Valto  Koski  /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En tähän lakiesityksen tekstiin niinkään halua puuttua. Se on jokaisen itse sieltä luettavissa ja turha toistaa. Sama tietysti koskee valiokunnan kannanottoja, mutta ehkä ne kaipaavat pikkusen enemmän kommentteja varsinkin sen takia, että tässä oli kaksi eduskunnan toimielintä vähän eri mieltä asiasta, toinen sivistysvaliokunta ja toinen sosiaali- ja terveysvaliokunta, ja ehkä tältä osin muutama sana sitten muun lisäksi.

Niin kuin valiokunnan kannanotoista ilmenee, niin tämän esityksen tavoitteena on selkeyttää terveydenhuollon asemaa ja tehtäviä oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollossa ja edistää yhteistyötä kunnan terveysviranomaisten ja opetusviranomaisten kesken.

"Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin laaja-alaista kehittämistä varten perustetaan neuvottelukunta, joka muun muassa edistäisi ja koordinoisi eri hallinnonalojen viranomaisten ja muiden tahojen tekemää työtä. Kansanterveystyöhön liittyvien terveydentilaa koskevien lausuntojen ja todistusten antamisvelvollisuutta ehdotetaan täsmennettäväksi. Lisäksi ehdotetaan kustannusvastuun kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista ja lääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen jaettavaksi puolustusvoimien ja kuntien kesken. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana", mikä kertoo vastauksen siihen kahden toimielimen erilaiseen näkemykseen sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkökulmasta.

"Oppilas- ja opiskelijahuollosta on säädetty opetustoimen lainsäädännössä. Toimintana oppilashuolto ja opiskelijahuolto sijoittuvat eri hallintokuntien eli opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen alaan."

"Palvelujen järjestämisestä on vastuussa se kunta tai kuntayhtymä, jonka alueella opiskelijan oppilaitos sijaitsee."

"Käytännössä on ollut epätietoisuutta sen suhteen, miltä osin koulun tulee järjestää palveluita ja miltä osin se on kuntien tehtävä. Kansaneläkelaitoksen lausunnon mukaan esimerkiksi valtion koulujen osalta lasten tarpeenmukaisen psykoterapian saaminen on vaarantunut, koska työnjako koulun ja kunnan välillä ei ole ollut selkeä. Epäselvyyttä on ollut myös opiskelupaikkakunnan ja kotikunnan välillä palvelujen järjestämisvelvollisuudesta kesäaikana. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että koulun ja kunnan työnjakoon tulee kiinnittää huomiota kuntakohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa. Opiskelijan kannalta epätarkoituksenmukaisia käytäntöjä on valiokunnan käsityksen mukaan edelleen selvitettävä ja arvioitava mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet."

"Valiokunta pitää tärkeänä esityksen mukaista viranomaisten yhteistyön selkeyttämistä siten, että kunnan kansanterveystyöstä vastaava viranomainen osallistuu opetussuunnitelman laatimiseen niiltä osin kuin se koskee oppilas- tai opiskelijahuoltoa."

"Useiden selvitysten mukaan sekä koulu- että opiskeluterveydenhuollon järjestäminen vaihtelee alueellisesti ja koulutustason perusteella. Puutteita on ollut suunnittelussa, henkilöstömitoituksessa ja määräaikaistarkastuksissa." On selvää, että tällaisissa tilanteissa näihin asioihin on voitava puuttua.

"Useissa kunnissa ja varsinkin suurissa terveyskeskuksissa voimavarat ovat huomattavasti suositeltua pienemmät. Eniten puutteita on ollut ammatillisten oppilaitosten opiskelijaterveydenhuollossa. Normiohjauksen vähentämisen jälkeen kunnat ovat saaneet itsenäisesti järjestää koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut." Tällöin voidaan todeta, että voimavaroja ei ole erityisesti 1990-luvulta lähtien riittävästi suunnattu tähän toimintaan, vaikka sen kunnille aiheuttamat kustannukset ovat pieniä. Vertailussa tässä on käytetty esimerkiksi lastensuojelun, erityisopetuksen sekä lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Sitten tähän sivistysvaliokunnan kannanottoon. "Sivistysvaliokunnan lausunnon mukaan lukioiden oppilaiden kouluterveydenhuolto on toiminut hyvin. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollossa on lausunnon mukaan suuria puutteita." Tässä ei sinänsä ole poikittaista sanaa. Näin asianlaita on.

"Sivistysvaliokunnan mielestä lukiokoulutuksessa olevien terveydenhuoltoa ei tule siirtää opiskeluterveydenhuollon piiriin. Sivistysvaliokunta perusteli kantaansa sillä, että lukioverkon muutosten yhteydessä tulee pitää huolta myös siitä, että lukiolaisten terveydenhuoltopalvelut turvataan." En oikein ymmärrä, mihin suureen epäilyyn tämmöinen kannanotto perustuu, varsinkaan sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuulemisen jälkeen sai ministeriön kannanoton, jossa oli otettu kantaa myöskin sivistysvaliokunnan kantaan.

"Sivistysvaliokunnan mielestä lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden siirtoa opiskeluterveydenhuollon piiriin voidaan tarkastella aikaisintaan siinä tilanteessa, kun ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskeluterveydenhuolto on järjestetty asianmukaisesti ja kestävällä pohjalla." Tämä olisi tarkoittanut sivistysvaliokunnan mielestä sitä, että laki ei olisi tullut voimaan, vaan se olisi pitänyt siirtää, niin kuin äsken kuultiin.

"Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan lukiolaisten terveyspalvelut säilyvät sisällöllisesti samanlaisina kuin nykyisin ja ne ovat edelleen saatavissa omasta koulusta, monesti samalta terveydenhoitajalta ja lääkäriltä, jotka ovat tulleet tutuiksi jo peruskoulun aikana." Haluan nyt toistaa, että tämä on asiantuntijakuulemiseen perustuva ministeriön vastaus, että lukiolaisten peruspalvelut säilyvät sisällöllisesti.

"Uudistus saattaa perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhtenäisen opiskeluterveydenhuollon piiriin ja tukee erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuollon tehostamista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta jakaa kuitenkin sivistysvaliokunnan huolen ammatillisessa koulutuksessa olevien terveydentilasta ja heidän terveyspalvelujensa järjestämisessä ilmenneistä puutteista. (Ed. Valpas: Miten ammattikorkeakoulut?) Saadun selvityksen mukaan tähän on kiinnitetty huomiota myös edellä mainitussa opiskeluterveydenhuollon uudessa oppaassa. Toisen asteen koulutuksessa oleville on suunnattu korkeakouluopiskelijoita enemmän henkilöstöresursseja, jotta tarkastukset ovat mahdollisia ja opiskelijoiden tuen ja avun tarpeisiin pystytään entistä paremmin vastaamaan." Tässä vastaus ed. Valppaalle.

"Valiokunta pitää tärkeänä, että lukiolaisten terveydenhuollon hyvät ammattikäytännöt tulevat käyttöön myös ammatillisessa koulutuksessa olevien terveydenhuollossa."

"Valiokunta toteaa, että toimenpiteisiin ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi on ryhdytty sekä käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä että ohjeita muuttamalla. Valiokunta pitää toisen asteen opiskelijoiden terveydenhuoltoa erittäin tärkeänä koko väestön hyvän terveyden edistämisen ja eri väestöryhmien välisten terveyserojen pienentämisen kannalta ehdottaen tämän vuoksi opiskeluterveydenhuollon toteutumisen seurantaa koskevan lausuman hyväksymistä."

Arvoisa puhemies! Tässä kaikki tähän esittelyyn liittyvä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun edustajat näinä aikoina liikkuvat jo enenevässä määrin tuolla turuilla ja toreilla, niin voimme todeta, että elämme aikaa, jolloin sanojen ja tekojen sekä sisällöllinen että looginen ristiriita alkavat kasvaa aivan uusiin mittasuhteisiin. Näin vaalien edellä se on tietysti sallittavaa ainakin jossain määrin. Äänestäjät sitten lopulta päättävät, kuinka suuressa määrin. Mutta kun lainsäädännössä, jota nyt — vaikkakin nyt ennen vaaleja, mutta aivan kuten milloin tahansa muulloin — täällä olemme säätämässä, lain perusteluissa esitetään sinänsä täysin paikkansa pitäviä perusteluita ja kuitenkin sitten päädytään täysin päinvastaisiin tai loogisesti kummallisiin johtopäätöksiin, kuten tässä on tapahtunut, niin silloin tietysti herää ihmetys, mistä oikeastaan on kysymys.

Kun lukioiden kouluterveydenhuoltoa lakiesityksen mukaan ollaan siirtämässä opiskelijaterveydenhuoltoon, niin perusteluissa selkeästi todetaan, että tällä hetkellä opiskelijaterveydenhuolto ammattikorkeakoulujen mutta erityisesti ammattioppilaitosten osalta on todella ongelmallisessa, suorastaan huonossa tilassa. Tämä on todettu tutkimuksiin perustuen, ja ministeriö on siinä aivan oikeassa. Sitä ei tietysti kukaan ole kiistänytkään, kuten valiokunnan puheenjohtajakin tuossa edellä totesi. Mutta hämmästyttävää on se, että kun on olemassa ilmeisesti joku syy, joka huomattavasti heikommin ja pehmeämmin käy lakiesityksen perusteluista ilmi, eli tarve tehdä lukioitten kouluterveydenhuollolle jotakin, niin se, mitä on tehty, on se, että se siirretään sinne, missä lakiesityksen perustelujen mukaan vallitsee heikkous, eli siis juuri tänne opiskelijaterveydenhuoltoon.

Opiskelijaterveydenhuolto on korkeakoulujen osalta aivan kohtuullisessa tilassa. (Ed. Valpas: Eivät ole ammattikorkeakoulut!) — Niin, siis jos ed. Valpas malttaa odottaa, niin olisin päässyt sinne saakka. — Siis Yths, joka vastaa varsinaisten korkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollosta, toimii kohtuullisen hyvin, suorastaan monin paikoin erinomaisen hyvin. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen osalta tilanne on todellakin heikompi. Mutta kaikkein heikoin tilanne, Sakkin oman tutkimuksen mukaan, joka pari vuotta sitten julkaistiin, on ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa se on monissa paikoissa todella heikko. Ja nyt lukioitten kouluterveydenhuoltoa ollaan siirtämässä nimenomaan tälle sektorille. Tässä on se ongelma, jonka vuoksi sivistysvaliokunta yksimielisesti ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan vähemmistö olivat sitä mieltä, että näin ei pitäisi menetellä, mikä kanta ilmenee vastalauseestamme.

