Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on yksityishenkilön velkajärjestelyä koskeva lainmuutos. Tämä on tärkeä asia, koskettaa vaikeuksissa olevia suomalaisia, suurta joukkoa, kymmeniätuhansia ihmisiä. Tätä on paljon odotettu ja tästä on paljon tehty aloitteita ja kysymyksiä ja muita aktiviteetteja.

Viime tiistaina oli (Hälinää — Puhemies koputtaa) tämän asian ensimmäinen käsittely täällä ja silloin äänestettiin muutamasta pykälästä, jotka valiokunnan mietinnössä jäivät hieman huonoon muotoon. Tuosta tiistain äänestyksestä ...

Tiistain äänestyksestä oli poissa kuitenkin yli sata edustajaa, ja tällöin eduskunnan selkeä kanta ei oikeastaan voinut tulla tähän poikkeuksellisen tärkeään asiaan. Siksi niistä muutoksista, jotka silloin esitin tähän sinänsä varsin hyvään lakiin, ei tullut selkeää eduskunnan kantaa. Olen näihin asioihin paneutuen tehnyt lausumaehdotuksen, jonka toivon eduskunnan hyväksyvän tässä toisessa käsittelyssä.

Tähän lakiin jää ongelmaksi se, että erityisesti lapsiperheiden asemaan ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota. Lisäksi 4 §:n kohdalla, kun oikeusministeriö asetuksella määrää maksukyvyn perusteet, siinä on lähtökohtana ollut hallituksella toimeentulotukijärjestelmään pohjautuvat rajat. Toimeentulotukijärjestelmä on kuitenkin tarkoitettu kaikkein viimesijaisimmaksi toimeentulon turvaajaksi ihmisille. Se on tarkoitettu turvaamaan lyhytaikaisissa kriiseissä elävien ihmisten ja perheiden taloudellisen tilanteen.

Velkajärjestely ja siihen liittyvä ylivelkaantumistilanne ei kuitenkaan ole lyhytaikainen, vaan se on yleensä viisi vuotta pitkä, joskus vielä pitempikin, joissain tapauksissa hieman lyhyempi aika, jonka aikana henkilö, velallinen ja hänen perheensä, joutuu elämään näiden säännösten mukaisesti äärettömän niukkaa taloudellista aikaa. Siitä kärsii itse velallinen, siitä kärsii hänen perheensä, läheisensä. Myös tämä järjestelmä tältä osin on sellainen, että se ei kannusta hankkimaan lisätuloja, mikä olisi toimeentulon, velkaantumisesta irtipääsyn ja normaalin elämän kannalta hyvin perusteltua.

Juuri näiden syiden takia, arvoisa puhemies, ehdotan, että eduskunta hyväksyisi seuraavan lausuman: "Eduskunta edellyttää, että velkajärjestelyyn hakeutuvan ja velkajärjestelyssä olevan velallisen maksukyvyn perusteita lain 4 §:n perusteella vahvistettaessa hallitus ottaa erityisesti huomioon velallisen lastenhuoltovelvollisuuden sekä muutoinkin tarkoin seuraa lain kohtuullisuutta ja kannustavuutta ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin mahdollisesti ilmenevien epäkohtien korjaamiseksi."

Arvoisa puhemies! Vielä oikaisen sen, mikä ensimmäisessä käsittelyssä tuli ilmi, kun todettiin, että näitä 35 a §:n mukaisia lisäsuoritusvelvollisuuden markka- tai euromääräisiä rajoja ei olisi korotettu vuoden 93 jälkeen. Tämä tieto ei aivan täysin pitänyt paikkaansa. Niitä on korotettu vuonna 97 hieman, mutta tästä huolimatta nämä rajat jäivät tässä hallituksen esityksessä, joka nyt tuli ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytyksi, tavattoman alhaisiksi. Ne eivät kannusta työn tekemiseen ja yrittämiseen eivätkä ole kohtuullisia. Niistä päätettiin jo ensimmäisessä käsittelyssä, mutta tämä lausuma toki johtaisi siihen, että myös näitä tarkistettaisiin sen mukaisesti, kun perusteluita ilmenee jatkossa.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ylivelkaantuminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Erityisesti 90-luvun alkupuolen velkaiset ovat vieläkin ongelmissaan ja hakeutuvat ja ovat jo tänä päivänä velkajärjestelyn piirissä.

