Täysistunnon pöytäkirja 155/2010 vp

PTK 155/2010 vp

155. TIISTAINA 15. HELMIKUUTA 2011 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys laiksi poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain kumoamisesta sekä eräiksi tähän liittyviksi laeiksi

 

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on käsittelyssä loppujen lopuksi aika suuri asia. Eli jos nämä ääriolosuhteet lisääntyvät — me voimme joka viikko uutisista katsoa, kun esimerkiksi Keski-Euroopassa tai Australiassa on tulvia ja talot saavat kosteutta — meilläkin ne voivat olla vain ajan kysymys.

Toivotaan, että nämä vakuutusyhtiöt pystyvät luomaan tähän semmoisen järjestelmän, että vakuutukset ovat semmoisia hinnaltaan, että niitä pystyy ottamaan. On erittäin tärkeätä, että kun uusia rakennuslupia myönnetään lähelle vesistöjä, rakennukset ovat niin korkealla, että vaaraa ei ole, jos tulva tulee. Täällä kun on talot eristetty hyvin, niin sen vahingon suuruus on myös paljon suurempi, jos talo saa vettä vaikka vaan alapohjaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jälleen lyhyen kaavan mukaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ollessa estyneenä tämmöinen esittelypuheenvuoro.

Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan kumottavaksi laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä muutettavaksi satovahinkojen korvaamisesta annettua lakia ja yksityisistä teistä annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on saada aikaan yksityisiin vahinkovakuutuksiin perustuva turva rakennuksille ja niissä olevalle irtaimistolle aiheutuvien tulvavahinkojen varalta. Vesistötulvista aiheutuvien vahinkojen korvausjärjestelmää uudistettaisiin siten, että rakennuksille tai rakennelmille tai niissä oleville irtaimistoille aiheutuvia vahinkoja ei enää korvattaisi valtion varoista vaan tällaisten vahinkojen varalta tarjolla olevista vakuutuksista. Vesistötulvista aiheutuvat maatalousvahingot korvattaisiin nykyistä vastaavalla tavalla valtion talousarviosta ja yksityisille teille aiheutuvien vahinkojen korjaamiseen voitaisiin myöntää avustusta.

Valiokunta toteaa mietinnössään, että nykyisen tulvavahinkolain mukaan valtion varoista korvattuja vahinkoja ovat ainoastaan vesistöjen, eli lähinnä jokien ja järvien, tulvimisesta aiheutuvat tulvavahingot. Valiokunta painottaa, että yleensä omaisuusvahinkoihin varaudutaan vakuutuksin. Suomessa ei ole kuitenkaan ollut yleisesti tarjolla sellaisia vakuutustuotteita, jotka sisältävät turvan vesistötulvista rakennuksille ja niissä olevalle irtaimistolle aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi. Edelleen esityksen mukaan vakuutusturvaa pidetään riittävänä, jos se kattaa keskimäärin enintään kerran 50 vuodessa toistuvasta tulvasta aiheutuvat vahingot.

Arvoisa puhemies! Totean, että kun asiaa käsiteltiin valiokunnassa, alan keskusliitto ilmoitti, että heillä on periaatteet hyväksytty tällaisille vakuutuksille. Nyt vakuutuksia tarjoaa yksi vakuutusyhtiö ja jatkossa toivon mukaan useampi, että syntyisi oikeanlainen kilpailu.

Ja jälleen mietintö on yksimielinen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän lain osalta olisin kyllä henkilökohtaisesti toivonut edellisen, nyt vielä voimassa olevan, lain säilymistä, sillä pelkään, että saattaa tulla ongelmia vakuutusyhtiöitten kanssa sitten, kun vahingonkorvaukset tulevat esille.

Tällähän hetkellä Suomessa on alueita, joissa tulva saattaa olla mahdollinen. Tuskinpa enää rakennetaan sellaiseen paikkaan, missä tulva on todennäköinen, mutta mahdollinen se voi olla lähinnä hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa Pohjanmaan jokien alueilla ja vastaavilla muilla jokialueilla, joissa maasto on tasaista. Siellä saattavat kevättulvien jääpadot tulla aivan yllättäviin paikkoihin. Jos näihin liittyy vielä muutenkin sateitten vuoksi vesimassoja, niin silloin tällaiset tulvat saattavat hyvinkin irrationaalisesti yllättää alueilla, joilla ei miesmuistiin tai sukupolviin ole ollut tulvia. Tämmöisillä alueilla ei välttämättä ole osattu tulvavahinkoihin varautua.

