Krista Kiuru /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa adoptoidaan vuosittain noin 50 lasta Suomesta ja noin 300 lasta ulkomailta. Eniten lapsia Suomeen tulee kansainvälisen adoption kautta Venäjältä ja Kiinasta. Jaetulla kolmannella sijalla ovat Thaimaa ja Kolumbia. Joidenkin arvioiden mukaan lähitulevaisuus näyttää siltä, että kotimaisen adoption tarve pysyy ennallaan, mutta kansainvälisen adoption kautta saapuvien lasten määrä kasvaa. Kysymyksessä on siis yhä useampien vanhempien toivoma tapa lisätä perheenjäsenten määrää.

Adoptio on osa lastensuojelutoimintaa, jota säätelee suomalainen lainsäädäntö ja kansainvälisten adoptioiden osalta myös lapsen syntymämaan laki, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja niin sanottu Haagin sopimus. Lain edessä adoptoitu lapsi rinnastetaan biologiseen lapseen. Adoptiolasten huoltajat ovat virallisesti hänen vanhempiaan. Suomessa on pääsääntöisesti voimassa niin sanottu vahva adoptio, joka on purkamaton ja katkaisee kaikki juridiset siteet aikaisempaan perheeseen. Adoptioneuvonta on pakollista adoptiota haluaville vanhemmille, ja prosessi alkaa aina neuvottelemalla.

Kuitenkin adoptiovanhempien ja biologisten vanhempien etuudet poikkeavat jonkin verran toisistaan. Biologisten vanhempien äitiys- ja vanhempainvapaa on sairausvakuutuslain mukaan enintään 263 arkipäivää, äitiysrahakauden kesto on enintään 105 arkipäivää ja vanhempainrahakauden kesto 158 arkipäivää. Äitiysrahakausi alkaa noin 30—50 päivää ennen laskettua synnytysaikaa, jotta sillä voidaan turvata äidin ja lapsen terveyttä. Vanhempainvapaan tärkein tavoite on lapsen turvallisuustarpeen tyydyttäminen ja yhteyden luominen lapsen ja äidin sekä isän välille.

Adoptiovanhemmat voivat saada vanhempainrahaa kuitenkin vain 234 päivää lapsen syntymästä. Vanhempainrahan maksu alkaa välittömästi, kun vanhempi on saanut lapsen hoitoonsa. Koska adoptoitava lapsi ei yleensä ole vastasyntynyt, käytännössä vanhempainrahakausi jää vain noin 200 päivään. Vanhempainvapaata saa vain 0—6-vuotiaan lapsen hoitoon. Vanhemmat voivat olla myös osittaisella vanhempainvapaalla eli vuorotella lapsen hoidossa.

63 päivän eli noin 2 kuukauden ero vanhempainrahakauden pituudessa on epäkohta, joka ei ole perusteltavissa, sillä adoptioperheissä arkipäivä on samanlaista kuin muissakin perheissä. Lisäksi vanhemmat tarvitsevat aikaa antaakseen ja opettaakseen lapselleen perhe-elämää. Suhde uuteen perheeseen tarvitsee aikaa kehittyäkseen. Turvallisen kiintymyssuhteen muodostaminen vie aikaa. Adoptiolapsen elämän aikaisempi vaihe on voinut olla vaikea. Kenties takana on useita eroja hoitajasta, mitkä aiheuttavat katkoksia lapsen kiintymyssuhteissa. Kenties lapsi on elänyt koko elämänsä laitoksessa, eikä ennen adoptioperheeseen saapumistaan ole koskaan elänyt perheessä. Kansainvälisen adoption kautta saapuvat lapset tarvitsevat aikaa totutellakseen uusien ihmisten perhekulttuurin lisäksi outoon maahan, kieleen ja kulttuuriin. Kun lapsi saavuttaa perheessä perusturvallisuuden, hänen on helpompi sopeutua kodin ulkopuoliseen maailmaan, päivähoitoon ja kouluun.

