Antti Rantakangas /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on käsittelyssä hallintovaliokunnan yksimielinen mietintö hallituksen esityksestä laiksi Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta. Tässä laissahan ehdotetaan muutettavaksi Kainuun hallintokokeilusta annettua lakia. Lakiesityksellä jatkettaisiin hallintokokeilun voimassaoloa 4 vuodella ja annettaisiin kokeilualueen kunnille toimivalta päättää kokeilun jatkamisesta vuoden 2012 jälkeen. Maakuntajohtajaa koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi niin, että maakuntavaltuusto voi päättää maakuntajohtajan asemasta nykyistä laajemmin, ja sitten tehdään eräitä teknisiä muutoksia.

Kainuun hallintokokeilu, joka kattaa Vaalan kuntaa lukuun ottamatta koko Kainuun maakunnan, on alkanut vuoden 2005 alusta. Nykyisen lain voimassaoloaika päättyy vuoden 2012 lopussa. Sen takia oli tarkoituksenmukaista vielä tämän eduskunnan aikana hakea ratkaisut, miten jatkossa toimitaan, ja nyt hallitus oli päätynyt siihen, että lain voimassaoloaikaa jatketaan 4 vuodella vuoden 2016 loppuun saakka.

Lakiesitys merkitsee sitä, että nykytilasta poiketen kokeilualueen kunnille annetaan toimivalta päättää kokeilun jatkamisesta vuoden 2012 jälkeen, eli kyse on kuntien yhteisestä sopimuksesta tämän kokeilun jatkamiseksi.

Valiokunta pitää oikeana ratkaisuna myös sitä, ettei Vaalan kuntaa, joka ei ole kuulunut kokeilun piiriin, nytkään pakoteta kokeiluun vastoin kunnan omaa tahtoa. Sen sijaan valiokunnan kannan mukaan Vaalan kunnan tulee tehdä ratkaisunsa suhtautumisestaan Kainuun hallintokokeilun jatkoon samalla aikataululla kuluvan vuoden aikana kuin muidenkin Kainuun kuntien.

Kokeilusta saadut kokemukset ovat pääosin valiokunnan saaman tiedon mukaan myönteisiä. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen on pystytty vaikuttamaan, kun sitä suhteutetaan esimerkiksi yleiseen kustannuskehitykseen tällä haasteellisella alueella.

Valiokunta tähdentää, että jatkossa tulee tehostaa olennaisesti aluekehitystoimenpiteitä ja lisätä aluekehityksen voimavaroja. Tämä todettiin näissä tutkimuksissa alueeksi, joka ei ole täysin toteutunut odotetulla tavalla, ja sen takia tämä huomio.

Valiokunta kiinnittää myös huomion siihen, että kun aikanaan tätä kokeilua käynnistettiin, opetusministeriön kautta myönnettiin innovaatiojärjestelmän kehittämiseen vuositasolla miljoonan euron määräraha, joka kohdistettiin Oulun yliopiston rahoituksen kautta maakuntaan. Nyt valiokunnassa esitettiin arvioita, että tätä rahaa ei enää ole löytynyt, ja se on jonnekin tästä hävinnyt, ja sen takia valiokunta piti tärkeänä, että jatkossa lisätään rahoitusta alkuperäisen hengen mukaisesti tähän innovaatiojärjestelmään eli Kajaanin ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston, Kajaanin yliopistokeskuksen ja myöskin soveltuvin osin Lapin yliopiston yhteistyön kautta.

Valiokunta totesi, että pitkistä etäisyyksistä johtuen valiokunta tähdentää lähipalvelujen saatavuuden turvaamista, ja pidimme realiteettina, etteivät hallinnolliset ratkaisut riitä turvaamaan lääkärien saatavuutta keskusseutujen ulkopuolella. Tämän vuoksi tarvitaankin tehostettuja erityistoimia, esimerkiksi lääkärikoulutuksen lisäämistä, terveyskeskusharjoittelun pidentämistä ja muita mahdollisia toimenpiteitä. Tämä sinä tosiasiana, että lääkäripula ja lääkärien saatavuus on haaste, voi sanoa, että jokaisessa maakunnassa, mutta Kainuussa myös.

Arvoisa puhemies! Valiokunta otti myönteisen kannan siihen, että jos alueen kunnat haluavat antaa lisää tehtäviä Kainuun maakunnalle, se pitää mahdollistaa niiden tehtävien osalta, joista kunnat sopivat oman perussopimuksen mukaan ja kuntien päätöksillä. Hyvin ajankohtaisena kysymyksenä nähtiin maaseutuhallinnon järjestäminen, josta aikaisemmin on säädetty laki, joka edellyttää noin 800 maatilan muodostamia hallintoyksiköitä, ja koettiin, että Kainuun maakunnan voisi olla hyvä toimija tältä osin, mikäli kunnat näin päättävät. Saatiin myöskin tietoa siitä, että kunnissa on ollut halukkuutta myös laajemminkin tehtävien antamiseen, mutta osaltaan tämän kokeilun määräaikaisuus on merkinnyt sitä, että ilmeisesti konkreettisia päätöksiä kovin monista uusista tehtävistä ei tule.

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että tämä hallituksen esitys on saanut valiokunnassa yksimielisen tuen, ja on nähty, että tämän kokeilun myönteisiä vaikutuksia pitäisi voida jatkossa hyödyntää pysyvällä tavalla myöskin muualla Suomessa.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on käsittelyssä hallintovaliokunnan mietintö 31/2010, ja se ottaa kantaa eduskunnalle laiksi Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta. Ja niin kuin tuossa valiokunnan puheenjohtaja ansiokkaasti tämän esitteli, niin kyseessä on 4 vuoden jatkoaika. Hallintokokeilu Kainuussa on alkanut vuonna 2005, elikkä 7. vuosi on nyt menossa, ja kokemukset tästä ovat olleet hyvinkin positiivisia.

Meillähän on Kainuun hallintokokeilussa tällä hetkellä kansanterveystyö, erikoissairaanhoito ja erityishuoltopiirin tehtävät ja toisen asteen koulutus, lukiot ja ammatillinen toinen aste sekä Kainuun maakuntaliiton tehtävät. Alue käsittää noin 80 000 asukasta. Ehkä merkittävintä tässä on ollut se, että olemme pystyneet Kainuun alueella turvaamaan palvelut suhteellisen hyvin. Siellä on tietenkin muutamia ongelmia, joihin on tartuttava ja niitä korjattava, mutta suurelta osin nämä ongelmat liittyvät lääkäreitten saatavuuteen ja ovat siten hyvin valtakunnan tasolla muuallakin havaittavissa. Ehkä merkittävintä on kustannusten nousun leikkaaminen, jossa on pystytty muutama prosenttiyksikkö pienempään kasvuun kuin muualla valtakunnassa.

Nyt tässä esitetyllä lailla on tarkoitus jatkaa tätä 4 vuotta, 2012—2016. Muutamia merkittäviä muutoksia tämän hetken tilanteeseen: Tämä nyt meneillä oleva 8 vuoden kausihan on tietyllä tavalla ollut kokeilua, ja siinä on tietyin osin rajoitettu kuntien itsemääräämisoikeutta, elikkä silloin, kun kunnat ovat lähteneet mukaan, ne on sitoutettu tähän 8 vuoden aikaan, ja nyt tässä tulee kunnille mahdollisuus päättää siitä, jatkavatko ne kokeilussa 4 vuotta vai eivät. Vastaus on annettava valtioneuvostolle tämän vuoden, 2011 loppuun mennessä.

Myös maakuntajohtajan asemaan on tässä muutoksia. Maakuntajohtaja toimii tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana, ja se on hallintokokeilulaissa, silloin vuonna 2003 hyväksytyssä laissa, määrätty näin. Nyt maakuntavaltuustolla on vapaammat kädet säätää siitä, onko maakuntajohtaja myös maakuntahallituksen puheenjohtaja vai onko luottamushenkilö puheenjohtaja.

Myös rahoitusjärjestelmään on tulossa muutoksia. Elikkä nythän tällä hetkellä OKM:n valtionosuus menee suoraan palvelujen järjestäjälle elikkä kuntayhtymälle, mutta STM:n valtionosuus käy kierroksen kuntien kukkarossa. Ja nyt sitten, kun se rahoituspohja muodostuu kunnille tulevasta rahasta, valtionosuuksista ja verotuloista, siitä on 60 prosenttia siirretty sitten kuntayhtymälle, ja siitä on tietty osa sitten jäänyt kunnille. Nyt sitten perussopimuksella sovitaan siitä, että STM:n valtionosuus siirtyy liki kokonaisuudessaan kuntayhtymälle ja näin turvaa paremmin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen, koska kysymyshän on STM:n valtionosuudesta ja se pitää käyttää siihen, mihinkä se on tarkoitettu. Lasten päivähoidon osuus siitä STM:n valtionosuudesta jää vielä kunnille, koska vastuu näitten palvelujen järjestämisestä on kunnilla.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä lyhyesti. Tätä ansiokkaasti puheenjohtaja esitteli, niin ei minulla tämän enempää tähän. Kiitoksia, kainuulaiset ovat tästä tyytyväisiä.

Timo V. Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että hallintovaliokunta yksimielisesti kannattaa Kainuun hallintokokeilun jatkamista tuon hallituksen esityksen mukaisesti.

Kuten tässä jo ed. Piirainen ja myös valiokunnan puheenjohtaja puheenvuoroissaan totesivat, valiokunta kiinnitti huomiota myös Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämiseen vaatien kokeilun alussa Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämiseen kohdennetun 1 miljoonan euron lisärahoituksen palauttamista Kainuun kehittämisrahaan ja nimenomaan palauttamista sillä tavalla, että se on ikään kuin uutta rahaa Kainuun kehittämisrahan kokonaismäärään.

