapalveluiden yhteyteen. Hanke mainitaan talousarvioesitystä täydentävässä hallituksen esityksessä, jonka käsittelyaikataulu on budjetin aikataulusta johtuen varsin kireä. Valiokunnan mielestä olisi ollut asianmukaista informoida eduskuntaa jo aiemmin ja varmistaa näin ajantasaisen tiedon välittyminen myös eduskuntaan.

Hyväksyessään kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion valiokunta kiinnitti huomiota Finnveran korkotuellisten lainojen myöntämisvaltuuksien korotusta koskevaan menettelyyn. Tässä suhteessa valiokunta viittaa edellä mainittuun kannanottoonsa ja toteaa, että myös Finnveraa 2004 koskevien työryhmän ehdottamien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää nykyisten menettelytapojen joustavoittamista.

Arvoisa puhemies! Varsinainen eduskuntaa koskeva lisäys kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle liittyy velkaneuvontaan. Tästä kävimme kauppa- ja teollisuusjaostossa keskustelua, arvioimme tätä tilannetta ja totesimme, että tämä tarve on edelleen erittäin suuri, jonotusajat talous- ja velkaneuvontaan ovat pitkiä. Osin tästä johtuen päädyttiin siihen, että valiokunta esittää 500 000 euron määrärahan lisäystä nimenomaan velkaneuvontaan.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi kiinnittää huomiota energiapolitiikkaan ja siihen, millä tavalla valiokunta on tarttunut tähän tärkeään asiaan kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että turpeen kilpailuasema energialähteenä ei heikkene päästökaupan seurauksena. Valiokunta viittaa päästökauppalain yhteydessä hyväksyttyyn lausumaan, jossa eduskunta edellytti turpeen energiaveron alentamista. Valiokunta kiirehtii turpeen energiaveron alentamista koskevan hallituksen esityksen antamista.

Haluan vielä tässä yhteydessäkin kiittää kauppa- ja teollisuusjaoston kaikkia jäseniä hyvin aktiivisesta ja rakentavasta yhteistyöstä ja myös arvoisaa kauppa- ja teollisuusministeriä. Minä toivon, että ponnistelu todella maailman parhaan innovaatioympäristön aikaansaamiseksi etenee. Voimme tälläkin hetkellä todeta, että olemme ainakin siellä kärkkymässä mitaleita, ellemme ihan siellä mitaliryhmässä.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tähän aikaan yöstä lienee paikallaan lyhyen version mukainen puhe. Lienee aika selvää, että tarve lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä on polttava. Olemme pahasti jäljessä joistakin jopa itse asettamistamme tavoitteista; tuulivoima on siitä yksi esimerkki.

Paikalla oleva ministeri Pekkarinen on varmasti ajan tasalla olevana ministerinä hyvin perillä siitä, että nykyiset toimet eivät selvästikään riitä, vaan tarvitaan jotain uutta ja tehokkaampaa. Näitä uusia ja tehokkaampia keinoja on periaatteessa lukuisia vaihtoehtoisia, ja näistä ostovelvoite on läntisessä Euroopassa hyvin laajalti käytetty ja hyväksi todettu. En mene siihen nyt paitsi tämän ajankohdan myös sen takia, että se ei varsinaisesti kuulu tähän budjettikeskusteluun.

Se, mikä kuuluu budjettikeskusteluun, toinen vaihtoehtoinen työkalu, on laajamittaisten, suurten uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien demonstraatiohankkeiden investointituki, jota voidaan tuttavallisesti kutsua ehkä demotueksi. Sillä on aika laajaa kannatusta ja tukea erilaisissa asiantuntijapiireissä. Sehän on kirjattu muun muassa kansalliseen ilmastostrategiaan yhtenä neljästä uusiutuvien energialähteiden edistämiseen tähtäävästä laajasta kokonaisuudesta. Ympäristövaliokunta hiljattaisessa asiantuntijakuulemisessaan sai kuulla aika voimakkaita kannanottoja tämän demotuen puolesta, ja selvitysmies Mikko Kara raportissaan esimerkiksi yhtenä monista hyvistä näkökulmista, mitä se raportti sisältää, painotti nimenomaan näiden suurten demonstraatiohankkeiden tärkeyttä. Julkisessa keskustelussahan Karan raportista ihan muut asiat sitten nousivat esiin.