Samoin on vakuutusyhtiöillä ollut ongelmia korvata kiinteistövahinkoja, jos vaikkapa salama on aiheuttanut vahinkoa mutta salama ei ole jättänyt muuta kuin vahinkoja, ei muita välttämättömiä todisteita. Nämä kysymykset ovat ongelmallisia sitten näissä korvaustilanteissa, ja pelkään, että näitä ongelmia saattaa sitten jatkossa tulla. En toivo, mutta duubioita asiassa minulle jää.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti kiitos siitä, että myöskin tämä lakiesitys on hyvin ripeästi käsitelty ja on täällä nyt käsittelyssä.

Me olemme viime kesänä kokeneet ne valtavat metsämyrskyt tuolla Etelä-Karjalassa, Savossa, Keski-Suomessa jne., ja sitä taustaa vasten meidän on pakko suomalaisyhteiskunnassa kehittää paljon kattavampi vakuutusturva kuin meillä on tänä päivänä. Tässä on nyt yhden sektorin eli tulvien aiheuttamien vahinkojen kohdalla kysymys siitä, että siirrytään vakuutusjärjestelmän kautta ihmisten omaisuuden ja hengen turvaamiseen. Ne vakuutuspalvelut ja -mahdollisuudet pitää vaan kehittää sitten monipuolisiksi, ja luonnollisesti silloin on suora yhteys sillä, mikä on vakuutuksen euromääräinen vastuu: se heijastuu luonnollisesti sitten siihen, mikä on siitä maksettava vakuutussumma vuodessa. Mutta näitä palveluja minunkin saamieni tietojen mukaan on kehitetty ja ollaan kehittämässä. Viimeistään viime kesänä nämä myrskyt avasivat nimenomaan vakuutusyhtiöiden silmät, ja esimerkiksi siellä metsäpuolella on ollut se ongelma, että se vakuutusmahdollisuus, joka siellä on ollut, on ollut kovin vaatimaton.

Nyt, kun valtio on sitten korvannut näitä poikkeuksellisten tulvien aiheuttamia vahinkoja, on tultu siihen tilanteeseen, että nyt kun nämä luonnonmullistukset lisääntyvät, niin valtiolla ei vaan siihen yksinkertaisesti ole rahaa jatkossa. Se on selvä asia tilanteessa, jossa meillä on pakko säästää.

Sen verran tiedän tämän lain voimaantulosta, että me olemme budjettiriiheen, kehysriiheen, joka pidetään maaliskuussa, varanneet nyt sitten rahaa niin, että tämä laki tulisi voimaan täydessä laajuudessa vuonna 2015 sillä tavalla, että nyt saattaa vielä syntyä korvattavia tilanteita, ja sen takia meillä on siellä esityksenä kuitenkin, että tämä ei nyt kerralla katkeaisi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että halutaan siirtyä vakuutuspohjaiseen korvauskäytäntöön. Tämä on normaali käytäntö ja vielä normaalisti ennakoitavissa mahdollisissakin tilanteissa, mutta vakuutusasiakirjoissa on niitä kärpäsen jalanjäljen kokoisia pieniä tekstejä, jotka saattavat olla asiakkaalle epäselviä ja tuottavat tulkintaa sitten, kun tulee vakuutuskorvausten aika. Kyllä on tietysti joitain todella irrationaalisia korvaustilanteita esimerkiksi vaikkapa sodan aiheuttamissa tilanteissa, joissa saattaa vesistö nousta usealla metrillä luonnonmullistuksen lisäksi. Tämän kaltaisia yllättäviä tilanteita voi tulla. Toivon, että nämäkin jatkossa myös, jos tämmöisiä tulee, otetaan huomioon.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyn aikana kävi ilmi, että meillä on valitettavasti eräitä asuma-alueita, jotka on käytännöllisesti katsoen tulvarajan alapuolelle rakennettu niin, että ainut konsepti, mikä siinä toimii, on yksinkertaisesti se, että ne muutetaan vaikka puistoiksi ja talot puretaan ja sillä tavalla estetään materiaaliset vahingot tulevaisuudessa. Vakuutus ei ole ainut vaihtoehto.

Yleiskeskustelu päättyi.