Valiokunta myös katsoi, että Kainuun kunnat voivat halutessaan perussopimuksen kautta siirtää maakuntahallinnolle muitakin kuin nykyiset tehtävät, eli aivan oikein — kunnille itselleen annetaan mahdollisuus tehdä järkeviä ratkaisuja palveluitten turvaamiseksi.

Valiokunta kaiken kaikkiaan siis toteaa tuon mietintönsä kautta, että kokeilu on ollut toimiva ja tuloksekas monella tavalla, unohtamatta tietenkään sitä, että kriittistäkin palautetta tämän kokeilun toimivuudesta on tullut eli Kainuun maakunnan toiminta, toiminnan taso ja toimivuus, ei ole vielä tällä hetkellä täysin valmis.

Kainuun kuntien näkökulmasta on tietysti erittäin valitettavaa, että kaikki hallituspuolueet eivät olleet valmiita vakinaistamaan Kainuun hallintokokeilua ja mahdollistamaan samankaltaista toimintamallia koko maahan. Tässä puolueitten erilaiset poliittiset näkemykset kuntapolitiikasta tulivat valitettavasti esteeksi Kainuun kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi, ja tietysti tässäkin yhteydessä rohkenen harmitella sitä, että erityisesti kokoomuksen toiminta tässä oli harmittavaa. Heiltä valmiutta tämän kokeilun vakinaistamiseen ei löytynyt.

Hyvin myönteistä lakiesityksen käsittelyn yhteydessä oli huomata, että eri asiantuntijatahot hyvin laajasti näkivät järkevänä, että Kainuun kokeilu olisi pitänyt vakinaistaa ja mahdollistaa kokeilun laajentuminen myös muualle Suomeen. Samaahan viestittää Kainuun kokeilua sen valmistelusta saakka seurannut Tampereen yliopisto raportissaan "Siniset ajatukset — vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen". Yliopiston tutkijat toteavat muun muassa näin: "Epäilemättä Kainuun mallia voitaisiinkin soveltaa myös monilla muilla alueilla. Oleellista ei ole se, onko alue maakunta, kuten Kainuussa, vai jokin muu. Kainuun malliin sisältyvillä elementeillä on siirrettävyysarvoa hyvinkin erityyppisille alueille." Ja edelleen: "Sillä pystytään mahdollisesti kuntaliitoksia paremmin turvaamaan laadukkaat, kohtuullisesti saavutettavissa olevat peruspalvelut resurssien vähentymisen ja tarpeiden kasvamisen ristipaineessa. Toisaalta malliin sisältyvä suora vaali lisää demokratiaa ja hälventää alueitten kehityksen ja asukkaitten kannalta monin paikoin ongelmallisia kuntarajoja. Näin ollen malli voisi sen demokratia-elementin osalta sopia esimerkiksi kaupunkiseuduille." Ja edelleen: "Rahoitusratkaisunsa puolesta mallilla on siirrettävyysarvoa mihin tahansa kuntien yhteistyöorganisaatioihin, joissa rahoitus on perinteisesti perustunut suoritteisiin."

Lain ja kokeilun vakinaistamisella olisi päästy muun muassa huomattavasti vahvempaan ja pitkäjänteisempään kehitystyöhön, kuten muun muassa Kainuun keskussairaalan kehittämisinvestointeihin tai perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoito- ja toimintaprosessien entistä syvällisempään integraatioon. Hyvin todennäköisesti myös Kainuun pelastuslaitos, jätehuollon kuntayhtymä jne. olisi hyvin nopeastikin siirretty saman ja yhden hallinnon alle.

Joka tapauksessa Kainuun maakuntakokeilu on Paras-hankkeenkin kokonaisuutena huomioiden — rohkenen sanoa täälläkin jälleen kerran — vuosikymmeniin maan merkittävin suomalaisen kunnallishallinnon ja kunnallisen palvelutuotannon kehittämishanke. Kainuu onkin tällä hetkellä vähintään noin puolikymmentä vuotta muuta maata edellä kunnallisen palvelutuotannon kehittämisessä. Kainuussa ei siis jumiuduttu aikoinaan kuntarakennekeskusteluun, vaan palvelutuotannon, palveluitten tuottamisen ja järjestämisen tehostamiseen.

Kainuun maakuntakokeilun onnistuminen taloudellisestikin on kiistaton. Kokeiluaikana kuntien taloutta ja tasetta on voitu parantaa merkittävästi. Muun muassa kuntien yhteenlasketut vuosikatteet henkilöä kohti vuonna 2004, eli siis ennen kokeilun aloittamista, olivat 99 euroa per henkilö, mutta vuonna 2010 yhdessä maakunnan kanssa jo reilusti yli 500 euroa per henkilö.

Merkillepantavaa on myös se, että kokeilu on yksinkertaistanut kainuulaisia kunnallisia hallintorakenteita. Niin maakuntavaltuusto kuin, totta kai, myös kunnanvaltuustot valitaan suoralla kansanvaalilla eli Kainuussa on pystytty poistamaan suomalaisen kunnallisdemokratian harmaa alue eli kuntien väliset erilaiset yhteistyösopimukset tai useat eri kuntayhtymät. Valtakunnassahan erilaisia kuntien välisiä yhteistyösopimuksia on jopa tuhansia, ja niiden toimivuuteen tai toiminnan sisältöön on demokraattisesti hyvin vaikea päästä.

Arvoisa puhemies! Jatkon osalta olisi tietysti tärkeää ja hyvin myönteistä ja toivottavaa, että tämä Kainuun hallintomalli voitaisiin vakinaistaa mahdollisimman pian, jo seuraavan vaalikauden alkupuolella, jolloin pitkäjänteinen jatkosuunnittelu myös onnistuisi ja pystyttäisiin ikään kuin ehkäisemään ne ongelmat, mitä nyt tällä hetkellä tästä vakinaistamisesta pitkäjänteisyyden kannalta on nähtävissä.

Tässä yhteydessä haluan kiittää valiokuntaa, erityisesti ministeri Tölliä, tämän kokeilun eteenpäinviemisestä ja alati hyvin myönteisestä suhtautumisesta Kainuun kysymykseen.

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli

Arvoisa puhemies! Haluan aluksi kiittää hallintovaliokuntaa tämän lakiesityksen asiallisesta, perusteellisesta ja yksimielisestä käsittelystä. Tämä on tärkeä lakiesitys, ja hyvä, että se saatiin nyt tähän vaiheeseen.

Arvoisa puhemies! Tulokset Kainuun hallintokokeilusta ovat olleet pääosin hyviä, niin kuin valiokunnan mietinnössä on todettu ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja ed. Rantakangas äsken totesi. Kainuun hallintokokeilu on herättänyt varsin laajaa huomiota ja sitä on selvitetty ja tutkittu, ja tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että kokeilu kaiken kaikkiaan hallintokokeiluna on onnistunut. On tietysti kritiikin kohteitakin, mutta osa kehittämiskohteista ei johdu hallintokokeilusta sinänsä. Paljon on hallintokokeilun sisälläkin varmasti korjattavaa ja kehitettävää, mutta on myöskin oltava valmis tarkastelemaan sitä, onko mallissa sinänsä vielä korjattavaa. Mutta tulokset kaiken kaikkiaan näyttävät laajasti ottaenkin hyviltä.

Mieluista on todeta myös se, että kainuulaiset päättäjät eri puolilla ovat varsin laajasti sitoutuneet toimimaan tämän hallintomallin mukaisesti. Se on edesauttanut myös sitä, että tämä on tuonut tuloksia, ja ehkä on pystytty paremmin asettamaan yhteisiä tavoitteita maakunnan, koko alueen ja myös yksittäisten kuntien kehittämiseen.

Kainuun hallintokokeilusta tehtyjen selvitysten mukaan kokeilu olisi ollut perusteltua vakinaistaa, mutta valitettavasti siihen ei riittävää yksituumaisuutta löytynyt. Esittelevänä ministerinä itse olisin tämän kokeilun ollut hyvinkin valmis vakinaistamaan siinäkin mielessä, että on hyvin tärkeää, että Kainuussa pystytään ja pystyttäisiin luottamaan siihen, että tämän mukaisesti voidaan toimia. Näin kuitenkin uskon, että tämä hallintokokeilu tullaan vakinaistamaan, ja kainuulaiset tässä mielessä voisivat olla ja voivat olla rauhallisella mielellä.

Valiokunnan mietinnössä todetaan, että kunnat voisivat antaa tarvittaessa ja niin halutessaan lisää tehtäviä maakunnalliselle yhtymälle, ja se on hyvin perusteltua. Miksi se pitäisi kieltää? Eli tehdään niin kuin hyvää tulee ja millä tavalla saadaan mahdollisimman hyvät tulokset. Toivon, että Kainuussa tähän toimintamalliin edelleen sitoutuneesti suhtaudutaan ja voimavarat käytetään tässä mielessä myös vahvasti maakunnan ja alueen ja kuntien kehittämiseen.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta on pitänyt tärkeänä, että Paras-hanketta edistettäessä ja myöskin tämän Kainuun hallintokokeilun aikana hallinnollisten ja kuntarajojen rakentamisen sijaan olemme keskittyneet näissä asioissa palveluiden tuottamiseen ja palveluiden saatavuuden parantamiseen. On tärkeää, että me emme tee kuntien lukumäärästä hiekkalaatikkopolitiikkaa, jota muutamat puolueet harrastavat varsinkin näin vaalien aikana. Kuntien määrällä ei ole väliä, niin kuin myöskin tässä Kainuun hallintokokeilu selvästi osoittaa.

