7) Laki arvonlisäverolain 40 §:n muuttamisesta
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Lakialoite arvonlisäverolain
40 §:n muuttamisesta tarkoittaa sitä, että kuorma-auton
ajamiseen oikeuttava C-luokan ajokortti suoritettaisiin nollaverokannalla
niin kuin muutkin raskaan liikenteen kortit. Meillähän
on tilanne se, että vielä 1980-luvun loppupuolella
vuosittain suoritettiin noin 30 000 kappaletta C-luokan
ajokortteja. Määrä väheni 90-luvulla
nopeasti. Erityisesti 1994, kun autokouluopetus säädettiin
arvonlisäverovelvollisuuden piiriin, jolloin alettiin käyttää 22
prosentin verokantaa, näiden korttien suoritustaso putosi
12 000:een.
C-ajokortin suorittamisessa on perinteisesti ollut ammatillinen
leima. Se on suoritettu muun muassa kesä- ja muita sivuansioita
tai myös alan jatkokoulutussuunnitelmia silmälläpitäen.
C-kortti on lisännyt nuorten työnsaantimahdollisuuksia,
mutta myös työnantajan näkökulmasta perinteinen
30 000:n vuosittainen määrä on
ollut hyödyllinen kuljettajareservi. Nykyinen C-korttien
vuosittainen määrä on jo nyt kuljetuselinkeinon
näkökulmasta tässä mielessä riittämätön.
Samoin vähäinen C-korttien määrä tarjoaa
riittämättömän aineksen raskaampien
elikkä CE-luokan eli yhdistelmien ja D-luokan eli linja-auton ajokorttien
suoritusmääriin, mikä jo nyt näkyy molempien
luokkien kuljettajapulana. Sama puute näkyy myös
Puolustusvoimien kuljettajakoulutukseen käytettävissä olevassa
aineksessa.
Suomessa kuorma-auto-opetukseen on sovellettu nyt 22 prosentin
arvonlisäverokantaa. Mikäli C-opetuksen alv olisi
0 prosenttia, olisi C-koulutuksen hinta käytännössä sama
kuin henkilöautokoulutuksen hinta. Tässä tilanteessa
olisi ilmeistä, että vuosittain suoritettavien
C-ajokorttien määrä lisääntyisi
huomattavasti. Tämä puolestaan merkitsisi lisää kuljettajareserviä kuljetuselinkeinolle
sekä runsaampaa ja monipuolisempaa jatkokoulutettavien
ainesta rekka- ja linja-autokoulutukseen sekä Puolustusvoimien
kuljettajatarpeisiin.
Asiasta käydyssä keskustelussa on todettu, että arvonlisäverotuksessa
sovellettavat verokannat on säädetty Suomea sitovasti
kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä, jonka
mukaan autokoulutoimintaan ei voida soveltaa alempaa verokantaa.
Euroopan unionissa autokoulun C-koulutuksen arvonlisäveroprosentti
on nolla tai C-koulutus on arvonlisäverotuksen ulkopuolella
ammatillisen luonteensa vuoksi Saksassa, Tanskassa, Espanjassa,
Iso-Britanniassa, Italiassa, Hollannissa ja Belgiassa. Tätä näkökulmaa
vasten katsottuna on syytä, että Suomessakin otetaan
tämä asia uudelleen tarkasteluun ja etsitään
keinot ja siirrytään nollaverokantaan. Onhan meillä tällä hetkellä tilanne
se, että kuorma-autonkuljettajista ja erityisesti bussinkuljettajista
täällä Pääkaupunkiseudullakin
on huutava pula samanaikaisesti, kun nuoria ihmisiä on
vaikka kuinka paljon työttömänä.
Kuorma-auton ajokortin hintaero suhteessa henkilöautoajokorttiin
on niin iso, että se muodostaa esteen jo suorittaa tämä kalliimpi kortti.
Tällaisista esteistä pitäisi voida luopua, koska
näen sen myöskin niin, että kun kuljettaja saa
kuorma-autolla ajo-opetuksen, hänestä tulee valmiimpi
noin yleisestikin ottaen liikenteeseen ja tämä myös
osaltaan lisää liikenneturvallisuutta.
Tulevaisuudessa kuorma-autonkuljettajista niin kuin myös
linja-autonkuljettajista hyvin suuri osa siirtyy nopeatempoisesti
eläkkeelle, koska he ovat jo 50—60-vuotiaita.