Nyt käsittelyssä olevan lain tarkoitus on helpottaa velkajärjestelyyn joutuneen ihmisen asemaa. Erityisesti tällä ed. Kankaanniemen kannanotolla halutaan parantaa mahdollisuutta kuitenkin lasten huoltoon. Tämä on iso sosiaalipoliittinenkin asia, ja siksi kannatan ed. Kankaanniemen ehdotusta, jotta todella annetaan arvoa myös näille perheille eikä rankaista niitä, vaikka ovatkin joutuneet taloudellisesti tukalaan asemaan.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kankaanniemi on tässä ihan oikealla asialla. Hänhän ei ehdota mitään muutosta hallituksen esitykseen, ainoastaan tuo sinne inhimillisen näkökulman, kun tulkitaan yhtä pykälää.

Velkasaneerattavien asema Suomessa on kerta kaikkiaan kurjassa tilassa ollut kaikkina näinä vuosina. Jotenkin se muistuttaa samaa kohtelua, joka on annettu sotainvalideille, sotaveteraaneille ja eläkeläisille. Toivon kovasti, että tässä voidaan yhtyä edes tällaisen tulkintamuodollisuuden hyväksymiseen.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Kun on seurannut pidemmän aikaa nimenomaan voimassa olevan velkasaneerauksen toimivuutta, voi tyydytyksellä todeta, että tämä esitys nyt parantaa tilannetta. Ed. Kankaanniemen lausumaehdotus tukee nimenomaan sitä, että nyt on seurattava myöskin sitä tarkoin, millä tavoin tämä laki toimii. Toki perusteluissa on valiokunta kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, että velkaneuvonnan kokonaistilannetta seurataan jne., mutta minun mielestäni tällainen kokonaisvaltainen lausumaehdotus on todella hyvä ja tavallaan velvoittaa myöskin oikeusministeriötä tarkemmin seuraamaan tämän lain toimivuutta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Laman aikana ylivelkaantuneiden henkilöiden ongelma on todella vaikea ja todellinen. Myös pääoppositiopuolue keskusta on tällä asialla tehnyt propagandaa tuolla kentällä monissa tilaisuuksissa ja julkisuudessa. Muun muassa puheenjohtaja Jäätteenmäki sanoi Suomenmaassa 21. helmikuuta 2001, että ylivelkaantuneiden armahduspaketin hintaa valtiolle on vaikea laskea tarkkaan, ja sitten sitaatti: "Jotakin heidän hyväkseen on tehtävä ja mahdollisimman pian, Jäätteenmäki korostaa."

Kun keskusta nyt vihdoin esitti oman varjobudjettinsa ensi vuodelle 8. päivä marraskuuta, niin yllätyksekseni huomasin, että siinä ei ollut osoitettu euroakaan, siis ei euroakaan, ylivelkaantuneiden ihmisten tilanteen parantamiseen, vaikka keskusta on tällä asialla elämöinyt tuolla kentällä pitkän aikaa.

Kun tuo varjobudjetti kertoo sen, minkälaiseksi keskusta olisi tehnyt ensi vuoden budjetin, jos se olisi saanut sen täysin itse päättää, niin hämmästyttää tämä puheiden ja tekojen ristiriita, kun euroakaan ei esitetty ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen. Niinpä olisin kysynyt puheenjohtaja Jäätteenmäeltä, kuka keskustan eduskuntaryhmässä, oliko se puheenjohtaja Pekkarinen vai kuka, torjui tämän pyrkimyksen ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen ensi vuonna, kun tässä varjobudjetissa ei ole tähän tarkoitukseen varattu euroakaan.

Suomenmaa on perustellut sitä, että varjobudjetissa on vain ne asiat, jotka ovat kaikkein kiireellisimpiä, ei kaikkia keskustan ajamia tärkeitä asioita. Kysyn puheenjohtaja Jäätteenmäeltä tai vaikka ed. Hyssälältä, eikö tämä ylivelkaantuneiden aseman parantaminen ole kiireellinen asia, kun siihen ei ole euroakaan osoitettu keskustan ensi vuoden varjobudjetissa.