Minulle ei ole selvinnyt valiokuntakäsittelyn aikana, mitä lukiolaisten osalta tämä siirto pyhittää tai mitä se etenkään parantaa. Okei, voi olla mahdollista, että mikään niistä uhkista, jotka tässä liikkuvat, ei konkretisoidu, mutta en ole vielä keksinyt, mikä paranisi. Kun on olemassa selkeästi uhka, joka on sekä vastalauseessa että sivistysvaliokunnan lausunnossa hyvin perusteltu, niin joutuu miettimään, miksi tämä ylipäätään tehdään. Lakiesityksen omat perustelut siirtoa vastaan olivat niin vankkoja, että ainakin minun kokooni nähden pienillä aivoillani on vaikea ymmärtää, miten tämä logiikka kulkee.

Kun en ole sitä vielä tähän mennessä ymmärtänyt ja ellen ymmärrä sitä huomiseen mennessä, jolloin tästä ymmärtääkseni äänestetään, tulen kannattamaan vastalauseessa esitettyä pykälämuutosesitystä ja myöskin siinä esitettyä ensimmäistä lausumaa. Sen sijaan en tule kannattamaan kakkoslausumaa, jossa kokoomus esittää, että terveyskeskukset eivät enää myöntäisi ajokorttitodistuksia vaan että ajokortin hakijat joutuisivat kalliilla hinnalla hakemaan niitä yksityissektorilta. Kokoomukselle on todettava, että kyllä autolla ajo nyt sen verran perustuslaillinen perusoikeus on, että köyhienkin pitää voida sitä tehdä.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt hyvin tärkeää asiaa eli tätä opiskelijaterveyshuoltoonkin liittyvää lainmuutosta. Niin kuin tässä on jo käynyt selville, niin on kaksi varsin suurta ja vakavaa ongelmaa tässä lainmuutoksessa.

Ensimmäinen on tämä lukiokoulutuksen osalla tapahtuva muutos: terveyspalvelut ollaan siirtämässä kouluterveydenhuollon piiristä opiskelijaterveydenhuollon piiriin. Mitä tämä sitten käytännössä merkitsee?

Lukiolaisten terveyspalvelut, ainakin kun kuuntelimme Lukiolaisten Liitonkin edustajaa, ovat tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä mallissa tietenkin sen takia, että varsin usein siitä lukion yhteydestä löytyvät ne terveyspalvelut eli ne ovat lähellä. Näin ollen kynnys mennä terveydenhoitajan luokse on pieni. Jos nyt tätä muutetaan, että nämä palvelut siirtyvät opiskelijaterveydenhuollon piiriin, niin vaara on siinä, että ne terveyspalvelut eivät olekaan enää siinä lukion yhteydessä vaan ne pannaan siihen samaan sumppuun, siihen samaan jonoon, jotka ovat siellä päivän mittaisia, jopa semmoisiakin esimerkkejä tulee, tuntien ainakin. Tuntien jonot on monissa terveyskeskuksissa, kun ei ole lääkäreitä, hoitohenkilökuntaa riittävästi.

Ed. Koski puisteli tuossa päätään, ettei näin tietenkään käy. Kysykääpä ammattikorkeakoulujen opiskelijoilta, jotka siellä ovat tänä päivänä. Heidän pitää mennä jo sinne terveyskeskuksiin, kun ei heillä ole sitä terveyspalvelua siinä lähellä. Kun he sairastuvat, heidän on mentävä sinne terveyskeskukseen jonottamaan. Jos me muutamme lakia, että lukiolaistenkin pitää näin tehdä, niin miten ne siellä jonojen ohi menevät sitten? Ei mitenkään. Eli tässä muutetaan aivan tarpeettomasti hyvin toimivaa järjestelmää huonommaksi.

Vielä esimerkki näistä ammattikorkeakoulujen opiskelijoista. Kun he sattuvat olemaan jostakin kauempana olevalta paikkakunnalta, niin heille saatetaan sanoa tällä hetkellä näissä terveyskeskuksissa, että mene omaan kuntaan, mene sinne, et ole meidän kunnan kirjoilla.

Arvoisa ed. Koski, sanoitte kuuntelevanne asiantuntijoita, mutta minä ymmärsin, että te olette kuunnelleet niitä ministeriön asiantuntijoita. Me kuuntelimme lukiolaisia, Kelan asiantuntijoita, ja yksimielisesti sivistysvaliokunnassa päädyimme siihen yli puoluerajojen, — hallituspuolueitten edustajat olivat myöskin samaa mieltä — että säilytetään lukiolaisilla tämä kohtuullisen hyvin toimiva järjestelmä. Ei muuteta sitä, mutta se ei vaan teille passannut. Eipä tietenkään, kun hallitus ja ministeri on näin päättänyt, niin eihän siitä ruodusta nyt voi poiketa.

