Täysistunnon pöytäkirja 151/2006 vp

PTK 151/2006 vp

151. TORSTAINA 1. HELMIKUUTA 2007 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Omaishoitajien palkkion maksaminen

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on omaishoitajia tällä hetkellä 300 000 ja yksi kymmenesosa eli 30 000 omaishoitajaa saa laissa määrätyn korvauksen, 300 euroa kuukaudessa. Kysyn ministeri Hyssälältä:

Kun köyhät kunnat eivät pysty maksamaan omaishoitajille tätä korvausta, niin olisiko mahdollista siirtää tämä valtion korvattavaksi ja Kelan maksettavaksi?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ei ole ihan näin kategorista, että köyhät kunnat eivät pysty maksamaan. Kuntien varakkuudesta riippumatta hyvin monet kunnat ovat katsoneet, että omaishoito osana palvelujärjestelmän kokonaisuutta on kunnille hyvinkin edullista, koska se säästää monta laitospaikkaa, ja katsotaan, että se on paitsi hoidettavalle, myöskin kunnan taloudelle hyvin edullista. Totta kai omaishoitoa tulee jatkossakin kehittää. Nythän on vasta ensimmäinen omaishoitolaki on saatu aikaan ja tämä minimipalkkio korotettu siihen 300 euroon. Toki voidaan maksaa enemmän, jopa 1 000 euroa maksetaan riippuen tapauksesta. Tämä haitari on hyvin laaja, ja laitoshoito on todella kallista. On hyvä, että varmasti kaikkia näitä vaihtoehtoja, miten omaishoitoa jatkossa kehitetään, eduskunnassa pohditaan ja myöskin varmasti hallituksessa erityisesti, kun sitä on nyt paljon kehitetty.

Pekka  Kuosmanen  /kok:

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Hyssälältä uudelleen, en saanut vastausta:

Onko mahdollista ottaa seuraavaan hallitusohjelmaan listalle se, että valtio vastaa omaishoitajien palkkion maksamisesta, vähintään 300 euroa, niin kuin laissa edellytetään, koska kunnat eivät pysty hoitamaan tätä asiaa?

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! En osaa ottaa kantaa vielä seuraavan hallituksen ohjelmaan näin yksityiskohtaisesti, mutta sen sanon, että omaishoito on varmasti siellä listalla, ja kuten totesin, me olemme järjestelmällisesti joka vuosi pystyneet tällä vaalikaudella omaishoitoa kehittämään. Tänä vuonnahan tulee yksi uusi vapaapäivä. Viime vuonna teimme lain, indeksit nousivat, pienin palkkio nousi. Omaishoitajan palvelupakettiin on satsattu sillä tavalla, että nyt entistä enemmän kiinnitetään huomiota niihin palveluihin. Siellä on palvelusetelit käytössä. Olemme tehneet kriteeristön myöskin kuntien käyttöön siitä, että kaikkialla Suomessa omaishoitajuus olisi samoin perustein toteutettua. Näin ei ole. Kuntien kohdalla on paljon eroja. Olisiko sitten tähän ratkaisu se, että maksatus siirrettäisiin Kelalle? (Ed. Kuosmanen: Tätä kysyin!) Tätä on ehdottanut selvityshenkilö Elli Aaltonen tässä omassa raportissaan. (Ed. Zyskowicz: Tätä juuri kysyttiin!)

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälältä kysyn:

Kuten hyvin tiedätte, kunnat eivät toteuta omaishoitajalakia. Osa toteuttaa, suuri osa alueellisesti oman tahtonsa mukaan. Miten olette suunnitellut, että tämä kolmas vapaapäivä toteutuu, kun ne kaksi aiempaakin ovat hoitamatta?

Ja toisaalta, oletteko yhdessä kauppa- ja teollisuusministerin kanssa keskustellut siitä, että nyt kun kilpailulainsäädännön mukaan on alas ajettu myös järjestöjen toimintoja, miten tätä vapaapäiväjärjestelmää yleensä haja-asutusalueella voidaan toteuttaa?

Peruspalveluministeri   Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Mainitsin jo, että omaishoidon toteuttamisessa on kuntakohtaisia eroja. Meillä on paljon kuntia, joissa toteutetaan vapaapäivät, joissa säännönmukaisesti omaishoitajat saavat heille kuuluvat vapaapäivät, mutta varmasti myöskin on kuntia, joissa tässä on paljon kehittämistä.