Demohankkeiden tuki on hyödyllinen, käyttökelpoinen työkalu nimenomaan uuden, modernin, innovatiivisen tekniikan kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Sillä voidaan tarjota käytännön kokemusta kotimaiselle osaamiselle ja myös referenssejä, joilla sitten voidaan pärjätä kansainvälisillä markkinoilla. Hyvin toteutettuna tällainen uusiutuvien energialähteiden demotuki ei olekaan mikään pelkkä rahareikä, vaan se on siis investointi, joka voi tuottaa itsensä takaisin työpaikkoina ja päästövähennyksinä ja vientituloina.

On ilahduttavaa, että arvoisa ministeri jaksaa vielä näin myöhäiseen aikaan olla täällä seuraamassa keskustelua, ja toivon tässäkin yhteydessä, että tätä demonstraatiohanketukea pidetään esillä, sitä vauhditetaan kansallisen ilmastostrategian mukaisesti ja se tulee, jos nyt ei vielä ensi vuoden budjetissa, niin myöhemmissä budjeteissa viimeistään esiin.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Karjulan ehdotusta käydä tärkeä innovaatio- ja teknologiakeskustelu niin sanottuun säädylliseen aikaan, jolloin mahdollisesti on muitakin kuin me neljä viisi kansanedustajaa plus arvoisa ministeri paikalla, puhumattakaan puhemiehestä.

Tässä yhteydessä totean, että KTM:n panostus teknologian kehitykseen on kasvanut. Se on huomattava, mutta sen tulisi kasvaa todella paljon nopeammin, jotta ne tavoitteet, jotka on esitetty muun muassa Brunilan globalisaatioraportissa, toteutuisivat. Tämän eteen meidän tulisi panostaa, muuten niitä tavoitteita ei saavuteta.

Samoin tulee lisätä riskinottorahaa yrittäjätoimintaan ja hyväksyä se tosiasia, että kaikki yritykset eivät onnistu. Ajatus kehittää Tekesin maakunnallista toimintaa siten, kuin ministeri Pekkarinen sen esitti, on minusta hyvä, kannatettava asia, sillä ne yrittäjät, jotka lähtevät liikkeelle maakunnissa, ovat yleensä vihreitä, kokemattomia, ja sen vuoksi siellä tarvitaan nimenomaan tätä.

Tässä lyhyesti kommenttini.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minä myös kannatan tätä keskustelualoitetta. On todella tärkeää, että Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä osa-alue keskustellaan päivänvalossa ja sillä tavalla, että kaikki kansanedustajat ovat paikalla. Meitä on vain muutama täällä tähän aikaan.

Haluan kiittää tässä yhteydessä jaoston puheenjohtajaa ja yhtyä kaikkeen hänen sanomaansa tässä puheenvuorossaan. Hän on ollut erittäin innostava ja kannustava, ja olemme tutkineet varsin paljon jaostossa niitä yrittäjyyden esteitä ja pyrkineet poistamaan niitä. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarista haluan kiittää siitä, että hän on erinomaisella tavalla näitä innovaatioita kannustanut ja hakenut niitä väyliä, joilla rahoitusta hankitaan niitten tuotteistamiseen, markkinointiin ja kasvuyritysten kansainvälistymiseen. Näen, että näissä meillä on suuri mahdollisuus, jos koulutus aloitetaan jo aivan opintosuunnitelmista ja sitä tuodaan jatkumona niin, että se innovatiivisuus ei kuole, vaan ne todella saadaan aidosti kilpailukykyisiksi tuotteiksi. Tämä kaikki on niin laaja osa-alue, että tämä keskustelu on tarpeellista käydä välittömästi kevätkaudella.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Määräraha kuntien talous- ja velkaneuvontaan vuodelle 2005 on hallituksen talousarvioesityksessä hiukan yli 4,8 miljoonaa euroa, mikä on noin miljoona euroa pienempi kuin kuluvan vuoden määrärahat. Momentin määrärahan pienentämistä perusteltiin sillä, että syksyllä 2002 alkanut velkasovinto-ohjelma päättyi elokuun lopussa tänä syksynä. Jos tätä määrärahaa ei olisi valiokunnan toimesta lisätty, niin arvioiden mukaan tämä olisi tarkoittanut noin 29 prosentin henkilöstöresurssien vähennystä nykyiseen tilanteeseen ja velkaneuvontayksiköiden ruuhkautumista entisestään.

