3) Hallituksen esitys laiksi kestävän metsätalouden
rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
muuttamisesta sekä laiksi kestävän metsätalouden
rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Pertti Mäki-Hakola /kok:
Arvoisa herra puhemies! Nyt ensimmäisessä käsittelyssä oleva hallituksen
esitys kestävän metsätalouden rahoituksesta
annetun lain muuttamisesta pitää sisällään
energiapuun haketukseen myönnettävän määräaikaisen
tuen jatkamisen vuosiksi 2003—2007. Kyse on siitä,
että tällaiset tuet tarvitsevat EU:n hyväksynnän,
koska tukea ei myönnetä pysyvänä vaan
määräaikaisena. Nykyinen tuki loppuu
tämän vuoden lopussa, ja kun järjestelmä on toiminut
hyvin, sitä on syytä jatkaa, ja siitä johtuu
tämä esitys.
Tuki energiapuuhaketukseen on hyvin linjassa nykyisen energiapolitiikan
kanssa. Me olemme sitoutuneet edistämään
uusiutuvan energian käyttöä. Myönteisen
ydinvoimapäätöksen yhteyteen kirjattiin
selvät ponnet myöskin puun energiakäytön
lisäämisestä, nykyisestä reilusta
miljoonasta kuutiometristä jopa 5 miljoonaan kuutiometriin
alkuvaiheessa. Haketustuki lisää omalta osaltaan
kiinnostusta metsien hoitoon ja sitä kautta vaikuttaa metsien
kunnon paranemiseen. Tällä tavalla myös
luodaan terveitä työpaikkoja maaseudulle ja vaikutetaan
myönteisesti maaseudun kehittämiseen. Niitä työpaikkoja, jotka
tällä tavalla syntyvät, olisi todella
vaikea millään muulla tavalla maaseudulle saada,
ja ne on kaikin puolin edistämässä myöskin
maaseudun asuttuna pysymistä omalta osaltaan.
Valiokunnassa todettiin asiantuntijakuulemisen yhteydessä,
että haketustuen käyttö saattaa lisääntyä arvioitua
nopeammin. Nuoren metsän kunnostustöihin ollaan
kehittämässä uusia koneita, jotka selvästi
tehostavat toimintaa. Kun hakkeen käyttö saattaa
todella lisääntyä nopeassa tahdissa,
niin meidän tehtävämme on pitää huolta
siitä, että resurssit ovat kunnossa. Tästä maa- ja
metsätalousvaliokunta kantoi myöskin huolta, ja
se on myöskin kirjattu tänne valiokunnan mietintöön.
Kuitenkin sitten lakiesityksen käsittelyn yhteydessä ehkä yllättävästikin
nousi vahvasti esiin uusi menetelmä, joka myöskin
vaikuttaa omalta osaltaan energiapuuhun ja puun hyödyntämiseen energiakäyttöön,
eli kantojen nostaminen ja murskaaminen energiakäyttöön.
Siinä on tällä hetkellä UPM-Kymmene,
joka on lähtenyt hyvin vahvalla tavalla kehittelemään
tätä toimintaa, ja se tänä päivänä jo
on paikoitellen aika merkittävää, muun
muassa Alholmens Kraft Pietarsaaressa on siirtynyt myöskin
osittain kantojen käyttöön energialähteenä.
Kantojen poisto liittyy kuitenkin erityisesti meillä valitettavan
yleiseen sienitautiin eli juurikääpään.
Viimeisimmän valtakunnan metsien inventoinnin mukaan Etelä-Suomessa
on juurikäävän riskialuetta yli 200 000
hehtaaria ja ongelma on vain pahenemassa. Juurikääpä on
erittäin paha lahottajasieni, joka tuottaa suuria ongelmia
monellakin eri tavalla. Juurikääpä on
nimenomaan kuusikoiden lahottaja, ja kuusi on meidän toinen pääpuulajimme
männyn ohella, osassa valtakuntaa yleisempi kuin mänty
onkaan. Kuusi on rehevien kasvupaikkojen puulaji, ja sitä kautta
nämä ovat yleensä myöskin kasvupaikkoja,
jotka tuottavat puuta kaikista parhaiten. Toinen mahdollinen kotimainen
pääpuulaji vastaaville kasvupaikoille olisi koivu,
jonka viljelyä omalta puoleltaan sitten rajoittaa meidän
hirvikantamme suuruus ja hirvituhojen vaara. Hirvet ovat erityisen mieltyneitä nimenomaan
koivuun. Mänty puolestaan noilla kasvupaikoilla kasvaa
oksaisena ja mutkikkaana.
Toisin sanoen juurikäävän mukanaan
tuoma ongelma on hyvin moninainen. Taudilla on isoja taloudellisia
vaikutuksia. Eli kasvupaikoilla, jotka olisi periaatteessa kuusen
kasvupaikkoja, ei voida kuusta kasvattaa sen takia, että siellä on juurikääpä.
Toisena puulajina menestyisi koivu ja ehkä haapa. Niiden
osalta sitten on hirvituhojen ja haavan osalta myöskin
jänistuhojen ongelma olemassa, ja mänty puolestaan
ei pärjää tällaisilla alueilla
tai sitten siitä tulee huonolaatuista. Näin ollen
on sekä metsänomistajan että kansantalouden
etu, että juurikääpää torjutaan
kaikilla mahdollisilla paikoilla ja kaikilla mahdollisilla keinoilla.
Kestävän metsätalouden rahoituksesta
annettuun lakiin lisättiin viime vuonna säännöksiä juurikäävän
torjumiseen myönnettävästä tuesta. Lain
23 §:n 2 momentin mukaan juurikäävän
torjuntaan, joka tehdään juurikäävän
leviämisen riskialueella kivennäismaalla suoritettavan
hakkuun yhteydessä toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana,
voidaan hakkuutyön suorittajalle myöntää tukea
torjunta-ainekustannuksia vastaava määrä sekä tukea
torjunta-aineen levitystä aiheutuviin kustannuksiin. Lain
nojalla on 20.6.2001 annettu maa- ja metsätalousministeriön
asetus juurikäävän torjunnasta. Asetuksen mukaan
tukea myönnetään uudistushakkuissa torjunta-aineen
levityksestä aiheutuviin kustannuksiin hakattua kiintokuutiometriä kohden
0,22 euroa ja lisäksi korvataan torjunta-ainekustannukset.
