Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa puhemies! Perhepolitiikan tärkein tavoite on vahvistaa vanhemmuutta ja luoda niin taloudellisia kuin henkisiäkin edellytyksiä perheiden hyvinvoinnille.

Ihan juuri viime aikoina on tullut merkittävä uusi tutkimus, joka nimenomaan puuttuu näihin taloudellisiin arvoihin perheen kohdalla, nimittäin valiokuntaneuvos Arajärven väitöskirja, jossa hän erityiseksi kipupisteeksi nimeää alimman äitiyspäivärahan ja myös sairausvakuutuksen 55 päivän karenssin. Näissä hän viittaa perusoikeuksiin ja niitten toteutumiseen, ja lukija saattaa jopa tulkita, että nämä alhaiset tasot saattaisivat olla perustuslain vastaisia. Näin ollen tämä tavoite, jolla vanhemmuutta vahvistettaisiin luomalla taloudellisia edellytyksiä, ei kyllä näissä toteudu.

Niinpä tämä lakialoite, joka on nyt käsittelyssä, puuttuukin näihin taloudellisiin seikkoihin, ja ed. Karpelan poissa ollessa — hän on estynyt tänään tähän osallistumasta — esittelen tämän hänen ensimmäisenä allekirjoittamansa lakialoitteen, joka nimenomaan puuttuu lapsilisien heikkoon tasoon sen jälkeen, kun ne 95 leikattiin 700 miljoonalla markalla, ja lapsilisiä ei ole korotettu seitsemään vuoteen.

Kun lasten lukumäärä vähenee, niin ei olisi myöskään ollut suuri taloudellinen panos yhteiskunnalle pitää nämä indeksit ajan tasalla. Kun esitämme tässä aloitteessa, että 1.7. ensi vuonna indeksit alettaisiin jälleen tarkistaa, niin kustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa. Mutta kun lasten lukumäärä vähenee, niin tämä merkitsee sitä, että lapsilisiin varattu määräraha säilytettäisiin tämän vuoden tasossa.

Se, mikä tässä on olennaista, on se, että kun lapsilisiin ei ole tehty edes kustannusten nousua korvaavaa indeksitarkistusta, niin lapsilisiä ei tällä tavalla ole korotettu tuottavuuden nousua vastaavalla tavalla, kuten muissa yhteiskunnan asioissa on laita, ja näin ollen lapsiperheet ovat jääneet yhteiskunnan noususta ja kehityksestä yhä enemmän jälkeen.

Arvoisa puhemies! Suomi kuuluu siihen korkean elintason maiden joukkoon, jossa syntyvien lasten määrä ei ole riittänyt väestön uusiutumiseen vuosikausiin. Vuosittain syntyvien lasten määrä on ollut laskussa vuodesta 94 asti. Vuonna 2000 syntyneiden lasten määrä alitti vuoden 1973 syntyneiden määrän, joka oli siihen asti ollut alhaisin sodan jälkeen. Viimeksi tällainen aallonpohja saavutettiin nälkävuosina 1868, mutta silloin Suomen väkiluku oli vain vajaat 1,8 miljoonaa. Väestön uusiutuminen edellyttäisi keskimäärin 2,1 lasta naista kohti. Suomen kokonaishedelmällisyysluku on 1,7. Verrattuna moniin muihin Euroopan maihin se on kuitenkin ihan hyvä.

Väestöliitto julkaisi tänä syksynä perhebarometrin, jonka perussanomasta voidaan poimia seuraavanlaista. Suomalaiset perheet ovat pienempiä kuin suomalaiset itse haluaisivat. Nyt perhekoko on keskimäärin 1,8 lasta, kun ihanteellisena pidetty lapsiluku olisi 2,4. Suomalaiset myöskin saavat ensimmäisen lapsensa myöhemmin kuin haluaisivat. Ensisynnyttäjän ihanteellinen ikä olisi 25 vuotta tämän barometrin mukaan, mutta se on todellisuudessa 28 vuotta, ja ihanne olisi myöskin, että toinen lapsi syntyisi keskimäärin 2,4 vuoden kuluttua, kun todellisuudessa hankintaväli on keskimäärin vuotta pitempi.