Pitää vielä ottaa tämä toinen ongelma. Edellisen hallituksen aikana me totesimme, että yliopistokorkeakouluissa terveyspalvelut ovat kohtuullisen hyvät, ja se on myönnetty ja myönnetään, että näin on. Mutta kun me teimme ammattikorkeakoululakia, niin siinä todettiin, että ammattikorkeakoulujen opiskelijat eivät pääse samanlaiseen asemaan näissä terveyspalveluissa kuin tällä hetkellä yliopistokorkeakoulujen opiskelijat. Sen takia edellinen eduskunta edellytti, että pannaan kuntoon nämä ammattikorkeakoulujen opiskelijoittenkin asiat. Näin on todettu edellisen eduskunnan aikana. Tämän hallituksen olisi pitänyt toteuttaa tämä asia. Mitään ei ole tapahtunut. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat edelleen yhtä heikossa asemassa kuin neljä vuotta sitten. Nyt hallitus ilmoittaa, että seurataan tilannetta. Kuinka kauan hallitus aikoo seurata tätä ammattikorkeakoulujen opiskelijoitten tilannetta? No, ei tietenkään tämä hallitus enää ehdi paljon mitään tekemäänkään, kun ei näytä olevan oikein siihen halujakaan.

Tässä lausumassa, arvoisa ed. Koski, olette kokonaan unohtanut tämän ammattikorkeakoulujen opiskelijoitten tilanteen. Ammattikouluissa ja ammattioppilaitoksissa on ihan sama tilanne. Se on ongelmallinen heilläkin. On hyvä, että se on huomioitu siellä, mutta te unohdatte kokonaan nämä ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Ei heidän tilanteensa ole sen helpompi, koska ammattikorkeakoulujen opiskelijathan tulevat opiskelupaikkakunnalleen laajemmalta alueelta vielä kuin ammattioppilaitosten opiskelijat. Mitä kauempaa se opiskelija tulee sinne opiskelupaikkakunnalle opiskelemaan, sitä vähemmän se kiinnostaa tietenkin sitä paikallista kuntaa tai niitä terveyspalveluja järjestävää tahoa. Ammattikoulujen opiskelijoita, kun he tulevat läheltä, seurataan tarkemmin, koska kotikunnatkin ovat lähellä eivätkä hyväksy sitä, että heidän opiskelijoitaan ei hoideta. Siis minä väittäisin, ettei se ainakaan parempi ole ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla tämä tilanne kuin ammattikoulujen opiskelijoilla. Se voi olla jopa vaikeampi. Sen takia tuossa lausumassa, minkä olette tehneet, olisi kannattanut edes mainita nämä ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Te vaikenette siitä nyt kokonaan.

Tässä oikeastaan tämä problematiikka. Toivon kyllä, että huomenna teemme ne tarvittavat muutokset eli lähdemme tekemään ne päätökset, mitä sivistysvaliokunta ihan yksimielisestikin esitti. Nämä kaksi ongelmaa kun korjattaisiin, niin tilanne olisi huomattavasti parempi.

Valto Koski /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tietysti täytyy välittömästi korjata se, mitä ed. Valpas totesi meidän valiokuntamme kuulemisesta. Me kuuntelemme ministeriötä, me kuuntelemme lainvalmistelijoita, te näette itse tässä sen luettelon, minkä me olemme kuulleet. Kyllä nyt oli aika tavalla harvakseen luettu, jos väititte, että me kuuntelemme vain ministeriötä, kun luette tämän kokonaisuuden tästä.

Sitten minä kysyisin ed. Valppaalta vielä tämän puheenvuoron perusteella, että jos tätä lakia ei olisi tehty, olisiko tämä tilanne ollut parempi. Tästä nyt on nimenomaan kysymys, että tämä laki on tehtävä sen takia, että tilanne saadaan paremmaksi. Ja jos tämä terveydenhuolto nyt niin kauheasti askarruttaa sen takia, että jossakin on opiskelijoille sanottu kunnan taholta, että menkää sinne kotiin, niin tähän lakiinhan on nimenomaan kirjoitettu, että opiskelijan on saatava kouluterveydenhuolto opiskelupaikkakunnaltaan. Sitten siinä on onneksi valintaoikeus: jos opiskelija ei halua, niin voi hakea muualta. Tämäkin teksti löytyy kyllä sieltä, ed. Valpas.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli ed. Kosken varsinaista puheenvuoroa, se kyllä kuulosti siltä, että te ette olisi kuunnelleet mitään muuta kuin ministeriön asiantuntijoita. Tämä sitten, että nämä palvelut eivät tule nyt tässä tapauksessa lain tasolle velvoittavaksi, on tässä ongelma.

Kun te kysyitte, olisiko tilanne parempi, jos ei tehtäisi mitään, niin minusta se ainakin lukiolaisten osalta olisi parempi. Nyt me siirrämme lukiolaisetkin, niin kuin minä toin esille, sinne samaan sumppuun, missä jo ovat muut opiskelijat, jotka ovat huonommassa asemassa, siis ammattikoulujen opiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat. Me teemme tässä yhden heikennyksen. Eli vastaus teidän kysymykseenne on kyllä se, että se entinen käytäntö olisi ainakin lukiolaisten osalta ollut parempi.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä laki on tämän hallituksen loppukiriä taas kerran. Siis tarjotaan kaikkea hyvää kaikille, mutta ei yhtään mietitä, mistä rahat tulevat, ja lisätään koko ajan kuntien velvoitteita. Me olemme tehneet viime syksynä ainakin viisi sellaista lakia, jotka eduskunta on hyväksynyt, jotka lisäävät kuntien velvoitteita, ja ne eivät toteudu, koska ne eivät ole mitään subjektiivisia oikeuksia. Ne ovat ainoastaan lakiin kirjattuna, että näin ja näin pitäisi tehdä, mutta sillä tavallahan ei tule tapahtumaan.