On tärkeää, että tämä kokeilu jatkuu, voimassaoloaikaa jatketaan, mutta olisi ollut poliittisesti hyvä signaali todeta, että kaikki tutkimukset osoittavat, että Kainuun hallintomallilla on tulevaisuutta, ja se olisi voitu vakinaistaa, mutta ilmeisesti poliittisten puolueitten näkemykset erosivat hieman vielä tässä vaiheessa, mutta odotan sitä aikaa todellakin, että voimme yksissä tuumin todeta, että tämä hallintomalli, tämä juttu, toimii Kainuussa hyvin. On aivan päivänselvää myöskin se, että Kainuun malli sopii muuallekin päin kopioitavaksi, eri maakuntiin. Mutta on myöskin selvää, että samanlaista järjestelmää ei pidä luoda joka paikkaan, ja siksi valinnan mahdollisuuden eri maakunnille, eri alueille, pitää olla tulevaisuudessakin tämän Paras-lain puitteissa mahdollista.

Nostan esiin muutaman asian hallintovaliokunnan mietinnöstä ja tämän hallintokokeilun aikaansaannoksista.

Pääsääntöisesti siis tämän kokeilun tulokset ovat olleet myönteisiä, ja ennen kaikkea tässä Kainuun mallissa minua ovat viehättäneet koulutuksen järjestämiskysymykset. Kun maakuntahallinnossa on koulutuksen järjestäjänä toisella asteella yksi ja sama, se on mahdollistanut sen, että Kainuun eri osissa toisen asteen eli lukion ja ammatillisen koulutuksen saatavuus on hyvä. Tietysti, jos esimerkiksi lukio otetaan omanaan tarkasteltavaksi, siellä on omat haasteensa esimerkiksi nuoren ikäpolven syntyvyyttä ajatellen Kainuun jokaisen kunnan osalta, mutta erilaisin järjestelyin on voitu hoitaa se niin, että toisen asteen koulutuksen saatavuus on turvattu esimerkiksi etäjärjestelyillä tietokonemahdollisuuksia, internetmahdollisuuksia, käyttäen.

On selvä, että jos Kainuussa olisi jatkettu vuonna 2005 ja sitä ennen olleella mallilla, Kainuun tilanne olisi kyllä omasta mielestäni katastrofaalinen ei ainoastaan palveluiden järjestämisen suhteen mutta myöskin väestökehityksen suhteen. Kyllä tämä on mahdollistanut sen, että kun palvelut on turvattu ja taattu Kainuun ihmisille, se pitää väen siellä kylissä ja kaupungissa ja siellä niitä elämisen edellytyksiä turvataan monella tavalla.

Sain muutama viikko sitten myöskin todeta tähän koulutukseen liittyen, että peruskoulun päättäneiden ikäluokasta ainoastaan muutama nuori on ilman jatkokoulutuspaikkaa tai jotakin aktiivitoimintaa, ja nämäkin kaksi tai kolme nuorta tiedetään henkilökohtaisesti, eli kyllä siellä toimii jo tällä hetkellä tämä kauan tai kovasti puhuttanut yhteiskuntatakuu nuorten kohdalla. Siis nuoret peruskoulun jälkeen ohjataan melkein, voisi sanoa, saattaen toiselle asteelle ja siitä ammattiin, ja tämä hyvä.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa myöskin esille, että tämän hallintokokeilun yhteydessä on maakunta saanut noin miljoona euroa vuosittain opetusministeriön budjetista innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Pidän myöskin erittäin tärkeänä, niin kuin valiokunta on korostanut, että tulevaisuudessa myöskin tämä raha olisi maakunnan käytössä, sillä vaikka Kajaanin yliopistokeskuksesta nyt luokanopettajakoulutus lakkautetaan ja siirretään Oulun yliopiston kampukselle Ouluun, on selvää, että Oulun yliopiston jonkun tasoinen koulutus ja tutkimus siellä säilyy ja samalla myöskin ammattikorkeakoulua tullaan vahvistamaan. Ja yliopistokeskus tarvitsee varmasti kipeästi nämä kehittämisrahat luodakseen uusia innovaatioita. Pidän tärkeänä, että tulevissa budjeteissa tämä raha löytyy ja otetaan huomioon.

On selvä, että tällä Kainuun mallilla on omat haasteensa ja ongelmansa. Lääkäripula — niin kuin totesin, kaikkia asioita ei ole pystytty ratkaisemaan — on ollut akuutti ja on varmasti edelleenkin monella päin Kainuuta, mutta palveluiden saatavuuteen on saatu varmuutta.

Mutta Kainuussa on otettu käyttöön myöskin paljon sellaisia hyviä palvelumuotoja, joista meillä todellakin jokaisessa maakunnassa eri puolilla Suomea asuvilla olisi otettavissa onkeemme. Esimerkiksi nyt meillä Oulun seudulla on puhuttu paljon Kainuun vanhustenhoitomuodoista, ja Kainuussa on käytössä yhtenä vaihtoehtona perhehoito. Tätä nyt ollaan ihmettelemässä Oulun päässä, että voitaisiinko tätä asiaa myöskin kopioida Kainuusta siihen, miten vanhukset voidaan yksityiskodeissa hoitaa heidän ilokseen.

Mutta paljon hyvää on opittu tämän kokeilun myötä, ja niin kuin totesin aluksi, vakinaistaminen on omasta mielestäni vain ajan kysymys. Toivon, että tämä ainakin seuraavissa hallitusneuvotteluissa nousee esille.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kainuun malli on erittäin hyvä Kainuuseen. (Ed. Pulliainen: Ja sitten vaan vastustatte sen vakinaistamista!) Kainuu on hyvin poikkeuksellinen maakunta, niin kuin Suomi on täynnä poikkeuksellisia ja erilaisia maakuntia. Siellä on pitkät välimatkat, väestörakenne on aivan erilainen kuin esimerkiksi kotimaakunnassani Varsinais-Suomessa tai naapurimaakunnassa Satakunnassa. Pidän erittäin arvokkaana sitä työtä, jota Kainuussa on tehty, kun on lähdetty jo vuosia sitten rakentamaan uutta hallintomallia. Se, että se alue ja seutu, joka on ollut erittäin suurien haasteiden edessä elinkeinopoliittisesti ja väestörakenteellisesti, on lähtenyt liikkeelle ja lähtenyt hakemaan näitä ratkaisuja. Ymmärrän erittäin hyvin Kainuun mallin ja annan sille kaiken oman tukeni.

Nyt, kun Kainuun malli on ollut käytössä, on saavutettu myöskin erinomaisia tuloksia maakunnan elinkeinopolitiikan osalta. Ehkä joukossa on myöskin muita kuin pelkästään Kainuun mallin hyvyyksiä: esimerkiksi se, että Talvivaaran kaivos on lähtenyt erinomaisesti liikkeelle tai sitten se, että tyhjentyneen paperitehtaan sisällä on erittäin aktiivista, uutta, innovatiivista elinkeinotoimintaa. Kaiken kaikkiaan Kainuussa on hyvä vire, ja se on tärkeintä, koska kaikilla niillä seuduilla ja niissä kunnissa, jotka tällä hetkellä ovat aktiivisia ja ovat lähteneet liikkeelle kuntarakenteen tai palvelurakenteen uudistamisessa, mennään eteenpäin ja niissä kehitys kehittyy, eikä ole jääty paikalleen junnaamaan niihin rakenteisiin, jotka on saavutettu.

Olen kuitenkin miettinyt Kainuuta sieltä paikan päältäkin tutkineena, että todellakin niitä asioita, joita yhdessä tehdään, kannattaisi vielä laajentaa. Täälläkin on keskusteluissa noussut esille se, miten on onnistuttu koulutuspolitiikassa, mutta kannattaisiko ihan vakavasti miettiä myöskin perusopetuksen hoitamista yhdessä tai lukio-opetuksen, ne ovat paljon keskusteluissa. Ainakin joskus voisi ääneen pohtia sitäkin, vaikka tämä malli puolustaa paikkaansa, ovatko ne kuntarajat todella tarpeellisia. Yksi syy, miksi ne siellä säilyvät, on varmasti se, että Kainuu menettäisi arvioiden 15—20 miljoonaa euroa valtionosuuksia, jos nämä kuntarajat poistettaisiin. Nythän tämä raha on turvattu tämän hallintokokeilun jatkuessa. Sitä kannattaa pohtia. Ymmärrän, että silloin se keskeinen kysymys on lähidemokratia ja kuntalaisten, paikallisten asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet, ja se pitää ehdottomasti pystyä ratkaisemaan Kainuussa — jossa on valtavan pitkät välimatkat — jotta aika jonain päivänä olisi kypsä sille, että ne kuntarajat sieltä kaatuisivat.

Mutta miksi sitten ei käynyt kokoomukselle tämä vakinaistaminen? (Ed. Pulliainen: Sitä tässä nyt ihmetellään!) — Yritän parhaani mukaan vastata. — Käsittääkseni perustuslailliset kysymykset olivat esteenä sille, että vakinaistamista ei voitu tehdä pelkästään Kainuun osalta. Se on mielestäni se selkeä kysymys. Mutta miksi sitten ei anneta mahdollisuuksia muille maakunnille? Minusta siihen vastaus on se, että Paras-hankkeessa on alkamassa seuraava vaihe, paljon tapahtuu ja mietitään erilaisten mallien soveltumista eri puolille Suomea.

Toivon, että tämä puheenvuoroni alku kuvaa teille sen, että turkulaisena kansanedustajana ymmärrän sitä, miten erilainen Suomi on Kainuussa. Mutta myöskin teidän, hyvät keskustalaiset ja miksei muidenkin puolueiden edustajat, pitää nähdä se, että Suomi on kovin erilainen sitten taas Varsinais-Suomessa. Meiltä väheni kuntien määrä 54:stä 27:ään tässä viimeisten vuosien aikana. Se ei tuntunut oikeastaan missään. Siis meillä kuntarakenteella ja kuntien määrällä on varmasti merkitystä. Tämän olisin halunnut sanoa ed. Vehkaperälle, joka sanoi, että sillä ei ole mitään merkitystä. Varmasti on.