Yhä useampi nainen lykkää äitiyttään yli 30 vuoden ikään. Kun ensimmäisen lapsen hankinta lykkääntyy, syntyy myöskin riski, että perhe jää tahattomasti pienemmäksi tai nainen kokonaan lapsettomaksi. Nyt noin 15 prosenttia jää lapsettomaksi ja heistä lapsettomuuden on valinnut vain muutama prosentti. Jos tämän barometrin mukaan katsotaan tilannetta, että parilla ei ole lapsia, niin vastaajat katsoivat, että talouden ja työn epävarmuus ja toisaalta yleinen elämän epävarmuus vaikuttivat siihen, että he eivät olleet hankkineet lapsia. Tärkeimpinä tukimuotoina pidettiin työn ja perheen parempaa yhteensovittamista, joustavaa työaikaa ja kotihoidon tukeen liittyviä toimia. Myöskin nämä vastaajat korostivat näitä taloudellisia tukimuotoja. Lapsilisän korottaminen nousi myöskin tässä perhebarometrissa hyvin keskeiseen asemaan.

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan, minkä takia pitäisi juuri nyt hallituksen tehdä näitä perhepoliittisia esityksiä, niin on ilman muuta selvää, että perheisiin liittyvien sosiaalisten uudistusten jälkeen on havaittavissa pieniä syntyvyyspiikkejä. Ne tosin tasaantuvat pian, mutta taloudellisilla perhepoliittisilla tuilla on merkitystä syntyvyyteen barometrin mukaan. On kuitenkin selvää, mikäli nämä säästöt ja leikkaukset perheiden tarvitsemissa tuissa jatkuvat, sillä voi olla syntyvyyttä alentava vaikutus. Koko hyvinvointiyhteiskuntaa kannattaa pitää yllä ja tehdä tarpeellisia korjauksia koko ajan. Näin pidetään yllä sellaista Suomea, jonka asukkaat ovat halukkaita ja pystyvät perustamaan perheen ja huolehtimaan siitä.

Pitäisikin pohtia, mitkä kysymykset juuri nyt ovat perheellistymisen tiellä. Näitä varmasti ovat pätkätyöt ja erilaiset muut epävarmuudet. Näistä voi sitten seuraavissa kysymyksissä vielä puhua enemmän, kun täällä on tänä iltana useampia näitä lakialoitteita. Mutta on ilman muuta selvää, että kun lapsilisiä ei ole korotettu seitsemään vuoteen, niin tällainen Suomen perhepoliittinen uskottavuus edellyttäisi näitten korottamista ja sitomista elinkustannusindeksiin.

Nythän kunnat tukevat perheitä eri tavalla. Kun lapsilisät jäävät pieniksi ja kotihoidon tukea on leikattu, niin myöskin eri kunnat ovat ottaneet käyttöön eri kuntalisiä ja niillä tukevat lapsiperheitä, mutta perheet ovat kovin epätasa-arvoisessa asemassa keskenään siitä riippuen, missä sattuvat asumaan. Varattomat ja syrjäiset kunnat tahtovat jäädä tässä ensimmäisenä jalkoihin, kun kunnat käyvät kauppaa näistä lapsiperheistä. Mutta jos siihen puuttuu, se toisaalta kaventaisi kunnallista itsemääräämisoikeutta ja saattaisi johtaa mahdollisimman alhaisen tuen politiikkaan, ja sitähän me emme todellakaan halua.

Arvoisa puhemies! Tänä iltana on käsittelyssä lakialoitteita, joille todella toivomme pikaista läpimenoa. Lapsiperheet eivät voi enää odottaa vaalien jälkeistä aikaa, vaan uudistukset on tehtävä nyt. Näistä kaikista äänestetään vielä ennen joulua tässä salissa.

Anu Vehviläinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuorein kannanotto lapsilisien sitomisesta indeksiin julkisuudessa on toissa päivältä, jolloin arkkipiispa Paarma yhdessä laajan kansalaisvaltuuskunnan kanssa jätti kannanoton Lapset elämänkoulussa. Siinä kannanotossa oli paljon asioita sekä perhepolitiikan puolelta että myös kouluasioista, mutta myös perhetuista oli mainittuna nimenomaan lapsilisien indeksiin sitominen.

Tämä lakialoite on osa keskustan perhepoliittista pakettia, joka kuuluu meidän vaihtoehtolinjaukseemme. Olemme tästä aloitteesta ja kahdesta seuraavasta jättäneet myös talousarvioaloitteet silloin, kun se aika oli. Haluamme näillä lakialoitteilla vielä vahvistaa sen, että eduskunnalla on todellakin mahdollisuus vielä tänä syksynä korjata perhepolitiikan räikeimpiä epäkohtia.