Tämä on nyt pohjanoteeraus, koska tässä todellakin yritetään siirtää lukion terveydenhuolto ammattikoulujen terveydenhuollon yhteyteen, ja me kaikki tiedämme, niin kuin edustajat Valpas ja Virtanen sanoivat, jotka ovat alan asiantuntijoita, että ammattikoulujen terveydenhuolto ei toteudu. Ja myöskin ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto on erittäin huonosti järjestetty tässä maassa, ja me olemme yrittäneet sitä koko ajan parantaa, mutta kun kunnilla ei ole varaa siihen.

Eli tämä kohta tässä laissa olisi ehdottomasti pitänyt siirtää siihen vaiheeseen, kun kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutuu. Kun kunnat nyt suunnittelevat ammattikorkeakoulujen yhdistämistä, niin kuin Helsingissä yhdistetään Stadia ja Evtek, niin siinä yhteydessä me olisimme voineet tuoda tämän terveydenhuollon ihan uudessa valossa esille. Nythän me huononnamme todella, niin kuin ed. Valpas sanoi, lukiolaisten tilannetta emmekä yhtään paranna ammattikoululaisten eikä amk:laisten tilannetta. Eli me tarvitsemme tulevaisuudessa opiskelijaterveydenhuoltolain, ja sen mukaisesti meidän täytyy se järjestää, mutta on aivan liian aikaista nyt tammikuussa päättää.

Sitten toinen asia: Ed. Virtanen aivan väärin käsitti kokoomuksen ponnen näistä ajokorttitodistuksista. Siis se tarkoittaa sitä, että kun oikeusasiamies on siis esittänyt, että ajokorttitodistuksia täytyy antaa myös terveyskeskuksissa, totta kai niitä voidaan hyvin myöntää myös terveyskeskuksissa, mutta ei sillä käyntimaksulla, mikä nyt niistä peritään, 10 tai 11 euroa ja pikkuisen päälle, vaan meidän täytyy muuttaa asiakasmaksulakia, ja siitä on se ponsi siten, että ihminen, joka ajokorttitodistuksen saa, joka on täysin terve ihminen, maksaa siitä käyvän hinnan. Hakee hän nyt sitten sen privaattipuolelta tai hakee hän sen terveyskeskuksesta, kyllä hänen täytyy siitä maksaa, jos hänellä on varaa käydä ajokoulu.

Soitin juuri Esko Riihelälle. Hän kertoi, että tämä tämmöinen ajokoulu maksaa 1 300—1 500 euroa. Sitten kun siihen tulee vielä insinööriajo ja muita kustannuksia, se maksaa 2 000 euroa. Miksi sitten terveyskeskus antaisi sen todistuksen melkein ilmaiseksi? Kyllä ihmisen täytyy pystyä maksamaan omat kustannukset. Jos hänellä sitten vielä on autokin ja hänellä on varaa autoon, niin ei hän nyt voi riistää niitä rahoja niiltä köyhiltä ihmisiltä, jotka jonottavat siellä terveyskeskuksessa oikean sairauden vuoksi. Eli meidän toinen pontemme tarkoittaa siis asiakasmaksulain muutosta eikä missään tapauksessa liity mihinkään yksityiseen terveydenhuoltoon.

Sitten kolmas asia on oikeastaan tämä varusmiesten kutsuntatarkastukset. Nythän kunnat ovat joutuneet tekemään ne kokonaan omalla kustannuksellaan, ja nyt Puolustusvoimat suostuu maksamaan niistä puolet. Olisin kyllä henkilökohtaisesti sitä mieltä, että Puolustusvoimien pitäisi maksaa nämä kutsuntatarkastukset kokonaan, koska nehän tehdään heidän hyväkseen, eikä niillä voi olla suurta kansanterveydellistä merkitystä, koska siinähän ei naisia tarkasteta ollenkaan. Naisethan jäävät ihan erilaiseen asemaan, kun eivät mene armeijaan. Eivät he pääse mihinkään tarkastukseen. Mutta onneksi se summa on niin pieni, vain 2 miljoonaa euroa, että emme tehneet tästä mitään pontta.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut osaltani hyvin mielenkiintoinen kielteinen näyte siitä, miten demokratia toimii Suomessa, tämä lopputulos. Tämä keskustelu on ollut hyvin mielenkiintoista kuultavaa. Ed. Kosken mielipide on, että on kuultu ministeriön edustajia riittävästi, ja vastaavasti ed. Valpas kertoi, että henkilöitä, joita tämä koskee, eli kenttää, ei ole kuunneltu riittävästi.

