Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Yllätyin aika lailla aamulla, kun luin, että ministeri Väyrynen lehdessä totesi, että hän on ja oli sitä mieltä, että tätä Kreikka-lainaa ei olisi pitänyt antaa siinä muodossa kuin se annettiin, vaan Kreikka olisi pitänyt panna selvitystilaan — suurin piirtein näin. Mutta hän perusteli sitä ulostuloaan sillä, että kun asia on ajankohtainen, niin ministereiden ei pidä ottaa osaa julkiseen keskusteluun. Olen kuitenkin huomannut, että ministeri Kataisella, ministeri Pekkarisella ja monella muulla on ollut tosi erilaisia käsityksiä, todella erilaisia käsityksiä verotuksesta. Kysyn pääministeriltä:

Onko todella niin, että joistakin asioista ministerit voivat käydä julkista keskustelua, mutta esimerkiksi Kreikka-lainasta ei saatu käydä julkista keskustelua?

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Periaatteessa kyllä kaikista asioista voi käydä julkista keskustelua. Mutta mitä tulee tähän Euroopan rahoitusmarkkinoiden tilanteeseen, niin käytännössä on niin, että kaikista niistä yksityiskohdista ei julkista keskustelua pysty yksikään ministeri käymään, koska sillä on rahoitusmarkkinavaikutuksia.

Tästä nähtiin selkeä esimerkki viime vuoden puolella, (Ed. Arhinmäki: Eikö markkinoista pitäisi saada niskalenkki!) kun kansleri Merkel puhui tästä pysyvästä kriisinhallintamekanismista, joka otetaan siis vuoden 2013 jälkeen käyttöön, niin markkinoilla tämä ymmärrettiin sellaisena ratkaisuna, että mentäisiin jo nyt heti velkajärjestelyihin joidenkin maiden osalta. Eli tämä kertoo siitä, että jotkut asiat, varsinkin tällaiset Euroopan tasolla päätettävät asiat, saattavat olla niin herkkiä, että niistä avoin keskustelu ei ole käytännössä mahdollista ilman voimakkaita markkinavaikutuksia.

Mutta mitä tulee tähän Kreikka-kysymykseen, siinä todellakin tilanne oli se, että sitä velkajärjestelymahdollisuutta ei käytännössä ollut siinä vaiheessa, kun Euroopan tasolla päätöksiä tehtiin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Totean nyt, että Merkelin ulostulon vaikutus silloin joitakin kuukausia sitten kesti pari päivää. Siitä ei ole minkäänlaista merkkiä enää näkyvissä. Eli toisin sanoen ei kannata niin kuin väittää, että jos sanomme näin, niin markkinat reagoivat välittömästi ja tulee suuria vahinkoja. Yleensä markkinat kyllä reagoivat, mutta päivän kahden kuluttua palataan taas päiväjärjestykseen.

Minusta tämä Kreikka-kysymys ja Kreikka-lainakysymys oli niin suuri, että oli mielestäni väärin, että hallitus antoi sellaisen kuvan kansalle ja eduskunnalle, ettei mitään muuta vaihtoehtoa ole olemassa. Ja nyt ministeri Väyrynen on todennut, että hänen mielestään parempi vaihtoehto olisi ollut se, minkä oppositio esitti.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on käynyt kyllä ihan selkeästi nyt ilmi se, että siinä vaiheessa, kun Kreikka-päätös tehtiin, se oli käytännössä ainoa järkevä ja mahdollinen ratkaisu. (Ed. Arhinmäki: Ei pidä paikkaansa!) Mutta sitä ennen totta kai myös sitä julkista keskustelua käytiin, ainakin minä muistan, että sellaista käytiin, siitä, minkälaisia vaihtoehtoja on Kreikan tilanteen ratkaisemiseksi. Käytiin keskustelua myöskin julkisuudessa siitä, pitääkö Imf:n olla mukana vai ei. Itse kyllä koen vahvasti, että ei tässä ministerinä toimiessa kovinkaan paljon tarvitse sanojaan varoa, mutta aina joskus on sellaisia asioita, joissa koko Suomen näkökulmasta ja Euroopan näkökulmasta on järkevämpää se, että ei aivan kaikkea sano julkisuuteen, mitä ajattelee.