Arvoisa puhemies! Keskusta ei halua missään tapauksessa laittaa vastakkain palveluja ja perhetukia, kuten täällä salissa monta kertaa vasemmalta laidalta on esitetty, että keskusta vaan perhetukia haluaa nostaa, mutta ei välitä palveluista. Meidän mielestämme palvelut ja perhetuet ja ylipäänsä myös lasten ja nuorten turvaverkot ovat kokonaisuus, jonka kaikista osista on kannettava huolta. Mielestämme kiireellisintä on kuitenkin korottaa tässä tilanteessa niitä perhetukia, joita leikattiin Lipposen ensimmäisen hallituksen toimesta vuonna 95. Tämän vuoksi olemme siis uusineet myös tämän ed. Karpelan ensimmäisenä allekirjoittaman lakialoitteen lapsilisien sitomisesta indeksiin. Koska lapsilisät ovat ainoa veroton perhetuki, niihin laitetut lisäeurot tuntuisivat välittömästi lapsiperheiden kukkarossa myönteisellä tavalla. Lapsilisät ovat sen vuoksi myös erityisen tärkeitä pienituloisille ja monilapsisille perheille. Tämä aloitteemme maksaisi ensi vuonna noin 10 miljoonaa euroa.

Haluan vielä kommentoida lapsilisäkeskustelua niiltä osin, mitä sitä tässä vajaa pari kuukautta sitten käytiin välikysymyskeskustelun yhteydessäkin. Asiani liittyy pääministeri, eduskuntavaaliehdokas Paavo Lipposen esitykseen hänen oman vaalikampanjansa avaustilaisuudessaan 1. päivänä lokakuuta, kun hän esitti, että kaikista kiireellisintä olisi ensi vaalikaudella korottaa lapsilisiä ensimmäisen ja toisen lapsen osalta. Itse olen pohtinut vankasti sitä, missä syntyi tämä ajatus, että kaikista kiireellisintä on korottaa lapsilisiä ensimmäisen ja toisen lapsen osalta. Samaan aikaan, kun Lipponen tätä esitti, täällä eduskunnassa oli jo tehty linjaukset siitä, että kaikista kiireellisintä lapsilisien osalta on sitoa ne indeksiin. En voi uskoa sitä, ettei pääministeri, ehdokas Paavo Lipponen olisi ollut myös siitä tietoinen, koska sosiaali- ja terveysvaliokuntaahan vetää sosialidemokraattinen Marjatta Vehkaoja, eli eduskunnassa oli hyvin yksimielinen näkemys siitä, pois lukien todellakin ehdokas Lipponen, että pitäisi nimenomaan sitoa lapsilisät indeksiin.

Kun muistamme viime budjettiriihen ympärillä käytyä keskustelua elokuussa, niin silloinhan sosiaali- ja terveysministeriö esitti peruspalveluministeri Eva Biaudet’n suulla budjettiriihessä, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin vuoden 2004 alusta, ei siis ensi vuoden alusta vaan vuoden 2004 alusta. Tämähän ei käynyt sen enempää pääministerille kuin myöskään valtiovarainministerille.

Arvoisa puhemies! Pari vuotta sitten jo työskenteli lapsilisätyöryhmä, jossa käytiin läpi koko lapsilisäjärjestelmän ongelmakohtia ja myös tasoa jnpp. Mieleeni on jäänyt sieltä erityisesti esitys, joka esitti, että lapsilisät ulotettaisiin 18 vuoteen saakka, ja se esitys todellakin oli jo pari vuotta sitten. Tiedän, että täällä on tehty muun muassa kristillisten aloitteesta ja monien muidenkin aloitteesta taitaa olla tehty aloitteita tästä asiasta ja myös ed. Kiviniemen aloitteesta, mutta tätä asiaa ei ole myöskään korjattu. Jotenkin tuntuu, että lapsilisäasiassakin hallitus vain turvautui työryhmätyöskentelyyn ja antoi perheiden ymmärtää, että tätä asiaa pidetään esillä, mutta sitten ei ollut kuitenkaan oikeaa poliittista tahtoa toteuttaa tätä asiaa. Mielestäni tämä epäkohta tulisi korjata kiireellisesti.