Minä kerron esimerkin, mitkä ovat olleet kentän reaktiot tähän lakiin. Kun tämä laki on aikoinaan annettu, niin jo 18.11.2006, siis viime vuoden marraskuun 18. päivä, sain hyvin aktiiviselta keskisuomalaiselta lukiolaiselta lyhyen kirjeen sähköpostitse, jonka luen:

"Olen huolissani hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kansanterveyslain muuttamisesta. Mikäli hallituksen esitys eduskunnassa hyväksytään, tarkoittaa tämä samalla sitä, että lukiolaiset siirretään kouluterveydenhuollosta opiskelijaterveydenhuollon piiriin. Tilanne on erittäin huolestuttava, sillä tällöin lukiolaiset siirrettäisiin suhteellisen toimivasta kouluterveydenhuollosta surkeassa jamassa olevaan opiskelijaterveydenhuoltoon, jonka tasosta erityisesti ammattikoululaiset ja ammattikorkeakouluopiskelijat ovat jo pitkään valittaneet. Siirto aiheuttaisi selvän lukiolaisten terveydenhuoltopalveluiden tason laskun, ellei opiskelijaterveydenhuollon palveluihin panostettaisi taloudellisesti huomattavasti aikaisempaa enemmän. Lukiolaisia ei mielestäni saa tietoisesti siirtää heikkojen terveydenhuoltopalveluiden pariin."

Ensinnäkin, lukiolaiselta todella ansiokasta tekstiä, kehittyneen nuoren tekstiä. Hän seuraa tilannetta ja on valppaana ollut jo tuolloin. Ja kun tämä oli sitten sivistysvaliokunnassa ja sivistysvaliokunta oli yksimielinen ja ehdotti, että kansanterveyslain 14 §:n 5 kohtaa ei muuteta nykyisestä lukiokoulutuksen osalta vaan lukiokoulutus pidetään edelleenkin kouluterveydenhuollon piirissä, vastasin vasta tuon valiokunnan jälkeen tälle asianomaiselle nuorelle miehelle. Vastasin, että uskon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa tämän asian huomioon mietinnössään ja että olen itse joka tapauksessa sitä mieltä, että lukiokoulutuksen tulee säilyä kouluterveydenhuollon piirissä. Kun tämä tuli sitten sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, niin sosiaali- ja terveysvaliokunta, niin kuin täällä on todettu jo moneen kertaan, ehdotti, että lakiehdotus hyväksytään muuttumattomana.

Miksi kerroin tämän prosessin? Kerroin sen sen vuoksi, että jos minua jokin on hämmästyttänyt tämän neljän vuoden aikana tässä eduskunnassa, niin on hämmästyttänyt se, että meidän demokratiassamme hallituksella, ainakin nyt istuvalla punamultahallituksella, on pakkomielteenomainen tarve olla oikeassa. Kaikki lait, mitkä lähtevät jostakin ministerin pöydältä ja tulevat sitten tähän eduskuntaan, on runnottava keinolla millä hyvänsä juuri sellaisina läpi kuin ne on tänne annettu. Minä kysyin ed. Valto Koskelta ja kumppaneilta, mitä varten me tässä salissa istumme. Mitä varten me kuulemme kenttäväkeä ja eri asiantuntijoita, jos me emme uskalla sanoa, miten asia on kentällä, vaikka me olemme, kahdella sanalla, kansan edustajia? Tämäkin laki piti sitten runnoa juuri läpi sillä lailla kuin oli hallituksen esitys, vaikka jokainen meistä tietää, ed. Koski myös tietää, että tässä tehdään vikapäätös. Hyvin toimiva järjestelmä sotketaan, pannaan jo nyt tässä vaiheessa järjestelmään, joka ei toimi hyvin. Ei se ole asioiden korjaamista vaan se on huonontamista. Ensinnä pitää korjata se, mikä ei toimi, ja sitten vasta katsoa, voiko nämä organisaatiot panna yhteen vai ei. Näin tämä pitää olla joka organisaation osalta Suomessa.

Arvoisa puhemies! Tämä perusteluna sille, että ymmärrän oikein hyvin vastalausetta ja sen allekirjoittajia ja heidän toimintaansa ja tulen olemaan sillä kannalla.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kaikesta kriittisestä keskustelusta huolimatta haluan kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ja valiokunnan puheenjohtajaakin siitä, että näin vielä tämän eduskuntakauden loppumetreillä jaksetaan tehdä kansanterveyslakiin uusia uudistuksia, muutoksia, ja ponnistella tämän ehkä tärkeimmän asian, ihmisten terveyden ja sen edistämisen, ympärillä.

Tästä keskustelusta voisi saada sen käsityksen, että esimerkiksi ammattikorkeakoulun puolella tai toisen asteen opiskelijoiden puolella on kaaos menossa. Se saattaa tietysti olla näin, mutta jos sitten oikeasti ajatellaan, minkälaisia nuorten ihmisten meidän mielikuvissamme pitäisi olla, niin hehän ovat iloisia, terveitä, onnellisia siitä, että heillä on opiskelupaikka, elämä edessä. Mistä tämä valtava kaaos nyt täällä terveydenhuollossa ja sairastamisessa sitten syntyy?