Laki velvoittaa valtion järjestämään talous- ja velkaneuvontaa tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Talous- ja velkaneuvojat ovat auttaneet eri syistä velkaantuneita pääsemään takaisin jaloilleen. Asiakasmäärät velkaneuvonnassa ovat nousseet vuosi vuodelta, vaikka velkajärjestelylain voimaantulon aikoihin 1993 ajateltiin ylivelkaantuneiden asioiden tulevan hoidettua muutamassa vuodessa. Velkaneuvontapalveluiden kysyntä on viime vuosina ollut kasvussa erityisesti korkean työttömyyden alueilla, kuten muun muassa omassa maakunnassani. Uuden, nuoremman sukupolven velkaantuminen on jo näkyvissä oleva ilmiö myös. Velkaneuvonta-asiat ovat tulleet entistä vaativimmiksi, ja niissä tarvitaan vankkaa osaamista ja ammattitaitoa. Siitäkin huolimatta, että vapaaehtoisia velkajärjestelyjä ja velkasovintoja tehdään paljon, käräjäoikeuteen menevien hakemusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Talous- ja velkaneuvontaa työllistävät edelleen vanhat hakemukset lisätilityslaskelmineen ja maksuohjelman muutoksineen.

Laissa talous- ja velkaneuvonnasta edellytetään talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestämistä sekä ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyä. Käytännössä tätä yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi asetettua ennalta ehkäisevää työtä on jo nykyisten määrärahojen puitteissa ollut hyvin vaikea toteuttaa, koska varsinainen velkaneuvonta ja ylivelkaongelmien selvittäminen vie velkaneuvojien ajan kokonaisuudessaan. Myös tämä tulisi ottaa huomioon talous- ja velkaneuvontaan varatuissa määrärahoissa. Kansalaisten velkaantumiskehitystä osoittavien eri indikaattoreiden perusteella voidaan olettaa, että asiakkaita talous- ja velkaneuvontaan on tulossa jatkossakin vähintään nykyisellä vauhdilla, ellei ennalta ehkäisevään toimintaan saada lisää resursseja.

Omassa talousarvioaloitteessani ehdotin, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon asianomaiselle momentille lisäyksenä runsaan miljoona euroa kuntien talous- ja velkaneuvontaan. Olen pitänyt myös asiaa esillä eri yhteyksissä, enkä varmasti ole ainut. Nyt voi olla kohtuullisen tyytyväinen, sillä mietinnössä esitetään velkaneuvontaan lisää 500 000 euroa, kuten asianomaisen jaoston puheenjohtaja esittelypuheenvuorossaan totesi. Toisin sanoen, tälle vuodelle käytettävissä olevasta määrärahasta jää puuttumaan noin 500 000 euroa. Monen ihmisen asiaa voidaan tämänkin lisäyksen myötä hoitaa. Kiitos tästä lisäyksestä kaikille teille, jotka asianomaisessa valiokunnan jaostossa olette työtä tehneet, ja totta kai myös ministerille.

Vaikka syksyllä vuonna 2002 alkanut velkasovinto-ohjelma on päättynyt tänä syksynä, niin velkaneuvonnan tarve on kuitenkin edelleen erittäin suuri. Tällä asialla perusteli myös asianomaisen jaoston puheenjohtaja tätä määrärahan lisäystä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit, paikalla urhokkaasti olevat! Haluan ihan alkajaissanoissani erittäin lämpimästi kiittää kauppa- ja teollisuusjaostoa ja valiokuntaa sen tekemästä mietinnöstä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan osalta. Se analyysi, ne painotukset ja ne pienet muutokset, joista ed. Kähkönen viimeksi äsken sen tärkeimmän esitteli, ovat mielestäni erittäin oikeaan osuvia. Jaoston kannanotot luotaavat kirkkaalla tavalla sitä tehtävää, mikä meillä hallituksella ja eduskunnalla tulisi olla ja pitäisi olla, jos pieni kansakunta Suomi aikoo menestyä kansakuntien välisessä taloudellisessa kilvoittelussa.

