Arvoisa puhemies! Saimme tänään ympäristövaliokunnassa selvityksen Talvivaaran tilanteesta ympäristöministeriöltä, TEMiltä ja Kainuun ely-keskukselta. Otimme myös kantaa Talvivaaran ympäristöriskien hallintaan ja ilmaisimme huolemme Talvivaaran... (Hälinää)

Kiitos puhemies! Eli otimme ympäristövaliokunnassa myös kantaa Talvivaaran ympäristöriskien hallintaan ja ilmaisimme huolemme Talvivaaran toiminnasta aiheutuvasta ympäristövahingon vaarasta. Ja nyt tämän kevään aikana tilanne saattaa pahentua merkittävästi, kun kaivosalueelle koko ajan kertyvä vesi nostaa vedenpintaa varastoaltaissa.

Nyt kun konkurssipesä on julkisselvityksessä, tilanteen aktiivinen seuraaminen ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen on myös hallituksen asia. Vihreä eduskuntaryhmä on erittäin huolissaan tilanteesta, koska Talvivaaran nykyinen vedenpuhdistuslaitteisto on jätevesimäärään nähden täysin riittämätön ja toimimaton ratkaisu. Olen kuullut myös, että sen toiminnassa olisi viime aikoina ollut vakavia ongelmia. Kysynkin hallitukselta, miten se aikoo varmistaa, että jätevesien käsittely saadaan pikaisesti asialliselle tasolle, että estetään uudet ympäristövahingot.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On totta, että asia on tällä hetkellä konkurssipesän vastuulla, ja kuten myös kysymyksessä kävi ilmi, niin se on siirretty julkisselvitykseen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että viime kädessä valtiovalta vastaa kaikista kustannuksista. Olemme konkurssipesälle omalta osaltamme tietenkin selkeästi viestittäneet sen, että on elintärkeätä näinä aikoina, että estetään uusien ympäristövahinkojen syntyminen, ja he kaikella mahdollisella asiantuntemuksellaan tietenkin sen pyrkivät tekemään. Siihen liittyen on myös eduskunta jopa hyväksynyt merkittävän määrän, kuutisenkymmentä miljoonaa euroa TEMille käytettäväksi sitä varten, että sitä voidaan aina sitä mukaa, kun tarvetta on, edelleen konkurssipesälle ohjata.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Tosiaan siitä hetkestä, kun Talvivaaran konkurssi toteutui, linjamme on ollut selkeä ja eduskunnallekin kerrottu, että me lähdemme siitä, että kaikki toimet on tehtävä sen varmistamiseksi, että ympäristö ei pääse pilaantumaan tämän konkurssin jälkeen ja myötä ja että tämä haasteellinen vesitasekysymys eli se, että siellä on noin yhdeksän miljoonaa kuutiota vettä tällä hetkellä, siellä kaivosalueella, tämä ongelma tulee tietenkin ratkaista. Siinä on selkeää se, että miten tämä työnjako menee julkisselvittäjän osalta ja niin edelleen.

Hyvä, että ympäristövaliokunta on myöskin tätä asiaa omalta osaltaan käynyt läpi tänään. Olen saanut tämän kirjeenkin, minkä olette valiokunnasta viestittäneet siitä, että minkälaisia toivomuksia teillä on siitä, miten tätä Talvivaara-asiaa hoidetaan. Hyvin samoilla linjoilla olemme siitä, että ympäristön kannalta kaikki tarvittavat toimet on tehtävä myös tällaisessa poikkeuksellisessa ja hyvin ikävässä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministereille vastauksista. On totta, että toiminnan harjoittajalla on ensisijainen vastuu, mutta tässä selvitystilanteessa toki viranomaisen on hyvin aktiivisesti seurattava tilannetta, koska tämä saattaa hyvin nopeasti muuttua pahaksi.

Jatkokysymyksenä myös, kun pääministeri Stubb lupasi viime marraskuussa, että hallitus tukee Talvivaaraa sataprosenttisesti: riittääkö se tuki myös tämän parhaimman käytettävissä olevan vedenpuhdistustekniikan lisäinvestointiin, mikä tässä vaiheessa voisi olla erittäin aiheellinen?

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa edellisessä vastauksessani yritin kuvata, niin tosiaan nämä vastuut ovat aika selvät, elikkä julkisselvittäjä on nyt ottanut tämän tilanteen siellä haltuun ja myöskin siltä osin tekee niitä ratkaisuja, että minkälaisia esimerkiksi lupia konkurssipesän osalle haetaan ja sitten siitä eteenpäin. Nämä etenevät viranomaisprosesseissa, ja tässä on tärkeätä tietenkin pysyä tässä kaavassa. Toistan vielä sen, minkä sanoin, että viesti meidän suunnaltamme on selvä. Se on se, että ympäristövahingoilta pyrimme kaikin tavoin välttymään ja sillä toiminnalla on tietenkin myös oltava riittävät resurssit. Puhutaan sekä taloudellisista resursseista että asiantuntijaresursseista, jotka ovat nyt parhaan mukaan käytössä.