Viimeaikainen kehitys on jo tuonut väriä tullessaan
suomalaiseen bussinkuljettajakantaan niin kuin myös rekkaliikennepuolelle,
eli meille on tullut ulkomaisia toimijoita liikenneyhtiöihin,
samanaikaisesti kun todella omat nuoret miehet ja naiset eivät
ole kyenneet suorittamaan ajokortteja, jotta pääsisivät normaalityöelämän
palvelukseen.
Arvoisa puhemies! On syytä pienistä verotuloista
luopua siinä vaiheessa, kun vaihtoehtona on kuitenkin parempi
mahdollisuus saada ammatti ja mahdollisuus työllistyä,
koska työllistynyt nuori on tämän yhteiskunnan
tulevaisuuden turva.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Ed. Mauri Salon lakialoite on mielestäni
erittäin hyvin perusteltu. Tässä tuodaan
esille erityisesti nuorten kouluttautumisen näkökulmasta
se, että tämä mahdollistaisi selvemmin
nuorten lähtemisen kuorma-autoajokorttikoulutukseen. Kuten tiedämme,
tänä päivänä henkilöautoajokorttikoulutuksenkin
hinta on aikamoinen, joten mielellään näkisin,
että tämä vero poistettaisiin.
Arvoisa puhemies! Tässä nämä perustelut. Paitsi
että tämä auttaisi nuoria kouluttautumaan, näen,
että tällä koulutuksella on ammatillisen koulutuksen
leima. Erittäin hyvänä pidän
tätäkin perustelua, että Euroopan unionissa
autokoulun C-luokan ajokoulutuksen arvonlisäveroprosentti on
nolla tai C-luokan ajokoulutus on arvonlisäverotuksen ulkopuolella
näissä määrätyissä maissa,
joita tässä on useita mainittu. Vaikka koulutuksen
yhteneväisyyttä ei varmasti sinänsä tarvita
kaiken kaikkiaan, tämä asia tulisi yhtenäistää ja
edetä juuri tällä tavalla. Varsinkin,
jos nämä perustelut, niin kuin ymmärrän,
ovat täysin tilastoista otettuja, että meillä tarvittaisiin kuljettajareserviä.
Mielelläni kannatan tätä lakialoitetta.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn samoin kannattamaan ed. Mauri Salon
tekemään lakialoitetta 143. Tämä auttaa nuoria
ammatin hankinnassa. On todella pulaa kuorma-auton ajokortin omaavista
henkilöistä, ja samalla kun saadaan ammattiin
ohjaavaa pätevyyttä, niin kun äsken puhuttiin
liikenneturvallisuudesta, niin totta ihmeessä, jos nuori
ihminen saa ajo-opetusta enemmän, voi ainakin otaksua, että sitä turvallisemmin
hän voi käyttäytyä liikenteessä muutenkin.
Juhani Sjöblom /kok:
Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä ed.
Salon aloitetta sen tuoman lisäarvon vuoksi. Kuljetussektori
tarvitsee ehdottomasti tämän ehdotuksen tuomaa
piristystä. Taloudellisesti tällä ei
ole merkitystä valtiolle, mutta nuorelle sillä on.
Tero Rönni /sd:
Arvoisa puhemies! Olen kyllä täysin päinvastaista
mieltä tästä asiasta. Minun mielestäni
tällä ei ole mitään merkitystä. Muutaman
kymmenen euron alennuksella ei sinänsä saada kyllä ketään
tähän koulutusputkeen lähtemään.
Se, minkä takia kuljettajista on pulaa tällä hetkellä,
johtuu minun mielestäni siitä, että ala
on täysin aliarvostettu. Siellä ihmiset joutuvat
orjatyöhön. Tällä hetkellä kukaan
ei halua lähteä orjatyöhön puoli-ilmaiseksi.
Lisäksi täytyy muistuttaa myös siitä,
että nykyisin kaikki kuljettajat tulevat jonkinlaisen ammattikurssikeskuksen kautta,
jolloin kriteeri valintaan myöskin käydään,
ei suinkaan niin, että kaikki, jotka kortin pystyvät
hommaamaan, tulevat kuljettajiksi, vaan päinvastoin kuljettajia
pitää myöskin opastaa ja heidän
taustansa tutkia niin, että saadaan liikenneturvallisia
kuljettajia ja sellaisia, jotka ovat sisäistäneet
sen alan niin, että he käyttäytyvät
myös liikenteessä sen mukaisesti kuin siellä ammattikuljettajan
pitää.