Liisa  Hyssälä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Vehviläinen totesi palveluista, että hallituspuolueet korostavat palveluja ensisijaisina. Kyllä on niin, mihin ed. Vehviläinen viittasi, että perheet tarvitsevat sekä tulonsiirtoja että palveluja. Ne eivät voi käyttää palveluja, jos ei niillä ole siihen varaa. Tulonsiirroilla köyhimmille, vähävaraisille perheille luodaan mahdollisuus käyttää palveluja. Jo terveydenhuolto maksaa niin paljon tänä päivänä, että eivät lapsiperheet voi, jos on esimerkiksi monta pitkäaikaissairasta, sanotaan nyt allergista lasta perheessä, käyttää niitä hyviäkään palveluja, jos tulonsiirtoja ei ole. Ne kulkevat käsi kädessä lapsiperheissä.

Mari  Kiviniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä aloite lapsilisien sitomisesta indeksiin on erittäin kannatettava ja se johdonmukaisesti jatkaa keskustan perhepolitiikan linjaa. Olemme tuoneet näitä asioita tämän ja edellisen vaalikauden aikana vahvasti esille, ja sen tarpeessa perhepolitiikan asiat ovat todella olleetkin, koska hallitukselta ei lapsiperheille ymmärtämystä ole riittänyt. On aivan selvä fakta, että lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt muihin väestöryhmiin verrattuna. Kyllä kyse on tässä arvovalinnasta.

Vähintä, mitä voidaan tehdä, on korjata näitä viime vaalikaudella tehtyjä leikkauksia perhetukiin, mutta aivan yhtä tärkeänä pidän, niin kuin edustajat Hyssälä ja Vehviläinen, sitä että parannetaan myöskin lapsiperheiden palveluita. Ei näitä voi missään tapauksessa vastakkain asettaa.

Myöskin hallituspuolueiden kansanedustajien ja ministereiden puheet siitä, että hallitus olisi asettanut lapsiperheiden palvelut tulonsiirtojen edelle, eivät kyllä pidä paikkaansa, koska näissä molemmissa on tapahtunut heikennystä ja tason laskua. Sen nämä tutkimukset aivan aukottomasti osoittavat. Olen huomannut tässä keskustelussa myös sitä, että huono omatunto kaivertaa hallitusta perhepolitiikan osalta, koska nyt sitten vaalilupauksissa on aina pääministeriä myöten vihdoin herätty huomaamaan, että lapsiperheillä huonosti menee. Kyllä täällä oppositiossa on nähty tämä jo huomattavasti aikaisemmin, mihin nämä leikkaukset ja tällainen linjoitus tulevat johtamaan.

Ed. Vehviläinen puheenvuorossaan jo otti esille lapsilisätyöryhmän esitykset muun muassa siitä, että lapsilisä pitäisi ulottaa 18 ikävuoteen saakka. Itsekin tein siitä todellakin lakialoitteen jokin aika sitten. Se on kyllä myöskin sellainen asia, joka on ensimmäisten korjattavien joukossa tämän indeksiin sitomisen jälkeen.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista on katsoa tätä salia, jossa on aika vähän edustajia, täällä ovat lähinnä keskusta ja kristilliset, jotka olemme vahvasti täällä tuoneet perhepoliittista näkökulmaa esille. Näin nyt tämäkin aloite, joka on myös saman suuntainen meidän kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa, on yksi niistä, joissa tavoitellaan konkretiaa, ei pelkästään puheita, vaan sitä, että tehtäisiin päätöksiä, koska tiedämme, että lapsilisien merkitys on erittäin suuri niin pienituloisissa kuin monilapsisissa perheissä. Tutkimukset osoittavat sen, että lapsiperheet ovat köyhtymässä ja köyhtyneet. Kyllä nyt poliittista tahtoa tämän lapsilisän indeksikorotuksen suuntaan tarvitaan.

Täällä jo mainittiin kansalaisvaltuuskunta Lapset elämänkoulussa, joka jätti vetoomuksen, jossa itsekin sain olla mukana. Vetoomuksessa todella hyvin yksimielisesti nähtiin lapsilisät ja minimiäitiyspäiväraha sellaisiksi toimenpiteiksi, että jos jotakin priorisoidaan, niin niistä tulee lähteä. Tämä jos mikä on niitä konkreettisia lapsipoliittisia tekoja, jotka nyt pitäisi toteuttaa. Kuten täällä on myös sanottu palveluista ja tulonsiirroista, eivät todellakaan nämä ole toisiaan poissulkevia, vaan perheet tarvitsevat molempia. Ilman tulonsiirtoja perheet eivät pysty tarvitsemiaan palveluja käyttämään.