Jo tämän perusteella, kun tällainen säädös
on saatu aikaan, juurikäävän torjunta
kantokäsittelynä on huomattavasti yleistynyt.
Monet urakoitsijat ovat laittaneet omiin koneisiinsa juurikäävän
koneellisen käsittelylaitteen, ja käsittely tapahtuu
samassa yhteydessä kuin puu katkaistaan.
Valiokunta on yhdessä maa- ja metsätalousministeriön
virkamiesten kanssa valmistellut haketustuen esitykseen muutosesityksen,
jonka mukaan enintään vastaavan tasoista tukea
voidaan vaihtoehtoisesti myöntää uudistushakkuissa
todetuilla tuhoalueilla juurikäävän mekaaniseen
torjuntaan. Juurikäävän leviämisen
riskialueista, tuen kohteesta ja määrästä sekä torjuntamenetelmistä säädetään
maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Eli
tässä on myöskin tilanne se, kun kysymys
on tämän tyyppisestä tuesta, niin EU
edellyttää sen notifiointia, ja tämän
takia ministeriön kanssa on sovittu, että mahdollisimman
pikaiseen tahtiin laitetaan myöskin tämän asian
osalta EU:hun hakemus tuen myöntämisestä tai
lupa tuen maksamiseen. Pyrkimys olisi se, että jo seuraavan
kasvukauden alusta pystyttäisiin tämä käsittely
tekemään myöskin mekaanisesti.
Kantojen poisto on uutta toimintaa, eikä sen kaikkia
vaikutuksia täysin vielä tunneta. Positiivista
on tietenkin ensimmäisenä se, että kantojen poisto
on todella tehokas tapa vaikuttaa metsien terveydentilaan, jopa
tehokkaampi kuin nykyinen kantokäsittely. Kantokäsittely
sinänsä on myös luontoystävällinen
tapa, koska se on biologista torjuntaa eikä voida puhua
torjunta-aineiden levittämisestä metsään
sillä tavalla kuin torjunta-aineet käsitetään.
Torjunta-aineethan sinänsä tänä päivänä ovat
jo tuoteturvallisia aineita, ei mitään myrkkyjä siellä käytetä.
Toinen myönteinen seikka on se, että kannot sisältävät
runkopuuta enemmän energiaa, joka on järkevää ottaa
käyttöön ja tätä kautta
myöskin edistää puuenergian käyttöä kaiken
kaikkiaan muutenkin. Tavoitteet meillä on ihan riittävän kovat
sen lisäämiseen. Kolmas myönteinen vaikutus
kantojen poistolla on operaation maanmuokkausvaikutus. Poistossa
paljastuu runsaasti kivennäismaata, joka on hyvää viljelyn
tai taimettamisen kannalta.
Epäilyttäviä tai epäselviä asioita
ovat kantojen poiston vaikutus metsämaan ravinnetalouteen.
Alustavien tietojen mukaan kuitenkin on tuskin kovin suurta pelkoa
metsämaan ravinnetalouden romahtamisesta kantojen poiston
takia. Jos sieltä vietäisiin sekä hakkuutähteet
että kannot, silloin tilanne saattaisi muuttua kriittisemmäksi,
mutta tässä tapauksessa ainakin alustavat tiedot
viittaavat siihen, että mitään romahdusta
ei pääse tapahtumaan. Kuitenkin siitä syystä,
että tästä tieto on vajavaista, tutkimusresursseja
on syytä suunnata asian pitävään
selvittämiseen. Jos tällainen pykälä nyt
saadaan lakiin, se varmaankin merkitsee sitä, että meidän
metsäntutkimuksemme lähtee välittömästi
kattavaan selvityksen tämänkin asian osalta.
Toinen tutkimaton asia ovat myöskin kantojen poiston
ympäristövaikutukset ja tässä tapauksessa
erityisesti huuhtoutumat, joista jotkut asiantuntijat valiokuntakuulemisessa
kantoivat huolta. Ennen kuin tästä tutkimustietoa
löytyy, haittoja voidaan välttää työn
huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella.
Kaiken kaikkiaan tässä tapauksessa mielestäni
ministeriö ja sen virkamiehet ansaitsevat kiitoksen pienen
nikottelun jälkeen tapahtuneesta yhteistyöstä asiassa.
Kun kansliapäällikkö ja ministeri tästä asiasta
informoitiin, myöskin ministeriössä alkoi
tapahtua myönteistä kehitystä ja sieltä selvästi
viestitettiin halukkuutta yhteistyössä hoitaa
tämä asia kuntoon. Siitä syystä tässä aika
nopeassa tahdissa päästiin eteenpäin.
Myöskin, vaikka kysymys on näin suuresta ja uudesta
asiasta, valiokunnan sisällä käsittely
tapahtui hyvin rakentavassa ja yksimielisessä hengessä,
mikä myöskin varmasti vaikutti siihen, että näin
nopeassa tahdissa saatiin yksimielinen esitys sinänsä uudesta
tukimuodosta, mikä tässä tapauksessa
nyt ollaan lakiin kirjaamassa.