Jos väitetään, että ammattikorkeakoulu tai toisen asteen ammatilliset koulut olisivat niin vaarallisia, että siellä sairastutaan, niin eihän tämä nyt sellaista ole. (Ed. Valppaan välihuuto) Ed. Valppaankin puheenvuorosta saa sellaisen käsityksen. Jokainen ongelma, jota ei ole lapsen tai kasvavan nuoren peruskouluiässä pystytty ottamaan huomioon, jota ei havaittu ja joka siirtyy sinne myöhempiin ikäluokkiin, on aina suurempi ongelma. Väitän, että osa tästä terveydenhuollon problematiikasta esimerkiksi ammattikorkeakoulun osalta varsinkin psyykkisen puolen kärsimyksissä johtuu siitä, että se kouluterveydenhuolto on alun perinkin ollut ongelmissa ja huonosti resursoitu ja ei ole tartuttu asioihin. Siitä johtuen ei ole mitään hyötyä maksimaalisesti nyt lähteä resursoimaan vain ammattikorkeakoulun tai toisen asteen tai lukion opiskelijaterveydenhuoltoa, vaan samaan aikaan on aivan välttämätöntä koko kouluterveydenhuoltoa kehittää. Haluan tämän vaan omalta osaltani painokkaasti pöytäkirjoihin sanoa jonkin verran myöskin kouluterveydenhuoltoa itse tehneenä lääkärin roolissa.

Tämä ajokorttiasia on erittäin tärkeä. Se on kansalaisille erittäin tärkeä, lähes oikeus, ja se lääkärintodistus ajokorttikysymyksen kohdalla on se ratkaiseva kohta, ja se maksaa paljon, jos sitä ajoissa ei ole toimitettavissa viranomaisille. Nuoret saavat kuitenkin 8. luokalla jo terveystodistuksen, jos se kouluterveydenhuolto toimii. He saavat viideksi vuodeksi todistuksen, jolla he saavat mopokortin ja pääsevät hakemaan kouluihin ja saavat sen ajokortinkin, eikä se maksa mitään. Nuorten asiat ovat kunnossa. Kun tässä nyt on otettu linja, että julkisen terveydenhuollon on pystyttävä toimittamaan ihmisille heidän tarvitsemansa todistukset, on tehty myös se linjaus, että julkisen sektorin pitää hoitaa myös nämä tehtävät. Siinä mielessä en näe sellaista ristiriitaa tässä, mikä vasemmalta kuului epäilynä, että kokoomuksen vastalause olisi ikään kuin tarkoitettu yksityisen sektorin kasvattamiseksi. Sitä minä en sieltä löytänyt, tämän maksupolitiikan kylläkin.

Haluan vielä kiinnittää huomiota näihin kutsuntatarkastuksiin. Tässä nyt on lähinnä käsitelty tätä maksuperiaatetta, kuka maksaa mistäkin, ja nyt on tämmöinen fifty—fifty-periaate. Tietysti jossain vaiheessa laatu astuu kuvaan silloin, kun aletaan tuotteesta maksaa, ja laatu sillä tavalla myöskin, että Puolustusvoimien puolella varmasti aletaan katsoa hyvin tarkkaan, minkälaisia tarkastuksia ja millä pätevyydellä niitä täällä avopuolella tehdään ja mikä näiden tarkastusten kattavuus ja nimenomaan se laatu on, kuinka moni tauti siellä löytyy, mikä se luokitus näille varusmiehille on, pitääkö se paikkansa, kuinka paljon uudestaan sitä työtä on tehtävä ja erityisesti mielenterveyskysymyksissä. Sillä tavalla varmasti tulevakin eduskunta joutuu tähän kysymykseen palaamaan, kuka maksaa kenellekin ja maksaako Puolustusvoimat automaattisesti näistä tarkastuksista, vaikka ne eivät olisi laadukkaita eivätkä täyttäisi sitä tehtävää, mikä niillä asevelvollisuuden suorittamisen näkökulmasta on. Vielä tässä tullaan kisaa käymään, mutta tärkeää on, että ne tarkastukset tehdään.

Jos kouluterveydenhuoltokin on tässä jamassa kuin se on, niin se viimeinen toivo nuorelle miehelle edes — jos ei kaikille naisille, niin edes miehille, jotka eivät paljon puhu tässä maassa — on se, että siellä viimeistään kutsuntatarkastuksessa tai astuessaan palvelukseen voi jonkin kipeän asian ehkä ensimmäisen kerran eläissänsä ottaa esiin ja puhua siitä lääkärin tai asiantuntijan kanssa.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Virtanen omassa puheenvuorossaan arveli, että hallituksen esityksen johtopäätös on kummallinen. Tietysti asiaa voidaan tarkastella aika monesta näkökulmasta. Itse olen ymmärtänyt, että tämän lainmuutoksen tarve on syntynyt siitä, että on nähty, että opiskelijaterveydenhuollossa eri koulutusasteilla on isoja eroja, ja on nähty myös se, että kunnat huolehtivat hyvin eri tavalla näistä velvoitteistaan.

Ed. Asko-Seljavaaralle sanoisin, että tässä ei ole käsittääkseni tulossa kunnille yhtään uusia velvoitteita, halutaan vaan teroittaa sitä, mitä kuntien pitäisi nyt jo tehdä. Ed. Vielma toi oman esimerkkinsä kuntalaispalautteesta. Voisin todeta sen, että muutamista kunnista on herätty tämän lainvalmistelun yhteydessä valittamaan sitä, että jos tämä laki astuu voimaan, niin ne joutuvat vaikeuksiin, koska niiden täytyy sitten huolehtia opiskelijaterveydenhuollosta, ja se on tietysti erinomainen tavoite tälle laille, että kunnat ryhtyisivät toimimaan niin kuin niitten pitäisi.