Toimi  Kankaanniemi  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa, jos ed. Zyskowicz näin antaa tukensa tälle lausumalle, mutta totean hänelle, en keskustan puolesta, vaan asiasta, että tässä ei tarvita valtion rahaa yhtään, koska ei ole kysymys siitä, että valtio maksaisi jotain ylivelkaantuneitten velkoja. Siksi budjetin kanssa tällä asialla ei ole mitään tekemistä. Ainoastaan se ongelma on, että velkaneuvonnalla ja käräjäoikeuksilla ei ole riittävästi resursseja nyt, kun näitä asioita pitäisi nopeasti hoitaa pois. Siihen ed. Zyskowicz voi varmasti vaikuttaa paljon paremmin kuin oppositio, että tätä tilannetta korjataan, mutta muutoin rahaa ei tarvita.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On varsin erikoista todella, että tämän pykälän kohdalla ed. Zyskowicz lähtee aika reippaaseen hyökkäykseen keskustaa kohtaan. Haluan toistaa kaksi kertaa esittämäni kysymyksen, joka koskee Arsenalin myymiä velkoja Aktiv Hansalle. Kokoomuskin oli mukana siinä, kun 57 000 velkaisen ihmisen lainat myytiin Aktiv Hansalle vajaalla 600 miljoonalla markalla, jonka bruttosumma oli 12 miljardia. Missä on kokoomuksen inhimillisyys?

Timo E. Korva /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan kiinnittää huomiota siihen, että tämä lakiehdotus ja siinä esitetyt toimenpiteet eivät merkitse valtiolle budjettivaikutuksia kuin enintään välillisesti velkaneuvonnan tehostumisen kautta. Tässä mielessä tietenkin toteaisin, kun tällaista puolueitten välistä keskustelua on mukava kuunnella, että varmaankin myös ed. Zyskowiczin kannattaisi kuitenkin hieman paneutua uudella käsikirjoituksella tähän asiaan.

Ben  Zyskowicz  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Otin tämän yksityiskohdan esille tässä yhteydessä, mutta totta kai kysymys liittyy laajemmin siihen, että kun keskusta vihdoin teki tämän ensi vuotta koskevan varjobudjettinsa, joka kuvaa sitä, millaiseksi se tekisi ensi vuoden budjetin, jos saisi siitä aivan yksin päättää, niin tuossa varjobudjetissaan se torjui lukuisan joukon aikaisempia omia vaatimuksiaan. Siellä ei ole kansaneläkkeen tasokorotusta, siellä ei ole kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen täysimääräistä hyvittämistä, siellä ei ole lapsilisäleikkauksen palauttamista, ei mitään; keskusta torjui omat vaatimuksensa. Tässä on vain yksi pieni esimerkki siitä. Tähän saakka keskusta on puhunut armahduspaketista, jolla on hintalappu ja jota se on vaatinut hallitukselta useissa yhteyksissä, ja kun se sitten teki budjetin sellaiseksi, jollaiseksi se itse voisi sen tehdä, siellä ei ollut euroakaan ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen.

Kalervo Kummola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustajat Kankaanniemi ja Korva valittivat, ettei ole velkaneuvojia. Patistelkaa omia kuntianne, joiden tehtävä on hoitaa se. Valtiolla on käsittääkseni erittäin paljon rahaa siellä varastossa, koska niitä ei ole käytetty. Lääninhallitukset ihmettelevät, mikseivät kunnat laita asioita kuntoon.

Liisa  Hyssälä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Eilen illalla täällä salissa käsiteltiin keskustan vaihtoehtobudjetin keskeistä osaa, elikkä perhepoliittista osiota, useampi tunti. Täällä salissa ei ollut yhtään hallituspuolueitten kansanedustajaa, ei myöskään vihreitä, ainoastaan kristillisistä ja keskustasta. (Eduskunnasta: Minä olin!) — Ei ollut. (Hälinää — Puhemies koputtaa) Puhemiehenä oli demarien Jukka Mikkola. Siinä oli koko edustus hallituspuolueista, kun Suomen tämän hetken kipeimpiä ongelmia, perhepoliittista osiota, käsitellään. Kyllä me ihmettelimme, että hallitus, joka on koko syksyn vaatinut meiltä vaihtoehtobudjettia, ei ole kiinnostunut sitten siitä, kun haluamme sitä esitellä, mitä se sisältää keskeisiltä osiltaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässähän käsitellään velkajärjestelylakia, jotta sinällään varjobudjetista puhuminen ei mitenkään liene nyt aiheellista.