Minun käsitykseni mukaan tällä päätöksellä, joka
nyt on syntymässä, tällä lakimuutoksella, maa-
ja metsätalousvaliokunta omalta osaltaan ja jatkossa myöskin
eduskunta osoittaa elävänsä ajan hermolla
ja pystyvänsä nopeaan reagointiin silloin, kun
asiantila sitä edellyttää.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tuossa kyttäsin pitkään,
että ed. Mäki-Hakola pyytää ensimmäisen
puheenvuoron, kun olin aivan varma, että hän on
kirjoittanut varsin perusteellisen metsänhoidon oppikirjan
tätä istuntoa varten ja sillä tavalla
säästää minun töitäni
vallan paljon. Tässä toiveessani täydellisesti
onnistuin. Kuulimme erittäin hyvän taustaesityksen tälle
asialle. Minulla ei sinänsä ole mitään
korjattavaa tähän, pikkuisen täydennettävää ehkä kuitenkin.
Ed. Mäki-Hakolan esityksestä ei käynyt
ilmi se, millä tavalla ylipäätään
tähän energiahaketustukeen aikoinaan tultiin.
Sehän on jo metsänhoidon ja metsäpolitiikan
historiaa. Meillä oli tässä vuosia vuosia
sitten KTM:n, työministeriön ja erityisesti maa-
ja metsätalousministeriön yhteinen työryhmä,
joka selvitteli näitä asioita ja teki koko joukon
ehdotuksia siitä, millä tavalla energiapuun käyttöä voitaisiin
edistää. Siitä sitten monta kohtaa lähtikin
toteutumaan, mutta yksi kohta ei nyt oikein ottanut tulta, ja se
oli tämä energiapuun haketustuki.
Sen toteutus tapahtui sitten niin, että siinäkin tapauksessa
maa- ja metsätalousvaliokunnassa asia otettiin vakavasti,
että tämä täytyy saada aikaiseksi.
Henkilökohtaisesti tekemälläni talousarvioaloitteella
tämä homma lähti käyntiin. Se aloite
oli yksi kolmesta sinä vuonna 1 500 talousarvioaloitteesta
hyväksytty talousarvioaloite, siis aloite, joka johti positiiviseen
tulokseen. Ne kaksi muuta olivat samasta aiheesta, Merenkurkun liikenteen
tuki, jos se jotakin kiinnostaa, mutta ei liity tähän,
mutta kuvaa sitä, miten tässä haluttiin nimenomaan
viedä tätä asiaa eteenpäin.
Me lähdimme silloin myöskin lainsäädäntöpuolella
tässä yhteydessä siitä, että tämän
täytyy olla pysyvää toimeliaisuutta.
Kun me puhumme kestävästä metsätaloudesta,
niin kestävään metsätalouteen
kuuluu jatkuvuus ehdottoman välttämättömänä edellytyksenä.
Mutta sittenpä se tyssäsikin, kun silloinkin tämä energiapuun
haketustuki piti lähettää notifiointia
varten komissiolle ja sieltä tuli ilmoitus, että tämä vääristää kilpailua
eikä tällaista voida ajatellakaan, että se
pysyväisluontoisena tukena voitaisiin hyväksyä. Niin
se asia palasi takaisin valiokuntaan, jossa siitä tehtiin
sitten määräaikainen. Nyt ollaan sitten
siinä tilanteessa, että se määräaikainen
jakso taas kerran päättyy, se päättyy
tämän vuoden viimeisenä päivänä.
Siksi tämä hallituksen esitys on lähtökohtaisesti
täällä, ja siksi nyt on sitten vuoteen
2007 saakka tarkoitus jatkaa tätä tukea ja sillä tavalla
aina mennä muutaman vuoden jaksoissa eteenpäin.
Tällä rintamallahan on tapahtunut hyvin voimakasta
kehitystä ja aivan yllättäen. Täytyy
sanoa, että kun luin Maaseudun Tulevaisuudesta juttua,
millä tavalla firmat ovat lähteneet kehittämään
nuoren metsän hoitoon poistettavan runkopuun talteenottomenetelmää,
olin todella myönteisesti yllättynyt. Todellakin
oli toteutumassa sellainen, josta väitettiin, että tätä vaihetta
ei muka koskaan tule, eli tämä homma hoidetaan moottorisahalla
ja vetämällä ne rungot sitten traktorin
avulla tienvarteen ja siellä tien varressa sitten haketetaan
lanssipaikalla ja sitten viedään 40 kuution häkeissä hakkeet
yhdistettyyn lämmön- ja sähköntuotantoon,
niin kuin se edullisinta on käyttää.
Nyt ollaan saamassa seuraava vaihe tässä suhteessa
aikaiseksi, ja asia on erinomaisen hyvä. Nimenomaan tällä on
se erityinen merkitys, että nuoren metsän hoidossa
meillä on valtavat hoitorästit. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaa
on sellainen alue, jolla on kysymys valtavan isoista nuoren metsän
alueista, joilla hoitorästit ovat puun laatua, puun kasvua
heikentäviä, ja siinä taloudelliset menetykset
ovat todella merkittäviä. Sillä tavalla
nyt nämä eri hoitovaiheet niveltyvät järkeväksi
toimivaksi kokonaisuudeksi, ja sillä tavalla Suomen talousmetsien
taloudellinen tuotto on parantuva merkittävästi.
Sitten sitä on näillä tuoreilla kangasmailla
heikentämässä juuri se sienitauti, jonka
ed. Mäki-Hakola varsin perusteellisesti ja tarkoin esitteli. Olen
erinomaisen tyytyväinen siitä, että valiokunta
saattoi erittäin nopeasti reagoida tähän
uuteen tilanteeseen eli että kannot poistamalla pystytään
juurikääpä myöskin poistamaan.
Nyt kun on kartoitettu ne riskialueet, nehän löytyvät
Etelä-Suomesta ja Pohjanmaalta, niin voidaan mekaaniset
torjuntatoimenpiteet ohjata oikeille alueille ja luoda sitä varten
menettely.
Yhdessä kohtaa olen pikkuisen ed. Mäki-Hakolan
kanssa eri mieltä, eli siitä, minkälaista
ilmaisua minä käyttäisin näiden
kantojen hävittämisestä. Minä en
puhuisi tässä yhteydessä energiapuusta
ollenkaan, vaan minä lähtisin siitä,
että tämä sieniaineksen saastuttama puuaines
pitää polttamalla hävittää.
