Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ja valiokunnan mietinnössä on kyse eräästä yksityiskohdasta liittyen meidän ulkomaalaislakiimme. Tällä vaalikaudellahan hallitus on antanut monia ulkomaalaislain tai siihen liittyvän lainsäädännön muutosesityksiä, ja eduskunta on niitä yksitellen tietysti vastaavasti käsitellyt. Kuitenkin tälläkin hetkellä meidän ulkomaalaislaissamme on kipeitä epäkohtia, joiden korjaamiseen viimeistään seuraavan hallituksen tulee kaikella tarmollaan ryhtyä.

Kun puhutaan niin sanotusta humanitaarisesta maahanmuutosta eli käytännössä turvapaikanhakijoista, niin meidän politiikkamme Suomessa tulee olla se, että me otamme turvapaikanhakijoita ja heidän perheenjäseniään Suomeen suunnilleen sen määrän mukaisesti, jonka me onnistumme Suomessa kotouttamaan eli tarjoamaan heille kielikoulutusta, jopa luku- ja kirjoitustaidon opettamista, tarjoamaan heille mahdollisuuden työhön, tarjoamaan heille mahdollisuuden hyvään elämään Suomessa.

On aivan turha väittää, että me emme pysty vaikuttamaan Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden ja heidän perheenjäsentensä määrään. Me pystymme säätelemällä niitä tekijöitä, jotka muodostavat Suomen vetovoimaisuuden turvapaikanhakumaana.

Eli tavoitteena pitää olla se, että niiden niin sanottujen turvapaikanhakijoiden, jotka Suomeen tulevat, ja heidän perheenjäsenensä, jotka Suomeen tulevat ja saavat maahan jäädä, määrä olisi suhteessa siihen, minkä määrän me pystymme Suomessa onnistuneesti kotouttamaan. Epäonnistunut kotouttaminen johtaa hyvin moniin ongelmiin, joista monissa muissa maissa on jo huonoja esimerkkejä.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä tämä ydin onkin. Tämä hallitus ei ole noudattanut Euroopan unionissakaan sitä linjausta, joka otettiin edellisen hallituksen aikana, että maahanmuuton määrällinen ja laadullinen hallinta on työmarkkinoiden vakauden, kotouttamisen ja sisäisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Nyt tässä tapahtuu niin, että jos kansalaisetkaan eivät voi luottaa turvapaikkajärjestelmän toimivuuteen, niin perusteltu työperäinen maahanmuuttokin kohtaa kritiikkiä. Tältä osin nimenomaan hallinnassa oli puutteita. Edellisen hallituksen jäljiltä perusteettomien turvapaikanhakijoiden määrä nousi tämän hallituksen aloittaessa 1 500:sta 6 000:een vuodessa, alaikäisten lasten määrä alle 100:sta yli 700:n vuodessa. Ja nimenomaan muun muassa näitä perheenyhdistämisdirektiivejä ja myös laittoman maahanmuuton torjuntaan liittyviä tiukkoja toimia ei ole sovellettu, asumisvaatimuksia ei ole otettu tätä hillitsemään, ja tehokkaat palautukset ovat myöskin puuttuneet, niin että tältä osin tämä turvapaikkajärjestelmän hallitsemattomuus on tullut maksamaan.

Ministeri Katainen löysi tähän huonon hallinnan rattaisiin 209 miljoonaa euroa lisää rahaa samaan aikaan, kun meillä perusturvassa ja maamme osalta monissa yliopisto- tai muissa asioissa tai reumasairaalassa on ollut todella kipeitä, vaikeita paikkeita. Ja tämä johtuu siitä, että sisäministeriössä erotettiin maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat sisäministeriltä erilliselle ministerille, ministeri Thorsille, ja siellähän ei toisen tontille puututa. Hallituksesta on puuttunut tämmöinen poikkihallinnollinen maahanmuuton ja turvapaikkapolitiikan kokonaishallinta. Olen siinä kyllä samaa mieltä, että hyvä, että vaalien läheisyys edes synnintuntoa ja katumusta herättää, mutta tämä asia pitää nyt oikeasti ottaa käsiin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys siis koskee laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista EU:n alueelta. Tämä merkitsee tietysti sitä myös, että eduskunta on aika yksimielinen tämän asian takana. Täällä ei ole eriävää mielipidettä tässä asiassa. Myös valiokunta on muuttanut tuota vapaaehtoisen paluun kohtaa, sitä 47 a §:ää — hiukan — jossa todetaan, että ulkomaalainen voi poistua maasta vapaaehtoisesti.

