Susanna Huovinen /sd:
Arvoisa puhemies! Suomalaiset sairaalakiinteistöt
ovat osin aika heikossa kunnossa. Sosiaali- ja terveysministeri Mönkäre
on tällä viikolla ottanut vastaan asiaa koskeneen
selvitystyön. On erittäin hyvä, että tämä ongelma
on nyt jollain lailla kartoitettu. Suuri haaste ovat sisäilmaongelmat,
jotka juontavat juurensa lähinnä kosteusvaurioista,
joita näissä meidän vanhoissa sairaalakiinteistöissämme on
kohtuuttoman paljon. Sairaita ihmisiä on vaikea hoitaa
epäterveellisissä tiloissa, ja henkilökunnan
oireilu ja sairastuminen maksavat vuositasolla suuria summia. Kysynkin:
Miten hallitus ja erityisesti sosiaali- ja terveysministeriö aikoo
tähän selvityksessä esille nousseeseen
haasteeseen vastata?
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Puhemies! On ihan selvää, että ihmisten pitää saada
työskennellä sellaisissa tiloissa, jotka eivät
ole terveydelle haitallisia, ja lain mukaanhan on ihan selvää,
että tuo vastuu kuuluu työnantajalle siitä,
että työolosuhteet ovat terveydelle otolliset
ja myöskin turvalliset. Nyt tässä on
kyseessä kuitenkin asia, joka on päässyt
kasautumaan vähän liian pitkälle, ja
kuntatalouteen kohdistuu tällä hetkellä hyvin
paljon paineita, kun tuo korvamerkitty peruskorjausmääräraha
poistettiin valtion ja sosiaali- ja terveysministeriön budjetista.
Ajateltiin, että kunnat itse osaavat päättää,
käyttävätkö ne valtionosuusrahat
seinien rakentamiseen vai toiminnan kehittämiseen. Sitten
kävikin niin, että noita peruskorjauksia on aina
helppo siirtää eteenpäin, kun ensin on
jotakin muuta tärkeää tehtävää.
Asia on nyt nostettu esille, ja siihen pitää löytää ratkaisu.
Susanna Huovinen /sd:
Arvoisa puhemies! Tosiaan, niin kuin ministeri
totesi, jo tällä hetkellä sairaanhoitopiireissä ollaan
aika suurten peruskorjausten ja myös uusien investointien
edessä, osin siitäkin johtuen, että palvelujen
tarve kasvaa koko ajan. On tietenkin niiden toiminnankin kannalta
tavattoman tärkeää, että tilat
olisivat asianmukaiset ja mahdollisimman toimivat.
Onko ministeriössä nyt selvityksen jälkeen ehditty
jo pohtia sitä, millä tavalla valtio voisi tulla
sitten sairaanhoitopiirejä mahdollisesti vastaan näissä kustannuksissa
vai onko se täysin pois suljettu mahdollisuus ja kuinka
nopealla aikataululla sitten sosiaali- ja terveysministeriö aikoo
esimerkiksi sairaanhoitopiirejä lähestyä tässä vaikeassa
kysymyksessä ja ehkä hieman sitten ohjeistaa tai
kiirehtiä näitä tärkeitä korjauksia, koska
mitä useamman vuoden ihmiset näissä tiloissa
työskentelevät, sitä suurempi laskuhan
siitä koituu?
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Siis työnantajalla on vastuu turvallisista
työtiloista. Nyt sairaanhoitopiirien on nopeasti selvitettävä omalla
alueellaan, miten paljon sellaisia rakennuksia on, jotka vaativat
välitöntä korjausta, eli pitää tehdä selkeä ohjelma,
miten näitä tiloja pitää korjata. Vuodeosastoilla
tuntuu olevan nyt eniten ongelmia. Joka vuosihan nyt valtionosuusmäärärahaa sosiaali-
ja terveysministeriön momentilta annetaan 100 miljoonaa
euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tiedän
hyvin, että vastaus on se, että muita tuloja kunnilta
on sitten vähentynyt. Kyllä tässä pitää löytää yhteisiä ratkaisuja,
mutta tärkeintä on tietenkin kartoittaa se tarve,
ja kaikki pienet kosteusvauriot pitää korjata
heti, kun niitä tulee. Siihen tarvitaan ammattitaitoa;
myös esimerkiksi teknologian kehittämishankkeilla voitaisiin
nyt koko ajan parantaa sitä osaamista näiden rakennusten
peruskorjauksen osalta. Kyllä tähän varmasti
löytyy tahtoa vähän laajemminkin, ettei
pelkästään lähdetä siitä,
että missä se sosiaali- ja terveysministeriön
raha on.
