Kaj Turunen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella ehdotan muutettavaksi työttömyysturvalain 13 luvun 6 §:ää, joka koskee Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassan oikeutta tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen.

Tämä varmaankin, jos ajattelee kuntien ja kaupunkien kannalta, on yksi tärkeimmistä tämän eduskuntakauden lakialoitteista, ja olisin toivonut, että hallitus olisi tuonut omana esityksenään tämän ennen viime vuodenvaihdetta, koska nyt meillä astuivat vuodenvaihteessa voimaan uudet rajat tästä työttömyysajasta, se tippui 500:sta 300:aan.

Mutta joka tapauksessa tämän ehdotetun lakimuutoksen jälkeen Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus antaa kunnalle nykyistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa tietoa työttömistä henkilöistä, jolloin työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua voitaisiin tarjota myös henkilöille, joiden osalta laissa säädettyä 300:aa työmarkkinatukipäivää ei ole vielä tullut täyteen.

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta siis tuli voimaan nyt vuodenvaihteessa 1.1.2015. Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoa-malla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Lain mukaan työ- ja elinkeinotoimisto, kunta tai Kansaneläkelaitos arvioi, onko työttömällä monialaisen yhteispalvelun tarve. Yhtenä edellytyksenä on, että työtön on saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella.

Lain vaikutusten kaikinpuolisen toteutumisen kannalta ongelmana on nykyinen työttömyysturvalain tietojen luovuttamista koskeva sääntely. Työttömyysturvalain 13 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan Kansaneläkelaitoksella on oikeus antaa kunnalle tietoa työttömistä henkilöistä saman lain 14 luvun 3 a §:ssä säädetyn työmarkkinatuen rahoitusta koskevan säännöksen mukaisesti. Tämä merkitsee, että tällaisia työttömien henkilötietoja ei voida luovuttaa ennen kuin työmarkkinatuen maksamisessa yhteensä 300 päivää on tullut maksetuksi. Lain tavoitteiden kannalta nykyinen sääntely ei tästä syystä toteuta työttömän sijoittamista aktiivitoimenpiteiden piiriin tarkoituksenmukaisen varhaisessa vaiheessa.

Lisäksi nykyisessä oikeustilassa epäkohtana on se, että kunnat joutuvat maksamaan niin sanottua Kela-sakkoa, jos ne eivät ole työllistäneet tai ottaneet aktivointitoimiin yli 300 päivää työttömänä olleita henkilöitä. Se, että nykyinen laki ei mahdollista näiden henkilöiden tietojen antamista kunnille ja te-toimiston käyttöön, tarkoittaa myös, etteivät kunnat voi ennalta valmistautua toimenpiteisiin näiden henkilöiden osalta. Kysymys on työmarkkinatuen ja siihen liittyvän lapsikorotuksen rahoituksesta puoliksi valtion ja työmarkkinatuen saajan kotikunnan varoista työmarkkinatuen yhteensä 300 päivän jälkeisessä maksukaudessa.

Käytännössähän tämä 500 päivän lyhentyminen 300 päivään vuodenvaihteessa tarkoittaa nyt esimerkiksi kotikaupungissani Savonlinnassa sitä, että tällä hetkellä me olemme maksaneet Savonlinnassa sitä Kela-sakkoa noin 1,5 miljoonaa euroa, mikä meidän kokoisellemme kaupungille on semmoinen aika normaali summa, ja kun nyt tämä raja tippuu tähän 300 päivään, niin se käytännössä tarkoittaa liki tuplaten tätä Kela-sakon määrää. On arvioitu, että Savonlinnan kohdalla se tekisi noin 2,5 miljoonaa, ja se on tosi iso raha meidän kaupunkimme budjetissa. Mutta erityisen tärkeää olisi, nyt kun tämä raja putosi siihen 300 päivään, mikä sinällään on hyvä asia, että kunnilla ja kaupungeilla olisi todellakin mahdollisuus järjestellä näitä asioita ennakkoon niin, että kun tämä raja tulee vastaan, olisivat jo valmiina sitten nämä aktivoimistoimenpiteet.