Arvoisa puhemies! Yleisesti, vähän niin kuin yleisesti puhui myös ed. Zyskowicz, voi todeta, että maahanmuuttajien kohtelun ja kotouttamisen pitää olla yleisesti hyväksyttävää. Jos se ei sitä ole, niin myöskin maahanmuuttajavihamielisyys ja torjunta kasvavat. Sen pitää olla sen tyyppistä, että se käy ihmisten yleisen oikeustajun kanssa yhteen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikan todellakin tulee olla sellaista, että se käy kansan syvän oikeustajun kassa yhteen. Me kaikki ymmärrämme, että jos on hätätila, silloin on annettava turvapaikka ja autettava, ja tässä nämä hyvät periaatteet tietysti ovatkin. Ed. Rajamäki entisenä asianomaisena ministerinä toi esille huomionarvoisia näkökohtia.

Mutta toisaalta tässä kuluneina aikoina on myöskin ihmetelty kahden isoäidin kohtaloa, jossa inhimillisyys olisi ollut paikallaan ottaa huomioon ja löytää myös perhekulttuuri, jossa arvostettiin sitä, että nuoremmat polvet pitävät huolta vanhemmista ikäpolvista. Silloin olisi ollut paikallaan vetoomusten mukaisesti löytää inhimillinen poikkeusratkaisu. (Ed. Laakso: Ed. Zyskowiczin ja ed. Rajamäen linja on kova tässä!) Me tiedämme, että tämä asia on nyt ohitse. Toinen näistä isoäideistä on siirtynyt ajasta pois, ja toinen on saanut sitten muutoin hyvän jatkovaiheen.

Mutta toivon, että todellakin oikeustaju, kansalaisten hyväksyntä, olisi se, mikä ohjaa näitä ratkaisuja.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus, oppositio, kansalaiset lehterillä, sihteeristö! Sinänsähän tämä on jo upeaa, että tämä hallitus tuo jonkun asian tänne, ettei siirrä taas seuraavalle hallitukselle näitä asioita. Siitä oikeastaan voisi ... Ja ed. Zyskowiczin jutut olivat taas kerran upeita, mutta teot valitettavasti ja tämän koko asian korjaaminen ovat jääneet pahasti keskitiehen. Sinänsä tämä koko pieni pykälä, aivan kuten ed. Tiusanenkin mainitsi — ja ed. Rajamäki puhui tietysti paljon enemmänkin asiaa — on harmiton toiveajattelupykälä siitä, että lähtee vapaaehtoisesti maasta ja ... [Edustaja naurahtaa] — anteeksi — että tästä on viitsittykin tehdä tällainen show nyt, että muutetaan oikein ulkomaalaislakia.

Vielä siitä, miksei tätä koko juttua ole korjattu: TV2:n suuressa keskustelussa tuli jälleen kerran esiin se, että RKP on tämän halunnut justiin sen takia, että he ovat laskelmissaan laskeneet aikoinaan, että kun on väljä ulkomaalaislaki, joka vuosi kuin seula, niin kuin ed. Rajamäki sanoi, niin RKP:n kannatus nousee 10 prosenttiin. Kun 25 prosentille maahanmuuttajista opetetaan ruotsin kieli, niin jokainen voi laskea, kuinka paljon tämän meidän ulkomaalaislakimme piti vuotaa, kunnes sentään onneksi kokoomus vähän ryhdistäytyi. En usko, että keskustapuolue edes huomasi moista, koska nämä säätiö- ja rahoitussuhteet ovat niin rankkoja, ettei niihin haluttu sen enempää kajota.