Tämä esitys on hyvä, niin kuin täällä on todettu ensimmäisen käsittelyn aikaan. Tämä puuttuu moniin hyviin asioihin ja tuo ratkaisumahdollisuuksia. Kun katsoo ed. Kankaanniemen lausumaehdotusta, tässä sinällään on asiaa. Luonnostaan tietysti pitää seurata sitä, miten tämä velkajärjestely toimii ja millä tavalla otetaan huomioon muun muassa lapsiperheiden asema tässä toteumassa. Kun ed. Kankaanniemi äänestytti ensimmäisessä käsittelyssä mahdollisuudesta lisätienestiin ja sitä, miten lapsiperheet voisivat sitä käyttää enemmän hyväksi, minusta se oli väärä pykälä, mutta tässä puututaan oleelliseen. Tässä on nelospykälä, ja tätä kun seurataan, jos siinä on joitain ongelmia, silloin pitää hallituksen ryhtyä toimenpiteisiin, jolloin näiden lapsiperheiden asemaa parannetaan.

Sitten itse velkaneuvontatilanteeseen. Ed. Kummolalle voisi todeta sen, jotta ainakin Pohjois-Karjalassa on kaikki ne rahat, mitä sinne on ohjattu, käytetty velkaneuvontaan keskitetysti: Joensuussa on kolme ja Ylä-Karjalassa yksi. Siellä tarvittaisiin yhä edelleen lisää, koska jonot ovat hirveän pitkät, kuulemma yli puoli vuotta jonoa, ennen kuin pääsee sinne putiikkiin sisään. Se on liian pitkä aika odottaa siinä mielessä. Kun jo ennestään on pitkään ollut löysässä hirressä, niin nyt sitten joutuu odottamaan vielä puoli vuotta, ennen kuin pääsee velkaneuvonnan piiriin.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelemme ed. Toimi Kankaanniemen esittämästä lausumaehdotuksesta. Mielestäni tämä on erittäin vakava ja tärkeä viesti nyt siitä, onko meillä tahtoa puuttua tähän keskeiseen kysymykseen. Me olemme puhuneet lasten ja perheiden tilanteesta. Monissa perheissä voidaan huonosti juuri sen takia, että yrityksiä on mennyt konkurssiin ja isä ja äiti ovat jääneet työttömiksi ja ovat joutuneet myymään kaiken omaisuutensa, mitä heillä on ollut, ja jopa kotikin on alta mennyt, ja ollaan siinä mielessä erittäin vaikeassa tilanteessa. Samalla pitäisi kasvattaa lapsia ja huolehtia toinen toisistaan. Mielestäni tämä 4 §, jonka perusteella nimenomaan näitä velkajärjestelyyn hakeutuvia ja velkajärjestelyssä olevia velallisia kohdataan ja arvioidaan maksukykyä, on se kohta, jossa pitäisi löytyä inhimillisyyttä ja laaja-alaista ja kokonaisvaltaista asian tarkastelua sillä tavalla, että otetaan huomioon erilaisia tilanteita. On lasten tilanne, huoltovelvollisuus, lasten koulutusmahdollisuudet ja harrastusmahdollisuudet, mutta myöskin saattaa olla sairautta, erityisesti mielenterveyshäiriöitä tulee ja tällaisia kysymyksiä, jotka sitten taas välillisesti vaikuttavat tuohon tilanteeseen. Todella toivoisin, että yksimielisesti voitaisiin hyväksyä tämä sellaisena viestinä, että tähän asiaan tulee täsmäsuunnitelmia, ratkaisuja ihan lähitulevaisuudessa ja kohdataan nämä.