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen suhteesta voimassa olevaan sääntelyyn lisäksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain valiokuntakäsittelyssä huomattava on, että perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota henkilötietoja koskevan sääntelyn epätäsmällisyyteen ja työ- ja tasa-arvovaliokunta ehdotti esitykseen sisältyneitä eräitä säännöksiä muutettavaksi. Valiokuntakäsittelyn yhteydessä esitetyn valossa kuitenkaan tässä minun lakialoitteessani ehdotettaviin säännöksiin ei ole osoitettavissa minkäännäköistä ongelmallisuutta. Näin ollen tämän lakialoitteen vaikutuksina sekä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain tavoitteet entistä paremmin toteutuisivat tavoitellusti että kunnat voisivat räätälöidä työttömien aktivointitoimia, ennakoida ja arvioida työmarkkinatuen kuntaosuuden menoja. — Kiitos, puhemies.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Turusen lakialoite huokuu, sanotaanko, vastuullisuutta ja juuri niitä seikkoja, joita pitää tässä hetkessä olla, ja totta kai kaikkien kansalaisten mahdollisuutta työllistyä pitää erityisesti korostaa.

Muutamia huomioita sinällään ansiokkaaseen aloitteeseen pitää todeta.

Kuntien resurssit, myöskään niin te- kuin Kela-viranomaistenkaan resurssit, eivät tällä hetkellä eivätkä tulevan sopeutuksenkaan vuoksi ole kovinkaan mahdollisia siihen, että meillä enemmän resursseja ohjattaisiin myös jo ennakkotietojen antamiseen. Pitää helpottaa tätä tilastointia, jos sillä nähdään kuntien mahdollisuuksia monialaiseen työvoimapalveluiden järjestämiseen.

Kuitenkin kysymys alle 300 päivää työttömänä olevan henkilön työllistämisestä nimenomaan niin, että kuntien rahaa säästyisi niin, ettei olla sakkomaksujen piirissä, on lähtökohtaisesti tietysti hieman nurinkurinen. Työttömiä työntekijöitä, jos otamme teollisuuspaikkakuntia, voi yhtäkkiä tulla 300, ja kysymys ei silloin enää ole siitä mahdollisuudesta, että työntekijät ovat aktiivitoimenpiteiden kohteena, vaan kysymys on, että paremmin pitäisi pystyä ratkaisemaan se, mihinkä uuteen ammattiin, mistä uusia työpaikkoja, aktiivitoimenpiteitä. Kunnan rahan säästäminen siinä kohtaa ei ole siinä keskiössä, vaan pitäisi enemmänkin keskittyä myös, sanoisin, tässä lakialoitteessa niihin välineisiin, joilla sitten pystyttäisiin kunnissa ennalta ohjaamaan ja suunnittelemaan koulutustarpeita.

Kannatan tätä lakialoitetta sinällään, että kunnilla on mahdollisuus saada, ja ehkäpä maakunnilla, kattavammin tietoonsa niitä toimia ja niitä aikoja, jolloin isompia ryhmiä työttömiä tulee, että koulutusta voidaan suunnitella siten, että ne koulutustoimenpiteet olisivat myös yksi aktiivitoimenpide, jolloin sitten yhteiskunnassa kaiken kaikkiaan pitäisi työttömyysuhan alla olevia työntekijöitä pyrkiä jo siellä työpaikalla ennen tätä työttömyyttä ohjaamaan uuden ammatin hakemiseen ja mahdollisesti jopa toisella paikkakunnalla olevan työn perässä muuttamisen kynnysaitoja tulisi huomattavasti helpottaa.

On tärkeätä, että edustaja Turunen on ottanut tämän asian esille, ja toivotaan, että eduskunta käsittelee omalla tavallaan tämänkin lakialoitteen siten, että tästä voidaan ottaa signaalina se, että edustaja Turunen on huolissaan siitä, että 300 päivää työttömänä on liian pitkä aika vain odottaa niitä toimenpiteitä, ja että ollaan yhdessä kehittämässä niitä toimenpiteitä, että kun työttömyyden uhka tai työttömyys on alkanut, voidaan heti lähteä ihmiselle tarjoamaan muutosturvan kaltaisia mahdollisuuksia kouluttautua työstä työhön.