Se tapahtuu tehokkaimmin yhdistetyissä lämmön-
ja sähköntuotantolaitoksissa, joissa se sopii
hävitettäväksi. Sitä on syytä nimenomaan
käyttää perusteena silloin, kun notifioitavaksi
tämä asia lähetetään
komissioon, eikä vahingossakaan puhua mistään
energiapuusta näitten kantojen kohdalla silloin.
Aivan tästä poikkeava asia on UPM-Kymmenen
hanke, jossa pyritään nimenomaan kantoja muutoin
hyväksi käyttämään
energiapuuna. Se on sitten toinen juttu, mutta se ei ole tämä juttu, mistä tässä on
kysymys. Toisin sanoen olen jälleen kerran kovasti ylpeä maa-
ja metsätalousvaliokunnasta, että se pystyi jälleen
kerran olemaan tehokas ja joukolla puhuimme ministeriön virkamiehet
ympäri täysin aseettomiksi. Vallan itku varmaan
pääsee jouluaattona, kun miettii, mitä syksyn
aikana tapahtui.
Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pikkuisen kalskahti korvaan sinänsä aivan
erinomaisen asiantuntijan ed. Erkki Pulliaisen puheenvuoro, kun
te sanoitte, että ei pidä puhua tässä yhteydessä kantojen
osalta energiapuusta. Varmasti näin on, kun tätä ehdotusta
ja hakemusta perustellaan eteenpäin, mutta kyllä tällä on
myöskin se merkitys, mitä täällä ed. Mäki-Hakola
sanoi. Otan esimerkin:
Parasta aikaa rakennetaan Ysitietä Muurame—Orivesi-väliä,
erittäin suuri tiehanke, jossa on varsin paljon puustoa.
Siellä kerätään, niin kuin te
kaikki hyvin tiedätte, jotka maa- ja metsätalousvaliokunnassa
olette, ja muutkin sivistyneet ihmiset, kaikki kannot ylös
ja ne kuljetetaan Jämsänkosken tehtaalle, jossa
ne sitten poltetaan. Sillä on merkitystä silloin,
kun yhteistuotannossa lämmön- ja sähköntuotantoa
tehdään.
Eero Lämsä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihan tähän asiaan yksi kohta, kun
ed. Pulliainen toi esille todella tämän, että valiokunnassa
saatiin aikaiseksi asiantuntijakuulemisen jälkeen se, että juurikäävän
torjunnassa voidaan käyttää myös
mekaanista torjuntaa. Se oli kyllä valiokunnalle työvoitto.
Haluan tässä vain tuoda esille sen, että kyllä tämä oivallus
lähti ed. Pulliaisen puheenvuoroista ja pohdinnoista. Se
vain vaati monenlaista asian pohdiskelua, niin kuin jäljestäpäin
tuntuu, että miksei tätä heti ymmärretty
asiantuntijakuulemisessa ja mikseivät ymmärtäneet
ministeriöitten edustajat, vaan piti viimeisen päälle
rautalangasta vääntää esimerkki,
mistä on kysymys.
Ymmärrän hyvin sen, että tässä pitää korostaa sitä,
että kysymys ei ole energiapuusta, vaan mekaanisesta juurikäävän
torjunnasta. Se sitten nyt vain poltetaan roviolla, niin kuin muukin
tämmöinen, mitä nyt on tapahtunut elintarvikepuolella,
koska tämä liittyy nimenomaan notifiointikysymykseen
ja siihen, että saamme tuen EU:sta (Puhemies koputtaa)
tälle asialle. Tässä on tehty erittäin
hyvää työtä valiokunnassa, ja
kuten toin esille, (Puhemies koputtaa) ed. Pulliainen pisti tämän
todella hyvän asian käyntiin ja saatiin hyvä lopputulos.
Pertti Mäki-Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täytyy kiittää ed.
Pulliaista tuosta historiasta, jota hän on ollut omalta
osaltaan aikanaan silloin synnyttämässä. Ei
tietenkään, kun ei itse ole ollut täällä paikalla, voi
edes tuntea siitä kaikkia yksityiskohtia. Se oli erinomaisen
hyvä päätös ja hyvä,
että se aloite meni aivan yhtä tärkeänä aloitteena
läpi kuin Merenkurkun liikenteen tukeminenkin. Siltä osin olen
ed. Pulliaisen kanssa täysin samaa mieltä siitä,
että kun tätä lähdetään
viemään eteenpäin ja notifioitavaksi,
niin nimenomaan perusteen täytyy olla silloin tämä sieniaineksen
vikuuttaman puuaineksen polttamalla hävittäminen.
Sillehän me ei tietenkään voida mitään,
että tässä tapauksessa harvinaisen monipuolinen
ja myönteinen vaikutus tällä operaatiolla
saadaan aikaiseksi, mutta se peruste, millä tätä viedään
EU:hun eteenpäin, se on nimenomaan tämä,
koska metsien terveydentila on muutenkin EU:n erityisessä seurannassa
ja suojelussa. Oikeastaan niitä ainoita varsinaisesti yhteisiä metsäpoliittisia
asioita, mitä EU:n kautta kuljetetaan tänä päivänä.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ystävälleni,
ed. Laitiselle. Politiikka on mahdollisuuksien taidetta, opetti
aikoinaan puhemies Pesälä. Vastaan vain, että tässä se
kukkii kukkimistaan.
Pekka Nousiainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on kestävän
metsätalouden rahoituslain muuttaminen, ja täällä ovat
maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet käyttäneet
ansioituneita puheenvuoroja. On saanut sen vaikutelman, että tässä on
syntynyt jo melkein keskinäisen kehumisen kerho, kun edustajat
tätä kiittelevät, valiokunnan laatimaa
mietintöä, ja tietysti tunnustus voidaan antaa
myöskin valiokunnan ulkopuolelta. Kyllä maa- ja
metsätalousvaliokunta on tehnyt tässä hyvää työtä.