Minun on myös helppo jakaa se käsitys, minkä täällä jaoston puheenjohtaja äsken omassa puheenvuorossaan esitti, ajatus siitä, että olisi tarpeen todellakin käydä oikein kirkkaalla päivänvalolla keskustelu erityisesti innovaatiopolitiikasta, siitä, mitä Suomen pitäisi niissä asioissa tehdä tuon sanotun menestyksen hakemiseksi ja turvaamiseksi tulevien vuosien aikaan. Havaitsin äsken jo käydyssä keskustelussa monessa puheenvuorossa kannatusta tälle ajatukselle. Teen parhaani, jotta jossakin muodossa, onko se selonteko tai mikä muu muoto, joka tapauksessa sellaisessa muodossa, jossa riittävän laajaperspektiivisesti kyseiseen teemaan voidaan eduskunnassa käydä käsiksi, tällainen tilaisuus pyritään, uskon näin, hallituksen toimesta ja eduskunnan kanssa yhteistyössä tietysti järjestämään.

Arvoisa puhemies! Itse tähän jaoston mietintöön liittyen haluan kajota ainoastaan pariin kolmeen asiaan. Ensimmäinen näistä on kysymys siitä, millä tavalla Suomi kykenee todella tuon sanotun kilpailukyvyn varmistamaan ja turvaamaan tulevina aikoina. Jaosto tunnustaa ja tunnistaa sen tosiasian, että toki on lisätty voimavaroja t&k-tarpeisiin, tutkimukseen, innovaatiotoimintaan, kehittämiseen, teknologiaan, kaikkeen tähän. Tässä asiassa — minä oikeastaan puolestani voisin sen sanoa — näyttää siltä, että riippumatta siitä, mikä hallitus kulloinkin istuu, kansallisesti meillä on tästä asiasta hyvin pitkälle menevä yhteisymmärrys, siitä, että juuri sanottujen voimavarojen, tutkimuksen, innovaatioiden ja kehittämistyön voimavarojen lisääminen, on ylivoimaisesti tärkein avain Suomen menestyksen turvaamiseksi tulevina aikoina.

Nyt hallitus on tällä budjettiesityksellään lisäämässä jonkin verran näitä sanottuja määrärahoja. On aivan totta, että tämä vauhti ei kuitenkaan riitä. Jaan tässä näkemyksen, joka on sekä opposition että hallituksen puolelta täällä julki sanottu. Hallitus onkin siinä periaatepäätöksessään, jonka se liitti tuloratkaisun yhteyteen, kirjannut selkeän ajatuksen siitä, että jo alkuvuodesta ensi vuonna 2005 hallituksen on tarkoitus tulla eduskuntaan seuraavilla konkreettisilla toimenpiteillä, myös rahallisilla toimenpiteillä, joilla aiotaan sanottuja asioita kohentaa, tutkimuksen ja teknologian, innovaation voimavaroja entisestään parantaa. Näin onkin syytä menetellä. Näin onkin syytä menetellä monista eri syistä.

Sen ohella, että sanottujen määrärahojen määrä on tärkeä asia, huolehtia sen kehityksestä, tärkeätä on huolehtia myös siitä, että innovaatiojärjestelmä toimii. Me olemme suorittaneet kauppa- ja teollisuusministeriössä ja myöskin, olen havainnut, Helsingin yliopistossa on tehty vastaavanlaista selvitystyötä siitä, onko tässä innovaatioketjussa puutteita ja pulmakohtia, ja jos on, niin missä ne pulmakohdat ovat. Kieltämättä näyttää siltä, että tuossa innovaatioketjussa ilmiselvästi on aukkoja, joiden paikkaamiseksi tarvitaan hyvin nopeitakin toimenpiteitä. Me panostamme hyvin perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen, innovaatiotoimintaan. Meillä syntyy patentteja, teknologiapatentteja, maailmassa eniten. Meillä syntyy patentteja toiseksi eniten per capita koko maailmassa.

Mutta sitten kun tarkastellaan ja arvioidaan sitä, kuinka paljon näistä innovaatiotyön hedelmistä generoituu tuotteiksi ja yrityksiksi suomalaiseen maaperään työllistämään suomalaisia, havaitaan, että se luku ei ole kovin suuri. Se ei ole kasvanut toivotulla tavalla, ja erityisesti sellaiset innovaatioidut, jotka olisivat generoituneet sellaisiksi tuotteiksi ja sellaisiksi yrityksiksi, jotka lähtevät kohtamiten nopeaan kasvuun kasvuyrityksen tielle, näiden yritysten määrä on erityisen pieni. Me selvitimme 94 000 yritystä Suomesta vuosien 2001, 2002 ja 2003 ajoilta, 94 000. Katsoimme, kuinka moni niistä täyttää kansainvälisellä kriteerillä tämmöisen kasvuyrityksen tunnusmerkit, siis kolmena vuonna kasvu vähintään 20 prosenttia, ja tämän kriteerin täytti näistä 94 000 yrityksestä vain 1 712 yritystä, aivan tasan tarkkaan ilmoitettuna 1 712 yritystä. Näyttää siis siltä, että panostukset tähän innovaatioketjun alkupäähän synnyttävät innovaatioita, mutta tuotteita ja yrityksiä ei tule riittävästi, ja silloinkin kun niitä tulee, niin liian pieni osa niistä ajautuu, tai pääsee pikemminkin, tällaiselle kasvuyritysten tielle riittävän nopeasti.