Opiskelijaterveydenhuoltoa on syytä kautta linjan parantaa ja saattaa tietysti yhteen, mutta väite siitä, että lukiolaisten terveydenhuollon siirtyminen ammatillisen koulutuksen yhteyteen tai samaan terveydenhuoltoon heidän kanssaan automaattisesti huonontaisi lukiolaisten terveydenhuoltoa, on minusta perusteeton. Ei siitä ole mitään näyttöä.

Minä itse olen ollut 28 vuotta terveydenhuoltoalalla työssä ja olen ollut todella monissa toiminnan muutoksissa mukana. On siirretty vähän huonommin ja vähän paremmin toimivia yksiköitä ja organisaatioita yhteen ja koskaan ei ole käynyt niin, että koko toiminta olisi huonontunut, päinvastoin on saatu uusia virikkeitä ja uutta pontta ikään kuin kehittää uudenlaista työotetta ja ajattelutapaa. Itse ajattelen, että tämä hyvin toimiva järjestelmä moottoroi kyllä ympärillä olevan vähän huonomminkin toimivan järjestelmän toimimaan hyvin niin, että koko kokonaisuutta sitten voidaan myönteisellä silmällä tarkastella.

Useassa puheenvuorossa on kritisoitu sitä, että kun esitetään tämän lain seurantaa, se olisi jotenkin semmoinen kelvoton tai riittämätön toiminta. Mutta toisaalta, kun on tämän tyyppisestä lainsäädännöstä kyse, niin ilman muuta sitä täytyy seurata ja nopeasti sitten reagoida, jos sen tulokset eivät ole sellaisia kuin tällä lainmuutoksella on haluttu saada aikaiseksi.

Jatkossa kyllä ajattelen niin, että opiskelijaterveydenhuolto kautta linjan täytyisi saada oman lainsäädäntönsä alle, ja sillä tavalla voitaisiin sitten määritellä kattavat kriteerit opiskelijaterveydenhuollolle ja myös siihen vaadittavat resurssit.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vastauksena ed. Väätäiselle: Haluan muistuttaa, että tehän itse olitte paikalla, kun me kuulimme Lukiolaisten Liittoa ja Samokia eli ammattikorkeakoululaisten liittoa, ja kaikki olivat sitä mieltä, että tässä vaiheessa ei ole järkevää siirtää lukiolaisia samaan pottiin ammattikoululaisten kanssa, koska ammattikoululaisten terveydenhuolto ei todellakaan ole hyvin organisoitu tällä hetkellä. Mutta kun tämä Paras-hanke alkaa toteutua, niin silloin me otamme ihan uudestaan tämän terveydenhuollon käsittelyyn. Minkä takia tämä täytyi tuoda tässä loppuvaiheessa tänne esille? Nyt jos me lähdemme esimerkiksi Helsingissä parantamaan huomattavasti ammattikoululaisten terveydenhuoltoa, mistä se vie resursseja pois? Se vie niitä varmaan pois vanhustenhuollosta sitten, koska meillähän on budjetit lyöty lukkoon, näin ja näin paljon käytetään, ja nyt meidän pitäisi ruveta yhtäkkiä perustamaan uusia virkoja ja uusia tehtäviä. Siis tämä on ihan hassua loppukiriä näitten erilaisten kuntia koskevien velvoitteiden suhteen.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä näyttää olevan aika paljon kysymys ilmeisesti kuullun ymmärtämisestä. Sivistysvaliokunnassa, kun me kuuntelimme asiantuntijoita, joista osa oli aivan samoja kuin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ymmärsimme kaikki samalla tavalla, myöskin hallituspuolueitten edustajat, että tämä lain muutos ei ole hyvä, vaan se huonontaa ainakin lukiolaisten tilannetta. Sen sijaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenistä osa on ymmärtänytkin eri lailla, ja nämä arvoisat jäsenet ovat hallituspuolueitten edustajia. Eli he ovat nyt ilmeisesti kuunnelleet herkemmin näitä ministeriön virkamiehiä. Minä luulen kuitenkin, että sivistysvaliokunnassa niin hallituspuolueitten kuin oppositiopuolueittenkin edustajat ovat ehkä lähempänä kuin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa näitä kouluterveyden- ja opiskelijaterveydenhuoltoasioita ja yleensäkin opiskelijoitten asioita. Eli tässä on kyllä nyt ymmärretty asiantuntijat kahdella aivan eri tavalla.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, niin kuin täällä todetaan vastalauseessa, että lukiolaisten kouluterveydenhuolto on toiminut hyvin. Olen täysin samaa mieltä kuin ed. Asko-Seljavaara, että tähän ei olisi pitänyt enää näin loppumetreillä puuttua. Järjestelmän pitää antaa toimia samalla lailla kuin se toimii nyt.

Kaiken kaikkiaan pääsääntöisesti näiden nuorten opiskelijoiden terveydenhuoltoon pitää kiinnittää aivan erityisesti huomiota. Myös ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa pitää pitää huoli, että näitten opiskelijoiden terveydentilasta pidetään hyvin huolta ihan yhtä lailla, oli sitten lukiolaisista kysymys tai sitten yliopistoissa olevista nuorista. Kuulostaa fraasilta, että nuorissa on tulevaisuus, mutta kyllä nuorten terveydenhoito on järjestettävä hyvin. Olen sitä mieltä, että turha tähän järjestelmään on nyt puuttua, kun Paras-hanke on juuri käsitteillä.