Juhani Sjöblom /kok:
Arvoisa puhemies! Olen ed. Rönnin kanssa täysin
eri mieltä. Pienelläkin taloudellisella kynnyksellä on
merkitystä nuorelle, kun hän tekee tämän
valinnan. Sillä valinnantekemisasialla on iso merkitys,
onko sitä potentiaalia, josta voidaan kuljetusalalle valita vastuuntuntoisia
nuoria ja sitä kautta saada sitä arvostusta alalle.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Minä myös olen eri mieltä kuin
ed. Rönni. Erityisesti, ed. Rönni, toitte esille
tätä koulutusnäkökulmaa. Kyllä minä luotan,
että niissä koulutusyksiköissä,
missä kuljettajatutkinnon opetus annetaan, myös
sen laadusta koulutusyksikkö tulee vastaamaan. Siitä meidän
erilaiset säädöksemme jo koulutuspolitiikassa
pitävät huolen. Siitä en kantaisi huolta,
vaan päinvastoin näen sen, että kyllä meidän
nuoremme ovat aika pienissä rahoissa. Ei sitäkään
tulisi aliarvioida. Jos vaikka muutaman kympin verran voi kouluttautua
halvemmalla, niin se on signaali meidän nuorillemme lähteä tähän.
Kyllä nämä perustelut, mitkä tässä ed.
Mauri Salon lakialoitteessa ovat, on minusta hyvin loogisesti esitetty.
Kyllä edelleen kannatan ed. Mauri Salon lakialoitetta.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Kaikki ne, joilla on C-ajokortti, varmasti
ovat paremmin kärryillä siitä, mitä liikenteessä voi
tapahtua ja kuinka siellä pitää toimia.
Mitä suurempi määrä on C-ajokortillisia,
sitä parempi mahdollisuus siitä on valikoitua
sopivaa ainesta myös ammattiliikenteen puolelle. Minä en
ymmärrä ed. Rönnin antamaa arvostusta
sille työlle, jota hän on aikanaan tehnyt. Mielestäni
kuorma-autonkuljettajat ovat tänä päivänä kuitenkin,
eivät nyt hyvin palkattuja, mutta kohtuullisesti palkattuja.
On siinä tietenkin pitkiä työpäiviä ja
epätyypillisiä työaikoja, mutta ei kaikista
ole Nokian insinööreiksi, ja siksi me tarvitsemme
vaihtoehtoisia työpaikkoja. Se on monelle hyvin mielekäs
työ kuitenkin. Meillä omassa firmassa on neljä viisi
kuljettajaa, ja miehet ovat viihtyneet pitkään
talossa. En jaksa yhtyä tuohon aliarvostavaan sävyyn
autonkuljettajista, vaan päinvastoin. Minä arvostan
heidän tekemäänsä työtä ja toivon,
että myöskin yhteiskunta toimii niin, että meillä jatkossakin
kuorma-autonkuljettajia ja linja-autonkuljettajia on riittävästi.
Tero Rönni /sd:
Arvoisa rouva puhemies! En suinkaan käyttänyt
sanaa aliarvostettu enkä halunnut aliarvioida ja aliarvostaa
omaa kollegakuntaani. Olen hyvin kiinteästi ollut toiminnassa ja
töissä mukana vielä tälläkin
hetkellä niin, että tiedän missä mennään
ja tiedän myöskin ne palkat, mitä siellä maksetaan
ja miten ihmiset joutuvat sillä elämään.
Jos sillä kahdeksan tunnin palkalla koettaa elää,
niin ei sillä varmasti kovin pitkälle pääse.
Se varmasti on vaikuttanut tämän alan arvostukseen
ja siihen, kuinka paljon nuoret hakeutuvat alalle. Minulla on oma
poika hyvä esimerkki. Hänellä on kuorma-autokortti,
mutta ei tullut pieneen mieleenkään alkaa autonkuljettajan
ammattiin, kun hän isänsä työtä on
seurannut ja siinä mukana ollut. Eikä se siinä hankintavaiheessa
kyllä se muutaman kymmenen euron ero kovin siinä näy.
Keskustelu päättyy.