Nämä analyysit on tehty ja meillä on laadittu tällainen strategia, joihinka havaitsin sekä täällä jaoston puheenjohtajan että myöskin tämän mietinnön viittaavaan. Tarkoitus on, että hyvin nopeassa, lähimmässä tulevaisuudessa hallitus tuo esitykset, joilla se näihin, käytän ilmaisua, markkinapuutealueisiin pyrkii reagoimaan mahdollisimman ripeästi ensinnäkin ja mahdollisimman mittavasti toisekseen, hyvin nopeassa aikataulussa todellakin. Näyttää siltä, että ne markkinapuutealueet ovat täällä hyvin varhaisessa vaiheessa ja toisaalta hyvän kasvun alkuun päässeitten tai pääsevien tai sitä tavoittelevien yritysten kohdalla, siellä ne markkinapuutealueet ovat. Näyttää niin ikään siltä, että tällainen markkinaehtoinen raha on tästä hyvin varhaisesta vaiheesta loitontunut yhä tuonnemmaksi ja tuonnemmaksi ja tähän varhaiseen vaiheeseen on syntynyt tällainen markkinapuutealue, johonka äsken kerrotulla tavalla on tarkoitus nyt reagoida. Annan suuren arvon sille, että jaosto antaa tälle ajattelulle tai tälle analyysille ja sille tärkeydelle, että tähän tulee puuttua, niin suuren painoarvon kuin täältä mietinnöstä on löydettävissä.

Kiinnitän myöskin huomiota siihen, että Suomen menestyksen kannalta on tärkeätä, että meillä on ei vain muutama keihäänkärki, jotka menestyvät teknologisesti ja muutoin maailmalla, vaan on tärkeätä, että on myös pk-sektori joka, eikä vain muutamassa keskuksessa, vaan eri puolella Suomea, pääsee entistä paremmin mukaan oman osaamis- ja teknologiaperustansa kohentamiseen. Tässä mielessä myöskin Tekesin voimavarojen ja aktiviteettien kohentaminen tuolla maakunnissa on tavattoman tärkeä asia eikä niissä valmisteluissa, mitä on tehty, ole suinkaan tarkoitus, että Tekesin aktiviteetit jotenkin lähtevät pois tuolta te-keskuksista. Kysymys on siitä tähänastisessa valmistelussa olleesta asiasta, että silloin kun on kysymys uuden tasoisista tehtävistä, niiden hoitamisesta te-keskusten yhteydessä, niin siinä yhteydessä esimerkiksi rekrytointiratkaisuissa tai keskeisten toimintamäärärahojen suuntaamisratkaisuissa, niissä Tekesistä suoraan tuo ohjaus voisi tapahtua näihin yksiköihin eikä niin, että ne kulkevat te-keskuksen päällikön ja hänen alaisuudessaan olevan yritysosaston johtajan kautta elikkä aika monen tällaisen asteen kautta sellaisiinkin tarpeisiin, joita nyt uusina tarpeina, joita tässä yhteydessä en enempää käy esittelemään, aiotaan maakuntiin kohdentaa.

Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti vielä kiinnittää huomiota siihen, että rahoituksen löytyminen tietysti t&k-tarpeisiin ei ole ihan helppo tehtävä ja asia tilanteessa, jossa budjettikehykset ovat hyvin tiukat. Haluan tässä yhteydessä minäkin yhtyä ajatuksiin, joita äsken analysoitiin edellisen pääluokan kohdalla, kun keskusteltiin siitä, että myyntituloja pitäisi voida käyttää infratarpeisiin ja t&k-tarpeisiin, ja helppo on yhtyä valiokunnan ja jaoston kirjauksiin näiltä osin. Täytyy toivoa, että hallituksen sisällä eduskunnan, ainakin tämän jaoston ja valiokunnan, tahto voisi käytännössä realisoitua mahdollisimman nopeasti.