Jos välimatkat ovat niin lyhyitä kuntien välillä, että kun autolla lähtee ajamaan Turusta Helsinkiin, uusi kunnan raja tulee aina 10 minuutin välein, niin eihän siinä tämän päivän Suomessa voi olla järkeä. Siksi meidän pitää miettiä eri puolille Suomea erilaisia malleja, ja me olemme nyt päässeet niin pitkälle tässä Paras-hankkeessa ja tässä työssä ja keskustelussa, että pidetään nämä mallit auki. Nyt seuraavien vaalien jälkeen hallitusohjelmatyössä on äärettömän tärkeää kuitenkin jatkaa kehitystä, antaa sille lisää vauhtia. Minun mielipiteeni on se, että pitäisi mennä kohti eheitä seutuja. Kainuussa se seutu on Kainuun mallin kokoinen, josta ehkä puuttuu vaikkapa Vaalan kunta. Eteläisemmässä Suomessa seutu voi olla erikokoinen. Se voi olla ison keskuskaupungin ympärille koostuva seutu tai maalaisympäristössä olevan maaseutumaisen kuntaryhmittymän muodostama luonnollinen työssäkäynti- ja asiointialue.

Tämä kehitys olisi se, mitä toivoisin näkeväni. Jos ajatellaan tämänhetkistä seutujatkoa, meillä on Suomessa 76 eri seutua. Ne ovat muodostuneet sen perusteella, mitkä ovat luonnollisia asiointi- ja liikkumisalueita, kuten Kainuukin Kajaanin ympärillä. Sitä kehitystä pitäisi vahvistaa, jotta nämä seudut hitsautuvat yhteen. Jos se kuntaraja on niin rakas, että ne kunnat siellä sisällä eivät häviä, tehdään se sitten kuntalaisten takia niin, että se seutu toimii kuin yksi kunta — samoin kuin mihin Kainuun hallintomalli pyrkii — ja luodaan tästä kokonaisraami sille mallille, jolla rakennamme suomalaista kunta- ja palvelurakennetta.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka ed. Orpo hyvin rauhallisella ja asiallisella tavalla perusteli tätä kokoomuksen kantaa, siinä ei toimi logiikka sen takia, että tämä laki, joka nyt säädetään, antaa kunnille oikeuden ja vapauden hakea ratkaisu Kainuunkin maakunnan osalta, eli se edellyttää kaikkien kuntien yksimielisiä päätöksiä tähän kokeiluun menemisestä, ja samalla tavalla olisi voitu toimia myöskin muualla Suomessa.

Itse uskon, että ainakin pari kolme muuta maakuntaa olisi voinut ottaa samanlaisen mallin käyttöön kuntien yhtäpitävillä omilla päätöksillä. Tässä mielessä olisi ollut paikallaan avata tämä mahdollisuus, vakinaistaa tämä Kainuun järjestelmä tällaisenaan ja antaa samanlainen mahdollisuus, mikäli kunnat olisivat halunneet. Meidän pitää muistaa, että Kainuu on laajojen etäisyyksien, harvan asutuksen maakunta, ja tässä mielessä se ansaitsee erityiskysymyksen ja -huomion. Mutta samanlaisia alueita, joissa kunnat olisivat voineet päättää yhteistyöstä näin, on varmasti muuallakin.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun tosiaan alueet ovat erilaisia ja Kainuu on, Lappia lukuun ottamatta, harvaanasutuin ja pisimmät välimatkat omaava, niin minusta tämä nyt kannattaa tässä vaiheessa, ja kannatti, rajata tähän. Koska muualla sitä hallintorakennetta on kuitenkin niin paljon, että ainakin me näemme sen, että sen hallintorakenteen purkamisessa pitäisi päästä myöskin eteenpäin, ja jos me loisimme näille alueille, joissa hallintoa pitäisi pyrkiä kaventamaan, päälle tämän maakuntahallinnon, se jumiuttaisi sitä välttämätöntä kehitystä, joka pitää luonnollisesti saada liikkeelle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Orpo, te lopetitte äskeisen puheenvuoronne toteamalla, että seutu toimii kuin yksi kunta. Näinhän se meni, täsmälleen, muistettu oikein.

Arvoisa puhemies! Mikä ihmeen ero siihen on Kainuun hallintokokeilu? Siinähän kanssakin. Niissä puitteissa kuin tässä juuri olemme läpikäyneet, järjestelmä toimii juuri niin. Ja se on meidän tahdostamme riippuvaista ja kainuulaisten tahdosta riippuvaista, että se sujuu juuri tällä tavalla.

Arvoisa puhemies! Minun henkilökohtainen näkemykseni on se, että näitä asioita ei oikeastaan voi tutkia muuten kuin kokemusten hankkimismielessä, elikkä millä tavalla ihmisen peruspsykologiaa sovelletaan erilaisiin maakunnallisiin, seutukunnallisiin, kunnallisiin ajatusmalleihin. Ja sillä tavalla kokemusten kautta huomataan, että tämähän onkin hyvä juttu.

Mutta Suomessa on yksi suurehko puolue, jolle tämä ajattelu ei kerta kaikkiaan käy eikä suju. Se puolue oli mukana tuolla Oulun kaupungissa aluelautakuntakokeilussa, juuri sillä alueella, missä asun. Ja yksi ainut puolue Oulun kaupungissa pystyi sitten loppujen lopuksi torppaamaan koko aluelautakuntakokeilun, joka oli valtakunnallinen kokeilu.

Tässä tapauksessa täsmälleen se sama puolue torppaa tämän mallin, joka olisi voitu rakentaa sillä tavalla, että olisi vakinaistettu tämä Kainuun kokeilu ja sitten todettu yhdessä pykälässä, että mikäli halukkuutta muualla päin Suomessa on vastaavanlaisiin tai tätä muistuttaviin kokeiluihin, niistä säädetään erikseen lailla taikka asetuksella riippuen siitä, että mikä tämä ed. Orpon mainitsema perustuslaillinen ulottuvuus nyt sitten perustuslakivaliokunnan arvioinnin mukaan on. Ja se olisi ollut aivan mainio ratkaisu. Siis kun tästähän ei paluuta takaisin ole. Silloin kun tehdään, arvoisa puhemies, tämän laatuisia ratkaisuja, niin eihän siitä paluuta ole. Kun on koululaitos järjestetty, kun on terveydenhuollon asiat järjestetty, kun on vähän kaikki asiat järjestetty, niin eihän siitä mitään paluuta ole. Olisi se niin korni juttu kuin olla voi.

Mutta arvoisa puhemies, jos ajattelemme Suomen historiaa, niin kyllä meillä on ollut mahdollista edestakainen kehityskulku, jos näin voidaan sanoa, että heiluriliike. 1860—1880-luvulla meillä erotettiin hengellinen valta maallisesta vallasta kuntatasolla, ja se oli hyvä ratkaisu. Se oli asiallinen ratkaisu silloin, meillä oli nämä vanhat pitäjät, ne olivat suuria alueita. Ja sitten, kun ihmisen toimeliaisuus hallinnollisesti kehittyi siihen suuntaan, että kirkolla piti päästä käymään, se piti käydä hevosella päiväseltään, ja se määritteli aika paljon sen, että missä ne kunnan rajat kulkivat. Ja sillä tavalla pirstoutui tämä kuntarakenne kuitenkin säilyttäen sen periaatteen, että kuntajako on täydellinen. Meillä ei ole siis mitään territoriomallia koskaan ollutkaan, mutta olisi voinut olla. Sitä kerran Jouni Backmanin kanssa, silloisen hallintoministerin kanssa, mietittiinkin.

Ja nyt nimenomaan tässä tapauksessa kansallinen kokoomus olisi tehnyt isänmaalle palveluksen, jos se olisi sallinut henkisen joustavuuden, ja olisi tämä tehty vakinaiseksi ja sitten säädetty lailla, että vastaavanlaiset mallit ovat mahdollisia muuallakin taikka niitten tämmöiset henkiset sovellukset, joilla voitaisiin saada muunlaisia kokemuksia kuin tästä mallista on saatu. Mutta eipä käy, ja sillä siisti.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Monelta osin voin yhtyä täällä edelliseen puhujaan näissä näkemyksissä.

Tämä Kainuun hallintokokeiluhan nyt sitten säädetään vain neljän vuoden jatkoajalle, joka on aika hämmästyttävä. Tässä on merkillepantavaa, että tässähän on oikeastaan valtapolitiikasta kysymys.

Toinen, minkä minä tässä näen, on taantumuksellinen ajattelu, jota nyt kokoomuksen piirissä valitettavasti on. He eivät voi mukautua tämmöisiin uusiin, nykyaikaisiin menetelmiin mutta vaativat sitten suurkaupunkia muodostettaessa aivan samaa mitä tämä hallintokokeilu jo tuottaa. Eli kokoomuksen ja demarienkin näkökanta on se, että kun on monta kuntaa, niin se on kallista, ja että palveluja voidaan järjestää tehokkaammin, kun ne laitetaan koko alueelle keskitetysti ja sitten tarvittaessa keskitetään ja lopetetaan siltä vähemmän väen alueelta näitä palveluja.

Näissä malleissa on kuitenkin eroa. Jos muodostetaan suuri kaupunki vaikkapa nyt Satakuntaan, niin Rauman alueella on 60 000 asukasta, Pohjois-Satakunnassa vajaa 30 000, Porin seutukunnassa 130 000, ja jos Porista johdettaisiin, niin kuin todennäköisesti sitä kaupunkia johdettaisiin, niin siellä on valtavia nykyisiä asutuskeskuksia, joissa ei olisi varsinaista paikallista demokratiaa ollenkaan.

Tässä Kainuun kokeilussa on mielenkiintoista se, että Saksa on juuri samalla tavalla organisoinut alue- ja paikallishallintonsa jo kauan kauan sitten. Samaan aikaan kun Suomessa käydään keskustelua siitä, että maakuntia on liikaa ja ne ovat liian pieniä, niin Saksassa on monia maakuntia, jotka ovat 100 000—110 000 asukasta kattavia. Pieniä kuntia tämmöisessä 110 000 asukkaan maakunnassa voi olla yli 20 kuntaa ja pienimmät kunnat 800 asukkaan kuntia.