Arvoisa herra puhemies! Kysehän on itse asiassa kansakunnan kannalta kansallisaarteesta, elikkä meidän luonnosta ja meidän ympäristöstä — ei isommasta eikä pienemmästä kysymyksestä. Siitä syystä tämä on todella ison luokan kysymys: Jos tämä Talvivaaran koko prosessi ei mene hallintaan, niin tämä ongelmahan jatkuu vuodesta toiseen. Nyt tämä keskustelu tällä hetkellä käy tämän purkuputken ympärillä, ja sen purkuputken läpi menisi Nuasjärveen, sitä kautta Oulujärveen, sitä kautta Oulujokeen ja Perämereen ja sitten sitä kautta joka vesistöön Itämerta myöten vuositasolla 7,5 miljoonaa kuutiota jätevettä, 30 000 tonnia natriumsulfaattia elikkä suolaa. Noin 500 täysimittaista kasettirekkaa joka vuosi menisi suolaa sinne. Siis emmehän me voi lähteä Suomessa siitä, että me muutamme kaksi isoa järveä — mahdollisesti vielä vaikutukset muualle — mereksi keskellä meidän kaunista luontoa. Eihän voida, pääministeri, tämmöiseen mennä? Tämä on mitä suurimmissa määrin poliittinen kysymys. Tämä prosessi etenee sitä omaa latuaan, (Puhemies koputtaa) se on totta, mutta poliittinen vastuu ja päätökset pitää pystyä johtamaan. Mitä mieltä te, pääministeri, olette: onko sitä poliittista tahtoa?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ilman muuta on sitä poliittista tahtoa. Jos muistatte: sinä päivänä, kun Talvivaara ilmoitti konkurssistaan, teimme ylimääräisen pääministerin ilmoituksen, ja samalla viikolla työministeri, ympäristöministeri ja elinkeinoministeri vierailivat Talvivaaran kaivoksella. Se on ilman muuta selvää, että tämäntyyppisillä kaivoshankkeilla on poliittisia seurausvaikutuksia, taloudellisia seurausvaikutuksia, ympäristöseurausvaikutuksia ja myös työllisyysseurausvaikutuksia. Ei kannata koskaan vähätellä sitä tapaa, jolla pyrimme esimerkiksi välttämään ja välittämään ja ratkaisemaan Talvivaaran kaltaisen keissin, ja siihen liittyy monta kokonaisuutta, joihinka yksittäiset ministerit, Grahn-Laasonen ja Vapaavuori, vastaavat.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Korhonen hyvin tietää, purkuputkea koskeva hakemus on vireillä ja se on käsittelyssä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Se on riippumaton viranomainen, joka virkavastuulla käsittelee tämän, ja vaikka vaalit kuinka olisivat tulossa, pidän hieman tahdittomana, että eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja tässä salissa pyrkii vaikuttamaan riippumattoman lupaviranomaisen toimintaan. (Vasemmalta: Ohhoh!)

Nyt kyllä minusta tuntuu, että ministeri Vapaavuorella painavat vaalit päälle. Minä en ole ehdokkaana, te olette, tässä on melko iso ero. Ja tämmöinen tulkinta... Minä kysyin poliittista tahtoa, minä en puhunut sanallakaan avista, te käänsitte siihen aviin sen keskustelun. Minä kunnioitan tätä prosessia ja sitä päätöstä, mutta kun me puhumme ympäristökatastrofista, niin pitää olla poliitikoilla tahtotila, pitää olla selkeä näkemys, mitä me yhteiskunnalta vaadimme, mitä julkisselvittäjän siellä sisällä pitää tehdä. Avi tekee omaa prosessiaan, ei siinä ole mitään epäselvää, ja siihen ei ole puuttunut valiokunta, enkä siihen ole puuttunut minä — ministeri Vapaavuori kyllä puuttui ehdokkaana tähän. Mutta kysehän on siitä, että jos emme halua nimenomaan tällaista tahtotilaa välittää niille, jotka ehkä mahdollisesti tulevat jatkamaan sitä toimintaa, syntyy vääriä mielikuvia. Ei se ole yhteiskunnan piikissä, se on toiminnanharjoittajan piikissä, ja se pitää tehdä selväksi, ja pitää tehdä selväksi tässä vaiheessa, että ongelma nimeltä prosessinhallinta pitää saada kuntoon.