On tietysti luontevaa se, että energiapuun haketukseen
myönnettävä määräaikainen
tuki, joka nyt on päättymässä,
jatkuu vuosina 2003—2007. Se on olennainen osa meidän
energiapoliittista ohjelmaamme, se on olennainen osa meidän
Kansallista metsäohjelmaamme, silloin kun me pyrimme energiapuun
käyttöä lisäämään
nykyisestä miljoonasta kuutiosta viiteen miljoonaan kuutioon,
joka on selkeä tavoite. Siinä mielessä tämä on
aivan luontevaa.
Minusta oli myöskin positiivista ja yllättävää se,
että valiokunta oli paneutunut näinkin huolellisesti
tähän juurikääväntorjuntakysymykseen. Nyt
tämä on saanut erinomaiset perustelut ja näkökulma
on selkeästi auennut. Kysymyksessä on vakava,
metsien kasvua haittaava sairaus, joka on torjuttava. Täällä selvästi
on luettavissa se, että jos sienen vioittamat kannat jäävät
metsään, sieni myöskin leviää uuteen
kasvustoon ja ilman puulajin muutosta tervettä metsää ei
tule kasvamaan. Siinä mielessä tämä ratkaisumalli
on hyvä, että myöskin biologisen torjunnan
ohella voidaan käyttää mekaanista torjuntaa
ja hyödyntää sitten tämä vioittunut
puuaines, myöskin energiapuu.
Näin äkkiä ajateltuna tuntui ehkä hiukan
yllättävältä se, että tämä kantojen
poistaminen tulee esille. Jos ajatellaan, niin on aina ollut toivottavaa,
että monimuotoisuuden säilymisen kannalta on tarve
olla riittävä määrä lahopuuta,
ja kannot ovat olleet se yksi keskeinen osa tätä lahopuumäärää,
mutta nyt kun todella ajatellaan tämä asia, että on
juurikäävän torjunnasta kysymys ja metsän
terveydentilan hoitamisesta, niin silloin tämä on
erittäin hyvin laadittu ja onnistunut ajatus. Miten paljon
tämä taloudellisesti sitten merkitsee tässä kantojen
poistossa tämä 22 senttiä kuutiometrille
tuleva tuki, joka on tulossa biologiseen torjuntaan ja vastaava
tuki voidaan siirtää mekaaniseen torjuntaan? Tuoko
tämä semmoisen kannattavan elementin, joka sitten
edistää kantojen poistoa riittävässä määrin?
Sen varmaan täällä arvoisat maa- ja metsätalousvaliokunnan
jäsenet tulevat sitten toteamaan.
Mutta yksi asia tässä yhteydessä on
tietysti hyvä nostaa esille myöskin, kun täällä todetaan hakkeen
kilpailukyvystä energiapuuna, että päätehakkuusta
otettu puuaines on kannattavaa ja se on edullisempaa kuin nuoren
metsän hoidosta otettu hake. Siinä mielessä on
hyvä pitää nämä kilpailuasetelmat
kunnossa. Toisaalta suhde turpeeseen on myöskin nuoren
metsän hakkeella heikompi. Siinä mielessä joutuu
kysymään, kuinka on nyt sitten hakkeen kuljetustuen
laita, onko se tulossa ja ollaanko se saamassa, koska nyt kotimaisten
energialaitosten määrä kasvaa huomattavasti
ja verkosto tulee tiheäksi, jolloin haketta joudutaan kuljettamaan
entistä pidempiä matkoja. Silloin myöskin
kilpailukykyisyys heikkenee elikkä mieli saada tämä ketju
toimivaksi ja kuntoon. Myöskin kuljetustuen elementtien
olisi hyvä olla tässä konseptissa mukana.
Näin myöskin metsät kauttaaltaan pidemmiltäkin
matkoilta tulisivat hyödynnettyä ja hoidettua
nuorten metsien osalta, mitä meidän on pidettävä esillä koko ajan,
jotta me myöskin tulevaisuudessa saamme hyvää puuraaka-ainetta
teollisuudelle ja metsät pysyvät kasvukunnossa.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Tällä hetkellähän
keskeinen ongelma on markkinoitten tavallaan hajanaisuus ja pienimuotoisuus.
Kun saamme kunnon markkinat, silloin luomme logistiikan ja silloin
tämä homma on hallinnassa.
Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Itse suhtautuisin hyvin varauksellisesti
hakkeen kuljetustukijärjestelmään, koska
sillä voi olla se seuraamus, että ei lähdetä kehittämään
lähilaitoksia, pieniä laitoksia. Minusta sitä pitäisi
kyllä hyvin tarkkaan arvioida, koska se voisi olla jopa
väärä impulssi siihen suuntaan. Näkisin
ennemminkin, että meidän pitäisi kehittää investointitukijärjestelmiä ja
sitä, että voitaisiin tehdä mahdollisimman
monta laitosta ympäri maata, koska kuljetusetäisyys,
mikä kannattaa kuljettaa tämän hetkisen
käsityksen mukaan, on joku 60 kilsaa, semmoinen säde.
Sehän tarkoittaa kuitenkin, jotta siinä on jo
120 kilsaa voimalaitosten väli.
Pertti Mäki-Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Hakkeen ja puun energiakäytön
osalta me olemme kiihtyvässä vaiheessa tällä hetkellä eli
pienimuotoisia energialaitoksia syntyy joka puolelle.
Kuljetustukikysymys on myöskin kysymyksiä,
joita tällä hetkellä ministeriön
toimesta selvitetään ihan samalla tavalla kuin
kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut kaiken kaikkiaan
kokonaisuutena uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman
päivitystyöryhmän, jossa varmaan nämä asiat
tulevat esille.