Mutta siellä järjestelmä on ihan samalla tavalla järjestetty, tämä palveluorganisaatio ja demokratia, kuin Kainuun mallissa. Siellä on vaaleilla valittu valtuusto, siellä on vaaleilla valittu hallitus taikka sen demokraattisen muodon mukaan valittu hallitus, päätoimiset puheenjohtajat. Maakunta järjestää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalipalvelut. Nämä paikallisparlamentit ovat kansalaisten demokratian pelikenttä. On määrätyt asiat sillä paikallisparlamentilla ja sillä kunnalla, kuten esimerkiksi kilpailu, paikallinen tämmöinen kilpailuasetelma, että he hankkivat yrityksiä, tekevät paikallisesti tämmöistä toimintaa, paikallinen tonttipolitiikka, rakentaminen, tämmöiset asiat, joissa kansalaiset kokevat, että he pystyvät vaikuttamaan omiin asioihinsa tällä kunnan alueella.

Nyt jos meillä on suurkaupungit, niin tätähän ei ole. Meillä on jo ongelma Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa, Tampereella, ja ongelman nimi on demokratiavaje. On valtavan suuria alueita, joista ei ole yhtään ainutta valtuutettua, ja nyt sitten kuntalain uudistuksessa puhutaan, että tulisi kuntalakia jotenkin sillä tavalla uudistaa, että perustetaan siihen samaan kaupunkiin alueparlamentit. Onko niin, että kokoomuksen tahto on vaikkapa nyt Satakunnassa koko maakunnan kunta, jonka nimi olisi vaikka Pori, ja sitten on tämmöisiä sen valtuuston alueparlamentteja tämmöisissä valtavan suurissa kunnissa, nykyisissä kaupungeissa Kokemäellä, Huittisissa, Kankaanpäässä ja Raumalla, ja sitten uskotaan, että jopa satojen kilometrien päähän demokratia toimii sen keskitetyn hallinnon alla?

Mutta niin kuin totesin, arvoisa puhemies, tässä on valtapolitiikasta kysymys. Etelän kaupungeissa on kokoomuksella ja demareilla paljon kannatusta, ja jos maakunnallisesti lähdetään demokratiaa toteuttamaan, niin nämä kaupungin demarit ja kokoomuslaiset eivät voi päättää koko maakunnan asioista, ja he haluaisivat sen tehdä.

Minun mielestäni tässä tehdään suuri virhe, että tätä lakia ei annettu pysyväksi. Niin kuin ed. Pulliainen täällä totesi, aivan varmaa on, että tätä ei voida peruuttaa, tai sitten ovat ihan pelimerkit sekaisin. Tällaisen purkaminen pakolla valtion toimesta on aikamoinen urakka, ja uudelleen näiden palvelujen hajauttaminen ja järjestäminen ei liene mahdollista.

Toinen asia, joka tähän liittyy, on se, että niin hämmästyttävää kuin se voi ollakin, niin tällä Kainuun kokeilulla on juuri saavutettu ne tavoitteet, joita kokoomus on vaatinut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tasalaatuisesti on voitu antaa, kustannuksia on leikattu valtavasti tai pystytty pitämään kurissa, koulutuspalvelut ovat kunnossa, ja kaikki on ihan osoitettavissa selkeillä näytöillä.

Tietysti tässä yhdistyvät nämä kaksi näkemystä, näkemys siitä, että yhdessä tuotettuna laajemmalle alueelle voidaan katsoa, missä tuotetaan, millä lailla tuotetaan, ja tässä sama malli on sekä tässä kaupunkimallissa että maakuntamallissa, ja yhtään etua ei ole siitä, että kuntia lopettamalla ne kaupungin järjestämät palvelut olisivat parempia kuin maakunnallisesti tällä tavalla järjestetyt. Eivät ne ole, ei siitä ole mitään näyttöä.

Toinen asia on sitten se, että jos tulee suuri kaupunki, niin nämä paikalliset nykyiset kuntien parlamentit poistuvat. Kansalaiset kokevat, että eivät voi vaikuttaa yhteisiin asioihin, koska tämä päätösvalta etääntyy, ja passivoituvat ylipäätään osallistumaan politiikkaan ja yhteiskunnallisten asioiden päättämiseen ja myöskin vaaleihin. Se olisi tietysti kaikista huonoin tilanne.

Toinen asia, jossa minun mielestäni tehtiin virhe tai joka ei ole hyvä asia, on se, että tämä rajattiin ja padottiin Kainuuseen. Niin kuin täällä kuultiin ed. Orpon puheenvuorosta, vain Kainuu on Suomessa niin erikoinen maakunta, että siellä tarvitaan tämmöistä, mutta muualla tätä ei tarvita. Vieläpä sitä ei sallita edes, vaikka maakunnat haluaisivatkin, se kielletään, se ei ole mahdollista.

Tässä mielessä olisi ollut oikein hyvä, että tässä olisi ollut pysyvä lainsäädäntö. Kaikki maakunnat, jotka haluavat ottaa käyttöön, olisivat voineet sen ottaa. Koko Suomi olisi tarvittaessa organisoitu samanlaisella järjestelmällä kuin on tehty Saksassa ja tällä järjestelmällä, joka on osoittautunut Kainuussa erittäin onnistuneeksi.

Toivon mukaan nämä vanhakantaisesti ajattelevat, jarruttavat puolueet tulisivat tälle vuosituhannelle ja lähtisivät katsomaan tulevaisuutta sillä tavalla kuin se meidät joka tapauksessa tulee kohtaamaan ja nähtäisiin tämän laajan maan tarpeet säilyttää hyvä demokratia, myöskin pienten kuntien ihmisten perusoikeudet osallistua demokratiaan ja myöskin saada siellä paikallisesti näitä palveluja.

Arvoisa puhemies! Kaiken tämän tueksi, mitä tässä totesin, löytyy tutkimusta ja tilastoa, ja nämä tilastot palvelujen järjestämisen laadusta, laajuudesta ja kustannuksista ovat niin hyviä, ettei yksikään maakunta eikä kunta pysty tätä tilastoa lyömään. Siihenhän me tulevaisuudessa joudumme pyrkimään, että palvelut ovat erittäin tehokkaita, ne ovat kustannustehokkaita ja ne ovat kansalaisten läheltä saatavissa.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Huutokauppa kuntien lukumäärästä ei ole mikään ratkaisu kuntien palvelutuotannon ongelmiin tai kuntien talousongelmiin. Se ei tosiaankaan ole mikään yksioikoinen ratkaisu niihin. On löydyttävä muita keinoja, ja niitä on olemassa, ja niitä voidaan käyttää.

Kainuun hallintomallikokeilun tarkoituksena on ollut alun perin löytää alueellisia hallinto- ja palvelutuotannon malleja ja kehittää niitä, ja tavoite on nimenomaan kehittää sellaisia malleja, joita voitaisiin hyödyntää muuallakin maassa. Mutta meidän maamme on iso ja alueet ovat erilaisia ja ongelmatkin ovat erilaisia. Olisi odottanut, että tässä kokeiluajassa jo olisi löytynyt selkeästi sellaisia malleja, joita olisi voitu monistaa muuallekin maahan.

Itse tulen Päijät-Hämeestä, ja siellä on vahva yhteistyön henki ollut vuosikausia, tosin on siellä suurkuntaliitostakin haettu, mutta kansan vastustus sille oli hyvin selkeä, ja se tie ei ollut oikea. Nykyinen kuntalaki kuitenkin mahdollistaa kuntien välisen yhteistyön varsin pitkälle. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä on yhteinen sosiaali- ja terveyspiiri, siellä on koulutuskonserni, joka huolehtii toisen asteen koulutuksesta varsin pitkälle, on Päijät-Tili, joka hoitaa palkanmaksua ja toimii kuntien yhteisenä tilitoimistona, on yksi Suomen suurimpia kansalaisopistoja, Wellamo-opisto, joka alueellisesti maakunnassa toimii. On mahdollista tehdä tätä ilman tällaisia erillisiä kokeilujakin.

Nyt kun ministeri on paikalla, käytän mahdollisuutta kysyä, kun en aivan tarkkaan muista noita lukuja, mitä tämä maksaa. Ainahan on kysymys rahasta. Jos nyt jollain lailla muistelen, niin tämän vuoden budjettikirjassa oli muistaakseni 56 miljoonan luokkaa oleva summa. Haluan vain tarkentaa, onko se samaa suuruusluokkaa kuin maakuntien kehittämisrahat yhteensä muualla maassa, ja jos näin on, että kehittämisrahaa suunnataan yhteen kokeiluun saman verran kuin muualle maahan, niin se ei pidemmän päälle voi olla oikeudenmukaista. Kun katsoo valtion rahoitusosuuksia eri maakuntien osalta ja sitä, miten valtionosuudet ja kehittämisrahat suuntautuvat, niin esimerkiksi Päijät-Häme on vuosi toisensa jälkeen siellä aivan viimeisiä näissä maakunnissa ja Kainuu on kyllä siellä kärkipäässä. Niillä panoksilla, jotka aivan oikeutetusti näille alueille, joilla on omat haasteensa, ohjataan, täytyy myös jonkun ajan kuluttua tulla tulosta aikaan ja löytyä niitä rakenteita, joita voidaan sitten monistaa myös muualle.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kaltiokumpu penäsi sitä, että pitäisi mennä koko maassa johonkin ratkaisuun, tai pelkäsi osittain myös sitä, että johonkin ratkaisuun mennään. Nimenomaan yhden ratkaisun linja ei ole se, mitä Suomeen tarvitaan. Toisaalta kukaanhan ei kiellä kuntien yhteistyötä vapaaehtoiselta pohjalta. Sitä toteutetaan muun muassa täällä Pääkaupunkiseudulla Kuuma-yhteistyön muodossa tai muissa muodoissa, jotka ovat erittäin hyviä. Siinä voidaan toteuttaa sekä palveluyhteistyötä että hallinnollista yhteistyötä eri tavoin.