Olemme puhuneet armahduspaketista. Tuskin siitä kannattaa nyt tässä yhteydessä puhua, vaan puhutaan näistä ihmisistä, jotka ovat tämän ongelman keskellä, ja kohdataan heitä. Hallitukselta edellytetään, että toimenpiteitä löytyy, joilla voidaan korjata ilman rahaakin. Mutta kyllä ne jonot ovat todella pitkiä, tämä viesti meillä kaikilla on. Siinä on myöskin viestiä hallitukselta kuntiin päin, että saadaan riittävät resurssit.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni ed. Kankaanniemen lausumaehdotus on erittäin hyvä ja se tulee inhimillisellä tavalla huomioimaan ne, jotka velka-ahdinkoon ovat joutuneet. Se on siksi erittäin kannatettava. Myöskin laajemmin on syytä kantaa tästä huolta muutoin kuin ed. Zyskowiczin täysin asian vierestä vitsailuilla ja todeta, että on päivänselvää, ja luulisi ed. Zyskowiczinkin jo lopultakin ymmärtävän, että jos kahdeksan vuotta on hoidettu asioita pieleen, niin ei kai yhden vuoden budjetissa niitä kaikkia voida korjata. (Ed. Zyskowicz: Kiireelliset!) — Kiireellisiä asioita on paljon, ja tämä on yksi kiireellinen. Niistä voidaan huomattava osa hoitaa ilman, että valtion budjettiin tarvitaan penniäkään lisää rahaa.

Mitä tulee siihen, että Hämeessä on näitä rahoja, muualla maassa minä en ainakaan tiedä, että on, mutta ilmeisesti Hämeessä ollaan niin hitaita, että ei ole ehditty vielä anoa ja lääninhallituksella on sen takia näitä ylimääräisiä varoja. Minusta tässä velkaneuvonnassa on edistytty tietysti jonkin verran myöskin tämän hallituksen aikana, mutta kahdeksan vuoden aikana olisi ollut mahdollisuus hoitaa tämä huomattavasti parempaan kuntoon, mutta ei ole ollut poliittista tahtoa. Erityisesti sitä ed. Zyskowiczilta ja hänen edustamaltaan ryhmältä on puuttunut.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Voin yhtyä ed. Mannisen puheenvuoroon. Todella tässä on tällaisia inhimillisiä tilanteita velkajärjestelyn osalta olemassa koskien perheitä. Olisin ottanut esille toisen ryhmän, joka on tullut useissa yhteyksissä vastaan. He ovat eläkeiässä olevat ihmiset, jotka 90-luvun alussa takasivat esimerkiksi lastensa yritysvelkoja. Nyt he ovat jo 70 vuoden iässä tai enemmänkin ja saavat pientä kansaneläkettä tai pientä ansioeläkettä. Näillä eläkeläisillä ei ole mitään edellytyksiä selvitä veloista. Ei ole kenenkään etu, että tällaisia vanhoja ihmisiä pidetään velkavankeudessa, kun ei ole nähtävissä mitään selviytymisedellytyksiä. Minusta tämä olisi semmoinen ryhmä, joka pitäisi erikseen perata.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Erityisen inhimillisesti järkyttävä tilanne on tietysti niillä vanhoilla ihmisillä, jotka ovat olleet takaajina lapsilleen, lapsenlapsilleen, yleensä omaisilleen, ja he ovat saattaneet menettää hyvin paljon. Myöskin henkinen paine on koko ajan läsnä, se on selvä.

Mutta velkajärjestelyyn ja kuntien toimenpiteisiin: Kunnat ovat usein myös seutukunnallistaneet tämän tilanteen, jolloin on jaettu toiminta-alue uudelleen. Montakin kuntaa on sitä kautta tullut yhden velkaneuvojan työkentäksi, ja tällä tavalla jonot ovat pidentyneet ja tilanne hankaloitunut.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, joka on nyt hyväksyttävänä, on sinänsä myönteinen pieni askel oikeaan suuntaan, mutta ylivelkaantuneiden ongelmat eivät varmaan tämänkään esityksen hyväksymisellä poistu. Toivoisi, että ne edustajat, jotka suhtautuvat kylmästi ylivelkaisten ihmisten asiaan, perehtyisivät tilanteeseen paremmin. Luulen, että jokainen, joka asiaan on perehtynyt, huomaa, että ehkä tässä asiassa pitäisi myöskin tiukan vaatimisen sijasta ajatella vähän toisella tavalla, ehkä ottaa huomioon, että joissain tapauksissa armokin suurten kärsimysten jälkeen voisi olla paikallaan.

