Täysistunnon pöytäkirja 144/2006 vp

PTK 144/2006 vp

144. TORSTAINA 18. TAMMIKUUTA 2007 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

8) Laki tuloverolain 47 §:n muuttamisesta

 

Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Rouva puhemies! Tämä lakiehdotus tuloverolain 47 §:n muuttamisesta koskee myyntivoiton verotusta.

Verohallinnon myyntivoiton verotuksen ohjeiden mukaan oman asunnon myynnistä tai vaihtamisesta saatu voitto on verovapaata tuloa, jos on omistanut luovutettavan huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet taikka rakennuksen vähintään kaksi vuotta ja jos on käyttänyt huoneistoa tai rakennusta omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan omana tai perheen vakituisena asuntona ennen luovutusta. Omistusaika lasketaan yleensä ostosopimuksen tekemisestä luovutussopimuksen tekemiseen. Henkilöllä voi kuitenkin olla omistuksessaan useita asuntoja, joita hän on eri aikoina käyttänyt vakituisena asuntonaan siten, että oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Verohallituksen ohjeiden mukaan verovapautta koskevia säännöksiä ei sovelleta luovuttajan vapaa-ajan asunnon tai muiden asuntojen luovutuksiin, jos omistaja ei ole käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan kahta vuotta.

Rouva puhemies! Myyntivoiton voi laskea kahdella tavalla. Sen voi laskea vähentämällä myyntihinnasta ostohinnan ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi asuntoa hankittaessa maksettu varainsiirtovero ja myyntikulut. Ostohintaan voidaan lisätä myös omaisuuden perusparannusmenot, kuten asunnon arvoa parantavat toimenpiteet. Vaihtoehtoisesti myyntivoiton veron voi laskea siten, että vähentää 20 prosenttia myyntihinnasta omistettuaan asunnon alle 10 vuotta ja 40 prosenttia omistuksen kestettyä yli 10 vuotta.

Myyntivoiton veron laskennan perusteet kaipaavat tarkistamista. On useita tapauksia, joissa omistaja on vuosien kuluessa pikkuhiljaa kunnostanut omistamaansa kiinteistöä. Vuosien saatossa kiinteistön arvo on noussut jopa huomattavastikin. Tehtäessä kunnostusta vähittäin erilaisten hankintojen kuitit eivät välttämättä ole enää vuosien kuluttua tallessa. Useissa näissä tapauksissa kiinteistön myynnin yhteydessä verottaja on kuitenkin määrännyt täysimääräisen myyntivoiton veron ottamatta huomioon perusparannuksia, jotka ovat johtaneet ja vaikuttaneet kiinteistön hinnan nousuun.

On tapauksia, joissa puolueeton viranomainen, kuten esimerkiksi kunnan rakennustarkastaja, on antanut lausunnon kiinteistössä tehdyistä perusparannuksista ja arvioinut niiden perusparannusten suuruuden. Näissä tapauksissa verottaja on vedonnut kuitenkin siihen, ettei remonttikulujen kuitteja ole ollut liittää veroilmoitukseen. On sangen kohtuuton vaatimus, että kaikenlaiset kuitit olisivat tallessa vuosien jälkeenkin. Tällaisen menettelytavan takia kansalaiset ovat sangen eriarvoisessa asemassa. Joku kunnostuttaa esimerkiksi vapaa-ajan asuntonsa urakoitsijalla ja isolla kertainvestoinnilla saaden kaikista hankinnoistaan ja teettämistään töistä muutamia kuitteja lyhyen ajan sisällä.

Toiset puolestaan kunnostavat vapaa-ajan asuntoaan pitkän ajan kuluessa tehden osan työstä, joskus jopa kaiken työn, itse ja hankkien tarvikkeita vähitellen tarpeen mukaan, eikä kuitteja ole välttämättä ymmärretty tallettaa. Verovelvollisten tasavertaisen kohtelun kannalta on ongelmallista, että käytännöt ja verotuskohtelu vaihtelevat paljonkin riippuen veropiiristä.

Rouva puhemies! Myyntivoiton laskennan perusteita tulisikin muuttaa siten, että ostohintaan lisättävien perusparannusmenojen arvioimiseksi riittää puolueettoman viranomaisen, kuten kunnan rakennustarkastajan, arvio tehdyistä perusparannuksista, niistä syntyneistä kuluista ja tehdystä työmäärästä. Tuloverolakia tuleekin muuttaa siten, että omaisuuden perusparannusmenot voidaan osoittaa alkuperäisin tosittein tai muulla luotettavalla selvityksellä. Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo.

Rouva puhemies! Toivon, että tämä lakiehdotus vielä saisi sellaisen kohtelun valiokunnassa, että ainakin seuraavalla vaalikaudella tämä laki voitaisiin sitten korjata.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa kajotaan aika tärkeään ongelmaan, joka pitäisi korjata. Kiinteistön luovutuksissa kohdataan silloin tällöin sellainen tilanne, että pitäisi löytyä näitä hankintamenokuitteja jopa sellaiselta ajalta, jolloin Suomessa vielä luovutusvoittoverot olivat jokseenkin yleisesti kokonaan verotuksen ulkopuolella. Nimittäin ennen vuotta 1986 oli tämmöiset tietyt omistusaikarajat, joiden jälkeen kiinteistöjen ja irtaimenkin luovutusvoitot olivat verovapaita. Vuoden 1993 alusta varsinaisesti alettiin näitä enemmälti verottaa.

On todella niin, että ihmisillä ei voi olla tämmöisiä kuitteja ainakaan noin vanhalta ajalta ja yleensä ei niitä kaikkia pieniä kuitteja panna talteen. On sitten eri kysymys, että vaikka tämä ehdotus sinänsä on erittäin kannatettava, niin voidaanko sitten verotuksessa tämmöistä arviota tässä kohtaa käyttää, kun veroperusteissa noudatetaan tiettyä tämmöistä tarkkarajaisuuden periaatetta. Minun mielestäni tämä esitys on sinänsä kyllä ihan järkevä.

Toinen mahdollisuus olisi se, että korotettaisiin hankintameno-olettamaa, joka valitettavasti näissä vähintään kymmenen vuoden omistustapauksissa alennettiin tuossa vuoden 2005 alusta 50 prosentista 40 prosenttiin. Se oli erityisesti kiinteistöjen osalta ehkä vähän harkitsematon ratkaisu. Toivoisin, että siihen voitaisiin palata ja palauttaa tämä hankintameno-olettama vähintään kymmenen vuoden omistustapauksissa takaisin 50 prosenttiin. Se helpottaisi myöskin osaltaan tätä kuittien säilyttämisongelmaa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Panin mielihyvällä merkille, että veroasiantuntija ed. Kiviranta näkee tämän lakiehdotukseni tarpeelliseksi ja haluaa alleviivata vielä tässä sitä kansalaisten eli tässä tapauksessa verovelvollisten tasavertaista kohtelua. Kun tällä hetkellä todellakin on käytännön esimerkkejä, joiden valossa on selvästi nähty, että verovelvollisten kohtelu veropiireittäin vaihtelee tavattomasti, niin sen vuoksi tällainen selvennys tähän tuloverolain 47 §:ään olisi paikallaan. Toivon todella, että niin minä itse kuin ed. Kivirantakin vielä seuraavalla vaalikaudella olemme täällä ja tässä talossa ja hallituksen esityksiä valmisteltaessa voisimme olla edistämässä tätä lakiuudistusta.

Keskustelu päättyy.