Kokoomushan ei vastusta Kainuun mallia Kainuuseen. Me emme halua sitä, että Kainuun malli yleistetään koko maahan. On järkevää ajatella, että Suomen kokoisessa maassa, missä on hyvin erilaisia alueita, ei jatkossa sovelleta välttämättä yhtä ainoaa ratkaisumallia siinä, miten hallinto hoidetaan.

Kainuun malli soveltuu Kainuuseen sen takia, että se on siellä kehitetty ja se vastaa niihin paikallisiin tarpeisiin, joihin se on kehitetty. Kuulimme hallintovaliokunnassa asiantuntijoita, ja vaikka emme tarkastelleet tässä yhteydessä kuntaliitoksia, niin kuulimme kuitenkin asiantuntijoilta näkemyksiä myös kuntaliitoksista ja tuli ilmi, että rajoja on myös Kainuun alueella liikaa. Itse koen niin, että tässä osittain tämä malli myös estää sen, että rakenteellisesti kuntia olisi mennyt yhteen. Onko sitten kyse siitä, että se ratkaiseva tekijä, joka estää yhdistymisen, on raha, tämä valtionosuuskysymys, joka tuli ed. Orpon puheenvuorossa esiin, tai sitten se, että solidaarisuussyistä halutaan pitää kiinni siitä yhteistyömuodosta, mihin on nyt menty? Joka tapauksessa mielestäni tämä on hieman nurinkurista, että alueen kuntien osalta tämä malli ehkä osittain torppaa järkevät kuntaliitokset. Siinä mielessä näen, että tämä malli on osin myös väliaikaisratkaisu eikä sen pidä olla sellainen, mikä estää muun kehityksen.

Näen, että erilaisia seutuhallintomalleja pitää varmasti pohtia, mutta kysyisin myös ministeriltä tähän rahoitukseen liittyen, kun Kainuun alueelle, joka on toki köyhää aluetta ja väestökatoaluetta ollut, ja varmasti näillä perusteilla myös erityisrahoitus on perusteltua, onko kuitenkaan mahdollista, että näitä eri seutuhallintokokeiluja jatkossa rahoitetaan tässä määrin kuin Kainuun mallia on rahoitettu. Jos esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla lähdetään jonkinlaiseen metropolihallintomallikokeiluun, niin olisiko tällä alueella mahdollista saada erityisrahoitus sille? Toisaalta näen samantapaisesti kuin ed. Jokinen, että tässä nyt osittain toiset maakunnat nostetaan erityisasemaan, ja itse Uudenmaan alueen asukkaana ja tämän alueen edustajana näen, että monissa asioissa sitä kehityspotentiaalia vastaavaa rahoitusta ei tule tänne Uudenmaan alueelle, mikä täällä voisi olla hyödyllistä ja jopa tarpeen.

Itse pidän näitä hallintomalleja siinä mielessä hyvinä, että näitä pohditaan, koska hallintoa pitää keventää. Mikä missäkin on parempi ratkaisu, siihen ei varmasti ole yhtä oikeaa mallia. Esimerkiksi Helsingin seudulla täällä tuli esiin se, että Vantaan tai Espoon kokoisissa suurissa kaupungeissa pitäisi jopa ajatella sitä, että synnytettäisiin kaupungin sisälle päällekkäistä demokratiaa tai kaupunginosademokratiaa, jotta ihmisten ääni paremmin kuuluisi. Onko se sitten tarkoituksenmukaista, että näitä yhtenäisiä alueita lähdettäisiin erikseen pilkkomaan?

Toisaalta, kun puhutaan Uudenmaan alueesta, meillä on juuri syntynyt uusi iso maakuntaliitto, Itä-Uusimaa ja Uusimaa ovat yhdistyneet. Näen, että tällä alueella, jos jostain hallintoa lähdetään keventämään, niin ei suinkaan välttämättä pidä lähteä luomaan uutta seutuhallintoa tämän Uudenmaan maakunnan sisälle, vaan pitää lähteä tarkastelemaan maakuntaliiton yläpuolella ja maakuntaliittotasolla olevia toimintoja. Nyt kun aluehallintouudistus juuri saatiin valmiiksi, meille syntyi tämmöinen ely-porras, joka osittain toimii maakuntahallinnon kanssa samoissa toiminnoissa, ja näkisin, että esimerkiksi Uudenmaan osalta olisi hyvä tarkastella sitä, miten ely-toimintoja ja maakuntahallinnon toimintoja voitaisiin yhdistää ja sitä kautta tuoda järkevyyttä ja vähentää hallinnon portaita tällä metropolialueella.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tietysti tässä nyt herkästi saattaa käydä sillä tavalla, että keskustelu laajenee laajempaankin kuntakeskusteluun, mutta ihan muutamia huomioita.

Ed. Jokinen peräsi, jos kuuntelin oikein, Kainuun maakuntakokeilulta muun muassa taloustuloksia. No, niitä tuloksia todella on kyllä kertynyt. Kuntatalous on muun muassa vahvistunut nyt tässä 5 vuodessa vähintäänkin 60 miljoonaa euroa. Eli taloudenkin näkökulmasta Kainuun maakuntakokeilu, kainuulainen malli, toimii ja on ollut erinomaisen hyvä.

Oli erittäin myönteistä kuulla, että niin ed. Orpo ja ed. Jokinen kuin myös ed. Mäkelä totesivat, että on hyvä, että kuntakeskustelussa ei ole vain yhtä ratkaisua. Se on tavattoman tärkeä todistus, ja se on myös hyvä kirjata ylös, että myös kokoomuksessa näin vahvasti nähdään.

Ed. Jokinen otti esille Päijät-Hämeen. Minä olen ymmärtänyt sillä tavalla, että Päijät-Hämeen suurkunnan muodostuminen tyssäsi ainakin osittain vaikuttamismahdollisuuksien etääntymiseen ja sen vaikutusmahdollisuuksien etääntymisen aiheuttamaan huoleen. Täytyy sanoa, että Kainuun mallin kaltainen toimintamalli Päijät-Hämeessä olisi ehkä voinut olla monella tavalla hyvinkin toimiva malli.

Oleellistahan tässä Kainuun tavassa toimia on se, että itse asiassa hallinto on purettu. Aika tavalla lautakuntia on vähemmän, kuntien välisiä sopimuksia on huomattavasti vähemmän, kuntayhtymiä on purettu, eli on niin kuin avattu hallintoa yksinkertaisemmaksi ja, mikä kaikkein tärkeintä, ikään kuin tätä kuntademokratian harmaata aluetta on pystytty aika vahvastikin poistamaan.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä Kainuun hallintokokeilun jatkaminen on luonnollisesti perusteltua, mutta aivan yhtä perusteltua ja jossakin mielessä vielä perustellumpaa olisi ollut päätyä jo tämän hallintokokeilun vakinaistamiseen. Nimittäin vaikka tämä perusratkaisu olisi vakinaistettu, niin eihän se olisi estänyt sitä, että edelleen siellä haetaan tämän kehitysprosessin myötä parempia käytänteitä ja edetään siis tämän nyt jo käyttöön otetun perusratkaisun suhteen.

Minusta tuossa edellä ed. Timo Korhonen toi sen olennaisen esille, että tässähän on yksinkertaistettu merkittävällä tavalla hallintoa. Se, mihinkä esimerkiksi ed. Mäkelä viittasi, että tämä rakenne olisi este kuntaliitoksille, on minusta aika epäolennainen kysymys, jos on perehtynyt ja paneutunut siihen, mitä tämä Kainuun hallintokokeilu merkitsee, koska kunnille jäävät nämä lähipalvelut ja joka tapauksessa ne lähipalvelut pitää jonkun hoitaa. On se yksi kunta taikka erilliset kunnat, jonkun on hoidettava. Minusta tässä hämärtyy juuri se Kainuun maakunnan erimitallisuus esimerkiksi tähän Pääkaupunkiseutuun, Uuteenmaahan nähden. Fyysiset etäisyydet ovat ihan toista luokkaa.

Jos ajatellaan yksittäisiä kuntia, joku Suomussalmi esimerkkinä kuntataajamasta: lähes sata kilometriä etäämpään kylään. Jos ajatellaan näitä fyysisiä etäisyyksiä, mitkä ovat jo yksittäisten kuntien sisällä, niiden hallinta lähipalveluiden järjestämisen osalta on totta kai ja luonnollisesti helpompaa, jos siellä on oma tietty vastuunsa näiden asioiden hoitamisessa.

Mutta minusta tässä valiokunnan kannanotossa on merkityksellistä jatkoakin ajatellen se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden ja keskiasteen koulutuspalveluiden yhteinen järjestämisvastuu on tuottanut hyviä tuloksia. Tämä on myös se kokemus, jonka olen saanut käydessäni Kainuussa näiden vuosien aikana ja kun olen mielenkiinnolla seurannut tätä kokeilun etenemistä ja onnistumista.

Minusta tästä valiokunnan kannanotosta puuttuu yksi tärkeä näkökulma, ja se on se, että on myös tietojärjestelmiä voitu kehittää sillä tavalla, että on saatu tiettyä yhteentoimivuutta ja näiden yhteensovitusten kautta myös selvää etua suhteessa aikaisempaan tilanteeseen.