Maija Perho /kok:
Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri Mönkäre
totesi, korjaustarvetta on runsaasti ja se varmasti lisääntyy
vuosi vuodelta. Aikanaanhan tämä tarve kasaantui,
koska odotettiin sitä, että saadaan valtionosuuspäätös.
Nyt on tietysti tärkeää se, että nämä päätökset
siitä, miten tähän tarpeeseen ja ongelmaan
vastataan, voitaisiin tehdä mahdollisimman nopeasti, että näissä korjauksissa
ei niitä odoteltaessa viivyteltäisi. Kysynkin
valtiovarainministeri Antti Kalliomäeltä:
Miten te näette tämän tarpeen tulla
vastaan sairaanhoitopiirejä ja varmasti myös peruskuntia,
koska ongelmat koskevat myös terveyskeskuksia?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Näen ongelman yhdeltä kantilta sillä tavalla
kuin ministeri Mönkäre. Toinen puoli on sitten
se, että olisi syytä katsoa sairaanhoitopiirejä myöskin
ihan järjestelmän osana, pistää vaikka
nyt samaan pussiin ja ravistaa kerran edes ja katsoa, miten sitten
lähdetään rakentamaan koko sairaanhoitojärjestelmän
toimivuutta tavalla, joka vahvistaa niitten tuloksentekokykyä.
Kysymys on kuntataloudesta mitä suurimmassa määrin.
Sillä puolella meidän on kyettävä etenemään.
Terveydenhoitosektori on koulutuksen ohella se suurin, ja molemmissa
joudutaan tekemään uusia ratkaisuja, silloin sairaanhoitopiiritkin
katsotaan. Totta kai tämä rakentamiskysymys on
juuri sillä tavalla kuin ministeri Mönkäre sanoi,
että ei voida ihmisten terveyden kustannuksella pitää huonokuntoisia
rakennuksia.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Se oli varmaan silloin, kun ed. Perho oli
ministerinä, kun tämä valtion erillinen
korvamerkitty perusparannusmääräraha
sulautettiin STM:n valtionosuuteen. Suostuisivatkohan kunnat siihen,
että se vastaava osuus nyt korvamerkittäisiin
ja se vähentäisi sitä valtionosuutta,
kun se silloin lisättiin sinne, eli onko nyt kysymys vain
siitä, että kunnat käyttävät
ne rahat, miten sattuu, ja eivät tässä tapauksessa
ole hoitaneet sitä, mikä on sekä potilaiden
että henkilökunnan terveydelle keskeinen asia?
Nämä ovat vaikeita asioita silloin, kun me puhumme siitä,
että asiat ovat kasaantuneet pitkäksi aikaa. Eli
rahan tarve on iso, mutta nyt täytyy tehdä selkeä prioriteettijärjestys
ja samalla ennalta ehkäistä: pienetkin kosteusvauriot
korjata heti.
Maija Rask /sd:
Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin
ministeri Mönkäre totesi, edellisen hallituksen
aikana tehtiin päätös siitä,
että korjausmäärärahoista luovutaan
ja siirrytään näihin kehittämisprojekteihin.
Minusta nyt on kuitenkin osoittautunut, että se oli väärä päätös
sen tähden, että sairaalat homehtuvat ja siellä on
vaikea työskennellä ja potilaiden olla. Kysynkin:
Onko nyt, kun tehdään valtionosuusuudistusta,
ajateltu ollenkaan sitä, että voitaisiin palata näihin
investointimäärärahoihin, tai onko ajateltu
sitä, että kun meillä on tämä Kansallinen
terveysohjelma, siinä yhteydessä tehtäisiin
ohjelma, jossa korjataan sairaaloita, ja se voisi olla myös
työllisyysperusteella hyvä asia?
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Emme ole tietenkään ehtineet
nyt tässä yhteydessä vielä liittää tätä valtionosuuskeskusteluun,
mutta tämähän on yksi tärkeä osa
kuntien haasteita ja sitä asiaa, mihin kuntien pitää rahaa
tulevaisuudessa laittaa.