Tiedämme, että paitsi perhebarometri myös nuorisobarometri on osoittanut, että kyllä meillä nuoret arvostavat perhettä. Nyt täytyy vastata valtion taholta toimenpitein, että perheet jaksavat.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Kun tutustuin tähän aloitteeseen, joka on hyvin kannatettava, kiirehdin myöskin vertailemaan sen lukuja ja rahoitusta kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin. Ilokseni havaitsin, että aika lailla tuo taso on samassa. Meidän vaihtoehtobudjetissamme pyrittiin siihen, että ensi vuonna olisi koko vuodelle 1,5 prosentin nousu, ja silloin se merkitsisi noin 20 miljoonan euron lisäystä. Tässä on puolelle vuodelle 10 miljoonaa, eli ilmeisesti lähtöluvut tässä ovat aika lailla samanlaiset. Alkaako se sitten heinäkuussa vai tammikuussa, niin kuin me olisimme toivoneet, niin tietysti sitten jatkossa se ei heikenny. Molemmat linjat ovat sitten samansuuntaiset, jos seuraavina vuosina myöskin korotukset tehdään. Tämä on varmasti niitä kysymyksiä, jotka seuraavissa hallitusneuvotteluissa tarkkaan käydään läpi.

Nyt näyttää siltä, että hallitus ei tähän muutosta ole tuomassa, mutta asiahan jää elämään ja keskustelu jatkuu, hyvin tarpeellinen keskustelu.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Tänä päivänä puhutaan paljon jo ilokseni, ja varmasti meidän kaikkien iloksi, sosiaalisesta pääomasta. Markkinataloudessa on hyvä pysähtyä miettimään, mitä merkitsee sosiaalinen pääoma, ja silloin ollaan vahvasti sen asian äärellä, miten meidän lapsemme kasvavat perheessä, miten siellä saadaan lapsille se aikuisen aika ja nimenomaan niin, että myöskin henkinen turvallisuus, fyysinen turvallisuus ja kasvun mahdollisuus kokonaisuudessaan saadaan perheille ja lapsille. Tämä on erittäin tärkeää, mutta jos perheissä on taloudellisia vaikeuksia, silloin hyvin herkästi häiriintyy nimenomaan tämä suhde lapsen ja vanhempien, lapsen ja aikuisen välillä. Me puhumme hyvin paljon ostovoimasta ja sen lisäämisestä, mutta samalla me emme näe sitä, miten nimenomaan lapsiperheissä ostovoiman merkitys on hyvin tärkeä.

Lasten kasvaessa kulut kasvavat ja monenlaista hyvinvoinnin tarvetta on. Tähän haasteeseen vastaavat mielestäni monet toimenpiteet, joita täällä näissä aloitteissa esitetään, ja muun muassa juuri tämä lapsilisien tarkistus indeksiin. Silloin kun laman aikana tehtiin näitä leikkauksia ja myöskin vielä tosiaan vuonna 95, niin olen jopa nyt ajattelemassa näin, että jos tuolloin olisi tiedetty seurausvaikutukset, mitkä tästä ovat koituneet tälle päivälle eli meidän perheidemme hyvinvoinnin tilan, kun on taloudellisia vaikeuksia aivan konkreettisesti, niin tuskin noita leikkauksia olisi edes tehty. Tässä pitäisi nyt jo arvioida sitä, mikä on näitten toimenpiteiden merkitys tulevaisuudelle, ja nyt tietysti meillä on aika korjata näitä aikaisemmin tehtyjä virheitä. Toivon ennen kaikkea, että nähtäisiin nimenomaan tämän sosiaalisen pääoman merkitys. Se on investointia tulevaisuuteen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kaikki ne ratkaisut, joilla autetaan lapsiperheitä ja lapsia, myöskin taloudellisesti, ovat hyvin kannatettavia. Eräs vähimpiä tekoja, mitä voidaan tehdä, on juuri se, mitä tässä lakialoitteessa 148 — jonka yksi allekirjoittaja itsekin olen — on ehdotettu: että lapsilisät sidotaan elinkustannusten nousua vastaavasti indeksiin. Tähän jää valitettavasti jälkeenjääneisyyttä niin kuin täällä on todettu.

Meillä on huolta syntyväisyydestä. Maakunnissa melkeinpä kunnassa kuin kunnassa syntyneitä on vähemmän kuin kuolleita. Tämä on hyvin huolestuttava suuntaus, ja osaltaan taloudellisilla ratkaisuilla tulee voida auttaa myöskin tervettä väestöpolitiikkaa, ja ennen kaikkea se tapahtuu myös tämän aloitteen tarkoittamalla tavalla.