Siinä varmasti ed. Esa Lahtela on oikeassa, että investointituki
energiahankkeisiin, energiainvestointeihin, on erittäin
tärkeä asia. Olisi toivottavaa, että kun
nyt tekniikka mahdollistaa tämän joustavan käytön
myöskin omakotitaloissa ja pientaloissa, pystyttäisiin
energiatuki-investointeja laajentamaan myöskin omakotitaloja koskevaksi.
Omakotitaloissa pystytään tänä päivänä esimerkiksi
pellettiä polttamaan nykyisellä tekniikalla. Varmasti
kaikki, mitä saadaan öljystä, kivihiilestä tai
maakaasusta pois, on kotimaahan päin tullutta rahaa. Siinä mielessä olisi
kyllä toivottavaa, että nämä asiat
perusteellisesti selvitettäisiin ja tässä vaiheessa,
kun KTM tekee esityksiä, myöskin tämä asia
katsotaan perusteellisesti loppuun asti.
Antero Kekkonen /sd:
Arvoisa puhemies! Olin varautunut puhumaan tämän
esityksen energiapoliittisesta merkityksestä, mutta tämän
keskustelun kuluessa muutin mieltäni. Muuten hyvin harvoin
eduskunnassa käydään keskusteluja, jotka
keskustelut tuovat uutta informaatiota ja ikään
kuin muuttavat lähestymiskulmaa. Tämä on
yksi niitä, herra puhemies, harvoja tapauksia, tämä keskustelu.
Minä tunnen olevani näissä asioissa huomattavan
paljon viisaampi nyt kuin olin silloin, kun pyysin tämän
puheenvuoron, eli en siis puhu tämän energiapoliittisesta
merkityksestä mutta totean, että notifioinnin
kannalta on merkitystä sillä, että polttamalla
hävitetään kannot. On tämän
hankkeen läpiviemisen kannalta hyvin tärkeätä,
että me käytämme sellaisia termejä,
joilla läpimeno taataan siis.
Mutta työllisyyspoliittista merkitystä tällä epäilemättä on
ja myöskin metsänhoidollista merkitystä.
Kantojen poistamisen metsähygieenisiä vaikutuksia
on nyt tässä mietinnössä käsitelty,
ja niihin on kyllä helppo yhtyä silläkin
vähäisellä tiedolla, mikä metsänhoidosta
kaupunkilaispojalla, joka ei ole metsäoppia saanut, on.
Eritoten kaakkoisessa Suomessa, omalla kotiseudullani, tällä asialla
on merkitystä yksinkertaisesti sen takia, että puulajien
vaihto siellä ymmärtääkseni
on jokseenkin mahdotonta sen takia, että maaperä on
niin karua. Tässä mielessä tämän
esityksen, tämän mietinnön, kokonaisanti on
ilmeisesti pelkästään positiivinen.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys, jota valiokuntakin ansiokkaasti vei
eteenpäin valiokuntatyöskentelyssä, on
ihan hyvä, ja ohjelmakautta tulee jatkaa.
Energiapuun osalta tietenkin tässä on pienpuun
osalta energiaosuus, sitten sitä poltetaan ja hyödynnetään
näin, mutta vielä suurempi asia on tämä,
että saadaan metsät kuntoon Suomessa. Toki se
on vähän niin kuin kannon polttamisessakin, että se
puu myös palaa jossakin ja se tuo vielä lisää rahaa.
Suomi on metsäteollisuudesta pitkälti vielä riippuvainen,
ja ennen kaikkea mekaaninen metsäteollisuus, sahat, vaneritehtaat, huonekalutehtaat
ym. tarvitsevat laadukasta puuta. Sellun keittoon kelpaa vähän
pienempikin puu.
Juurikäävästä ja kantojen
poistosta: Näinhän se on, että EU:hun
pitää kertoa, mitä sinne pitää kertoa,
ja sitten täällä toimitaan niin kuin
katsotaan parhaaksi Suomessa. Kantoja pitää nostaa
ja juurikääpä hävittää ja
nämä kovakuoriaistuhot. Tämä on
hyvä, ja valiokunta on ollut yksimielinen ja vienyt tätä eteenpäin.
Aika monissa asioissa on maa- ja metsätalousvaliokunta
ollut yksimielinen, niin tämmöisissä energiaratkaisuissa kuin
valtionyhtiöitten yksityistämisessäkin.
Olli Nepponen /kok:
Herra puhemies! Täällä on nyt sanottu
jo melkein kaikki. Haluaisin kiinnittää huomiota
siihen, niin kuin ed. Kekkonenkin, että tavoitteena oli
aikanaan niin metsänhoidollinen kuin myöskin työllistävä vaikutus, siis
maaseudun kehittämiseen tuleva vaikutus. Valitettavasti
vain on pulaa työntekijöistä. Se on huutava
pula, ja se vain pahenee, kun väestö ikääntyy.
Siksi on kehitetty näitä koneellisia menetelmiä,
joilla harvennushakkuuta tehdään. Valitettavasti
vain jäljet eivät ole kovin innostavia. Ainakin
itse, niin kauan kuin metsääni hoidan, pyrin sen
antamaan miehen tai naisen käden toimenpitein tehtäväksi.
Mutta oleellista on, että tämä tuki
jatkuu. Haketta tarvitaan kiihtyvässä määrin,
ja puun käyttö on yksi tärkeä osa
kaikkialla.
Täällä puhuttiin kuljetustuesta.
Kuljetustukihan nousi nimenomaan pohjoisen alueen energiapuun käyttöön
liittyen esiin, kun ydinvoimaratkaisua tehtiin. En sulkisi pois
sitä, koska ei siellä niin tiheässä verkossa
lämpökeskuksia voida rakentaa. Jos siellä voidaan
kuljetustuella edistää sitä, että puun
käyttö lisääntyy, se on paikallaan.