Mutta tämä on siis sinänsä ihan okei ja hienoa, että tällä lailla osoitetaan, että maahanmuuttajan omaan vapaaseen tahtoonkin Suomessa löytyy luottoa.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen viittasi kansan syvään oikeustajuun, ja minä olen täysin vakuuttunut, että Suomen kansalaiset kunnioittavat kahta perusoikeutta. Ensimmäinen perusoikeus on liikkumisvapaus. Suomalaiset liikkuvat Suomessa, suomalaiset liikkuvat maailmalla, suomalaiset katsovat oikeudekseen muuttaa ulkomaille. Tämä on yksi kansan sisäisessä oikeustajussa oleva asia. Kansalaisilla on toinenkin sisäinen tunne — ja ed. Zyskowiczkin toivottavasti tietää sen, että Suomi on virallisesti allekirjoittanut Geneven sopimuksen — ja siinä lähtökohtana on se, että ihminen, joka joutuu vainotuksi kotimaassaan, voi saada Suomesta suojan. Olen täysin vakuuttunut, että kansalaisten syvä oikeustaju tunnistaa sekä liikkumisvapauden että suojan antamisen tarpeen.

Jäin pohtimaan ed. Zyskowiczin muotoilua siitä, että me voimme ottaa vain sen verran tänne ihmisiä vastaan kuin meillä on varaa. Ed. Zyskowicz, Suomi on maailman rikkaimpia maita. Kertokaa minulle, mikä on se määrä, mihin Suomella on varaa. 90 prosenttia maailman pakolaisista on köyhissä kehitysmaissa. Minä oletan, että niillä mailla on paljon vähemmän varaa pitää pakolaisia kuin Suomella. Meidän täytyisi varmasti, jotta edes suhteellisesti olisimme mukana niiden maiden joukossa, jotka luontevasti tarjoavat suojaa, olla vähintään Ruotsin tasolla, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä on kymmenkertainen. Onko tämä se taso, mitä te haette? Oletan, että sen täytyy olla, koska te viittasitte siihen, että meidän lähtökohtamme on varat.

On uskomatonta tämä keskustelu täällä turvapaikan hakemisesta: pohditaan siitä lähtökohdasta, miten se sopeutuu Suomen työelämään tai muihin asioihin. Kysymys on ihmisten oikeudesta suojaan, ihmisten oikeudesta suojaan, sellaisten, jotka ovat vainottuja. Työmarkkinat on toinen kysymys. Ihmiset liikkuvat työmarkkinoiden perässä, ja keskeisin syy, ed. Zyskowicz, tulla Suomeen on se, että he rakastuvat rajojen ylitse, muodostavat perheitä, yhdistävät perheitä. Kunnioittakaa ihmisten liikkumavapautta!

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Me näemme, mitä on tapahtunut Berliinissä Saksassa, mitä on tapahtunut Pariisissa Ranskassa, kun kotouttamiseen ei ole panostettu eikä siitä ole piitattu. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisväestön määrä ylittää 300 000 ihmistä vuonna 2030. On erittäin tärkeätä, että jo varhaisessa vaiheessa ryhdytään entistä enemmän panostamaan ihmisten kielitaitoon, suomalaisten arvojen ja yhteiskunnan tuntemiseen ja samalla myös mahdollistetaan muuttajille opiskeluoikeus omaan kieleen, koska siitä vahvasta itsetunnosta tulee sitten se yhteinen kahden kulttuurin kansalaisuus.

On myös tässä yhteydessä todettava, että virkamiehillä on oltava semmoiset resurssit, että he voivat kohtuullisessa ajassa tutkia nämä hakemukset, liittyivät ne sitten pakolaisuuteen tai työperäiseen maahanmuuttoon, ja saada tuloksia, ettei ihmisiä turhaan jonoissa pidetä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki sanoi täällä, että jos turvapaikkapolitiikka ei ole uskottavalla tasolla, niin se heijastuu myöskin työperäiseen maahanmuuttoon kohdistuviin asenteisiin. Tästä asiasta olen kanssanne täysin samaa mieltä, mutta en siitä, että tässä ei olisi mitään tehty. Päinvastoin, tämän vaalikauden toisella puoliskolla on todella paljon tehty, muutettu monia lakeja. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrä Euroopan unionin sisältä on käytännöllisesti katsoen loppunut. Myöskin ne, jotka ovat kertoneet olevansa alaikäisiä mutta tosiasiassa eivät sitä ole, ovat loppuneet, koska nämä ikätestit on otettu käyttöön. On tehty toimeentulotuen tasoon muutoksia, ja näillä toimenpiteillä on ollut myöskin selvää vaikutusta.