On hyvä, että tämänkin verran mennään eteenpäin. Toivottavasti hallitus palaa tähän asiaan ja tekee vielä parempia ratkaisuesityksiä.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkään en vitsaile tällä asialla. Ylivelkaantuneiden ongelma on todella vakava, kuten ed. Kuisma äsken totesi. Esimerkiksi tällä hetkellä eduskunnassa lakivaliokunnassa käsitellään erästä hallituksen esitystä, joka liittyy ulosottolainsäädäntöön ja jolla pyritään ylivelkaantuneiden henkilöiden asemaa parantamaan.

Toin keskustan esille vain osoittaakseni heidän kaksinaamaisen pelinsä varjobudjetissaan, (Ed. Takkula: Huh, huh!) jolla he pystyivät tekemään ensi vuoden budjetin juuri sen näköiseksi kuin itse halusivat. He eivät ole osoittaneet ensimmäistäkään euroa ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen, vaikka ovat tällä asialla vuosia tehneet propagandaa kentällä ja julkisuudessa.

Kun ed. Manninen nyt antaa ymmärtää, että varjobudjetissa on vain kaikkein kiireellisimmät asiat, haluan todeta, että puheenjohtaja Jäätteenmäki totesi jo vuonna 2001, että jotakin ylivelkaantuneiden hyväksi on tehtävä ja mahdollisimman pian. Näin puheenjohtaja Jäätteenmäki vuonna 2001. Näköjään tämä asia ei olekaan keskustan mielestä kiireellinen asia, kun ensi vuoden varjobudjetissaan eivät esitä tähän euroakaan. Totta kai todellisuudessa on kyse siitä, että keskusta on kentällä villinnyt ihmisiä halpahintaisella propagandalla, luvannut kaikki hyvät asiat hoitaa, antanut erilaisia lupauksia jokaiselle mahdolliselle ryhmälle, ja sitten, kun varjobudjettinsa tekivät, eivät voineet kaikkia näitä lupauksiaan tietystikään lunastaa, jolloin joutuivat torjumaan suuren osan omista vaatimuksistaan. Kun sanotaan, että puolueet syövät sanansa vaalien jälkeen, keskusta söi sanansa jo ennen vaaleja.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä lausumaehdotus, josta nyt keskustellaan, on erittäin hyvä.

Mutta, ed. Zyskowicz, me todellakin kaipasimme eilen illalla erityisesti kokoomusta, kun puhuttiin perhepolitiikasta ja kun puhuttiin erityisesti kotihoidon tuesta. Mekin osaamme lukea lehtiä. Me olemme luulleet, että te haluatte kehittää kotihoidon tukea, mutta sitten luimme juuri puheenjohtaja Itälän haastattelun, olikohan se Lapin Kansa -lehdessä, jossa hän sanoi, että kotihoidon tukea ei koroteta, ainoastaan lapsilisiä halutaan korottaa. Tämä on hyvin erikoista. Kannattaisi tutkia omatkin puheet siitä, mikä on ristiriitaa ja mikä ei.

Vielä lopuksi haluan sanoa ed. Zyskowiczin aika halpahintaiselle hyökkäykselle, että sanokaapa te, kun olette niin hyvin nokkela, kuinka voi korjata kahdeksan vuoden virheet yhden vuoden budjetissa. (Ed. Zyskowicz: Ei tarvitse. Mutta kiireelliset!)

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensin, mikä koskee tätä pontta, se on erinomaisen paikallaan kokoavana pontena tämän prosessin lopputuloksena, ja sitä on miellyttävä kannattaa. Ed. Zyskowiczin odotan ilman muuta kannattavan tätä pontta noitten puheitten jälkeen, jotta niihin tulee edes jotakin lihaa luitten ympärille.

Totean, että itse pääasiassa ollaan tilanteessa, jossa olemme väistämättömästi ylivelkaantuneiden ja pitkäaikaisvelkaantuneiden kohdalla menossa kohti velka-armahdusta, selvää moratoriota. Siitä pitäisi päättää hallitusneuvotteluissa rakentavahenkisten tahojen kanssa. Ed. Zyskowicz ei näytä olevan niitten joukossa jo ennakkoon.

