Täysistunnon pöytäkirja 144/2006 vp

PTK 144/2006 vp

144. TORSTAINA 18. TAMMIKUUTA 2007 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

13) Laki sairausvakuutuslain 9 luvun 7 §:n muuttamisesta

 

Tuula Väätäinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisia lapsiperheitä pyritään tukemaan yhteiskunnan toimesta monin tavoin. Kuitenkin viime vuosina lapsiperheiden tuki on monissa kunnissa vähentynyt osittain siitä syystä, että kunnan väestö ikääntyy ja palveluntarve siellä puolella on lisääntynyt. Yleisesti ottaen lapsiperheiden tukemista kotipalvelun muodossa tulee lisätä kotiin annetuilla palveluilla. Varsinkin lasten ollessa pieniä on tällä merkittävä ennalta ehkäisevä vaikutus erilaisten ongelmien syntymiseen.

Vanhempien mahdollisuuksia lasten hoitamiseen on kaikin tavoin tuettava, jotta yhä useampi perhe voisi pärjätä arjen pyörittämisessä itsenäisesti. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Silloin, kun perheessä on monta lasta ja heistä useampi on alle kouluikäinen, perheet ovat tilanteessa, jossa molempien vanhempien läsnäolo on todella tarpeen.

Suomalainen järjestelmä äitiys- ja isyyslomineen on turvallisella tavalla varmistamassa sen, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon heti alkumetreiltä saakka. Kun perheeseen syntyy useampi lapsi kerralla, lisääntyy vanhempien työ ja vastuu.

Voimassa olevan sairausvakuutuslain mukaan vanhempainrahan suoritusaika on kahden tai useamman lapsen syntyessä kerralla 60 arkipäivää pidempi lasta kohti toisesta lapsesta alkaen eli kaksosista 60 arkipäivää, kolmosista 120 arkipäivää jne. Tämä pidennysjakso on mahdollista käyttää osittain tai kokonaan äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana tai heti sen jälkeen. Näin monikkoperheen isä ja äiti voivat olla yhtä aikaa hoitamassa lapsia.

Isyysloma sen sijaan on raskauskohtainen, joten monikkoisällä on nykyisen lainsäädännön mukaan oikeus saada isyysraha vain yhdestä kerralla syntyvästä lapsesta. Toisena, kolmantena jne. syntyvä lapsi jää vaille isälle myönnettyä isyysvapaata. Monikkoperheet eivät siten ole tasavertaisessa asemassa yhden lapsen kerrallaan saaneiden perheiden kanssa.

Isyysvapaan tarkoituksena on muun muassa tukea isän ja lapsen keskinäisen suhteen kehittymistä. Keskinäisen suhteen kehittyminen vie aina oman aikansa, ja siksi monikkoisille täytyy yhteiskunnan tuella mahdollistaa lapsikohtainen isyysrahakausi.

Isän mahdollisuus osallistua lasten päivittäiseen hoitoon on myös hyvin tärkeää monikkoperheen jaksamiselle ja selviytymiselle. Tämä on huomioitu, kun on säädetty, että vanhempainrahan suoritusaika on monikkoperheiden isien kohdalla pidennetty. Molempien vanhempien mahdollisuus osallistua perheen arkeen monikkoperheissä heti lapsen synnyttyä vähentää tarvetta muuhun yhteiskunnan tarjoamaan kotipalveluun.

Lakialoitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslain 7 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että monikkolasten isän isyysrahaan oikeuttava aika muutetaan lapsikohtaiseksi. Monikkolasten isien isyysrahaan oikeuttavan ajan pituudeksi tulisi tällöin nykyisen lain isyysrahaan oikeuttavan ajan määrä kerrottuna kerralla syntyneiden lasten lukumäärällä. Mikäli kaikki monikkoperheiden isät käyttäisivät pidennetyn isyysrahakauden hyväkseen, koskisi se vuodessa noin 910:tä isää. Tämä merkitsisi noin 920:tä uutta isyysvapaata olettaen, että kaksosia syntyy 900 paria vuodessa, kolmosia kymmenet ja isyysvapaa myönnettäisiin jo jokaisesta lapsesta erikseen.

Keskustelu päättyy.