Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lakiesityksen tavoitteena on luoda paremmat edellytykset markkinaehtoiseen joukkoliikenteeseen poistamalla liikennöinnin vähimmäisajat ja helpottamalla reittiliikenneluvan saamista.

Kun nyt joukkoliikennelaista poistetaan myös reittiliikennettä koskeva liikennöinnin kahden vuoden vähimmäisaika, on kuitenkin samalla huomioitava, että matkustajien tulisi pystyä luottamaan linja-autoliikenteen ja reittien jatkuvuuteen. Jo nykyisenkin lain aikana on joitakin linja-autoreittejä lopetettu ennenaikaisesti pelkästään ilmoittamalla siitä lupaviranomaisille. Jos näin käy tulevaisuudessa, niin tällainen menettely tuskin kannustaa ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä enempää.

Periaatteessa joukkoliikenteen markkinoille tulon esteiden poistaminen yrityksiltä on lakiesityksen mukaan myös kuluttajien etu. Samalla on kuitenkin huomattava nyt syntyvä riski, sillä lakiesitys antaa viranomaiskontrollin heikentyessä myös mahdollisuuksia epäterveeseen kilpailuun ja ainakin teoriassa mahdollisuuksia tahalliseen markkinoiden häirintään joillakin reiteillä. Tämä ei tietenkään saa olla tämän lakimuutoksen seuraus. Siksi käytännössä tapahtuvia muutoksia tuleekin seurata.

Kaiken kaikkiaan joukkoliikenteessä on paljon parannettavaa. Siksi meidän tulee pyrkiä kehittämään joukkoliikennettä kokonaisuutena eikä jatkuvasti supistaa joukkoliikennemäärärahoja, kuten tällä eduskuntakaudella on tehty.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tänä iltana täällä aiemmin käsiteltiin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamista koskevaa hallituksen esitystä. Todella siinä oli ilahduttavaa, että eduskunta saattoi niinkin merkittävällä tavalla korjata sitä hallituksen osittain hiukan huonoa esitystä. Hallituksen esitys noin kokonaisuutena tarkastellen oli kohtuullisen hyvä, mutta siellä oli muutamia kohtia, mitkä täällä jo viime kesänä lähetekeskustelussa tulivat esille ja mitkä nyt sitten ansiokkaasti lakivaliokunta on korjannut.

Nyt meillä on tässä käsiteltävänä hallituksen esitys joukkoliikennelain muuttamiseksi, ja tässä tapauksessa ei voi kyllä antaa hallitukselle paljon pisteitä eikä eduskunnalle sitten myöskään. Liikennevaliokunnalle ei voi kyllä antaa tunnustusta, että se olisi rohkeasti korjannut hallituksen esitystä siltä osin, mitä tähän hallituksen esitykseen olisi välttämättä pitänyt tehdä korjauksia.

Nimittäin tässä tavoite on erinomaisen hyvä alun perin: että luotaisiin paremmat edellytykset markkinaehtoisen joukkoliikenteen harjoittamiseen. Juuri näin. Tällä oli alun perin tarkoitus luoda myöskin kilpailulle mahdollisuudet näille vielä muutamille suomalaisille joukkoliikenteen harjoittajille elikkä linja-autoliikennöitsijöille, yksityisille yrityksille. Näitä ei Suomessa enää liian montaa ole. He olisivat tarjonneet semmoisen vaihtoehdon, että esimerkiksi Helsingin liikennelaitoksen, siis HSL:n, alueelle nämä yksityiset liikennöitsijät olisivat tarjoutuneet tulemaan ajamaan näitä vuoroja markkinaehtoisesti, ilman yhteiskunnan tukieuroja, mutta sitä hallituksen esitys ei sitten mahdollistanut, eikä eduskunta nyt tällä kertaa ainakaan sitä mahdollisuutta näille yksityisille liikenteenharjoittajille suo.

Tämä on valitettavaa samalla, kun tiedämme, minkälainen kilpailutilanne tuolla joukkoliikenteessä tällä haavaa vallitsee, nimenomaan näille yksityisille liikenteenharjoittajille. Esimerkiksi nämä Helsingistä Jyväskylän suuntaan, Kuopion suuntaan, Turun suuntaan, Tampereen suuntaan liikennöivät, ainakin osittain ulkomaisessa omistuksessa olevat linja-autoliikenneyhtiöt ovat hinnoittelullaan aiheuttaneet sen, että pienet yksityiset yritykset eivät kerta kaikkiaan pysty siinä kilpailutilanteessa enää näitä palveluja tarjoamaan.