Yksi asia pitää muistaa sieltä 1990-luvun
puolivälistä. Silloinhan tehtiin koulujen osalta
tällainen perusparannuskartoitus ja sitä lähdettiin
sitten määrätietoisesti viemään
eteenpäin. Kannattaa ottaa vähän varmaan
meidän oppia siitä, miten asiat silloin ratkaistiin.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee ministerien
vastauksia tähän asiaan, niin minulle tulee kyllä mieleen,
että te puhutte ikään kuin ulkopuolisena
tästä ongelmasta ja annatte toisaalta tavallaan
kuvan, niin kuin nämä olisivat olleet uutisia.
Tämähän oli aikaisemmin tiedossa olevan
asian tarkempi kartoitus. Se oli hätähuuto, jossa
ilman muuta tarvitaan hallitukselta muitakin toimenpiteitä kuin jonkinlaista
myötäsukaista ymmärtämistä ja
itse asiassa kysymysten tekemistä meille, mitä kuntien
pitäisi tässä asiassa tehdä.
Kyllä minä toivoisin, että ministeriö käynnistäisi
jonkinlaisen keskustelun. En viitsi nimetä tässä sairaaloita,
jotka ovat aivan sillä hilkulla, että ne joutuvat
toimenpidekieltoon kohta. Professori Reijula on tehnyt tästä erittäin
hyvän selvityksen, ja siihen kyllä valtioneuvoston
olisi syytä ottaa vähän huolellisemmin
kantaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Näistä sisäilmaongelmista
on keskusteltu tässä maassa ainakin 20 vuotta,
ja ne elävät aaltoliikettä. Ei se ole
ollut tällä alalla toimijoille, ei siellä sairaaloissa
toimiville työsuojeluihmisillekään, mikään
yllätys. Esimerkiksi Hus on aivan esimerkillisesti asian ottanut
huomioon ja toteuttaa korjausta. Jos nyt jossakin ei ole ymmärretty,
että homeinen pesutila aiheuttaa ongelmia potilaille ja
henkilökunnalle, niin sitten on tietysti korkea aika, että maan hallitus
nostaa sen asian esille, ja niinhän hallitus teki. Asetin
selvitysmies Reijulan selvittämään tämän
asian, ja nyt hän on tehnyt siitä oikein faktatietoa,
ja nyt asiasta keskustellaan taas uudestaan. Mutta ei tämä alan
ihmisille ole ollut mikään tuntematon ongelma,
eikä sen pitäisi olla epäselvää,
kenelle kuuluu vastuu siitä, että työntekijän
työtilat ovat turvalliset.
Pekka Nousiainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Professori Reijulan selvityksessähän
on varsin kattava näkökulma siitä, mitkä ovat
sairaanhoitopiireissä välittömät
peruskorjaustarpeet olemassa. Nyt se selvitys osoittaa sen, että siellä on
varsin suuria eroja sairaaloiden välillä: osa
on hoitanut kiinteistöt kunnolla ja hyvin, osalla on erittäin
suuret kasautumat näissä peruskorjauksissa. Nythän
meillä tätä perustamishankerahoitusta
ei ole siirretty käyttötalouden yksikköhintoihin,
vaan on tavallaan korvattu nyt sitten kehittämisrahoituksella.
Laki mahdollistaa kyllä perustamishankerahoituksen edelleenkin. Elikkä kysyn:
Nyt kun sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö keskustelevat,
eikö ole mahdollista, että tätä kehittämishankerahoitusta
nostetaan ja sairaanhoitopiirit itse voivat valita kehittämishankkeiden
ja perusparannushankkeiden välillä, jolloin saataisiin
nämä kiireellisimmät joko toiminnalliset
tai toimitilakysymykset ratkaistua nopeasti?
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Tietysti tehtävieni mukaisesti nostan
asian esille ja keskustelen valtiovarainministerin kanssa siitä,
miten tätä asiaa voidaan ratkaista. Todella sanon
sen, että tiedän itse oikein hyvin tämän
hengitysilmaongelman, tämän homesienien aiheuttaman
terveysriskin. Toisaalta tunnen kyllä myöskin
kuntatalouden vaikeudet. No, nyt tietysti voi kysyä, että jos
joku kunta on hoitanut asian hyvin ja toiset ovat hoitaneet jotain
muuta asiaa, priorisoineet sitä, miten teemme nyt näitä oikeudenmukaisia
päätöksiä tässä asiassa.