Totta kai investointituet ovat tärkeä osa. Mutta
kaiken kaikkiaan on erittäin hyvä, että tuota
jatkoa tuli ja sitten, mikä parasta, tässä yhteydessä saimme
kantojen nostamisen juurikäävän torjuntakeinoksi
mukaan tuen piiriin. Nyt kun katselee Kerava—Lahti-oikoradan
etenemistä, kannot nousevat suuriin läjiin ja
siitä voidaan saada sitä energiaa, mutta erityisesti
eteläisessä Suomessa, läntisessä Suomessa
tällä on merkitystä juuri (Puhemies koputtaa)
käävän torjunnassa, ja jos sitä voidaan
käyttää sitten energialähteenä,
hyvä on.
Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuljetustukikysymys nousi eilispäivänä esille,
kun olin keskusteluissa paikallisten energiayhtiöiden ja
lämpölaitosten omistavien tahojen kanssa. Tämä on
kysymys Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalan läntisten kuntien
alueella. Niissä on syntynyt jo sellainen kotimaisten energialaitosten
verkosto, jossa hakkeen saatavuus on käynyt kyseenalaiseksi
lyhyillä etäisyyksillä, ja se vaatisi
kyllä nyt selvittelyä. Uskon ja toivon, että valiokunta
paneutuu tähän kysymykseen. Tämä ei
nyt ratkea tässä, mutta mieli kokonaisvaltaisesti
ja koko metsäalueiden osalta pitää nuorten
metsien hoito kunnossa on syytä teidän ottaa hyvin
tarkasti käsittelyyn.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puuta ja turvetta pitäisi kuitenkin
kuljettaa sellaisille laitoksille, missä ensinnäkin
voidaan tehdä kaukolämpöä ja
sitten voidaan vastapaineella tehdä sähköä.
Se on erittäin edullista, varmaan edullisinta sähköä tämän päivän
Suomessa, ehkä ydinvoimalla vielä halvempaa. Kuljetustuki
mahdollistaisi tämän, että ne vietäisiin
sinne suurten kaupunkien turvevoimalaitoksiin, ja puuta poltetaan
siellä myös. Siinä on kyllä harkinnan
alainen tämä kuljetustukikin.
Pertti Mäki-Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Nepposen sinänsä ansiokkaaseen
puheenvuoroon täytyy todeta, että tänä päivänä kuitenkin
koneellistaminen on aivan varmasti täysin välttämätön
asia. Meidän koneenvalmistajamme ovat kyllä aika nopeassa
tahdissa pystyneet kehittelemään pieniä koneita,
joissa on pitkä ulottuvuus, jotka pystyvät käsittelemään
useita runkoja kerralla siellä alueella. Mielestäni
jäljet, mitä itse olen henkilökohtaisesti
ollut katsomassa, ovat kyllä rohkaisevia. Ei minulla ainakaan
metsänomistajana ole ollut mitään ongelmia
päästää sellaista konetta sinne
korjaamaan. Kysymys on siitä, että pitää laittaa
oikea kone oikeaan kohteeseen.
Ed. Nousiaiselle voi todeta, että kuljetustukikysymys
tullaan varmasti selvittämään ja katsomaan
aika nopeassa tahdissa, mitä sille voidaan tehdä ja
mitä sillä saadaan aikaan. Sama huoli energialaitosten
osalta on kyllä tullut esiin myöskin meillä päin.
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! En nyt aikonut asettaa kyseenalaiseksi koneellista
korjuuta mutta totesin vain, että niin kauan kuin minulla
on miestyövoimaa tai naistyövoimaa, teetän
sen sillä, koska se on tärkeää työllisyyden
kannalta, mutta totta kai konekin työllistää.
Mutta mitä tulee kuljetustukeen, meillä alkaa olla
nousemassa voimalaitoksia siihen malliin, että tulee kilpailua
puusta, ja se on huono asia. Siinä nousevat kustannukset
ja osa jää saamatta. Siksi tässä pitäisi
luoda kokonaisuutta paremmin, jolla tämä logistiikka
ja kaikki siihen liittyvät kysymykset saataisiin vielä paremmin
hallintaan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tuommoisia ed. nepposia pitäisi
olla metsänomistajissa aika paljon, koska se on minusta hyvä asia,
jotta huomataan, että ihmistyökin on hyvin tärkeä.
Se vähentää nimittäin ongelmia metsissä,
koska koneethan tekevät juurikääpäongelmaa
juuri, jos kesäaikaan tehdään savottaa. Sen
takia hakkuut kuusikkomaisemilla tehdään yleensä talvisaikaan
nykyisten ohjeiden mukaan.
Puutun vielä kuljetustukikysymykseen, se ei nimittäin
ole ihan yksiselitteinen homma. Tässä ilmeisesti
ajatellaan kuljetustukea, joka on muussa hommelissa järkevä.
Siinä saadaan tukea ensinnäkin pitkältä välimatkalta,
pitää olla 266 kilometriä tai joku tällainen
kilometrimatka, jotta saadaan kuljetustukea. Energiahakekuljetuksessa
minusta pitäisi varoa sitä, jotta lähtee
markkinaehtoiseen toimintaan mukaan, koska sehän tarkoittaa,
että siinäkin jouduttaisiin ilmeisesti laittamaan
joku kilometrimäärä, koska järjetöntähän
on kuljetustukea maksaa, jos ollaan lähellä voimalaitosta.
Sittenhän se tarkoittaisi, jotta käytäisiin
ristiin kuljettamaan nimenomaan, kun on edullista lähteä viemään
kauemmaksi, kun tulee kuljetustuki, joka voisi tehdä ihan
hassun tilanteen, jotta rekat ajavat Pohjois-Karjalasta Ouluun ja
Oulun seudulta tuodaan Pohjois-Karjalaan, jotta saadaan sopiva välimatka,
jotta saadaan kuljetustukea. Minusta tämän tyyppistä pitäisi
varoa, koska antaa markkinoiden hoitaa tämän puolen
ja mieluummin keskittyisi siihen, millä tavalla näitä voimaloita
olisi mahdollisimman tiheässä. Niin kuin sanoin
paikaltani, jos 60 kilometriä on tänä päivänä järkevä ja
kustannustehokas välimatka, sehän tarkoittaa,
jotta 120 kilometriä on voimaloiden väli. Kun
katsoo meidän kuntarakennettamme, siinä monta
kuntaa jää jo väliin, ainakin pieniä kuntia.