Mutta haluan tässä omassa puheenvuorossani puuttua sitten siihen alueeseen, joka ehkä vaatii jatkossa vielä erityistä huomiota, ja se on nimenomaan se, että nyt painopiste tässä hallinnon kokeilun etenemisessä on ollut nimenomaan näiden palveluiden, sosiaali- ja terveys- ja keskiasteen koulupalveluiden, uudenlaisessa järjestämisessä. Mutta niin kuin hallintovaliokunnan mietinnössä myös todetaan, tämä aluekehittämistehtävä, siihen asetetut tavoitteet ja sen onnistuminen, ei ole ihan yhtä selvää ja selkeää. Jos ajatellaan Kainuun tyyppisen maakunnan etenemistä ja tulevia haasteita, on äärimmäisen tärkeä asia, että tämmöistä koottua, yhteistä voimaa pystytään vielä nykyistä paremmin käyttämään myös tämän aluekehitystehtävän hoitamiseen.

Jonkin verran olen ajatuksissani kysynyt sitä, onko tämä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja tämä uusi organisointi vienyt henkiset voimavarat sillä tavalla, että tähän aluekehitysvastuuseen ja kehittämistehtävien edelleen- ja uudelleenorganisointiin ei ole tavallaan riittänyt niitä voimavaroja, jotta olisi saatu vielä nykyistä parempia tuloksia. Tosin olen kokemassa niin, että vaikka tietyt kehittämistoimenpiteet, joita Kainuussa on näiden vuosien aikana suoritettu, eivät liitykään suoraan tähän Kainuun hallintokokeiluun, kyllä myös Kainuun kehittämisen osalta on saavutettu monia hyviä tuloksia, jotka, ajattelen näin, ehkä jonkin verran ovat tässä hallintovaliokunnan kehittämiskokeilua koskevassa arvioinnissa jääneet ulkopuolelle.

Tähän liittyy hyvin pitkälle tämä Kainuun yliopistokeskuksen, Kainuun ammattikorkeakoulun, Kainuun elinkeinoelämän yhteisen koordinaation aikaansaaminen. Ja mikä on erittäin merkityksellistä, tämä Kainuun yliopistokeskus on synnyttänyt sillä tasolla mielenkiintoa, että myös vanhan Oulun läänin ulkopuoliset yliopistot, Lapin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, ovat tulleet mukaan omalla osaamispanoksellaan tämän yliopistokeskuksen toimintaan ja, ajattelen niin, tätä kokonaisuutta vahvistamalla.

Nythän tänne on kohdistettu se miljoonan euron ylimääräinen kehittämispanos, johon haluan lyhyesti puuttua, kun tässä edellä arvoisat kollegat kyselivät, kuinka paljon tänne Kainuuseen on pantu ylimääräistä rahaa. Minusta se euromäärä, mitä tämä hallintokokeilu on vaatinut ylimääräistä rahaa, on yllättävän pieni raha, koska nythän tavallaan näitten palvelujen rahoitukseen käytettävä raha, joka on mennyt tavallaan kuntien valtionosuuksina suoraan maakuntahallinnolle, hämärtää tavallaan sitä kokonaisuutta, mikä on sitä niin sanottua ylimääräistä rahaa. Ja tässä suhteessa minä pohjoispohjalaisena lohdutan teitä, että se ylimääräinen raha, mikä on mennyt tähän Kainuun hallintokokeiluun, ei aiheuta minkään näköistä kateutta siellä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Sen vuoksi minä toivoisin, että tämä haasteellinen tilanne, mitä on lähdetty ratkaisemaan Kainuussa, ei näitten muutamien miljoonien suhteen aiheuta kateutta myöskään täällä etelämpänä. Jos tällä kannustinrahalla, mikä tähän hallintokokeiluun on käytetty, saadaan todella uusia toimintatapoja — ja ajattelen jopa tätä metropolialuetta, että jos yhtä pienet liipaisurahat auttaisivat toimintatapojen todelliseen uudistamiseen — niin minä uskon, että eduskunnan on aika helppo lähteä niihin talkoisiin mukaan. Mutta jos minä vertaan esimerkiksi Pääkaupunkiseutua, että jos Helsingissä yksinomaan sosiaali- ja terveyspalveluissa budjetti ylitetään yli 60 miljoonalla eurolla vuositasolla sen vuoksi, että tulee kaiken näköistä yllättävää, niin kyllä se kertoo siitä, että ne rahat, mitkä ovat kuitenkin suhteellisesti liittyneet tähän Kainuun hallintokokeiluun, ovat varsin vaatimattomia panostuksia suhteessa siihen merkittävään uudistukseen, joka on saatu käyntiin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kuunnellessani ed. Orpon ja ed. Outi Mäkelän puheenvuoroja Kansallisen Kokoomuksen äänitorvina tässä asiassa tuli mieleen elävästi 1970-luku tässä talossa, kun täällä asiantuntijana pyöriskelin harva se viikko. Kerran olin tuolla valtiosalissa kansanedustaja Pekka Tarjanteen puhuttelussa — LKP:n silloinen puheenjohtaja — ja hän opetti minulle, että kuulepas Erkki, se on sillä tavalla, että poliittinen taitavuus lähtee siitä, että oma porukka jaetaan jaa- ja ei-porukkaan, niin että meillä on aina kysyjälle oikea vastaus tarjottavana.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä täytyy todeta, että edellinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen käynnisti kyllä mielenkiintoisen ja hyvän hankkeen. Tämähän alun perin oli ymmärtääkseni Paavo Lipposen idea, että tämmöistä kokeilua käynnistettäisiin, ja ajatus oli silloin, että tästä voisi löytyä ratkaisu muihinkin maakuntiin. No, sen jälkeen tämä on politisoitunut ja tästä on tullut valtapoliittinen kysymys, niin kuin äsken totesin.

Ed. Mäkelälle haluan todeta, että kun te nostatte nämä jotkut, silloin hallintokokeilun alussa tähän kokeiluun osoitetut miljoonat esille ja olette vähän ikään kuin kateellinen, niin kannattaa nyt huomata, että kaikkea ei tule laittaa Suomessa pelkästään Kehä kolmosen sisäpuolelle tai metroalueelle. Tänne tehdään jättiläismäinen investointi ja infra juuri teidän Pääkaupunkiseudun ihmisten elinolojen ja pärjäämisen suhteen. Huoli kohdistuu enemmänkin siihen — niin kuin keskustakin on ollut tämän metropolipolitiikan takana, ei sitä vastaan, koska jos me olisimme olleet vastaan, niin sitä ei olisi voitu toteuttaa — että on huomioitava oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden nimissä, että ei voi tapahtua niin, että muut maakunnat ja muu maa kuihdutetaan ja ollaan kateellisia siitä, jos muualla tehdään järkeviä kokeiluja. Tämmöistä laaja-alaisempaa näkemystä ja vastavuoroisuutta odottaisi. Kyllä maakunnissa on voimakas näkemys siitä, että jo nyt Pääkaupunkiseutu on erityisessä asemassa monen, monen asian suhteen, mutta Pääkaupunkiseutu on tärkeä Suomen menestymiselle, kilpailukyvylle.

Arvoisa puhemies! Vielä sen verran, että kun viittasin kuntalakiin ja sen uudistamiseen ja aluedemokratiaan, niin se lienee välttämättömyys, vaikka ed. Mäkelä totesi, että se ei ole ollenkaan tarpeellinen, mutta se varmaan on tarpeellinen. Uskon, että se tulee voimaan.

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli

Arvoisa puhemies! Muutamaan asiaan haluan kiinnittää huomiota.

Kainuun hallintokokeilu on taloudellisessa mielessä osoittanut toimivuutensa. Se näkyy myös siinä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys on ollut moneen, moneen muuhun maakuntaan ja alueeseen verrattuna suotuisa. Varsinkin kun ottaa huomioon Kainuun väestörakenteen ja sairastuvuuden, menokasvun taittuminen on ollut merkille pantavaa. Merkille pantavaa on myös se, että käytännössä Kainuussa eivät enää ole kunnat hakeneet harkinnanvaraista avustusta. Eli käytännössä kuntien talous on tervehtynyt. Eli kustannukset ovat olleet tässäkin mielessä enemmän hallinnassa.

Kun arvioidaan hallintokokeilun kustannuksia, on syytä ottaa tämäkin huomioon. Eli se on toiminut. Ei ole mitään syytä olla kateellinen. Tästä voi olla tietysti kateellinen, että miten te olette onnistuneet. Ja sitten, kun me katsomme yleensä hallinnonuudistuksen kustannuksia, meillä on esimerkiksi kuntaliitoksiin osoitettu merkittävät porkkanarahat ja jo perustelluista, onnistuneistakin kuntaliitoksista on todettava, että alkuvaiheessa kustannukset ovat aivan selvästi nousseet. Se on näkyvissä nytkin monessa kuntaliitoksessa, ja tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että olisin vähäisestikään vastaan kuntaliitoksia, mutta näin se toimii. Kainuun hallintokokeilusta on todettava, että se on osoittautunut tehokkaaksi, jopa ennakoitua paremmaksi.

No, onko tämä hallintokokeilu sitten este Kainuun maakunnan sisällä mahdollisesti tapahtuville kuntaliitoksille? Minusta se ei ole. Kyllä siellä voi siitä huolimatta tapahtua kuntaliitoksia. Vuolijokihan liittyi Kajaaniin, enkä pidä sitä yhtään mahdottomana, etteikö siellä joitakin kuntaliitoksia tapahtuisi. Mutta sitten taas — tämä on nyt henkilökohtainen mielipide — kun eräs edustajakollega esitti, miksei Kainuusta tehdä yhtä kuntaa, minä sanoin, että eikös lähdetä käymään yhdessä Kainuussa, käydään vähän katsomassa ja ajelemassa, ajellaan Suomussalmen Hossasta Kajaaniin, ei se ole kuin 220 kilometriä. Miten se toimii yhtenä kuntana? Ja jos se toimii tällaisena hallintoratkaisuna kuin se nyt toimii, siihen sisältyy myös voimakas paikallisen vaikuttamisen elementti eli se demokratiaelementti, jolla pystytään hoitamaan myöskin sitä paikallista kehittämistä. Mielestäni tämä Kainuun hallintokokeilu on osoittanut toimivuutensa. Ja kun kainuulaiset haluavat, niin minusta se on erittäin perusteltua, että siellä jatketaan.