Toisaalta mahdollistetaan rajaton kilpailu, mutta toisaalta suljetaan rajat, eivätkä yksityiset yritykset pääse näitten lailla suojattujen alueiden sisään, kuten esimerkiksi HSL:n alueelle, kilpailemaan. Tämä oli valitettavaa — toivottavasti seuraava hallitus ja seuraava eduskunta tuovat parempia esityksiä eduskuntaan.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensin kiitän edustaja Torniaista näistä huomioista, mitä tuli. Ne on jatkotyössä syytä huomioida. Toisaalta kyllä korvaan tarttuivat nuo Hemmilänkin sanat aivan hyvin ja monista syistä. Ei tämä joukkoliikennelainsäädäntö, varsinkaan se, miten se käytännössä toimii sitten kentällä, vielä valmiiksi tälläkään lakimuutoksella tule, vaan taitaa jäädä tehtävää vielä seuraavallekin eduskunnalle.

Tämä nyt ei maailmaa taida mullistaa, tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys 315, mutta on tässä nyt joitakin hyviä elementtejä, kuten se, että harmaata taloutta voidaan tämän lain avulla nähtävästikin vähentää joukkoliikenteessä lisäämällä joukkoliikennelupaan konkurssien ketjuttamisen estämistä koskeva ehto ja lisäämällä viranomaisten tiedonsaantioikeuksia.

Arvoisa puhemies! Noin yleensä ottaen toisin kyllä tässä yhteydessä esiin huoleni joukkoliikenteen tilanteesta, mikä se on. Hyvin paljon vuoroja on vähennetty linja-autoliikenteessä eri puolilla maata. Tämä koskee myöskin omaa vaalipiiriäni Uuttamaata. Ei tarvitse kauas mennä Helsingistä, niin joukkoliikenneyhteydet ovat aika matalalla tasolla, vaikka sinällään väestöä luulisi olevan, ja väestöä onkin paljon, mutta siitä huolimatta emme ole lainsäädännöllä emmekä markkinoiden toimintaa edistämällä emmekä muillakaan keinoin saaneet turvattua riittäviä joukkoliikenneyhteyksiä. Toivon, että tässä päästään sitten ensi eduskuntakaudella parempaan suuntaan. Ei voi olla niin, että jokaisen pitää hankkia auto, jos asuu Kehä ykkösen ulkopuolella, ja monissa talouksissa vielä kaksi. Kyllä meidän täytyy päästä nykyistä parempiin joukkoliikenneratkaisuihin.

Pertti  Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä, kun puhutaan joukkoliikenteestä, on syytä muistaa, että joukkoliikenne Suomessa ja erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla on erittäin vahvasti verovaroin tuettua. HSL:n budjetista noin puolet katetaan verovaroista. Noin 250 miljoonaa euroa tulee verovaroista. Jos sitä vertaa haja-asutusalueen joukkoliikennetukeen, mikä nyt on pääasiassa valtion budjettiin varattua määrärahaa, niin haja-asutusalueille joukkoliikennetuki on vain murto-osa siitä, mitä pelkästään HSL:n joukkoliikennettä pääkaupunkiseudun alueella verovaroista tuetaan. Tämä on syytä alleviivata ja muistaa aina, kun keskustellaan liikenteestä ja keskustellaan tiemaksuista ja keskustellaan palvelutuotannosta.

Haluan vielä, arvoisa puhemies, nostaa esille tämmöisen hintavertailun. Täällä Helsingissä noin 45 eurolla saa matkustaa vaikka ympäri vuorokauden koko kuukauden ajan kaikissa mahdollisissa joukkoliikennevälineissä: metrossa, ratikassa, bussissa, kaikissa joukkoliikennevälineissä sillä noin 45 eurolla. Helsingistä jos matkustaa Salon kaupunkiin reilu 100 kilometriä ja takaisin, niin se yksi edestakainen matka maksaa enemmän kuin täällä pääkaupungissa koko kuukausi. Vaikka se kuukausilippu maksaisi 90 euroa täällä, niin sittenkin se olisi vielä erittäin edullista, eikä veroeuroja tarvittaisi juuri lainkaan.