Pohjoisessa se on toinen asia, mutta siellä on toisen tyyppinen
koko infra, että se ei sinne niin paljon sovikaan, ja on toisen
tyyppinen hakkeen tuotoskyky metsissä.
Sinällään tämä asia
on hyvä, niin kuin monet ovat jo todenneet. Yksi asia kaiken
kaikkiaan tässä EU-maailmassa jonkun verran hämmästyttää ja
kummastuttaa tämmöistä pientä kulkijaa
siinä mielessä, ja tästä voisi
ottaa oppiakin. Mietinnön sivulla 3 nimittäin,
kun todetaan kemiallisesta torjunnasta, että sitä varten
on saatu EU:lta lupa, jotta voidaan käyttää,
nimenomaan todetaan näin: "- - voidaan hakkuutyön
suorittajalle myöntää tukea torjunta-ainekustannuksia
vastaava määrä - -." Tätä lukiessa
voisi kuvitella, jotta tämä jo aikaisemmin notifioitu
juttu antaisi mahdollisuuden kustannuksia vastaavan määrän
hoitaa myös mekaaniseen torjuntaan. Mutta kyllä lakiviisaat
tulkitsevat, että ei se näin olisikaan vaan joudutaan
uudelleen EU:lta kysymään lupa. Onko tässä sitten
hienohipiäisyyttä sillä tavalla ja hyvän
mallioppilaan käyttäytymistä, jotta suomalaiset
haluavat olla varmoja kaikista asioista ja varmuudeksi nyt kysyä tässä,
vaikka tietyllä tavalla on jo olemassa lupa siihen, jotta
voidaan kustannuksia vastaava määrä käyttää tämmöiseen
torjuntaan. Mutta se on tämmöistä. Parempi tietysti,
jotta ei sakkoja tule EU:n suunnalta, jotta nyt pyydetään
lupa ja sitten laitetaan käytäntöön
vasta tämä hyvä asia.
Niin kuin tässä on todettu, tässä juurikäävän torjunta-asiassa
ei ole kyse energiapolitiikasta ja se piti kääntää näinpäin
nimenomaan, että ei tule sitä ongelmaa. Tässä on
nyt kyse pelkästään siitä, jotta
pyritään hävittämään
tämä ilkeä kääpälaji,
joka tuhoaa metsiä ja syö tavallaan, tekee tyvilahoa
puihin ja vie suomalaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia
tehokkaasti saada puuta metsistä ja myös metsänomistajilta
vie jonkin verran mahdollisuuksia saada rahaa metsästään. Minusta
tämä on hyvä asia, ja toivon mukaan saadaan
nopeasti vietyä läpi EU:n taholla, jotta saadaan
myös lupa tähän.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tuolla kuuntelin työhuoneessa
sähköpostiin vastaillessani näitä hyviä puheenvuoroja
ja halusin muutaman sanan tulla itsekin vielä sanomaan.
Tosiaan valiokunta teki hyvää työtä.
Siellä oltiin kaikki yhtä mieltä siitä,
että tämä haketustuki on tärkeä asia
ja siinä ei pidä viivytellä, että se saadaan
voimaan, jatkumaan, tämä laki. Mutta toisaalta
oltiin myös yhtä mieltä siitä,
että kantojen poistaminen halutaan liittää tähän
asiaan.
Tosiaan tämä haketustukihan tietysti edistää niitä tavoitteita,
mitä meillä on uusiutuvien energialähteitten
lisäämiseksi olemassa, mutta ei pelkästään
niitä, vaan myöskin nuorten metsien hoitoa, joka
on erittäin tärkeä asia tänä päivänä edelleenkin
ja tulevaisuudessa ehkä vielä tärkeämpi. Nythän
tosiaan kantojen nostoon voidaan käyttää sitten,
kun toivottavasti tämä hyväksytään EU:ssa,
näitä juurikäävän torjuntaan
tarkoitettuja määrärahoja. Mutta tämä päätös
ja tämä laki eivät poista tarvetta jatkaa
tutkimuksia edelleenkin kantojen poiston vaikutuksista maaperään
ja ympäröivään luontoon ja myöskin
siihen metsänkasvuun.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Ihan lyhyesti kuljetustukikysymykseen: Me ihan
Suomen mittakaavassa olemme tämän kuljetustukikysymyksen
kanssa toistuvasti pulmissa. Se on vähän näkökulmasta
riippuen lähes poikkeuksetta epäoikeudenmukaista.
Jos me tällaisessa asiassa, joka on tärkeä asia,
mutta sittenkin kokonaisuutta ajatellen ei kaikkein suurimpia asioita,
rupeamme soveltamaan tai laatimaan uutta kuljetustukisäännöstöä,
niin voi olla, että me joudumme vaikeuksiin, jotka vaikeudet
tulevat poikimaan uusia hankaluuksia nimenomaan kuljetustukea säädettäessä myöskin
muilla elämän osa-alueilla.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti liittyen kuljetustukeen: Kuljetustuki
on suorastaan vahingollinen, jos se estää todellisten
markkinoitten syntymisen. Se on hyvin tarkkaan käytettävä väline
ja harkiten käytettävä väline.
Antero Kekkonen /sd:
Puhemies! Ed. Pulliainen edellä sanoi vähän
kirkkaammin ja selkeämmin sen, mitä itse olin
aikeissa sanoa. Tämä kuljetustuen vääristävä merkitys
on nähty niin kovin monessa yhteydessä, että sille
listalle ei tarvita vinouttavia tekijöitä enää yhtään
lisää, olkoonkin että tämä asia
sinänsä on erittäin hyvä ja positiivinen.
Yleiskeskustelu päättyy.