Paula Kokkonen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on kiinnittänyt aika paljon tähän asiaan huomiota. Nyt olisi tärkeätä, että eduskunnasta saataisiin ulos kaikki ne lait, jotka parantavat ylivelkaantuneitten asemaa. Haluan todeta, että minusta on aivan selvää, että jo nykyistenkin säännösten mukaan lasten huoltovelvollisuus ja muukin huoltovelvollisuus on otettava huomioon silloin, kun näitä maksuja mitoitetaan. Ponsi ei siinä mielessä tarjoa mitään uutta. Haluan todeta, että nimenomaan tämän lain, josta nyt on kysymys, 4 §:n kohdalla perustelutekstissäkin todetaan se, että ehdotuksen mukaan välttämättömiä elinkustannuksia koskevia rahamääriä tarkistettaisiin vuosittain, jotta elinkustannuksissa tapahtuvat muutokset tulisivat otetuiksi nykyistä kattavammin huomioon. Tämä on selvä parannus nykyiseen tilanteeseen. Hallitus seuraa tilannetta erittäin tarkoin, joten ponsi on kyllä minun mielestäni turha.

Hannu Takkula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Se edustaja Zyskowicz, jonka minä olen oppinut täällä talossa kahdeksan vuoden aikana tuntemaan, poikkeaa huomattavasti nyt esiintyneestä panikoituvasta Zyskowiczista. Jollakin tavalla tämä puheenvuoro on erittäin erittäin ihmeellinen, koska tämä ed. Kankaanniemen lausumaehdotus, kuten hän itse esitti, ei vaadi lisää rahaa, vaan kysymys on enemmänkin tahdosta. Tämähän on ed. Kankaanniemen tekemä, mutta ehkä Kalliksen muistelmat tästä yhteisestä puolueesta ovat sitten saavuttaneet Zyskowiczin, kun hän hyökkää tässä keskustaa ja keskustan vaihtoehtobudjettia vastaan.

Mutta, arvoisa puhemies, kun vaihtoehtobudjetista täällä on keskusteltu, eivät valitettavasti ole hallituspuolueitten ryhmät olleet paikalla. Toisaalta se, että ed. Zyskowicz on siihen paneutunut, kertoo sen, että eväät on niin loppuun syöty hallituksen omasta budjetista, että nyt pitäisi kipeästi löytää jostakin uusia ratkaisuja. Sen vuoksi te haette niitä myös meidän vaihtoehtobudjetistamme. Meillä on todellisia ratkaisuja teille, ed. Zyskowicz, esittää. Toivon mukaan te otatte niitä käyttöön. Me olemme kahdeksan vuoden aikana yrittäneet teille niitä tarjota.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin todeta, että toivoisin, että muistaisimme, että kun on paljon saatu anteeksi, myöskin ymmärrettäisiin niitä ihmisiä, jotka ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, ovat joutuneet velkajärjestelyyn.

Liisa Hyssälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Zyskowiczille toteaisin, että olemme kyllä lukeneet puheenjohtaja Itälän Lapin Kansassa antaman haastattelun, jossa hän totesi, että kokoomus ei tule ensi vaalikaudella suostumaan mihinkään tulonsiirtojen nostoihin ja ainoastaan yhden poikkeuksen tekee ja se on lapsilisät. Te olette jo etukäteen naulinneet, että te ette halua korottaa alinta äitiyspäivärahaa, ette kotihoidon tukea, ette sairausvakuutuksen pienintä päivärahaa, karenssia poistaa, ette halua siis mitään tulonsiirtoja (Puhemies koputtaa) edistää. Ihmiset tarvitsevat tulonsiirtoja, jotta he voivat käyttää palveluja.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys on oikean suuntainen ja hyvä yksityishenkilön velkajärjestelyjen kohdalta. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että nyt kun tulee vielä velkojen vanhentumislaki — se on talousvaliokunnassa juuri käsittelyn alla — pienin askelin tämä asia korjaantuu. Olen pahoillani siitä, että tällainen keskustelu käydään, että tavallaan herjaa heitetään puolin ja toisin asiallisesta asiasta.

Mitä tulee yleensä ed. Kankaanniemen ponteen, sitä en kannata sen takia, että hallituksen asia on nämä asiat hoitaa eikä ponsilla näitä asioita hoideta.