Yhdenvertaisuuslain mukaan yhdenvertaisuutta tulee edistää suunnitelmallisesti. Lapsiperheiden aseman parantaminen, vanhemmuuden tukeminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ovat keskeisiä tehtäviä. Jo edellisen hallituksen aikana sosiaali- ja terveysministeriö piti adoptioperheiden ja biologisten perheiden tasavertaisen aseman edistämistä tärkeänä tavoitteena. Suomi on myös perustuslaissaan sitoutunut kohtelemaan lapsia tasavertaisesti yksilöinä. Epäkohdat perhe-etuuksissa kuluttavat turhaan adoptioperheiden voimavaroja. 63 päivän lisäpäiväraha maksaa 1,3 miljoonaa euroa.

Biologisten äitien äitiyspäivärahakausi alkaa 56 päivän jaksolla, jolloin heidän saamansa etuus on 90 prosenttia tuloista 46 200 euron vuosituloihin saakka ja sen ylittävältä osalta 32,5 prosenttia. Adoptioäideillä ei ole tällaista kompensaatiota. On laskettu, että he menettävät 830 euroa tämän 56 päivän jakson aikana. Yhteiskunnalle menoerä on 330 000 euroa. Yhteensä adoptiovanhempien vanhempainrahakauden tasa-arvoistaminen yhtä pitkäksi ja ensimmäisen 56 päivän etuuden korottaminen samalle tasolle maksaa siis noin 1,63 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Esitänkin, että muutamme sairausvakuutuslain 9 luvun 12 §:ää takaamaan adoptiovanhemmille saman 263 päivän vanhempainrahakauden kuin biologisten lastenkin vanhemmilla on.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Kiuru on tehnyt hyvän aloitteen. Tästähän on puhuttu jo vuosia, jotta tämmöinen yhdenvertaisuus pitäisi saada Suomen lainsäädäntöön aikaan, mutta jostain ihmeen syystä siihen vaan ei semmoista halukkuutta vielä ole ollut olemassa. Tässä on semmoinen epäsuhta ihan oikeasti jo todettu, niin kuin ed. Kiuru käytti hyvän puheenvuoron ja totesi, mitä tässä on tämmöistä poikkeamaa. Nimittäin sillä tavalla minusta on tärkeä tämä kysymys, jotta ne ensimmäiset kuukaudet, mitä niiden aikana tämmöinen toisesta kulttuurista tuleva lapsi oppii ja kokee, ovat tärkeät kuukaudet. Siinä mielessä se sitouttaminen, semmoisen turvallisuuden tunteen luominen, jotta hän luottaa siihen perheeseen, varmasti seuraa koko elämän.

Kaikissa näissä tämän tyyppisissä asioissa on ajatus, jotta ihmisestä tulisi mahdollisimman täyspainoinen ja täysvaltainen ja hän olisi rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa, joka kaikkien ennusteiden mukaan tulee väkimäärältään vähenemään, jos tänne ei tule muualta ihmisiä. Sen takia näitä adoptioita, mitä tehdään, pitäisi kohdella hyvästi ja tukea näitä perheitä. Siinä mielessä tämä ed. Kiurun aloite on semmoinen, joka pitäisi viedä läpi.

Kun katson näitä nimiä tässä, niin jostain ihmeen syystä en ole päässyt tätä allekirjoittamaan, mutta jatkossa, jos tämmöisiä sattuupi tulemaan, kyllä minä tämmöisiin mielelläni laitan nimen. Olen varmaan jossakin tuolla huidellut, vaikka kuppilan puolella, kun ei ole sattunut nimi mukaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheitten ja tässä tapauksessa adoptiovanhempien elämän olosuhteitten parantaminen on tärkeä asia, ja toivon aloitteelle myönteistä valiokuntakäsittelyä.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Adoptioperheasia koskettaa tänä päivänä yhä useampia suomalaisia ihmisiä. Syystä tai toisesta meille adoptoidaan paljon lapsia etupäässä ulkomailta. On tietenkin itsestäänselvää, että vihdoin tämänkin ihmisryhmän asia tulisi saattaa yhdenvertaiselle tasolle suhteessa muihin perheisiin. Ed. Kiuru kuvasi sekä tuolla korokkeella että tässä aiemmin kirjoittamassaan aloitteessa hyvin niitä perusteluja, jotka tälle asialle ovat olennaisia. Toivon hyvää menestystä tälle aloitteelle.