Arvoisa puhemies! Kun aika alkaa olla nyt vähissä, aivan lyhyesti vielä energiasta ja energiatuesta. Täällä ed. Tynkkynen otti oikein ja hyvin esille kysymyksen siitä, millä tavalla uusiutuvan energian lähteitä voitaisiin entistä enemmän hyödyntää. Suomi on ollut sillä tiellä, jossa uusiutuvien energialähteitten osuus esimerkiksi sähkössä ja kokonaisenergian käytössä on lisääntynyt, mutta ei riittävän nopeasti lisääntynyt. Lisää vauhtia pitäisi kyetä laittamaan ja saamaan uusiutuvien energialähteitten hyödyntämiseen. Tässä mielessä tällaiset demonstraatiotuet, tai demotuet lyhyesti sanottuna, ovat tärkeitä kiihokkeita uusien innovaatioitten myös tällä alalla liikkeelle saamiseksi. Minä haluan kiinnittää huomiota siihen, että eduskunta hyväksyi hallituksen esityksestä 10 miljoonan euron demotuen juuri tämän tyyppisiin hankkeisiin, hetkinen, runsaat kaksi vuotta sitten. On tavattoman valitettava ja ikävä asia, että siinä vaiheessa Martinlaaksoon ajatellussa hankkeessa tai ajatellun hankkeen kanssa ei ole päästy eteenpäin, erilaisista syistä se on juuttunut paikoilleen. Tuo demoraha on edelleen käytettävissä, se on ensi vuoden ajan vielä käytettävissä. Minä toivon, että löytyisi nyt sellaisia hankkeita, joita voidaan rahoittaa nimenomaan tällä ajattelulla uuden teknologian käyttöönsaamisesta, erityisesti uusiutuvien energialähteitten käytön edistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Tuo aika on käytetty. Näillä sanoilla vielä suurkiitos jaostolle ja valiokunnalle erittäin hyvin tehdystä työstä.

Kyösti Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen kertoi tuossa edellä selvityksestä, johon osallistui 94 000 suomalaista yritystä, ja niistä tunnistui 1 712 kasvuyritystä. Selvitettiinkö tässä yhteydessä se, minkä tyyppisen innovaation varassa tämä kasvu tapahtuu ja rakentuu? Ovatko nämä teknologia/tuoteinnovaatiopohjaisia yrityksiä, taikka missä määrin on yrityksiä, jotka kasvavat tämmöisen toimintatapa-, toimintamenetelmäinnovaation pohjalta? Mielestäni tämän tyyppisen analyysin avulla pystyttäisiin selkiyttämään myös sitä ehkä laajentuvaa toimenpidearsenaalia, jolla voidaan vastata näihin eri tyyppisiin innovatiivisiin yrityksiin ja niiden kehitystarpeisiin.

Martin  Saarikangas  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näitten innovaatioiden kehittämisestä ja niiden eteenpäin viemisestä minulla on se kuva, että me Suomessa vaadimme monta kertaa liian nopeita tuloksia. Kaikki innovaatiot eivät puhkea vuodessa ja kahdessa. Monet niistä vaativat kymmeniä vuosia, ja sitä varten tässä teknologian tukemisessa, mitä ministeriö harrastaa, tulisi ottaa huomioon nämä pitkän aikajänteen vaativat kehitysprojektit, että ne vaativat toisenlaista huoltoa, toisenlaista rahoitusta, riskirahoitusta ja ehkä se omarahoitusosuus niissä on kohtuuttoman suuri.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kasvuyrityksiin, mitä ne ovat. Kyllä ne lähinnä ovat tässä analyysissä saatujen tietojen perusteella lähinnä erilaisia teknologiayrityksiä. Monet niistä ovat myös tällaisia uuden tyypin palveluyrityksiä, sellaisia palveluyrityksiä, jotka ovat syntyneet lähinnä suurteollisuuden kyljestä sillä, että tuo teollisuus on ulkoistanut tiettyjä toimintoja ja näitä toimintoja varten on syntynyt kyseisen alan palveluyrityksiä ja monet näistä ovat kasvaneet tavattoman nopeasti. Ehkä kaksi tärkeintä tyyppiä ovat juuri tämän tapaiset.