Kokonaan toinen asia on se, mitä ed. Kimmo Kiljunen täällä sanoi. Totta kai niillä, jotka ovat henkilökohtaisesti joutuneet vainon kohteeksi, on oikeus tulla tänne, ja sen kaikki ymmärtävät. Mutta se määrä ei ole lähellekään niin suuri kuin on ollut näiden turvapaikanhakijoiden määrä.

Sitten kun tullaan tähän kotoutumiseen, niin on kiistatta niin, että kaikkien niiden, jotka ovat pysyvästi saaneet tänne oleskeluluvan, on myöskin saatava mahdollisuus kotoutua, mahdollisuus oppia tätä kieltä, mahdollisuus myöskin oppia omaa kieltä, koska jos tässä kotoutumisessa ei onnistuta, niin ne vaikeudet eivät kohtaa pelkästään tulijoita, vaan ne kohtaavat myöskin niitä, jotka täällä jo ovat. Sen takia tähän kotoutumiseen pitää myöskin antaa resursseja. Mutta tässäkin ollaan hyvällä tiellä sikäli, että täällä on mennyt läpi lainsäädäntöä, myöskin kokeilulainsäädäntöä, jossa on hyvin pitkälle meneviä asioita.

Eli todella paljon on tähän maahanmuuttopolitiikkaan tehty toimenpiteitä tällä vaalikaudella, nimenomaan tämän vaalikauden lopulla, menty lähemmäs pohjoismaista käytäntöä, ja se on ollut oikea linja, jotta me varmistamme myönteisen asenteen tätä työperäistä maahanmuuttoa ja ylipäätään kansainvälistymistä kohtaan.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kimmo Kiljunen puhui tärkeistä asioista, mutta hän myös sotki asioita. Suomi noudattaa, ed. Kiljunen, tasan tarkkaan Geneven pakolaissopimusta, ja sen noudattamista luonnollisesti kannatan. Edelleen Suomi antaa jokaiselle vainotulle Suomeen tulevalle turvapaikan ja pakolaisstatuksen, sitä kannatan. Kaikki nämä teidän työperäisenne ja rakastumisenne ja opiskelijanne — niistä ei tällä hetkellä puhuta. Edelleen Suomi ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolaista, ja sitä kannatan. Kyse on, ed. Kiljunen, nyt puheenvuorossani niistä tuhansista turvapaikanhakijoista viimeisten vuosien aikana, jotka eivät ole saaneet turvapaikkaa mutta ovat kuitenkin saaneet Suomesta oleskeluluvan, ja sitten siitä, millä ehdoilla nämä ihmiset voivat myös saada perheensä Suomeen.

Jos me puhumme esimerkiksi Suomeen tulleista somalialaisista turvapaikanhakijoista, niin heistä aivan pieni, pieni osa on saanut pakolaisstatuksen ja kaikki muut ovat saaneet kuitenkin myös oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella. Sitten kun nämä oleskeluluvan saaneet hakevat perheenyhdistämistä, niin meillä on tällä hetkellä 6 000 somalialaisia koskevaa perheenyhdistämishakemusta jonossa, kaiken kaikkiaan 9 000:sta 6 000 on somalialaisia. Ja näiden määriin me pystymme vaikuttamaan.

Suomi on sallivampi ja antoisampi kuin itse asiassa yksikään maa maailmassa. Näitä tekijöitä säätämällä me pystymme vaikuttamaan Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrään, ja meidän tulee vaikuttaa, koska se vaihtoehto, että me otamme enemmän kuin mitä me pystymme onnistuneesti kotouttamaan, johtaa slummiutumiseen, syrjäytymiseen, ehkä jopa radikalisoitumiseen, joka tapauksessa hyvin kielteisiin vaikutuksiin sekä näille asianomaisille itselleen että suomalaiselle yhteiskunnalle.