Ei. (Naurua)

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Taisi kuitenkin olla se kysymys, että onko poliittista tahtoa. Kyllä se viesti täältä hallitukselta on ollut se, että on poliittista tahtoa pelastaa ympäristö, on poliittista tahtoa saada kaivostoiminta jatkumaan ja, edustaja Korhonen, on myös poliittista tahtoa saada ne työpaikat säilymään sillä alueella. Tämä on erittäin vaikea kysymys. Poliittista tahtoa on, politisointia pitää yrittää välttää.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Se, että tämä konkurssipesä on siirtynyt julkisselvitykseen, on nimenomaan osoitus siitä, että on merkittävä määrä poliittista tahtoa pitää huolta tästä ympäristöstä. On kuitenkin varsin harvinaista, että konkurssipesät siirtyvät julkisselvitykseen, ja se liittyy yleensä sentyyppisiin tilanteisiin, että on merkittävä yhteiskunnallinen intressi, joka pitää turvata viime kädessä valtion varoin. Se, että se on julkisselvityksessä, on merkittävä osoitus poliittisesta tahdosta. Se, että me olemme tehneet tänne lisäbudjetin yhteydessä erittäin merkittävän määrärahapyynnön, jonka eduskunta on hyväksynyt, on osoitus siitä, että on merkittävää poliittista tahtoa. Kyllä edustaja Korhosen kokemuksella varustetun kansanedustajan olisi tämä pitänyt ymmärtää jo joku aika sitten.

Herra puhemies! Sattumalta minulla on tässä kädessäni kirjelmä, joka on päivätty täällä eduskunnassa 11. huhtikuuta 2013. Kirjelmässä 39 tämän kansanedustuslaitoksen kansanedustajaa esittää huolensa sekä valtioneuvostolle että molemmille, Pohjois-Savon ja Kainuun, ely-keskuksille siitä tilanteesta, joka silloin oli Talvivaarassa. Tämä on tosiaan lähetetty valtioneuvostolle. Millä tavalla te olette reagoineet tähän kirjelmään? Me emme ole, minä ainakaan en ole huomannut, että olisi reagoitu millään tavalla, ja nyt ollaan tässä tilanteessa. Suomen valtio, Solidiumin kautta, on kaikkein suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Tosin yhtiö on nyt konkurssissa, mutta emoyhtiöhän ei ole konkurssissa.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! En osaa sanoa. En nyt yksinkertaisesti muista, onko nimenomaan tuohon kirjelmään jollakin tietyllä tavalla vastattu, mutta kuten yleisessä tiedossa on, niin kyllähän tämä Talvivaara-kysymys ja siihen liittyvät ympäristökysymykset ovat olleet valtioneuvoston ja useitten ministeriöitten pöydällä jo useamman vuoden ajan, ja siihen on reagoitu mitä moninaisimmilla tavoilla, myös sillä lailla, että ne hyvin hankalat tilanteet, mitkä meillä muutama vuosi sitten olivat, on pääosin saatu hoidettua, ja sillä lailla, että välittömien ympäristökatastrofien vaara on olennaisesti vähentynyt, ja siinä mielessä tilanne on olennaisesti parantunut.

Mutta kuten edustaja Sumuvuori täällä jo hetki sitten totesi, niin ainahan näin kevään kuluessa ja kevättulvien tullessa, riippuen tietenkin vähän sateista ja lumimäärästä ja muusta, riskit kasvavat. Siinä mielessä tietenkin elämme taas hieman herkempiä aikoja kuin eräinä muina vuodenaikoina.

Arvoisa puhemies! Tuntuu hyvin yleiseltä kannalta, että tämä purkuputki on otettu Talvivaara Oy:n vesien hallinnan osalta yhdeksi ratkaisuksi, eikä ole mietitty muita menetelmiä. Puhdistusmenetelmiähän on erittäin monia. Siellä on käytetty tätä käänteisosmoosia, mutta on myös haihdutukseen pohjautuvia menetelmiä. Onko valtioneuvoston puolella ja ennen kaikkea työ- ja elinkeinoministeriössä mietitty, mitä näillä muilla menetelmillä voitaisiin saada aikaiseksi Talvivaaran vesien osalta?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! En osaa konkreettisesti vastata kysymykseen, onko virkatasolla pohdittu ja kuinka laajasti, mitä kaikkia eri vaihtoehtoja voisi käytettävissä olla. Tiedän, että on, mutta en osaa siihen sen syvällisemmin ja yksityiskohtaisemmin vastata.

Nyt kuitenkin on hyvä mieltää, että olemme siinä tilanteessa, missä olemme — hakemus on vireillä, hakemusta käsitellään riippumattomassa toimielimessä ja sitä nytten odotetaan tässä varmaan lähiaikoina saatavaksi — myöskin se, ettei tässä ihan valtavasti aikaa ole hukattavaksi. Siinä mielessä semmoinen, että tässä yhtäkkiä keksitään joitain uusia menetelmiä, en usko, että meillä yksinkertaisesti on aikaa siihen.