Sitten tämä vakinaistaminen ja mahdollinen laajeneminen muualle. Sitä minä olen miettinyt itsekseni, että miksi se pitäisi kieltää sellaisilta alueilta, missä kunnat yksimielisesti, yhtäpitävällä päätöksellä haluaisivat näin tehdä ja toteaisivat, että tällä tavalla pystymme parhaalla tavalla palvelut turvaamaan, järjestämään ja tuottamaan, ei niin, että kukaan pakottaisi, vaan jos tällainen muualla otettaisiin käyttöön ja tämä olisi vakinaistettu, se olisi monen lukon takana, koska pitäisi muodostaa yhdessä tämä alue ja jokaisessa kunnassa pitäisi olla yhtäpitävät päätökset ja vielä erikseen valtioneuvoston päätös. Ei se olisi hetken mielijohteesta. Mutta onko niin, että se pitää kieltää? Se on semmoinen mielenkiintoinen kysymys. Eli kun korostetaan erilaisia ratkaisumalleja, se ei tarkoita, että olisi villi käytäntö. Mutta jos joku on hyväksi havaittu, niin miksi se pitää rajoittaa vain yhteen paikkaan, jos sillä onnistutaan?

Toisinaan on siteerattu sitä kuuluisaa palopäällikköä, joka tuli palopaikalle ja huomasi, että tulipalo oli tehokkaasti sammutettu, niin hän sanoi, että väärin sammutettu. Ei kai se muoto voi olla itsetarkoitus? Mutta nyt ollaan tässä tilanteessa, että tätä Kainuun hallintokokeilua jatketaan, ja se on erittäin hyvä asia. Ja on erittäin hyvä, että Kainuussa on tähän sitouduttu, ja tällä asialla nyt mennään eteenpäin. Minusta tämä keskustelu on ollut tästä asiasta tarpeen ja se on tuonut hyvin monipuolisia näkökulmia esille. Myöskin sen hallintokokeilun sisällä pystytään monia asioita kehittämään, ja toivon, että Kainuussa ollaan innostuneita tästä kehittämisasiasta. Kun maakunnassa on muutenkin lupaavia kehittämisnäkymiä, niin tämä malli mahdollistaa myös niiden vahvistamisen.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Takaan teille, että en ole kateellinen Kainuulle — en rahoista enkä tästä mallista. Sitä halusin vain tässä kysyä näihin rahoihin liittyen, että jos jossain muualla vastaavia hallintokokeiluja tehdään, niin onko mahdollisuus saada siihen tukea vastaavalla tavalla. Siitä oli kyse.

Toisaalta sitten, kun ed. Kaltiokumpu tässä tivasi, eikö tässä nyt ymmärretä, että Kehä kolmosen sisäpuolelle jo menee riittävästi rahaa, niin on hyvä hahmottaa myös sieltä Satakunnasta päin tätä aluetta. Uusimaahan on paljon muutakin kuin Kehä kolmosen sisäpuolinen alue, ja tästä nyt on kyse, että hyvin usein Uudenmaan, kasvavan ja kehittyvän maakunnan, yli hypätään sillä varjolla, että Kehä kolmosen sisäpuolella kyllä tapahtuu paljon asioita. Mielestäni hyvin herkästi erilaiset liikennehankkeet, pienetkin infrarahat, joita tarvittaisiin Kehä kolmosen ulkopuoliseen kehittämiseen, jäävät saamatta tältä alueelta, ja tämän alueen kasvu ja kehitys ei ehkä tule niin hyvin turvattua kuin voisi olla, jos tänne saataisiin myös aluekehittämisrahaa ja näihin liikennehankkeisiin rahaa siinä suhteessa kuin tämä asukasmäärä ja kasvu ja kehitys edellyttäisivät.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lyhyesti yhteen erittäin tärkeään onnistumiseen tässä Kainuun hallintokokeilussa pysähtyä. Nimittäin tässä salissa on puhuttu viime vuosina erittäin paljon nuorten syrjäytymisestä, ja nyt kun sain tässä vasta perehtyä — ed. Pulliainen oli myös mukana siellä Kainuun-turneella — siihen, mitenkä tämä koulutuksen järjestämisvastuu on hoidettu, niin erityisen ilahtunut olin kuullessani, että peruskoulun jälkeen nuoret on pystytty sijoittamaan. Heille on löytynyt joko lukiopaikka taikka paikka ammatillisesta koulutuksesta, ja tällä tavalla nuoret on autettu peruskoulun jälkeen sille omalle jatkopolulle. Minusta tämän tuloksen ylösnostaminen on äärimmäisen tärkeää silloin, kun puhutaan tästä Kainuun hallintokokeilun nykyvaiheesta.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan muutama kommentti. On hyvä, että ed. Karjula vei osan minun puheenvuorostani eli koulutusjärjestelmä ja sen toimivuus on äärettömän oleellinen monessakin mielessä. Eli todella peruskoulun yläasteen päättäneiden osalta kahden edellisen vuoden aikana kaksi per vuosi on ikään kuin meinannut päästä karkuun, mutta kaikille muille on löytynyt jatkokoulutuspaikka tai työpaikka jnp. Ja väitän, että keskeinen ansio tästä on nimenomaan Kainuun maakuntakokeilulla ja sillä järjestelmällä, mikä siellä pyörii.

Joka tapauksessa tämän keskustelun osalta on ollut äärettömän tärkeää, että keskustelussakin hyväksytään erilaisia malleja eikä lähdetä vain siitä ajatuksesta, että yksioikoisesti ajetaan kuntaliitoksia ja kuntarakenteita suuremmiksi ja suuremmiksi.

Täällä on otettu esille myös muutamissa puheenvuoroissa, että estääkö Kainuun maakuntakokeilu järkevät kuntaliitokset. Oleellistahan on se, että kansalaiset saavat ne tarvitsemansa hyvinvointipalvelut ja kansalaiset voivat myös vaikuttaa demokraattisesti kunnan ja kunnallisten palvelujen toimintaan. Eli oleellista ei ole kuntarakenne, vaan todella ihmisten tarvitsemat palvelut ja niiden turvaaminen.

Onko Kainuussa rakenteellisia rajoja liikaa? Siellä on tällä hetkellä kunnat ja maakunta aiemman 7 ylikunnallisen organisaation sijasta. Siellä on tällä hetkellä 3 ylikunnallista organisaatiota, lautakuntia on merkittävästi vähemmän, kuntien välisiä sopimuksia on merkittävästi vähemmän, itse asiassa kuntien väliset palvelusopimukset on kaikki pois. Eli tätä kautta voidaan todeta se, että oleellista on kansalaisten näkökulmasta myös suora kansanvalta, demokratia, eli Kainuun maakuntakokeilun myötä kuntademokratian tällainen harmaa alue on poistettu, byrokratiaa on vähennetty oleellisesti.

Puutun itse asiassa vähän samaan asiaan kuin ministeri Töllikin viimeisessä puheenvuorossaan. Kokoomuksen osalta ymmärrän erinomaisen hyvin sen, niin kuin täällä on muutamassa puheenvuorossa todettukin, että kokoomus kannattaa Kainuun maakuntakokeilua ja maakuntakokeilun kaltaista toimintaa Kainuuseen, mutta sen laajentaminen Kainuun ulkopuolelle ei ollut kokoomuksen näkökulmasta mahdollista. Ja kuten ministeri Töllikin, niin myös minä kysyn, miksi pitäisi kieltää, jos joku seutu todella haluaisi noudattaa Kainuun kaltaista toimintamallia. Tunnustan, että siihen oikein hyviä vastauksia ei ole.

Muutamissa puheenvuoroissa myös on sitten perätty sitä, millä tavalla Kainuu on saanut ikään kuin ylimääräistä rahaa maakuntakokeilun toiminnan käynnistämiseen. Voin vakuuttaa, että sitä ylimääräistä rahaa on tullut valitettavan vähän.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt keskusteltu paljon tästä Kainuun mallista niin kuin työjärjestyksen mukaan kuuluukin. Mutta pitää tietysti muistaa, että kunta on kuntalaisia varten ja niitä palveluja varten, joita kuntalaiset tarvitsevat, ja silloin näitä asioita pitää lähestyä siitä näkökulmasta, mikä on kuntalaisten palvelutarve, miten ne pystytään parhaiten heille toteuttamaan. Ja silloin, olen aivan varma, että ei ole olemassa yhtä ja ainoata mallia tähän maahan monistettavaksi, josta asukkaat saavat parhaan palvelun ja parhaan hyödyn tai joka olisi taloudellisin ja vastaisi näihin haasteisiin, mitä jatkossa meillä on. Tämän halusin tähän keskustelun loppuun vielä tuoda.

Ed. Pulliaiselle haluan sanoa vielä sen, että kokoomus on demokraattinen liike, johon mahtuu hyvin paljon erilaisiakin näkemyksiä, ja meillä keskustellaan. Ja varsinkaan itse en ole mikään suurkuntamies, on aivan toisenlaisia näkemyksiä.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä Kehä kolmosen sisäpuolelle: Ed. Mäkelä, tuolla maakunnissa kansalaisten kansanomainen ilmaisu Pääkaupunkiseudusta on Kehä kolmosen sisäpuoli. Käytin sitä kansanomaista ilmaisua, ja sitten puhuin metropolialueesta, jonka te hyvin tiedätte ja joka on kokonaan muuta kuin tämä Kehä kolmosen sisäpuoli. Tämä nyt niin kuin tämmöiseksi selvennykseksi.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä sen verran tuohon, että nykyaikainen ilmaisu on Kehä vitosen sisäpuoli.