Mitä tulee sitten edellisen kauden perusturvavälikysymykseen keskustan kohdalta, olin yksin täällä eduskunnassa, kun puhemies nuiji 32 puheenvuoroa, kaikki olivat poissa. Menin puhujakorokkeelle puhumaan (Hälinää) — kuunnelkaa — perusturvasta, ja ed. Pekkarinen oli saunassa kuullut sen, että ed. Kuosmanen yksinään puhuu. Kun mainitsin, että täällä ei ole keitään keskustalaisia eikä keitään eduskunnassa istumassa, kun välikysymys on menossa, 17 keskustalaista juoksi heti paikalle, joten turha nyt on kertoa, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että eilen teitä oli muutama paikalla.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Nimenomaan ed. Toimi Kankaanniemen lausumaehdotukseen. Näen tämän kuitenkin merkittävänä. Niin kuin täällä on tullut esille, lain perustelutekstissä on olemassa tätä tukevat tai tämän sisältöiset lauseet. Mutta jos ajattelemme, että olemme valiokunnassa, teemme mietintöjä ja siellä yleensä haluamme nostattaa mietinnöissä lausumilla niitä tärkeitä asioita, mitkä erityisesti katsomme sellaisiksi, että ne olisivat kiireellisiä tai niihin kiinnitettäisiin huomiota, siitä näkökulmasta, mitä olen oppinut siitä, mikä valiokunnassa on mietinnön merkitys, ja mitä täällä olemme kyllä keskustelleet, että lausumillakin merkitys on, haluaisin erityisesti kannattaa tätä, että "hallitus ottaa erityisesti huomioon velallisen lastenhuoltovelvollisuuden sekä muutoinkin tarkoin seuraa lain kohtuullisuutta ja kannustavuutta ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin mahdollisesti ilmenevien epäkohtien korjaamiseksi", koska niitä epäkohtia ilmenee tässä prosessissa. Kannatan todella, että tämä tulisi lausumaksi.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ensin totean vielä hallituksen ratkaisuista ylivelkaantuneiden ongelman lievittämiseksi, että todellakin tällä hetkellä eduskunnassa on käsittelyssä ulosottolain muutos, jossa tehdään se historiallinen ratkaisu, että näiden ihmisten ikuinen velkavankeus katkaistaan. Sillä on toivottavasti huomattava merkitys näiden ihmisten ongelmien auttamiseksi.

Keskustan vaihtoehtobudjettiin palataan vielä moneen kertaan, siitä voitte, hyvät ystävät, olla varmoja. Siellä olevat lukuisat myös lapsiperheille ja esimerkiksi yksinhuoltajille annettujen lupausten pettämiset tullaan täällä keskustelussa tuomaan esiin.

Mutta, puhemies, jos sallitte, korjaan yhden väärinkäsityksen. Olemme todellakin sitä mieltä, että peruspalveluja ensi vaalikaudella on kohennettava ja tulonsiirtoihin ei samalla tavalla ole varaa. Mutta, edustajat Hyssälä ja Vehviläinen, kotihoidon tuki, toisin kuin te kuvittelette ja toisin kuin näköjään EU-tuomioistuin kuvittelee, ei ole tulonsiirto vaan nimenomaan päivähoitopalveluihin liittyvä etuus.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti totean, että ed. Kokkonen haki perusteluista ihmeellisen lauseen tuohon. Täällä 4 §:n 2 momentissa nimenomaan sanotaan, että nyt asetuksella määrätään velallisen välttämättömistä elinkustannuksista, rahamäärä, ja sitä tarkistetaan sen jälkeen kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetyllä tavalla, eli se vielä kytketään ilmeisesti heikoimpaan indeksiin, mitä löytyy, ja pohja lyödään kiinni. Tämä johtaa kyllä siihen, että lapsiperheet joutuvat huonoon asemaan, ja tätä on syytä seurata. Uusi hallitushan astuu muutaman kuukauden päästä valtaan. Kannattaa eduskunnan, erityisesti vasemmiston, ottaa huomioon, että hoidetaan köyhien asiaa nyt, jotta ei sitten kaduta puolen vuoden kuluttua.