Vastaan tässäkin, että kun täällähän on paljon myöskin kuntien valtuutettuja, voi myöskin ottaa siellä omassa kunnassa esiin, onko omaishoito priorisoitu kunnassamme niin, että sillä säästetään niitä kustannuksia, joita kallis laitoshoito kunnille tuottaa. Jos tämä omaishoito on sisäistetty siellä palvelujärjestelmään sellaisena osana kuin se ansaitsee, niin minä uskon, että kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä siitä, että voidaan saada edullista hoitoa ja monella tavalla se palvelujärjestelmä kunnassa on sitten monipuolisempi myöskin tätä silmälläpitäen.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ministeri totesi, että omaishoitajien asema on hyvin erilainen riippuen siitä, missä kunnassa omaishoitaja tai omaishoidettava asuu.

Miten ministeri aikoo toteuttaa kansalaisten tasa-arvoisuuden perustuslain mukaan, että omaishoitajat ja omaishoidettavat olisivat tasa-arvoisessa asemassa riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat? Miten te aiotte tähän puuttua ja varmistaa, että myös perustuslaki toteutuu tältä osin?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Me aloitimme tällä vaalikaudella omaishoidon kehittämisen siitä, että saatiin ensimmäinen kattava selvitys. Tässä ei ollut tehty semmoista perustyötä, että me tiedetään, missä mennään ja mitä tarvitaan. (Ed. Outi Ojala: 15 vuotta on tehty!) Meillä on nyt erittäin hyvät askelmerkit siihen, miten tässä pitää edetä. Joka vuosi tällä vaalikaudella omaishoitoa on kehitetty, mutta asia ei ole valmis. Se vaatii vielä tulevina vuosina vahvaa panostusta. Mutta aika hyvä lähtökohta on, että olemme jo saaneet oman lain. Helpompi on toimia, kun on yksi laki, jota voidaan avata ja kehittää, ja monta muuta asiaa on tehty: indeksit, virkistysvapaat monella tavalla, ja kiitos järjestöille, jotka ovat entistä enemmän tehneet myöskin ja saaneet tähän Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta. (Eduskunnasta: Ei enää saa!) Monella tavalla ovat saaneet. — Näin ollen tämä on hyvin monen kansalaisjärjestön listalla. Mutta kuten sanottu, tämä ei ole valmis, vaatii kehittämistä. Paljon työtä on vielä omaishoidossa tässä maassa tehtävä.

Pekka  Nousiainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt hyvin paljon on tilanne se, että omaishoitajia on vaikea saada. Läheiset eivät jaksa, ja on vaikeuksia heidän sitten aina päästä hoitamaan omaisiaan.

Onko tuota omaishoitaja-käsitettä tarkoitus laajentaa siten, että myös muuten läheiset, ystävät voivat toimia jopa osa-aikaisina omaishoitajina?

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tästä on laki. Ei ole mitään estettä, ainoastaan siinä on karsittu pois tällainen niin sanottu ammattimainen, miten sen nyt sanoisi, mikä oli se lain termi, ymmärrätte, mitä tarkoitan, varmaankin. Tässä on mahdollisuus olla muittenkin läheisten kuin ihan lähiomaisten hoitajana.

Olli   Nepponen  /kok:

Arvoisa puhemies! Omaishoito on erittäin raskasta, niin kuin tässä on moneen kertaan jo todettu. Se on myöskin erittäin tärkeätä. Mutta kun tuolla kentillä liikkuu, törmätään kysymykseen, että korvauksesta verotus vie valtaosan. Se on se yksi suuri epäkohta, jaksaminen ja se pieni korvaus. Halu on tehdä sitä. Odotukset ovat kovat.

Onko mietitty keinoja, millä tavalla tätä kautta voitaisiin parantaa omaishoitajan asemaa, että saataisiin parempi korvaus työstä, jota omaishoitajat haluavat tehdä?

Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Arvoisa puhemies! Se on totta, että on tämmöinen vero-ongelma joissakin tapauksissa. Hallitus on nyt kuitenkin tehnyt omat veroratkaisunsa tälle kaudelle, mutta se on keskustelussa ollut mukana, kun ministeri Hyssälän kanssa olemme tätä ongelmaa katsoneet, ja varmaan siihen joudumme palaamaan. Mutta täytyy katsoa sitä kokonaisuutta, onko tämä sitten osa sitä parannusta. Siihen täytyy palata.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.