Mitä tulee vielä tähän kärsivällisen rahan löytymiseen, niin sen ohella, että markkinaehtoinen raha tästä hyvin varhaisesta vaiheesta on loitontunut vähän kauemmaksi, sen ohella varsinkin markkinaehtoinen raha tahtoo tulla entistä varovaisemmin mukaan sellaisiin hankkeisiin, joissa pitää sitoutua hyvin pitkäksi aikaa, joissa rahan pitää olla kärsivällistä. Tästä syystä on tavattoman tärkeää, sitä ed. Saarikangas varmaan tarkoittikin, että niiltä osin kuin julkinen raha on mukana, se erityisesti pyrkisi keskittymään juuri tällaisiin hankkeisiin, tällaisiin kärsivällistä, pitkäkestoista sitoutumista vaativiin hankkeisiin.

Arvoisa puhemies! Sanon vielä ihan lopuksi, että viime aikoina on käynnistetty myös sellaisia teknologiahankkeita, joilla pyritään myös palvelusektoria, sen innovatiivisuutta, sen tuottavuutta parantamaan. Haluan erityisesti mainita FinnWell-nimisen ohjelman, jossa on sitouduttu 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2009 mennessä nimenomaan terveydenhuoltoalan teknologian kehittämistyöhön, jossa myös palveluprosessit ovat kohteena, ei vain se alan teknologia, se kova teknologia, vaan myös palveluprosessit ovat vahvasti mukana.

Kirsi  Ojansuu  /vihr:

Arvoisa puhemies! Juuri niistä hankkeista, jotka ovat pitkäkestoisia ja joiden tavoitteet ovat useiden vuosikymmenien päässä, nimenomaan energiahankkeet ovat hyvä esimerkki. Täytyy sanoa, että vihreä eduskuntaryhmä on pettynyt siihen, että tällaisia demonstraatiohankkeita, jotka koskevat uusiutuvia energialähteitä, ja niitä, jotka esittävät nimenomaan kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisen energiaratkaisun kehittämistä, on ollut poikkeuksellisen vähän. Olemme pettyneet niihin, koska useat niistä hankkeista, joiden puolesta olemme puhuneet, ovat kotimaisia ja työllistäviä hankkeita ja niiden edistäminen ei ole edistynyt siihen tahtiin kuin olisimme odottaneet, varsinkin kun viime eduskunta päätti, niin kuin päätti ydinvoimasta. Tässä suhteessa näemme, että on erittäin keskeistä, että hallituksen tulee vakavasti ja määrätietoisesti panostaa näihin uusiutuviin energialähteisiin ja työllistäviin energialähteisiin, joiden vaikutukset näkyvät pidemmällä aikavälillä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä joudun aika pitkälti yhtymään siihen, että minäkin olen vähän pettynyt, että tällaisia demohankkeita ei ole ilmaantunut. Alan teollisuus ei ole kyennyt tunnistamaan sellaisia kannatettavia hankkeita, joihin se olisi rohjennut sitoutua riittävästi myös itse, koska totta kai pitää olla se yritysalusta, mikä se kulloinkin onkin, joka lähtee liikkeelle. Vielä kerran toistan, että Martinlaaksossa kysymys oli nimenomaan tällaisen biojätteen polttamisesta kaasuttamisteknologiamenetelmällä, mutta se kaatui tunnettuihin valitusmenettelyihin, mikä oli kyllä tavattoman ikävä ja valitettava asia. Nyt täytyy vaan toivoa ja sen verran voin sanoa, että tiedossani onkin uusia hankkeita, jotka ehkä tulevat aika lailla siihen samaan teknologiseen saumaan, missä mainittu hanke oli. Jos ne nousevat jalalleen riittävästi vielä kertaalleen, on eduskunta varannut 10 miljoonaa euroa käyttämätöntä rahaa; se ei ole kahteen vuoteen mennyt niin sanotusti kaupaksi tämä raha. Mitä tulee muihin tavanomaisempiin hankkeisiin uusiutuvien energianlähteitten hyödyntämiseksi, niin kutakuinkin, ei nyt aivan kaikkia, mutta kutakuinkin kaikki kelvolliset hankkeet kyetään rahoittamaan. Ei aivan kaikkia, myönnän, jonkun verran joudutaan tinkimään, mutta ylivoimainen valtaosa.