Täysistunnon pöytäkirja 157/2010 vp

PTK 157/2010 vp

157. TORSTAINA 17. HELMIKUUTA 2011 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Suomalaisen lihantuotannon kannattavuus

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suomalainen lihantuotanto on kriisissä. Tästä esimerkkinä: sianlihan tuotantokustannukset ovat nousseet viime syksyn aikana 40 senttiä ja tuottajan saama hinta samaan aikaan vain 8 senttiä. Kaupan osuus lihan hinnasta on noussut kohtuuttoman korkeaksi. Samaan aikaan lihantuonti on lisääntynyt, ja se oli viime vuonna jo 65 miljoonaa kiloa. Se tarkoittaa työpaikkojen vähenemistä elintarvikeketjusta. Sekä HK:lla että Atrialla oli viime vuonna yt-neuvotteluja. Kysynkin, arvoisa ministeri Anttila:

Miten voimme taata sen, että kukaan lihaketjun toimijoista ei kasvattaisi omaa osuuttaan kohtuuttomasti toisten kustannuksilla ja viljelijäkin saisi oman osuutensa ja kuluttaja voisi grillata myös ensi kesänä puhdasta ja turvallista suomalaista lihaa?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! On aivan totta, että lihantuotannossa kustannukset ovat nousseet ja samaan aikaan tuottajahinnassa ei ole tapahtunut vastaavaa nousua, mistä seuraa luonnollisesti se, että lihantuotanto on kannattamatonta, ja kannattavuuskriisi onkin tosiasia. Tästä syystä olen kutsunut ensi viikolla koolle sekä tuottajat, teollisuuden edustajat ja kaupan edustajat, ja tavoitteena on katsoa, löytyisikö ketjusta yhdessä keinoja, joilla tätä kustannusten nousua kyettäisiin ketjussa siirtämään eteenpäin. Tähänhän liittyy nyt sitten oleellisena osana se tuottaja—toimiala-organisaatio, jota olen valmistellut, ja nyt sitten ensi viikolla hallituksen sisällä testataan, löytyykö sille hyväksyntä ja enemmistö. Sillä kyettäisiin, varsinkin toimialaorganisaatiolla, saamaan tämä ketju saman pöydän ääreen ja nimenomaan keskustelemaan siitä, miten kustannukset voidaan välittää ketjussa eteenpäin, koska kannattamaton tuotanto ei jatku.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Erittäin mieluisaa kuultavaa, ministeri Anttila. Suomalainen kuluttaja haluaisi ostaa suomalaista. Tästä kertoo se, että lihan käytön kotimaisuusaste oli viime vuonna kuitenkin vielä 83 prosenttia. Se on kuitenkin entistä vaikeampaa, sillä lihan alkuperämerkinnät ovat vaikeasti löydettävissä pakkauksista ja ulkomainen liha piilotetaan kaupan tuotemerkkien tai muiden tuotemerkkien taakse. Eduskunnassa käsitellessämme yhdessä ruokastrategiaa päätimme, että jatkossa ruuan alkuperän tulee näkyä paremmin pakkauksissa.

Miten aiotte edetä, ministeri Anttila, tämän toiveen toteuttamisessa?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean tähän edelliseen kysymykseen liittyen vielä sen verran, että poliittisella päätöksenteolla ei voida markkinoita käskeä. Ainoa, mitä itse voin tehdä, on se, että kokoan ketjun toimijat saman pöydän ääreen, jotta löydettäisiin siihen ongelmaan ratkaisu.

Kysymys sitten siitä, millä tavalla jatkossa kuluttajaa informoidaan päällysmerkein, on äärettömän tärkeä. Siihen liittyy alkuperän lisäksi luonnollisesti se, miten se liha tai tuote on tuotettu, missä se on tuotettu, mikä on sen alkuperä. Minusta nyt seuraavien vaalien jälkeen hallitusohjelmaan pitää kirjata selkeästi se, että me uudistamme päällysmerkintäjärjestelmää jatkossa niin, että kuluttaja saa aina selville siitä, syökö hän kotimaista tuotetta vai syökö hän ulkomaista tuotetta, miten se tuote on tuotettu, missä se on tuotettu, ja erityisesti myöskin sitten, mitä mahdollisia lisäaineita siinä on. Ja ne lisäaineet pitää pystyä jatkossa avaamaan niin selkeästi, että kuluttaja pystyy ne ilman E-koodeja siitä aukaisemaan. Eli tämä alkuperämerkintä ja kuluttajan informaatio on varsinkin gmo-tuotteitakin ajatellen äärettömän iso kysymys. Toivon, että se saadaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.